Näennäisen mitätön asia jäi nakertamaan tänään. Kaupasta ulos tullessani huomasin, että jonkun auto oli mitä ilmeisemmin jäänyt vapaalle ja valunut alamäkeen muutaman metrin pätkän parkkipaikan läpi pätkähtäen omaan autooni. Auto tuli puoliksi "lomittain", joten vastustajan peräkoukku hankasi sopivasti oman autoni vasenta puolta ja loppuosa auton perästä pukkasi oman auton perään. Jäin puntaroimaan sitä, että pitääkö tässä nyt soittaa sitten poliisi paikalle vai selviäisikö tästä ihan vain sopimalla. En kuitenkaan tiennyt, että millainen ihminen vastapuolella mahdollisesti on ja samalla siinä tuli asianajajaksi esittäytynyt henkilö sanomaan, että jos yhden neuvon saa antaa, niin aina poliisi paikalle juuri sen takia, että ikinä ei voi oikein tietää mitä odottaa.
Tovin kuluttua poliisit kurvasivat paikalle ja samassa huomaan, että kaupan ovista astuu ulos tyyppi, jonka ilmeestä saattoi päätellä, että millä autolla hän oli kauppaan saapunut. Samalla päästään siihen varsinaiseen ärsytyksen syyhyn, eli naispoliisi hyppäsi ulos ja ensimmäisenä ilmeisen happamana rupesi vänkäämään ja väittämään minun sanoneen, että auton kuljettaja oli poistunut paikalta. Menin hieman hämilleni ja totesin, että "niin, soittaessani ei tuon omistajaa siis näkynyt missään ja tuo auto retkotti tuossa omaa autoani vasten". Naispoliisi jatkoi hapanta inttämistä, että "joo mutta sä sanoit sen poistuneen paikalta" edelleen siihen sävyyn, että itse olisin nyt tehnyt jotain pahaa ja väärää. Tarkoittiko sitten sitä, että luulin mun sanoneen "joo hei joku tuli just äsken ainaki kuuttasataa ja kolautti mun autoa päin, hyppäs ulos ja lähti juokseen"? En tiedä, mutta mikäli poliisilla oli tällainen mielikuva tapahtumien kulusta, niin melko verkkaisesti saapuivat paikalle. No, tätä jostain syystä helvetin relevanttia inttämistä piti nyt jatkaa muutama kierros, ennen kuin ko. poliisi malttoi lopettaa kovistelunsa ja siirtyä tutkailemaan varsinaista asiaa. Ei siinä mitään sen ihmeempää käynyt, jonkun verran jälkiä kumpaankin autoon. Lopuksi sama naispoliisi lempeästi hymyillen totesi vastustajalleni, että "noh säkin varmaan muistat jatkossa laittaa vaihteen silmään ku nouset autosta".
En oikeasti edes tiedä, että miksi tämä yhden poliisin lähestymistapa jäi vituttamaan niin paljon. Koittiko naispoliisi todistella olevansa tarpeeksi kova pärjätäkseen moisella alalla? Purkiko jotain miesvihaansa minuun? Olinko kenties soittanut aivan turhaan hänen mielestään? Ehkä oma ärsytys tulee siitä, että mulle haluttiin olla tylympiä, kuin tyypille, joka on aiheuttanut nähdäkseni ihan potentiaalisen vaaratilanteen antamalla autonsa luisua alamäkeen parkkipaikalla, jossa ihmisiä ramppaa eestaas about jatkuvasti. Muutenkin ärsytti ylipäätään soittaa tämmöisen asian takia mihinkään, mutta vielä enemmän ärsytti tuon naispoliisin suhtautuminen. Olisiko pitänyt jotenkin pahoitella "hei sori ku kehtasin häiritä sun työpäivää tällasella, kun joku on huolimattomasti jättänyt autonsa valumaan parkkipaikan läpi päin muita".
Kuulin vastustajani kertovan poliisille, että hän on juuri eronnut ja autoa ei ole vielä siirretty hänen nimiinsä. Poliisi tuumasi vastustajalleni, että mikäli minä päättäisin fiksauttaa nuo syntyneet kolhut, niin se tietäisi potentiaalisesti melko suurtakin rahanmenoa vastustajalleni. Oletettavasti senkö takia, että tuon vastustajani exä tuskin mukisematta katselisi bonustensa kuihtumista? No, vahingot olivat niin pieniä tuohon omaan vanhaan sotaratsuuni, etten viittinyt masentaa tuon naisen exää yhtään enempää millään vakuutusjutuilla. On sillä varmaan ollut tarpeeksi rankkaa muutenkin seurustella sellaisen henkilön kanssa, joka onnistuu mäessä nousemaan autosta pois huomaamatta sitä, että auto on vapaalla.
No vitsi vitsi, nainen käyttäytyi asiallisesti ja nolona toisteli olevansa kovin pahoillaan, joten en nähnyt vaivan arvoiseksi alkaa vaatia mitään.
...mutta jos olet tuon naisen ex ja luet tämän viestin, niin itse tykkään esim. Hartwallin Karpalolonkerosta.
E: Anteeksi, olen kykenemätön kuvailemaan tuntemuksiani ja tapahtumia kovin lyhyesti.
vittuvittuvittu
