Kerro miksi tänään vituttaa! :(

No eivät saa. Jos olet ton uutisesta lukenut niin ei kun vaan linkkiä tänne niin luetaan. Jos olet somesta kuullut niin sanon että paskapuhetta ja kannattaisi ehkä omia aivoja käyttää eikä vaan uskoa kaikkea mitä joku someen kirjoittaaa

itse olen lukenut uutisesta tai jostain somesta armeijan vääpelistä joka käski rakennuksen katolla sukset jalassa olleille varusmiehille "Taakse poistu!", ampui pistoolilla ruokalan kattoon ja sai ylenemiskiellon. Kuulostaa ihan saman tason jutulta kuin se että asuntoa vaihtaessa saa uudet huonekalut sossusta

Vaikka ei olisi laissa mahdollista, tarina voi olla totta. Tähän riittää, että henkilö on jostain lähteestä ymmärtänyt väärin olevansa oikeutettu saamaan uudet huonekalut.

Roskiksissa on sellainen V:mäinen juttu ilmennyt tänä talvena, ettei paikallinen kaupungin jätehuolto vastaanota jäätyneiden biojäteastioiden sisältöä. Pari kertaa on saannut viedä näitä sisälle sulamaan eräässä työkohteessa.
 
Kotikylällä mamut 2015 saivat käytännössä oman kerrostalon kunnes päätös turvapaikasta tulisi. Kaikki uudet huonekalut sinne ostettiin silloin ainakin. Noh mitä tapahtui puolen vuoden/vuoden päästä, kun ne mamut alkoivat lähteä muualle sieltä? Ne huonekalut olivat jätelavoilla pihalla sateessa ja seuraavan kuukauden pihassa oli pari remonttifirman autoa. Vähän myös epäilytti se, että mistä kyseiset henkilöt saivat useita sähköpolkupyöriä ja muita mukavuuksia, oliko sitten hankittu että pääsevät liikkumaan ympäri kylää.
En tiedä mihin kuntoon ne asunnot jäi, mutta rahaa tuossa ainakin paloi kymmeniä tuhansia ja maksajana 18k asukkaan vähävarainen kunta. :facepalm:

E: Nykyisessä "Opiskelijataloyhtiössä enemmän täällä on kyllä röyhkeitä mamuja" on myös roskakatos kuin kaatopaikka. Asiaa on koitettu tässä kolmen vuodenaikana kovasti korjata lukuisilla kirjeposteilla asiasta. Jossakin vaiheessa roskakatokset oli jopa kameravalvottuja, mutta eivät taida enään olla tai sitten ei kamerat taida toimia.
 
Viimeksi muokattu:
Kotikylällä mamut 2015 saivat käytännössä oman kerrostalon kunnes päätös turvapaikasta tulisi. Kaikki uudet huonekalut sinne ostettiin silloin ainakin. Noh mitä tapahtui puolen vuoden/vuoden päästä, kun ne mamut alkoivat lähteä muualle sieltä? Ne huonekalut olivat jätelavoilla pihalla sateessa ja seuraavan kuukauden pihassa oli pari remonttifirman autoa. Vähän myös epäilytti se, että mistä kyseiset henkilöt saivat useita sähköpolkupyöriä ja muita mukavuuksia, oliko sitten hankittu että pääsevät liikkumaan ympäri kylää.
En tiedä mihin kuntoon ne asunnot jäi, mutta rahaa tuossa ainakin paloi kymmeniä tuhansia ja maksajana 18k asukkaan vähävarainen kunta. :facepalm:

Joku kunnan päätös tai pöytäkirja tai jotain vastaavaa löytyy varmaan tueksi? Ettei nyt jäisi viesti ihan vaan kokemisen tasolle
 
Kotikylällä mamut 2015 saivat käytännössä oman kerrostalon kunnes päätös turvapaikasta tulisi. Kaikki uudet huonekalut sinne ostettiin silloin ainakin. Noh mitä tapahtui puolen vuoden/vuoden päästä, kun ne mamut alkoivat lähteä muualle sieltä? Ne huonekalut olivat jätelavoilla pihalla sateessa ja seuraavan kuukauden pihassa oli pari remonttifirman autoa. Vähän myös epäilytti se, että mistä kyseiset henkilöt saivat useita sähköpolkupyöriä ja muita mukavuuksia, oliko sitten hankittu että pääsevät liikkumaan ympäri kylää.
En tiedä mihin kuntoon ne asunnot jäi, mutta rahaa tuossa ainakin paloi kymmeniä tuhansia ja maksajana 18k asukkaan vähävarainen kunta. :facepalm:
Toikin on keltä kysyy. Jossain Otanmäessä noita kerrostaloja on vaikka muille jakaa ja pääkaupunkiseudulla kun valitetaan että matut vie kaikki asunnot niin sitten niitä tuupataan jonnekin Otanmäkeen kokonaiseen kerrotaloon kymmenesosanhinnalla niin voi olla että Kainuun kunta ei ole kovin mielissään mutta heseläisten mielestä matut pitää heivaa skutsiin olemaan työtömiä.
 
Kotikylällä mamut 2015 saivat käytännössä oman kerrostalon kunnes päätös turvapaikasta tulisi. Kaikki uudet huonekalut sinne ostettiin silloin ainakin. Noh mitä tapahtui puolen vuoden/vuoden päästä, kun ne mamut alkoivat lähteä muualle sieltä? Ne huonekalut olivat jätelavoilla pihalla sateessa ja seuraavan kuukauden pihassa oli pari remonttifirman autoa. Vähän myös epäilytti se, että mistä kyseiset henkilöt saivat useita sähköpolkupyöriä ja muita mukavuuksia, oliko sitten hankittu että pääsevät liikkumaan ympäri kylää.
En tiedä mihin kuntoon ne asunnot jäi, mutta rahaa tuossa ainakin paloi kymmeniä tuhansia ja maksajana 18k asukkaan vähävarainen kunta. :facepalm:
Varmasti ensiasuntoon saavat kaikki tarvikkeet ja kalusteet. Mutta saavatko toiseen asuntoonkin? Voihan ne olla että muuttavat kalustettuun asuntoon, tosin sama asiahan sekin on.
 
Muttopuuhat alkaa jo kyrsii. Yllättävän työllistävää pakata kamoja
 
Periaatteessa henkilökohtaiset asiat on hyvin. Tällä hetkellä vituttaa koronan vapaamatkustajat sekä firmat ja henkilöt jotka mahdollistavat ulkomaalaisten työntekijöiden tekemiset koronassa.

Hallituksen teot sekä "viisikon" koronahoidot myös syvältä. Vuosi sitten toimittiin osin tuurilla mutta syksystä alkaen lähes kaikki toimet päin persettä.
 
Vituttaminen on sallittu tässä ketjussa. Onko tässä jokin tietty aihe mistä ei saa kertoa jos se vituttaa..?

Netin keskustelukulttuuri mennyt vituiksi. Joka ketjussa joku tulee itkemään ettei saa jutella siitä, tästä tai tosta. Maskeista ei saa jutella koronakeskustelussa. Vitutusketjussa ei saa jutella koronasta. Maskiketjussa ei saa jutella koronasta.

Niin ja siis tämä vituttaa. Eli oikeassa topicissa ollaan.
 
Netin keskustelukulttuuri mennyt vituiksi. Joka ketjussa joku tulee itkemään ettei saa jutella siitä, tästä tai tosta. Maskeista ei saa jutella koronakeskustelussa. Vitutusketjussa ei saa jutella koronasta. Maskiketjussa ei saa jutella koronasta.

Niin ja siis tämä vituttaa. Eli oikeassa topicissa ollaan.

Miten pitkään olet kokenut että missään ei saa keskustella täällä?
 
En tiedä, ehkä olevan vain vanha jäärä, mutta kun lukee tekstiä jossa joka toinen sana on suomeksi ja toinen englanniksi, niin se kyllä ärsyttää. Kielentutkijat pitävät tätä varmaan kielen kehittymisenä - jota se toki onkin, mutta niin tylsän mauttomasti ilmaistu - itse pidän taas sitä puhtaana suomen kielen rappeutumisena. Toki syyllistyin tähän itsekkin nuorempana, en vain yksinkertaisesti välittänyt, mutta kun ikää on tullut lisää niin olen ruvennut kiinnittämään tähän huomiota.
 
En tiedä, ehkä olevan vain vanha jäärä, mutta kun lukee tekstiä jossa joka toinen sana on suomeksi ja toinen englanniksi, niin se kyllä ärsyttää. Kielentutkijat pitävät tätä varmaan kielen kehittymisenä - jota se toki onkin, mutta niin tylsän mauttomasti ilmaistu - itse pidän taas sitä puhtaana suomen kielen rappeutumisena. Toki syyllistyin tähän itsekkin nuorempana, en vain yksinkertaisesti välittänyt, mutta kun ikää on tullut lisää niin olen ruvennut kiinnittämään tähän huomiota.
Itseä ärsyttää sama erityisesti silloin kun suomen kielessä on täysin käypä sana olemassa.
 
Sivistyneetkin ihmiset käyttävät omata verbiä aivan kuin se olisi suomea. Se ei saatana ole.
 
Sivistyneetkin ihmiset käyttävät omata verbiä aivan kuin se olisi suomea. Se ei saatana ole.
Minua vituttaa murteet noin yleisesti ottaen. Kuulostaa joskus puhe niin saatanan typerältä esimerkkeinä turkulaiset ja helsinkiläiset murteen vääntäjät.
 
Minua vituttaa murteet noin yleisesti ottaen. Kuulostaa joskus puhe niin saatanan typerältä esimerkkeinä turkulaiset ja helsinkiläiset murteen vääntäjät.

Minua vituttaa kaikki mie ja sie vääntäjät. Jäänyt muutama suomalainen sarja katsomatta kun näyttelijät vääntävät väkisin paskalla murteella. Suomalainen näyttely kun on jo muutenkin jäykkää, niin se että joku helsinkiläinen näyttelijä vetää jotain mie- ja sie-murretta tekee siitä vielä jäykempää.
 
Elämässä ei ehdi muuta tehdä kuin käydä töissä, hoitaa pakolliset menot ja nukkua. Viimeiset neljä viikonloppua jumitettu ylitöissä, kun deadlinet paukkuu maaliskuuhun mennessä.
Rahaa ja pitämättömiä lomapäiviä on aivan vitusti, mutta mihin käytät kun Marinin Vassarihallitus kieltää kaiken.
pakkoko niitä ylitöitä on tehdä, opettele sanomaan ei. Ei ole sinun ongelmasi jos firma on mitoittanut projektit vituilleen.
 
Avioero tulossa ja nykyinen omakotitalo menee keväällä myyntiin, koska kummallakaan ei ole varaa lunastaa sitä itselleen.
Eniten vituttaa se, että teetetty remontti tuli maksamaan aivan sairaasti ja se ei kuitenkaan ole nostanut talon arvoa kuin marginaalisesti.
Koita tässä sitten repiä huumoria elämästä kun tietää että tästä ei jää kuin reilusti velkaa jaettavaksi ja vielä ei edes tiedä missä on varaa asua jatkossa.
Ps.
Onneksi ei ole muksuja, joten sitä puolta ei tarvitse murehtia...
 
En tiedä, ehkä olevan vain vanha jäärä, mutta kun lukee tekstiä jossa joka toinen sana on suomeksi ja toinen englanniksi, niin se kyllä ärsyttää. Kielentutkijat pitävät tätä varmaan kielen kehittymisenä - jota se toki onkin, mutta niin tylsän mauttomasti ilmaistu - itse pidän taas sitä puhtaana suomen kielen rappeutumisena. Toki syyllistyin tähän itsekkin nuorempana, en vain yksinkertaisesti välittänyt, mutta kun ikää on tullut lisää niin olen ruvennut kiinnittämään tähän huomiota.
Itse sorrun huomaamattani puhuessani tällaiseen. Jotkin englanninkieliset fraasit ovat vain iskostuneet takaraivoon liian hyvin. Tämä kävi ilmi kun juttelin suomalaisen työkaverin kanssa ja ulkomaalainen työkaveri kysyi, että miksi puhun suomea ja englantia sekaisin. Pyrin vähentämään tätä.

Itseä ärsyttää suomalaiset ravintolat, joissa täysin suomalainen henkilökunta, pääosin suomalaiset asiakkaat, mutta menu (eli ruokalista) vain englanniksi.
 
Muutto suoritettu, tuloksena yksi jätesäkillinen tavaraa kaiteissa. Luultavammin sekajäte astiassa. Ei pitäisi pakata roskia ja tavaroita samanlaisiin jätesäkkeihin :facepalm:
 
Minua vituttaa kaikki mie ja sie vääntäjät. Jäänyt muutama suomalainen sarja katsomatta kun näyttelijät vääntävät väkisin paskalla murteella. Suomalainen näyttely kun on jo muutenkin jäykkää, niin se että joku helsinkiläinen näyttelijä vetää jotain mie- ja sie-murretta tekee siitä vielä jäykempää.
Mie tykkään tästä murteesta. Ennen puhuin mää ja sää
 
Taloyhtiön roskakatos, jonka käyttämistä osa asukkaista ei tunnu osaavan milään tasolla. Metallikeräysastian päällä saattaa olla 24 kaljatölkin pahvilaatikko ja ne tyhjät tölkit, Virosta tuotua niin pantteja ei saa. Muutenkin tuonne tuodaan ihan kaikki mahdollinen ja mahdoton, esimerkiksi vaatteiden kuivausteline, mikroaaltouuni, pölynimuri, vanhat kengät, dvd leffoja, silityslauta ja jätetään lattialle tarjolle jos vaikka joku muu haluaisi ottaa ko. asian hyötykäyttöön. Pahvin kierrätyslaatikkoon sitten laitetaan isot pahvilaatikot sellaisenaan yhtään kasaan laittamatta, ja jos tämän takia kierrätyslaatikko on täynnä niin pahvit laitetaan siihen viereen lattialle. Tai sitten laitetaan muuten vaan lattialle kamat jos ei kiinnosta tai ei tiedetä mihin astiaan kuuluisi.

Kaikki asunnot siis vuokrakämppiä ja kohtaisen korkea määrä ulkomaalaisia jotka eivät ymmärrä tai joita ei kiinnosta nämä asiat, mutta onhan se selvää että kaikki tämä säheltäminen näkyy vuokrankorotuksissa. Vituttaa sen takia että menee rahaa ja vaikka ei menisikään niin voisivat edes perusasiat ymmärtää kierrättämisestä
Parasta vielä jos joku kyselee että "kuinka paljon ja miten kierrätät" ja sitten kun miettii että yrittää viedä metallit/pahvit/paperit jne omiin laatikoihin ja sit joku vie auton akun roskakatokseen ja muutenkin tuota vanhaa romua jätetään vaan lattialle niin se oma kierrätysasenne kyllä hieman kärsii :D tuota oli itsellä edellisessä asunnossa jossa olin vuokralla, omistus-asujat on jostain syystä hieman viitseliäämpiä.
 
Sivistyneetkin ihmiset käyttävät omata verbiä aivan kuin se olisi suomea. Se ei saatana ole.

Omata-sana on tullut kieleemme 1800-luvulla. Se on myös täysin virallisesti hyväksytty väline tiettyjen lauserakenteiden muodostamisessa. Joskus harvoin se on jopa paras vaihtoehto siihen.

Sen jälkeen kieleemme on myös tullut varmasti satoja muita sanoja, joita on ihan soveliasta käyttää. Miksi tämä kielinatsien suosituin vihan kohde aiheuttaa niin suuria tunteenpurkauksia?

Siksikö, että joku lukion äidinkielen opettaja oli vahvasti henkilökohtaisesti sitä vastaan?

Vituttaa siis se, että toistellaan jotakin koulusta opittua tuubaa yleisenä totuutena tarkastelematta myöhemmin, pitääkö se paikkaansa.
 
Toivottavasti vain pk-seudulla. :hmm:
Kyllä näitä tulee vastaan yllättävän paljon. Menussa mennään design edellä. Myös sellainen ärsyttää ettei ole menua välttämättä lainkaan (tai siinä ei lue mitä annokset sisältävät) vaan täytyy odottaa että tarjoilija tulee selostamaan suullisesti sen läpi, ja sitten ollaan muistin varassa.
 
Avioero tulossa ja nykyinen omakotitalo menee keväällä myyntiin, koska kummallakaan ei ole varaa lunastaa sitä itselleen.
Eniten vituttaa se, että teetetty remontti tuli maksamaan aivan sairaasti ja se ei kuitenkaan ole nostanut talon arvoa kuin marginaalisesti.
Koita tässä sitten repiä huumoria elämästä kun tietää että tästä ei jää kuin reilusti velkaa jaettavaksi ja vielä ei edes tiedä missä on varaa asua jatkossa.
Ps.
Onneksi ei ole muksuja, joten sitä puolta ei tarvitse murehtia...
Tsemppiä. Itselläni oli viime vuonna sama tilanne (+lapsia). Onneksi talo meni yllättävän kivuttomasti ja nopeasti kaupaksi, vieläpä ilman välittäjää.
 
Omata-sana on tullut kieleemme 1800-luvulla. Se on myös täysin virallisesti hyväksytty väline tiettyjen lauserakenteiden muodostamisessa. Joskus harvoin se on jopa paras vaihtoehto siihen.

Sen jälkeen kieleemme on myös tullut varmasti satoja muita sanoja, joita on ihan soveliasta käyttää. Miksi tämä kielinatsien suosituin vihan kohde aiheuttaa niin suuria tunteenpurkauksia?

Siksikö, että joku lukion äidinkielen opettaja oli vahvasti henkilökohtaisesti sitä vastaan?

Vituttaa siis se, että toistellaan jotakin koulusta opittua tuubaa yleisenä totuutena tarkastelematta myöhemmin, pitääkö se paikkaansa.
Varmaan sama kuin sanoa pitkässä juoksussa. Varmaan nykyään ihan ok kun millään ei ole mitään väliä.
Suomea on pitkällä tähtäimellä.

Edit. Mainittakoon, että avioero vituttaisi enemmän.
 
Viimeksi muokattu:
Omata-sana on tullut kieleemme 1800-luvulla. Se on myös täysin virallisesti hyväksytty väline tiettyjen lauserakenteiden muodostamisessa. Joskus harvoin se on jopa paras vaihtoehto siihen.

Sen jälkeen kieleemme on myös tullut varmasti satoja muita sanoja, joita on ihan soveliasta käyttää. Miksi tämä kielinatsien suosituin vihan kohde aiheuttaa niin suuria tunteenpurkauksia?

Siksikö, että joku lukion äidinkielen opettaja oli vahvasti henkilökohtaisesti sitä vastaan?

Vituttaa siis se, että toistellaan jotakin koulusta opittua tuubaa yleisenä totuutena tarkastelematta myöhemmin, pitääkö se paikkaansa.
Se vaan kuulostaa niin typerältä. "Omata" menee samaan kategoriaan kuin "jonkun toimesta" ym. kapulakielisyydet.
 
Varmaan sama kuin sanoa pitkässä juoksussa.

Tämä on jännä. Googlettelin hieman, ja monessa paikkaa tuntuu olevan vallalla ajatus, että kyseessä on ilmaus, jota ei vaan voi suomeksi ymmärtää.

Jos ei osaa englantia, pitkässä juoksussa -sanonnan merkitys ei ilman muuta selviä osien merkityksistä. Yksi englannin kielen sanan run merkityksistä on ’ajanjakso, aikaväli’, mutta suomen sanalla juoksu ei ole tätä merkitystä.

Itse olisin varmaankin joutunut tarkistamaan että oikeastiko, jos olisin kysymykseen "mikä on 'ajanjakso, aikaväli' engalnniksi" saanut vastaukseksi "run", mutta en ymmärrä, miten kukaan voi käsittää esimerkiksi lauseen "se tulee pitkässä juoksussa kalliimmaksi" mitenkään väärin.

Liittyykö tämä sitten ihmisten hämmästyttävvän kyvyttömyyteen ymmärtää kielikuvia ja analogioita?
 
Murteiden vihaajille suosittelen kotimaan matkailua. Sitten kun se on turvallista. Murteiden puhujille murre on se normaali tapa puhua. Se on aivan mahtava rikkaus tässä kielessä. Ja tarttuu hyvin.

T. Pk-seudulla asuva pohojammaan poika. Valitettavasti oma murre aika hyvin unohtunut.
 
Murteiden vihaajille suosittelen kotimaan matkailua. Sitten kun se on turvallista. Murteiden puhujille murre on se normaali tapa puhua. Se on aivan mahtava rikkaus tässä kielessä. Ja tarttuu hyvin.

T. Pk-seudulla asuva pohojammaan poika. Valitettavasti oma murre aika hyvin unohtunut.
Olisi kyllä aika banaalia jos kaikki puhuisimme jotain puhdasta korrektia kirjakietä/alueenmurretta.
 
Murteiden vihaajille suosittelen kotimaan matkailua. Sitten kun se on turvallista. Murteiden puhujille murre on se normaali tapa puhua. Se on aivan mahtava rikkaus tässä kielessä. Ja tarttuu hyvin.

T. Pk-seudulla asuva pohojammaan poika. Valitettavasti oma murre aika hyvin unohtunut.

Aiempi kommentoija viittasi ymmärtääkseni siihen, että häntä ärsytti elokuvien paskanlaiskasti huonoa murretta sopertavat näyttelijät, jotka eivät sitä oikeasti osaa. Ei niinkään murteet itsessään.
 
Aiempi kommentoija viittasi ymmärtääkseni siihen, että häntä ärsytti elokuvien paskanlaiskasti huonoa murretta sopertavat näyttelijät, jotka eivät sitä oikeasti osaa. Ei niinkään murteet itsessään.

Eiks tota vois kutsua kulttuuriseksi omimiseksi niin siitä sais muut paskamyrskyämään omaa vitutuksen aihetta vastaan? :D
 
Vihdoin pääsin kotiin yöbussin kyydistä. Tapani ei ole liikkua myöhään, mutta välillä työ sekä perhe velvoittaa joustamaan aikataulussa. Oma siskoni muutti juuri toiselle paikkakunnalle, ym. asioita.

Se ei tietenkään vituta. Rakastan perhettäni ja autan ilomielin. Oma päätös on myös ollut liikkua öisin, koska koen julkisen liikenteen paljon turvallisemmaksi tätä pandemiaa ajatellen. Muuten käyvät aamun bussitkin.

Olin nälkäinen tällä kertaa ja hain itselleni mäkkäristä evästä, kyseisen eväspussin kanssa menin myös bussiin kyytiin, jolla pääsin kotiin. Yön aikana matkustajia on tosiaan harvakseltaan, mutta...

Tämän bussin kyydissä oli tietysti vähän äänekkäämpiä tapauksia. Mies ja nainen, vähän elämää nähneissä vaatteissa, mutta en katsonut kovin tarkasti. Nainen avautuu minun suuntaan bussin takapenkiltä:

”Annatko hei ranuja, mä en ole mitään syönyt neljään päivään. Mieti nyt, ei ne ranut sun päivää kaada, mutta mun päivän voi kaataa, etten ole syönyt! Edes pari ranua, sä kuitenkin syöt makoisasti joka päivä. Mieti muita...”

Vastaavaa tekstiä tuli koko matkan ajan. Olin aivan liian väsynyt käsitelläkseni tätä muulla kuin hiljaisuudella. Mitään ranskalaisia minulla ei edes ollut, pari hampurilaista vain mukana. En ollut varma, miten ajattelisi.

Joku kuulemma oli vienyt hänen rahansa ja vietti yön poliisilaitoksella nukkuen, kaikenlaista tarinaa. Kun hän ehti jo puolet matkasta suomeksi huudella tilannettaan, vaihtoi hän vielä varmuuden vuoksi englantiin.

Pysyin hiljaa koko matkan, halusin vain kotiin. Minut on opetettu toimimaan kutakuinkin näin. Ehkä ”apu” ei olekaan apua, vaan tällaisen ihmisen kuuluisi kääntyä auttavan tahon puoleen. En tiedä, oliko vain rehellisesti koditon.

Mutta nyt vituttaa, että olen kotona, eikä hampurilainen maistu. Se pilaantui sillä, että olen paska ihminen, en antanut ruokaa tarvitsevalle. Vai oliko oikeasti tarvitseva? Miksi edes mietin asiaa!

Lähinnä nyt istun nojatuolissa pohtien elämää, kun pitäisi mennä nukkumaan ja herätys klo 8:00. Löytyy työtä, löytyy vastuuta. Mutta joka päivä olen syönyt. Ehkä muutama hassu päivä vuodesta, kun en ole.

Miksi ihmisenä oleminen on näin saatanan vaikeeta? Ei ole halua syödä, eikä ollut halua antaa hampurilaista ventovieraalle. Miksi.
 
Mutta nyt vituttaa, että olen kotona, eikä hampurilainen maistu. Se pilaantui sillä, että olen paska ihminen, en antanut ruokaa tarvitsevalle. Vai oliko oikeasti tarvitseva? Miksi edes mietin asiaa!

Ne on hyviä huijaamaan nuo ammattilaiset. Eiköhän sillä jotain rahaa kuitenkin ollut, tuskin se bussissakaan oli pummilla.
 
Saatan tietää tunteen. Tunnen liiankin helposti syyllisyyttä tyhjästä. Tosin juuri kuvaillun kaltaisessa tilanteessa olettaisin kokevani lähinnä kiukkua ja valmiustilan stressireaktiota uhkaavan mölisijän jäljiltä. Tuleehan siitä loukattu olo, että joku vaatii eikä kunnioita toisen rauhaa.

Toisaalta eräänlainen syyllinen ja väärä olo voi joskus tulla siitäkin, ettei voinut tai osannut mitenkään rangaista öykkäriä. Onhan siinä tavallaan rikkonut väkivallattomuuden periaatetta itseään kohtaan. :smoke: Jonkinlaisen tyytyväisyyden voi saada jo siitä, jos huonosti käyttäytyvän saa ärsyyntymään - ja sellaiseen pyrkiminen on silti yleensä tyhmää ja joskus ilmeisen vaarallista.
 
Saatan tietää tunteen. Tunnen liiankin helposti syyllisyyttä tyhjästä. Tosin juuri kuvaillun kaltaisessa tilanteessa olettaisin kokevani lähinnä kiukkua ja valmiustilan stressireaktiota uhkaavan mölisijän jäljiltä. Tuleehan siitä loukattu olo, että joku vaatii eikä kunnioita toisen rauhaa.

Toisaalta eräänlainen syyllinen ja väärä olo voi joskus tulla siitäkin, ettei voinut tai osannut mitenkään rangaista öykkäriä. Onhan siinä tavallaan rikkonut väkivallattomuuden periaatetta itseään kohtaan. :smoke: Jonkinlaisen tyytyväisyyden voi saada jo siitä, jos huonosti käyttäytyvän saa ärsyyntymään - ja sellaiseen pyrkiminen on silti yleensä tyhmää ja joskus ilmeisen vaarallista.
Ai että, kuvailit juuri oikein. Stressiä, syyllisyyttä, kiukkua, pelkoa. Tunsin kovasti sateenkaarellisen eri tunnetiloja, hieman epäilytti tuleeko vielä olan takaa yllättämään tuollainen tyyppi. Viime yönä keskityin aivan liikaa haluttomuuteeni syödä sitä jumalatonta sämpylää mitä hampurilaiseksi kutsutaan ja jäin koukkuun syyllisyyteen.

Söin sen silti ja nukuin, nyt olenkin jo hereillä mukavasti ennen kellon soittoa. Lienee myös merkki stressistä, kun kroppa on hereillä reilusti ennen kuin on tottunut. Kaikinpuolin hävettävä olo siitä, miten yksi tilanne, yksi bussi sai rytmini (myös tunnetasolla) näin sekaisin. ”Tyhjästä” koen nimenomaan kaikenlaista, eikä tuosta öisestä tullut mitään mielihyvää missään vaiheessa.

Lähinnä sympatian suoni kaikessa heikkoudessaan vei minut tiettyyn suuntaan bussissa istuessani, huutoa kuunnellessani. Yksi ajatus oli tämä: ”Miksi tällaisen pitäisi tapahtua? Enkö voi elää rauhassa, ajattelematta muiden kärsimystä. Voinko muka oikeasti tehdä yksin jotain, edes auttamalla toista?”

Kävin Itä-Afrikassa pari vuotta sitten työreissussa, tein vapaaehtoistyötä hankkeessa, jolla aktivoitiin nuoria yrittäjiä kehittämään ideoitaan myös kansainvälisille markkinoille. Siellä oli... karun näköistä. Oli myös kaunistakin, mutta ruoka on maistunut ja pysynyt vatsassa kaiken nähtyäni ja siitä huolimatta, että tutuksi ovat tulleet ihmiskärsimyksen äärimuodot.

Myös Saksassa opiskellessani vuonna 2017 yllätti kodittomien määrä, jotka kierrätyspahveista olivat askarrelleet itselleen kodin. Siitä huolimatta en ole täysin polvilleni kaatunut mistään. Ei se auta, vaikka tonnin setelin nakkaisin yhden kodittoman käteen. (Rahasta puhun.)

Mutta ärsyttää silti. Kiitos kuitenkin vastauksista, piristyihän tämä päivä nopeasti. Pitänee kirjoittaa tuonne toiseen triidiin. :)
 
Vihdoin pääsin kotiin yöbussin kyydistä. Tapani ei ole liikkua myöhään, mutta välillä työ sekä perhe velvoittaa joustamaan aikataulussa. Oma siskoni muutti juuri toiselle paikkakunnalle, ym. asioita.

Se ei tietenkään vituta. Rakastan perhettäni ja autan ilomielin. Oma päätös on myös ollut liikkua öisin, koska koen julkisen liikenteen paljon turvallisemmaksi tätä pandemiaa ajatellen. Muuten käyvät aamun bussitkin.

Olin nälkäinen tällä kertaa ja hain itselleni mäkkäristä evästä, kyseisen eväspussin kanssa menin myös bussiin kyytiin, jolla pääsin kotiin. Yön aikana matkustajia on tosiaan harvakseltaan, mutta...

Tämän bussin kyydissä oli tietysti vähän äänekkäämpiä tapauksia. Mies ja nainen, vähän elämää nähneissä vaatteissa, mutta en katsonut kovin tarkasti. Nainen avautuu minun suuntaan bussin takapenkiltä:

”Annatko hei ranuja, mä en ole mitään syönyt neljään päivään. Mieti nyt, ei ne ranut sun päivää kaada, mutta mun päivän voi kaataa, etten ole syönyt! Edes pari ranua, sä kuitenkin syöt makoisasti joka päivä. Mieti muita...”

Vastaavaa tekstiä tuli koko matkan ajan. Olin aivan liian väsynyt käsitelläkseni tätä muulla kuin hiljaisuudella. Mitään ranskalaisia minulla ei edes ollut, pari hampurilaista vain mukana. En ollut varma, miten ajattelisi.

Joku kuulemma oli vienyt hänen rahansa ja vietti yön poliisilaitoksella nukkuen, kaikenlaista tarinaa. Kun hän ehti jo puolet matkasta suomeksi huudella tilannettaan, vaihtoi hän vielä varmuuden vuoksi englantiin.

Pysyin hiljaa koko matkan, halusin vain kotiin. Minut on opetettu toimimaan kutakuinkin näin. Ehkä ”apu” ei olekaan apua, vaan tällaisen ihmisen kuuluisi kääntyä auttavan tahon puoleen. En tiedä, oliko vain rehellisesti koditon.

Mutta nyt vituttaa, että olen kotona, eikä hampurilainen maistu. Se pilaantui sillä, että olen paska ihminen, en antanut ruokaa tarvitsevalle. Vai oliko oikeasti tarvitseva? Miksi edes mietin asiaa!

Lähinnä nyt istun nojatuolissa pohtien elämää, kun pitäisi mennä nukkumaan ja herätys klo 8:00. Löytyy työtä, löytyy vastuuta. Mutta joka päivä olen syönyt. Ehkä muutama hassu päivä vuodesta, kun en ole.

Miksi ihmisenä oleminen on näin saatanan vaikeeta? Ei ole halua syödä, eikä ollut halua antaa hampurilaista ventovieraalle. Miksi.
 
Vihdoin pääsin kotiin yöbussin kyydistä. Tapani ei ole liikkua myöhään, mutta välillä työ sekä perhe velvoittaa joustamaan aikataulussa. Oma siskoni muutti juuri toiselle paikkakunnalle, ym. asioita.

Se ei tietenkään vituta. Rakastan perhettäni ja autan ilomielin. Oma päätös on myös ollut liikkua öisin, koska koen julkisen liikenteen paljon turvallisemmaksi tätä pandemiaa ajatellen. Muuten käyvät aamun bussitkin.

Olin nälkäinen tällä kertaa ja hain itselleni mäkkäristä evästä, kyseisen eväspussin kanssa menin myös bussiin kyytiin, jolla pääsin kotiin. Yön aikana matkustajia on tosiaan harvakseltaan, mutta...

Tämän bussin kyydissä oli tietysti vähän äänekkäämpiä tapauksia. Mies ja nainen, vähän elämää nähneissä vaatteissa, mutta en katsonut kovin tarkasti. Nainen avautuu minun suuntaan bussin takapenkiltä:

”Annatko hei ranuja, mä en ole mitään syönyt neljään päivään. Mieti nyt, ei ne ranut sun päivää kaada, mutta mun päivän voi kaataa, etten ole syönyt! Edes pari ranua, sä kuitenkin syöt makoisasti joka päivä. Mieti muita...”

Vastaavaa tekstiä tuli koko matkan ajan. Olin aivan liian väsynyt käsitelläkseni tätä muulla kuin hiljaisuudella. Mitään ranskalaisia minulla ei edes ollut, pari hampurilaista vain mukana. En ollut varma, miten ajattelisi.

Joku kuulemma oli vienyt hänen rahansa ja vietti yön poliisilaitoksella nukkuen, kaikenlaista tarinaa. Kun hän ehti jo puolet matkasta suomeksi huudella tilannettaan, vaihtoi hän vielä varmuuden vuoksi englantiin.

Pysyin hiljaa koko matkan, halusin vain kotiin. Minut on opetettu toimimaan kutakuinkin näin. Ehkä ”apu” ei olekaan apua, vaan tällaisen ihmisen kuuluisi kääntyä auttavan tahon puoleen. En tiedä, oliko vain rehellisesti koditon.

Mutta nyt vituttaa, että olen kotona, eikä hampurilainen maistu. Se pilaantui sillä, että olen paska ihminen, en antanut ruokaa tarvitsevalle. Vai oliko oikeasti tarvitseva? Miksi edes mietin asiaa!

Lähinnä nyt istun nojatuolissa pohtien elämää, kun pitäisi mennä nukkumaan ja herätys klo 8:00. Löytyy työtä, löytyy vastuuta. Mutta joka päivä olen syönyt. Ehkä muutama hassu päivä vuodesta, kun en ole.

Miksi ihmisenä oleminen on näin saatanan vaikeeta? Ei ole halua syödä, eikä ollut halua antaa hampurilaista ventovieraalle. Miksi.
pisteet kotiin kyllä tilanteen rauhallisesti ottamisesta, itse olisin saattanut ärähtää jotain hyvinkin loukkaavaa takaisin. Eipä tuollaisesta kannata ottaa itseensä, loppupeleissä näillä kavereilla asunnottomuuteen löytyy 99% syy sieltä peilistä
 
Jees. Elikkä lomaviikko ja kerrankin ajattelin ottaa rauhallisesti ja mennä nukkumaan normaaliin aikaan (21-22) ja herätä niin että kuityenkin saa nukkua. Eli pitää normaalirytmin mutta vähän nukkua pidempään. Maanantaina heräsin vähän kymmenen jälkeen, nukkumaan normaaliin aikaan, tiistaina heräsin ysin aikaan ja normaaliosti nukkumaan ja tänään sitten herrään puoli neljä enkä saa unta ja nyt väsyttää. Vitun siisti loma taas ku vaikka kuinka yrittää pitää rytmin niin jotenkin se aina menee vituilleen ja loma läskiks ku aina väsyttää vaikka sais nukkuu. Miks helvetissä sitä ei herää normaaliviikkoina aikasemmin vaan aina väsyttää ku pitää herää mutta vittu lomalla ku sais nukkua ni heräilee milloin sattuu ja kaikki menee plörinäks.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjut
254 053
Viestejä
4 418 056
Jäsenet
73 285
Uusin jäsen
Onni9001

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom