Kerro miksi tänään vituttaa! :(

Avioero tulossa ja nykyinen omakotitalo menee keväällä myyntiin, koska kummallakaan ei ole varaa lunastaa sitä itselleen.
Eniten vituttaa se, että teetetty remontti tuli maksamaan aivan sairaasti ja se ei kuitenkaan ole nostanut talon arvoa kuin marginaalisesti.
Koita tässä sitten repiä huumoria elämästä kun tietää että tästä ei jää kuin reilusti velkaa jaettavaksi ja vielä ei edes tiedä missä on varaa asua jatkossa.
Ps.
Onneksi ei ole muksuja, joten sitä puolta ei tarvitse murehtia...
Tsemppiä. Itselläni oli viime vuonna sama tilanne (+lapsia). Onneksi talo meni yllättävän kivuttomasti ja nopeasti kaupaksi, vieläpä ilman välittäjää.
 
Omata-sana on tullut kieleemme 1800-luvulla. Se on myös täysin virallisesti hyväksytty väline tiettyjen lauserakenteiden muodostamisessa. Joskus harvoin se on jopa paras vaihtoehto siihen.

Sen jälkeen kieleemme on myös tullut varmasti satoja muita sanoja, joita on ihan soveliasta käyttää. Miksi tämä kielinatsien suosituin vihan kohde aiheuttaa niin suuria tunteenpurkauksia?

Siksikö, että joku lukion äidinkielen opettaja oli vahvasti henkilökohtaisesti sitä vastaan?

Vituttaa siis se, että toistellaan jotakin koulusta opittua tuubaa yleisenä totuutena tarkastelematta myöhemmin, pitääkö se paikkaansa.
Varmaan sama kuin sanoa pitkässä juoksussa. Varmaan nykyään ihan ok kun millään ei ole mitään väliä.
Suomea on pitkällä tähtäimellä.

Edit. Mainittakoon, että avioero vituttaisi enemmän.
 
Viimeksi muokattu:
Omata-sana on tullut kieleemme 1800-luvulla. Se on myös täysin virallisesti hyväksytty väline tiettyjen lauserakenteiden muodostamisessa. Joskus harvoin se on jopa paras vaihtoehto siihen.

Sen jälkeen kieleemme on myös tullut varmasti satoja muita sanoja, joita on ihan soveliasta käyttää. Miksi tämä kielinatsien suosituin vihan kohde aiheuttaa niin suuria tunteenpurkauksia?

Siksikö, että joku lukion äidinkielen opettaja oli vahvasti henkilökohtaisesti sitä vastaan?

Vituttaa siis se, että toistellaan jotakin koulusta opittua tuubaa yleisenä totuutena tarkastelematta myöhemmin, pitääkö se paikkaansa.
Se vaan kuulostaa niin typerältä. "Omata" menee samaan kategoriaan kuin "jonkun toimesta" ym. kapulakielisyydet.
 
Varmaan sama kuin sanoa pitkässä juoksussa.

Tämä on jännä. Googlettelin hieman, ja monessa paikkaa tuntuu olevan vallalla ajatus, että kyseessä on ilmaus, jota ei vaan voi suomeksi ymmärtää.

Jos ei osaa englantia, pitkässä juoksussa -sanonnan merkitys ei ilman muuta selviä osien merkityksistä. Yksi englannin kielen sanan run merkityksistä on ’ajanjakso, aikaväli’, mutta suomen sanalla juoksu ei ole tätä merkitystä.

Itse olisin varmaankin joutunut tarkistamaan että oikeastiko, jos olisin kysymykseen "mikä on 'ajanjakso, aikaväli' engalnniksi" saanut vastaukseksi "run", mutta en ymmärrä, miten kukaan voi käsittää esimerkiksi lauseen "se tulee pitkässä juoksussa kalliimmaksi" mitenkään väärin.

Liittyykö tämä sitten ihmisten hämmästyttävvän kyvyttömyyteen ymmärtää kielikuvia ja analogioita?
 
Murteiden vihaajille suosittelen kotimaan matkailua. Sitten kun se on turvallista. Murteiden puhujille murre on se normaali tapa puhua. Se on aivan mahtava rikkaus tässä kielessä. Ja tarttuu hyvin.

T. Pk-seudulla asuva pohojammaan poika. Valitettavasti oma murre aika hyvin unohtunut.
 
Murteiden vihaajille suosittelen kotimaan matkailua. Sitten kun se on turvallista. Murteiden puhujille murre on se normaali tapa puhua. Se on aivan mahtava rikkaus tässä kielessä. Ja tarttuu hyvin.

T. Pk-seudulla asuva pohojammaan poika. Valitettavasti oma murre aika hyvin unohtunut.
Olisi kyllä aika banaalia jos kaikki puhuisimme jotain puhdasta korrektia kirjakietä/alueenmurretta.
 
Murteiden vihaajille suosittelen kotimaan matkailua. Sitten kun se on turvallista. Murteiden puhujille murre on se normaali tapa puhua. Se on aivan mahtava rikkaus tässä kielessä. Ja tarttuu hyvin.

T. Pk-seudulla asuva pohojammaan poika. Valitettavasti oma murre aika hyvin unohtunut.

Aiempi kommentoija viittasi ymmärtääkseni siihen, että häntä ärsytti elokuvien paskanlaiskasti huonoa murretta sopertavat näyttelijät, jotka eivät sitä oikeasti osaa. Ei niinkään murteet itsessään.
 
Aiempi kommentoija viittasi ymmärtääkseni siihen, että häntä ärsytti elokuvien paskanlaiskasti huonoa murretta sopertavat näyttelijät, jotka eivät sitä oikeasti osaa. Ei niinkään murteet itsessään.

Eiks tota vois kutsua kulttuuriseksi omimiseksi niin siitä sais muut paskamyrskyämään omaa vitutuksen aihetta vastaan? :D
 
Vihdoin pääsin kotiin yöbussin kyydistä. Tapani ei ole liikkua myöhään, mutta välillä työ sekä perhe velvoittaa joustamaan aikataulussa. Oma siskoni muutti juuri toiselle paikkakunnalle, ym. asioita.

Se ei tietenkään vituta. Rakastan perhettäni ja autan ilomielin. Oma päätös on myös ollut liikkua öisin, koska koen julkisen liikenteen paljon turvallisemmaksi tätä pandemiaa ajatellen. Muuten käyvät aamun bussitkin.

Olin nälkäinen tällä kertaa ja hain itselleni mäkkäristä evästä, kyseisen eväspussin kanssa menin myös bussiin kyytiin, jolla pääsin kotiin. Yön aikana matkustajia on tosiaan harvakseltaan, mutta...

Tämän bussin kyydissä oli tietysti vähän äänekkäämpiä tapauksia. Mies ja nainen, vähän elämää nähneissä vaatteissa, mutta en katsonut kovin tarkasti. Nainen avautuu minun suuntaan bussin takapenkiltä:

”Annatko hei ranuja, mä en ole mitään syönyt neljään päivään. Mieti nyt, ei ne ranut sun päivää kaada, mutta mun päivän voi kaataa, etten ole syönyt! Edes pari ranua, sä kuitenkin syöt makoisasti joka päivä. Mieti muita...”

Vastaavaa tekstiä tuli koko matkan ajan. Olin aivan liian väsynyt käsitelläkseni tätä muulla kuin hiljaisuudella. Mitään ranskalaisia minulla ei edes ollut, pari hampurilaista vain mukana. En ollut varma, miten ajattelisi.

Joku kuulemma oli vienyt hänen rahansa ja vietti yön poliisilaitoksella nukkuen, kaikenlaista tarinaa. Kun hän ehti jo puolet matkasta suomeksi huudella tilannettaan, vaihtoi hän vielä varmuuden vuoksi englantiin.

Pysyin hiljaa koko matkan, halusin vain kotiin. Minut on opetettu toimimaan kutakuinkin näin. Ehkä ”apu” ei olekaan apua, vaan tällaisen ihmisen kuuluisi kääntyä auttavan tahon puoleen. En tiedä, oliko vain rehellisesti koditon.

Mutta nyt vituttaa, että olen kotona, eikä hampurilainen maistu. Se pilaantui sillä, että olen paska ihminen, en antanut ruokaa tarvitsevalle. Vai oliko oikeasti tarvitseva? Miksi edes mietin asiaa!

Lähinnä nyt istun nojatuolissa pohtien elämää, kun pitäisi mennä nukkumaan ja herätys klo 8:00. Löytyy työtä, löytyy vastuuta. Mutta joka päivä olen syönyt. Ehkä muutama hassu päivä vuodesta, kun en ole.

Miksi ihmisenä oleminen on näin saatanan vaikeeta? Ei ole halua syödä, eikä ollut halua antaa hampurilaista ventovieraalle. Miksi.
 
Mutta nyt vituttaa, että olen kotona, eikä hampurilainen maistu. Se pilaantui sillä, että olen paska ihminen, en antanut ruokaa tarvitsevalle. Vai oliko oikeasti tarvitseva? Miksi edes mietin asiaa!

Ne on hyviä huijaamaan nuo ammattilaiset. Eiköhän sillä jotain rahaa kuitenkin ollut, tuskin se bussissakaan oli pummilla.
 
Saatan tietää tunteen. Tunnen liiankin helposti syyllisyyttä tyhjästä. Tosin juuri kuvaillun kaltaisessa tilanteessa olettaisin kokevani lähinnä kiukkua ja valmiustilan stressireaktiota uhkaavan mölisijän jäljiltä. Tuleehan siitä loukattu olo, että joku vaatii eikä kunnioita toisen rauhaa.

Toisaalta eräänlainen syyllinen ja väärä olo voi joskus tulla siitäkin, ettei voinut tai osannut mitenkään rangaista öykkäriä. Onhan siinä tavallaan rikkonut väkivallattomuuden periaatetta itseään kohtaan. :smoke: Jonkinlaisen tyytyväisyyden voi saada jo siitä, jos huonosti käyttäytyvän saa ärsyyntymään - ja sellaiseen pyrkiminen on silti yleensä tyhmää ja joskus ilmeisen vaarallista.
 
Saatan tietää tunteen. Tunnen liiankin helposti syyllisyyttä tyhjästä. Tosin juuri kuvaillun kaltaisessa tilanteessa olettaisin kokevani lähinnä kiukkua ja valmiustilan stressireaktiota uhkaavan mölisijän jäljiltä. Tuleehan siitä loukattu olo, että joku vaatii eikä kunnioita toisen rauhaa.

Toisaalta eräänlainen syyllinen ja väärä olo voi joskus tulla siitäkin, ettei voinut tai osannut mitenkään rangaista öykkäriä. Onhan siinä tavallaan rikkonut väkivallattomuuden periaatetta itseään kohtaan. :smoke: Jonkinlaisen tyytyväisyyden voi saada jo siitä, jos huonosti käyttäytyvän saa ärsyyntymään - ja sellaiseen pyrkiminen on silti yleensä tyhmää ja joskus ilmeisen vaarallista.
Ai että, kuvailit juuri oikein. Stressiä, syyllisyyttä, kiukkua, pelkoa. Tunsin kovasti sateenkaarellisen eri tunnetiloja, hieman epäilytti tuleeko vielä olan takaa yllättämään tuollainen tyyppi. Viime yönä keskityin aivan liikaa haluttomuuteeni syödä sitä jumalatonta sämpylää mitä hampurilaiseksi kutsutaan ja jäin koukkuun syyllisyyteen.

Söin sen silti ja nukuin, nyt olenkin jo hereillä mukavasti ennen kellon soittoa. Lienee myös merkki stressistä, kun kroppa on hereillä reilusti ennen kuin on tottunut. Kaikinpuolin hävettävä olo siitä, miten yksi tilanne, yksi bussi sai rytmini (myös tunnetasolla) näin sekaisin. ”Tyhjästä” koen nimenomaan kaikenlaista, eikä tuosta öisestä tullut mitään mielihyvää missään vaiheessa.

Lähinnä sympatian suoni kaikessa heikkoudessaan vei minut tiettyyn suuntaan bussissa istuessani, huutoa kuunnellessani. Yksi ajatus oli tämä: ”Miksi tällaisen pitäisi tapahtua? Enkö voi elää rauhassa, ajattelematta muiden kärsimystä. Voinko muka oikeasti tehdä yksin jotain, edes auttamalla toista?”

Kävin Itä-Afrikassa pari vuotta sitten työreissussa, tein vapaaehtoistyötä hankkeessa, jolla aktivoitiin nuoria yrittäjiä kehittämään ideoitaan myös kansainvälisille markkinoille. Siellä oli... karun näköistä. Oli myös kaunistakin, mutta ruoka on maistunut ja pysynyt vatsassa kaiken nähtyäni ja siitä huolimatta, että tutuksi ovat tulleet ihmiskärsimyksen äärimuodot.

Myös Saksassa opiskellessani vuonna 2017 yllätti kodittomien määrä, jotka kierrätyspahveista olivat askarrelleet itselleen kodin. Siitä huolimatta en ole täysin polvilleni kaatunut mistään. Ei se auta, vaikka tonnin setelin nakkaisin yhden kodittoman käteen. (Rahasta puhun.)

Mutta ärsyttää silti. Kiitos kuitenkin vastauksista, piristyihän tämä päivä nopeasti. Pitänee kirjoittaa tuonne toiseen triidiin. :)
 
Vihdoin pääsin kotiin yöbussin kyydistä. Tapani ei ole liikkua myöhään, mutta välillä työ sekä perhe velvoittaa joustamaan aikataulussa. Oma siskoni muutti juuri toiselle paikkakunnalle, ym. asioita.

Se ei tietenkään vituta. Rakastan perhettäni ja autan ilomielin. Oma päätös on myös ollut liikkua öisin, koska koen julkisen liikenteen paljon turvallisemmaksi tätä pandemiaa ajatellen. Muuten käyvät aamun bussitkin.

Olin nälkäinen tällä kertaa ja hain itselleni mäkkäristä evästä, kyseisen eväspussin kanssa menin myös bussiin kyytiin, jolla pääsin kotiin. Yön aikana matkustajia on tosiaan harvakseltaan, mutta...

Tämän bussin kyydissä oli tietysti vähän äänekkäämpiä tapauksia. Mies ja nainen, vähän elämää nähneissä vaatteissa, mutta en katsonut kovin tarkasti. Nainen avautuu minun suuntaan bussin takapenkiltä:

”Annatko hei ranuja, mä en ole mitään syönyt neljään päivään. Mieti nyt, ei ne ranut sun päivää kaada, mutta mun päivän voi kaataa, etten ole syönyt! Edes pari ranua, sä kuitenkin syöt makoisasti joka päivä. Mieti muita...”

Vastaavaa tekstiä tuli koko matkan ajan. Olin aivan liian väsynyt käsitelläkseni tätä muulla kuin hiljaisuudella. Mitään ranskalaisia minulla ei edes ollut, pari hampurilaista vain mukana. En ollut varma, miten ajattelisi.

Joku kuulemma oli vienyt hänen rahansa ja vietti yön poliisilaitoksella nukkuen, kaikenlaista tarinaa. Kun hän ehti jo puolet matkasta suomeksi huudella tilannettaan, vaihtoi hän vielä varmuuden vuoksi englantiin.

Pysyin hiljaa koko matkan, halusin vain kotiin. Minut on opetettu toimimaan kutakuinkin näin. Ehkä ”apu” ei olekaan apua, vaan tällaisen ihmisen kuuluisi kääntyä auttavan tahon puoleen. En tiedä, oliko vain rehellisesti koditon.

Mutta nyt vituttaa, että olen kotona, eikä hampurilainen maistu. Se pilaantui sillä, että olen paska ihminen, en antanut ruokaa tarvitsevalle. Vai oliko oikeasti tarvitseva? Miksi edes mietin asiaa!

Lähinnä nyt istun nojatuolissa pohtien elämää, kun pitäisi mennä nukkumaan ja herätys klo 8:00. Löytyy työtä, löytyy vastuuta. Mutta joka päivä olen syönyt. Ehkä muutama hassu päivä vuodesta, kun en ole.

Miksi ihmisenä oleminen on näin saatanan vaikeeta? Ei ole halua syödä, eikä ollut halua antaa hampurilaista ventovieraalle. Miksi.
 
Vihdoin pääsin kotiin yöbussin kyydistä. Tapani ei ole liikkua myöhään, mutta välillä työ sekä perhe velvoittaa joustamaan aikataulussa. Oma siskoni muutti juuri toiselle paikkakunnalle, ym. asioita.

Se ei tietenkään vituta. Rakastan perhettäni ja autan ilomielin. Oma päätös on myös ollut liikkua öisin, koska koen julkisen liikenteen paljon turvallisemmaksi tätä pandemiaa ajatellen. Muuten käyvät aamun bussitkin.

Olin nälkäinen tällä kertaa ja hain itselleni mäkkäristä evästä, kyseisen eväspussin kanssa menin myös bussiin kyytiin, jolla pääsin kotiin. Yön aikana matkustajia on tosiaan harvakseltaan, mutta...

Tämän bussin kyydissä oli tietysti vähän äänekkäämpiä tapauksia. Mies ja nainen, vähän elämää nähneissä vaatteissa, mutta en katsonut kovin tarkasti. Nainen avautuu minun suuntaan bussin takapenkiltä:

”Annatko hei ranuja, mä en ole mitään syönyt neljään päivään. Mieti nyt, ei ne ranut sun päivää kaada, mutta mun päivän voi kaataa, etten ole syönyt! Edes pari ranua, sä kuitenkin syöt makoisasti joka päivä. Mieti muita...”

Vastaavaa tekstiä tuli koko matkan ajan. Olin aivan liian väsynyt käsitelläkseni tätä muulla kuin hiljaisuudella. Mitään ranskalaisia minulla ei edes ollut, pari hampurilaista vain mukana. En ollut varma, miten ajattelisi.

Joku kuulemma oli vienyt hänen rahansa ja vietti yön poliisilaitoksella nukkuen, kaikenlaista tarinaa. Kun hän ehti jo puolet matkasta suomeksi huudella tilannettaan, vaihtoi hän vielä varmuuden vuoksi englantiin.

Pysyin hiljaa koko matkan, halusin vain kotiin. Minut on opetettu toimimaan kutakuinkin näin. Ehkä ”apu” ei olekaan apua, vaan tällaisen ihmisen kuuluisi kääntyä auttavan tahon puoleen. En tiedä, oliko vain rehellisesti koditon.

Mutta nyt vituttaa, että olen kotona, eikä hampurilainen maistu. Se pilaantui sillä, että olen paska ihminen, en antanut ruokaa tarvitsevalle. Vai oliko oikeasti tarvitseva? Miksi edes mietin asiaa!

Lähinnä nyt istun nojatuolissa pohtien elämää, kun pitäisi mennä nukkumaan ja herätys klo 8:00. Löytyy työtä, löytyy vastuuta. Mutta joka päivä olen syönyt. Ehkä muutama hassu päivä vuodesta, kun en ole.

Miksi ihmisenä oleminen on näin saatanan vaikeeta? Ei ole halua syödä, eikä ollut halua antaa hampurilaista ventovieraalle. Miksi.
pisteet kotiin kyllä tilanteen rauhallisesti ottamisesta, itse olisin saattanut ärähtää jotain hyvinkin loukkaavaa takaisin. Eipä tuollaisesta kannata ottaa itseensä, loppupeleissä näillä kavereilla asunnottomuuteen löytyy 99% syy sieltä peilistä
 
Jees. Elikkä lomaviikko ja kerrankin ajattelin ottaa rauhallisesti ja mennä nukkumaan normaaliin aikaan (21-22) ja herätä niin että kuityenkin saa nukkua. Eli pitää normaalirytmin mutta vähän nukkua pidempään. Maanantaina heräsin vähän kymmenen jälkeen, nukkumaan normaaliin aikaan, tiistaina heräsin ysin aikaan ja normaaliosti nukkumaan ja tänään sitten herrään puoli neljä enkä saa unta ja nyt väsyttää. Vitun siisti loma taas ku vaikka kuinka yrittää pitää rytmin niin jotenkin se aina menee vituilleen ja loma läskiks ku aina väsyttää vaikka sais nukkuu. Miks helvetissä sitä ei herää normaaliviikkoina aikasemmin vaan aina väsyttää ku pitää herää mutta vittu lomalla ku sais nukkua ni heräilee milloin sattuu ja kaikki menee plörinäks.
 
Jees. Elikkä lomaviikko ja kerrankin ajattelin ottaa rauhallisesti ja mennä nukkumaan normaaliin aikaan (21-22) ja herätä niin että kuityenkin saa nukkua. Eli pitää normaalirytmin mutta vähän nukkua pidempään. Maanantaina heräsin vähän kymmenen jälkeen, nukkumaan normaaliin aikaan, tiistaina heräsin ysin aikaan ja normaaliosti nukkumaan ja tänään sitten herrään puoli neljä enkä saa unta ja nyt väsyttää. Vitun siisti loma taas ku vaikka kuinka yrittää pitää rytmin niin jotenkin se aina menee vituilleen ja loma läskiks ku aina väsyttää vaikka sais nukkuu. Miks helvetissä sitä ei herää normaaliviikkoina aikasemmin vaan aina väsyttää ku pitää herää mutta vittu lomalla ku sais nukkua ni heräilee milloin sattuu ja kaikki menee plörinäks.
Täälläkin lomaviikko pilalla. Sain vyöruusun silmään. Ei helvetti että voi jokin sattua näin paljon.
 
Kävin Itä-Afrikassa pari vuotta sitten työreissussa, tein vapaaehtoistyötä hankkeessa, jolla aktivoitiin nuoria yrittäjiä kehittämään ideoitaan myös kansainvälisille markkinoille. Siellä oli... karun näköistä. Oli myös kaunistakin, mutta ruoka on maistunut ja pysynyt vatsassa kaiken nähtyäni ja siitä huolimatta, että tutuksi ovat tulleet ihmiskärsimyksen äärimuodot.

Myös Saksassa opiskellessani vuonna 2017 yllätti kodittomien määrä, jotka kierrätyspahveista olivat askarrelleet itselleen kodin. Siitä huolimatta en ole täysin polvilleni kaatunut mistään. Ei se auta, vaikka tonnin setelin nakkaisin yhden kodittoman käteen. (Rahasta puhun.)
Juuri tämän osan unohdinkin pukea sanoiksi. Ei sillä bussissa huutelevalla ja huonosti käyttäytyvällä Arskalla ole mitään sellaista hätää, jota voisi tuntematon lähimmäinen auttaa tarjoamalla aterian. Varmasti ongelmia riittää kotitarpeiksi ja tilanne voi olla normikansalaiseen verraten aivan lohduton, mutta nälänhädän larppaaminen Suomessa bussimatkustajilta ruokaa vaatien on pelkästään röyhkeyttä(eli pummilla olisi jo valmiiksi osa tarvittavista ominaisuuksista vaikka johtoportaaseen tai politiikkaan). Voi mullakin vähän maha kurnia jos olen päätynyt ostamaan mäkkärin pullaa. Sen näkee silloin kuvasta. :rofl:

Tilanteen voi toki mielessään kuvitella kertomuksen perusteella monenlaisena, mutta minä näkisin sen niin että voimakas päänsisäinen reagointi on ihan normaaliskaalan puitteissa eikä kerro epätavallisesta herkkyydestä. Etenkin kun puhutaan aamuyöstä ja McD-elintarvikkeesta eli näläntunnetta ja väsymystä on ollut todennäköisesti alla.

Heikkoja päätelmiä voi tehdä myös siitä, että kertoja onnistui alle viiden tunnin postausvälillä nukkumaan ja heräämään verrattain aikaiseen aamuun.
 
Viimeksi muokattu:
Vihdoin pääsin kotiin yöbussin kyydistä. Tapani ei ole liikkua myöhään, mutta välillä työ sekä perhe velvoittaa joustamaan aikataulussa. Oma siskoni muutti juuri toiselle paikkakunnalle, ym. asioita.

Se ei tietenkään vituta. Rakastan perhettäni ja autan ilomielin. Oma päätös on myös ollut liikkua öisin, koska koen julkisen liikenteen paljon turvallisemmaksi tätä pandemiaa ajatellen. Muuten käyvät aamun bussitkin.

Olin nälkäinen tällä kertaa ja hain itselleni mäkkäristä evästä, kyseisen eväspussin kanssa menin myös bussiin kyytiin, jolla pääsin kotiin. Yön aikana matkustajia on tosiaan harvakseltaan, mutta...

Tämän bussin kyydissä oli tietysti vähän äänekkäämpiä tapauksia. Mies ja nainen, vähän elämää nähneissä vaatteissa, mutta en katsonut kovin tarkasti. Nainen avautuu minun suuntaan bussin takapenkiltä:

”Annatko hei ranuja, mä en ole mitään syönyt neljään päivään. Mieti nyt, ei ne ranut sun päivää kaada, mutta mun päivän voi kaataa, etten ole syönyt! Edes pari ranua, sä kuitenkin syöt makoisasti joka päivä. Mieti muita...”

Vastaavaa tekstiä tuli koko matkan ajan. Olin aivan liian väsynyt käsitelläkseni tätä muulla kuin hiljaisuudella. Mitään ranskalaisia minulla ei edes ollut, pari hampurilaista vain mukana. En ollut varma, miten ajattelisi.

Joku kuulemma oli vienyt hänen rahansa ja vietti yön poliisilaitoksella nukkuen, kaikenlaista tarinaa. Kun hän ehti jo puolet matkasta suomeksi huudella tilannettaan, vaihtoi hän vielä varmuuden vuoksi englantiin.

Pysyin hiljaa koko matkan, halusin vain kotiin. Minut on opetettu toimimaan kutakuinkin näin. Ehkä ”apu” ei olekaan apua, vaan tällaisen ihmisen kuuluisi kääntyä auttavan tahon puoleen. En tiedä, oliko vain rehellisesti koditon.

Mutta nyt vituttaa, että olen kotona, eikä hampurilainen maistu. Se pilaantui sillä, että olen paska ihminen, en antanut ruokaa tarvitsevalle. Vai oliko oikeasti tarvitseva? Miksi edes mietin asiaa!

Lähinnä nyt istun nojatuolissa pohtien elämää, kun pitäisi mennä nukkumaan ja herätys klo 8:00. Löytyy työtä, löytyy vastuuta. Mutta joka päivä olen syönyt. Ehkä muutama hassu päivä vuodesta, kun en ole.

Miksi ihmisenä oleminen on näin saatanan vaikeeta? Ei ole halua syödä, eikä ollut halua antaa hampurilaista ventovieraalle. Miksi.
Kannattaa puhua noista tunteista psykiatrille. Normaali ihminen ei ota tuollaisia kierroksia parin juopon valheista. Kannattaa yrittää oppia lukemaan tilannetta ja samalla ymmärtää, että ei edes juopon tarvitse nähdä nälkää Suomessa. Nämä henkilöt vaanivat heikkoja ja tunnistavat ne jo kaukaa.
 
Kannattaa puhua noista tunteista psykiatrille. Normaali ihminen ei ota tuollaisia kierroksia parin juopon valheista.
Ei nyt liioitella. Riippuu siitäkin, mihin on tottunut. Joku näkee spurguja joka aamu ja joka ilta jopa omassa rapussa ja herää naapurin juopon möykkään harva se yö. Toinen taas ei ehkä normaalisti koskaan mene bussilla tai ainakaan sopivan kusisella lähiölinjalla, ei käy mamuostareilla saati metroasemilla ja harvemmin juoppojen kansoittamilla maleksimisaukioilla.

Olen aikuisiälläkin viettänyt päälle vuoden taas maalaiskylien rauhassa ja mennyt sitten Hervantaan, josta myöhemmin jatkui matka bussilla. Se tuntui paljon vieraammalta kuin kausina, jolloin olen nähnyt laitapuolen ryyppyremmien mökellystä päivittäin. En nyt tarkoita että pitäisi hakemalla hakea tällainen kulttuurishokki, vaan jotkut saattavat joukkoliikenteen piirissä ja/tai lähiökerrostalossakin aika harvoin joutua puliukkojen ahdistelemaksi.
 
Juu, täällä on siis vallan mainioita tukea tarjoavia vastauksia, mutta en sellaista ihan toden todella tarvitse. Väsymystä oli reilusti alla ja mäkkärin pulla ei se paras vaihtoehto. Se, mitä nyt foorumiin kirjoittelee välillä ei ihan kuvasta arkeani kuitenkaan.

Aspa-duunia tein pitkään ja tuli tietynlaiset mölisijät hyvin tutuksi, sain siis olla välillä rauhoittamassa itse muita ihmisiä, kuten asiakkaita jotka pelästyivät haisevia ja likaisia spurguja. En mä ottanut itseeni, vittu vain kun olisin sen hampparin halunnut syödä ilman ylimääräistä...

Mutta olipa kiehtova syväsukellus tuohon erityisherkkyyteen. On niin paljon päivästä kiinni, mitkä sitä kuvaavat asiat raapustaisin nimikylttiini, etten voi puhua mistään toistuvasta myöskään. Huolellinen olen kyllä ja vähän säikky, mutta niin myös moni lähipiirissäni.

Aamuvirkku tosin olen! Nukun hyvin, vaikka verhot ovat ohuen ohuet. Aamun valo raikastaa mieltä, opin siihen kun ennen oli pimennysverhot ja vitutti herätä aamuisin, mutta yrittäjäpolulle pyrkiessäni löysin juuri aamun tunneista taianomaista energiaa aivoissani, mitä en muina aikoina juuri koe.

Hyvä flow aamulla saa päivän kovaan vauhtiin, enkä juo kahvia. Siksi jos painan erittäin pitkää päivää, menee väsymys oikeasti rajalle, mutta tottumuksesta edelleen herään kiltisti siinä aamukahdeksalta.

Ja tää päivä on ollut sangen loistava! Ei vituta. Oon selvästi siis väärässä triidissä. :D
 
Täälläkin lomaviikko pilalla. Sain vyöruusun silmään. Ei helvetti että voi jokin sattua näin paljon.
Otan osaa. Itellä oli viime kesänä kaulalla ja hetkittäin oli kyllä niin saatanan kioeä, ettei tienny miten päin olis. Silmä kuulostaa vielä astetta enemmän hc:lta. Toivotaan ettei tee mitään pysyvämpiä vaurioita.
 
Ostin RGB muistit, kun sai halvalla B-dietä, mutta eihän noista yksisarvisen oksennuksista saa noita ledejä pysyvästi muutettua tai edes pois millään. :angry: Bloatwarella saa windowsin puolelta...

edit: Ainiin ja kannettavaan isomman SSD:n ja sehän ei tuekaan sitten NVMe:tä. 2018 vuoden kannettava...
 
Viimeksi muokattu:
Ostin RGB muistit, kun sai halvalla B-dietä, mutta eihän noista yksisarvisen oksennuksista saa noita ledejä pysyvästi muutettua tai edes pois millään. :angry: Bloatwarella saa windowsin puolelta...

edit: Ainiin ja kannettavaan isomman SSD:n ja sehän ei tuekaan sitten NVMe:tä. 2018 vuoden kannettava...
SATA M.2? Mikä sellainen kannettava on vuonna 2018 ilmestynyt?!

Eikö muisteista mukansaa nuo heatsinkit irti LED-härpäkkeineen. Ostat sitten vaikka EK:n vesijäähykittiä jos lämmöt nousee. :D
 
Mollikka paistaa ja on ihan kivan olonen keli, sekä kevään ensimäinen spandexin tapainen bongattu. Ajelin tossa isoa tietä rajoituksen mukaan ja siinä vieressä muutaman metrin päässä menee kävely/pyörätie. No tämä kyseinen kettinki terroristihan ajoi samaan suuntaan kun mie ja tultiin risteyksen kohdalle(Risteyksessä on myös stop merkki sieltä tulijoille, ei siis mulle, vaan sille fillaristille). Niin tää kaveri päättikin siirtyä hidastamatta ja kattomatta taakkeen tien puolelle ajamaan sieltä pyörätieltä, koukaten suoraan mun eteen. Jostain syystä tuli vielä helvetin keskelle mun kaistaa. Fillarin ja mun auton väliin ei tainnu montaa senttiä jäädä, asfalttiin jäi kyllä pari raitaa jarrutestin tuloksena.. Kehtas vielä saatanan mulkku näyttää nyrkkiä. Saatoin näyttää centteriä kattoluukusta kun siitä sitten ohi ajoin hetken päästä.
Olis varmaan pitäny pysähtyä sopivaan paikkaan ja kysyä että mitähän vittua sen pään sisällä liikkuu, vai puristaako pöksyt niin paljon ettei ajatus enään kule.

Mitäänhän mulla ei oo pyöräilijöitä vastaan, mutta noi jotkut kun hönöilee tuola tolleen, niin se saa verenpaineen nousemaan.
 
Mollikka paistaa ja on ihan kivan olonen keli, sekä kevään ensimäinen spandexin tapainen bongattu. Ajelin tossa isoa tietä rajoituksen mukaan ja siinä vieressä muutaman metrin päässä menee kävely/pyörätie. No tämä kyseinen kettinki terroristihan ajoi samaan suuntaan kun mie ja tultiin risteyksen kohdalle(Risteyksessä on myös stop merkki sieltä tulijoille, ei siis mulle, vaan sille fillaristille). Niin tää kaveri päättikin siirtyä hidastamatta ja kattomatta taakkeen tien puolelle ajamaan sieltä pyörätieltä, koukaten suoraan mun eteen. Jostain syystä tuli vielä helvetin keskelle mun kaistaa. Fillarin ja mun auton väliin ei tainnu montaa senttiä jäädä, asfalttiin jäi kyllä pari raitaa jarrutestin tuloksena.. Kehtas vielä saatanan mulkku näyttää nyrkkiä. Saatoin näyttää centteriä kattoluukusta kun siitä sitten ohi ajoin hetken päästä.
Olis varmaan pitäny pysähtyä sopivaan paikkaan ja kysyä että mitähän vittua sen pään sisällä liikkuu, vai puristaako pöksyt niin paljon ettei ajatus enään kule.

Mitäänhän mulla ei oo pyöräilijöitä vastaan, mutta noi jotkut kun hönöilee tuola tolleen, niin se saa verenpaineen nousemaan.
Yleensä nuo spandex pellet on niitä jotka perseilee. Ei tunnu olevan mitään kunnioitusta liikennesääntöjä kohtaan.
 
Yleensä nuo spandex pellet on niitä jotka perseilee. Ei tunnu olevan mitään kunnioitusta liikennesääntöjä kohtaan.

Ongelma on kun luulevat että yleiset tiet ovat jotain spandexin harrastuspaikkoja ja vetävät sitten sata lasissa ja poukkoilevat miten sattuu. Itseä nyt ei hirveesti haittaa, mutta kun siellä liikkuu myös lapsia ja vanhuksia jotka eivät välttämättä hoksaa että joku spandexi tulee takaa 40 km/h vauhtia suhteellisen äänettömänä.
 
Viisi vuotta ja kuukauden hyvinpalvelut Honor 7 joutuu väkisinpakotettuna eläkkeelle, kun Op-mobiili alkanut ilmoittelemaan tuen päättymisestä käyttöjärjestelmälle seuraavissa versioissa. Joutui sitten kunnianhimoiset säästötoimenpiteet tältä kuukaudelta totaalisesti "Holdiin"... Toivottavasti se Powerin kamppanja Samsung s20 5g saa vähintään yhtän pitkän elinkaaren.
 
Ja vittu ku sitä kilikelloa ei viitsi asentaa fillariin vaan suhistellaan vaan ohi hihaa hipoen :facepalm:

Kyllä mulla kaikkiin pyöriin mahtuu kello johonkin kohtaan lampun ja sykemittarin pidikkeen lisäksi, myös maantiepyörään ja cycloon.

Onneks täällä Turun seudulla ei tunnu vauhtiveikotkaan olevan kovin mulkkuja vaan ajavat jopa suht fiksusti useimmiten. Se kilikellon puute tai kyvyttömyys sen käyttöön lähinnä niiden kanssa vituttaa eniten.
 
Spandex keskustelulle taitaa olla omakin paikka, täällä niitä on käsitelty jo n+1 kertaa niin jos mieluummin siellä
 
Spandex keskustelulle taitaa olla omakin paikka, täällä niitä on käsitelty jo n+1 kertaa niin jos mieluummin siellä
Samalla logiikalla melkein kaikki tämän ketjun viestit voidaan siirtää "oikeisiin" ketjuihin. Jos spandex pellet vituttaa niin tämä on oikea ketju.

Mitä näihin pelleihin tulee niin olen myös huomannu, että eivät kelloa omista. Varmaan ei riitä reisissä voimaa sen 10 gramman lisäpainolle. Itse nauran näille, kun pumppaan 3-vaihteisella paskaverkkarit jalassa ja ostokset pakkarilla ohi, kello soittaen.
 
Minua vituttaa kaikki mie ja sie vääntäjät. Jäänyt muutama suomalainen sarja katsomatta kun näyttelijät vääntävät väkisin paskalla murteella. Suomalainen näyttely kun on jo muutenkin jäykkää, niin se että joku helsinkiläinen näyttelijä vetää jotain mie- ja sie-murretta tekee siitä vielä jäykempää.
Oli muuten mun mielestä aika söpöä, kun eräs Lappeenrannasta kotoisin ollut nainen puhui mulle tuolleen tyylillä sie ja mie, ja halusi viedä mut sieneen ja tuollaista.

Ketjun aiheeseen, että mikä vituttaa? No vituttaa ettei nyt saa pillua!
 
Siinä on tainnu olla vähän semmonen ongelma että ne spandexit vetää tunteita laidasta laitaan siihen malliin että keskustelu harvemmin pysyy vitutuksen aiheissa vaan menee juupaseipäs vänkäykseen.

Modeksi en halua enkä enää (en siis täällä ole koskaan ollut mutta muualla) ala, mutta kun joskus ohjeistettiin että on suositeltavaa ensin itse pyytää keskustelua palaamaan raiteilleen ja sitten vasta raportoida, niin tätä olen koettanut noudattaa.
 
Siinä on tainnu olla vähän semmonen ongelma että ne spandexit vetää tunteita laidasta laitaan siihen malliin että keskustelu harvemmin pysyy vitutuksen aiheissa vaan menee juupaseipäs vänkäykseen.

Modeksi en halua enkä enää (en siis täällä ole koskaan ollut mutta muualla) ala, mutta kun joskus ohjeistettiin että on suositeltavaa ensin itse pyytää keskustelua palaamaan raiteilleen ja sitten vasta raportoida, niin tätä olen koettanut noudattaa.
Ainahan voi itsekin ryhtyä spandexiksi. Ei paljoo maksa pyörä ja mahtuu hyvin pihaan tai talliin.
 
Ja vittu ku sitä kilikelloa ei viitsi asentaa fillariin vaan suhistellaan vaan ohi hihaa hipoen :facepalm:

Kyllä mulla kaikkiin pyöriin mahtuu kello johonkin kohtaan lampun ja sykemittarin pidikkeen lisäksi, myös maantiepyörään ja cycloon.

Onneks täällä Turun seudulla ei tunnu vauhtiveikotkaan olevan kovin mulkkuja vaan ajavat jopa suht fiksusti useimmiten. Se kilikellon puute tai kyvyttömyys sen käyttöön lähinnä niiden kanssa vituttaa eniten.

Tuolla fillarifoorumeilla kiukuttaa kävelijät ja muut vastaavat joskus, kun suuttuvat kellon käytöstä tai pahimmillaan hyppäävät pyörän eteen pelästyksissään jos kelloa käytetään. Mutta näin spandeksittoman pyöräilyharrastajan näkökulmasta vituttaa kyllä joskus myös nuo koko tien leveydeltä kävelijät jotka luulee omistavansa koko tien...
 
Tuolla fillarifoorumeilla kiukuttaa kävelijät ja muut vastaavat joskus, kun suuttuvat kellon käytöstä tai pahimmillaan hyppäävät pyörän eteen pelästyksissään jos kelloa käytetään. Mutta näin spandeksittoman pyöräilyharrastajan näkökulmasta vituttaa kyllä joskus myös nuo koko tien leveydeltä kävelijät jotka luulee omistavansa koko tien...
Tuon takia soitan kelloa aina hyvissä ajoin. Kaikki ehtii reagoida.
 
Oli muuten mun mielestä aika söpöä, kun eräs Lappeenrannasta kotoisin ollut nainen puhui mulle tuolleen tyylillä sie ja mie, ja halusi viedä mut sieneen ja tuollaista.

Ketjun aiheeseen, että mikä vituttaa? No vituttaa ettei nyt saa pillua!
Kyllä sä siltä Maisalta vielä saat kunhan maltat kerryttää massia tarpeeksi!:) Eropaperit jo viety/ei viety tietääkseni.
Vituttaa kun @Good ei saa rakoa mihin purkaa paineensa.

Edit. Tarkennetaan että tarkoitin henkilöä Maisa Torppa. Goodin unelma nainen. 'En jaksanut laittaa uutta viestiä vaikka vituttaa.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
284 306
Viestejä
4 881 178
Jäsenet
78 812
Uusin jäsen
hsalo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom