Kellojen kääntelyn typeryys: kansalaisaloite kesäajasta luopumiseksi

[pulatunnus]

Riippuu vähän mihin lopulta päädytään. Jos päädyttäisiin vaikkapa gmt aikaan niin meillä ei iltaisin tehtäisi ulkovalossa mitään keskikesää lukuunottamatta ja terveysvaikutukset väestölle olisi huomattavat negatiiviseen suuntaan.

Siis milloin "terveysvaikutukset väestölle olisi huomattavat negatiiviseen suuntaan." ?

Jos otettaisiin käyttöön GMT/UTC aika +/-0 , ja siihen pakotettaisiin tekemään 2h siirto, niin luonollisesti terveysvaikutukset negatiivisia. Taaksepäin siirto on vähän helpompi kuin eteenpin siirto, eli helpompi suunta.

Se voisi olla myös ns vanha ja uusiaika, eli ajat merkattaisiin kumpaa tarkoitetaan. Eli UTC ajassa kuten enne.

Kumpi vain niin todennäköisesti printti aikataulut painettaisiin uuden aikavyöykeen mukaan, samalla jotain muutoksia, hienosäätöjä. Kellojen mukaan koulut alkaisi, jos ei kuudelta, niin seiskalta, raksaheput viideltä, puoli kuudelta. Bussikuskit seuraa miten muut.
Teatterit vähän aikaistaneet aikataluja, joten sielläkin tunnin parin päivitys.

 

[jonesky12345]

Entäpä nämä realistiset vaihtoehdot, esimerkiksi nykyinen talviaika?

No se on valoisan ajan hyötykäytön näkökulmasta heikompi näistä kahdesta vaihtoehdosta. Liiketoimintaperusteet ovat tuon ajan vahvin argumentti, mutta toisaalta Suomalaiset ovat luonnossa liikkuvaa kansaa ja pohjoisen pallonpuoliskon pohjoinen sijainti on luonut meille identiteetiksi pitkät kesäkauden illat vastapainona talven pimeydelle, joten näistä kanteista tarkasteltuna talviaika rajoittaisi kohtuuttoman paljon ulkonaoleskelun mahdollisuuksia ja tällekin on esitetty nämä kansanterveydellisen näkökulman perusteet.

Tällä foorumilla keskustelijoiden keskimääräinen paino on mitä todennäköisimmin ATK harrastelijoista, joiden tämä harrastus ei mitään luonnonvaloa tai ulkoilmaa vaadi, mutta keskimääräiselle suomalaiselle yksilölle kesäaika pysyvänä on pitkän päälle paras.

 

[draco76]

No se on valoisan ajan hyötykäytön näkökulmasta heikompi näistä kahdesta vaihtoehdosta. Liiketoimintaperusteet ovat tuon ajan vahvin argumentti, mutta toisaalta Suomalaiset ovat luonnossa liikkuvaa kansaa ja pohjoisen pallonpuoliskon pohjoinen sijainti on luonut meille identiteetiksi pitkät kesäkauden illat vastapainona talven pimeydelle, joten näistä kanteista tarkasteltuna talviaika rajoittaisi kohtuuttoman paljon ulkonaoleskelun mahdollisuuksia ja tällekin on esitetty nämä kansanterveydellisen näkökulman perusteet.

Tällä foorumilla keskustelijoiden keskimääräinen paino on mitä todennäköisimmin ATK harrastelijoista, joiden tämä harrastus ei mitään luonnonvaloa tai ulkoilmaa vaadi, mutta keskimääräiselle suomalaiselle yksilölle kesäaika pysyvänä on pitkän päälle paras.

Talvelle tarvitaan valoa eniten. Muuna aikana valon määrä on muutenkin riittävä. Aika moni käy lenkillä ennen töihin menoa.

 

[JaJu]

No se on valoisan ajan hyötykäytön näkökulmasta heikompi näistä kahdesta vaihtoehdosta. Liiketoimintaperusteet ovat tuon ajan vahvin argumentti, mutta toisaalta Suomalaiset ovat luonnossa liikkuvaa kansaa ja pohjoisen pallonpuoliskon pohjoinen sijainti on luonut meille identiteetiksi pitkät kesäkauden illat vastapainona talven pimeydelle, joten näistä kanteista tarkasteltuna talviaika rajoittaisi kohtuuttoman paljon ulkonaoleskelun mahdollisuuksia ja tällekin on esitetty nämä kansanterveydellisen näkökulman perusteet.

Tällä foorumilla keskustelijoiden keskimääräinen paino on mitä todennäköisimmin ATK harrastelijoista, joiden tämä harrastus ei mitään luonnonvaloa tai ulkoilmaa vaadi, mutta keskimääräiselle suomalaiselle yksilölle kesäaika pysyvänä on pitkän päälle paras.

Olisi aika selkeää jos keskipäivä on klo 12, eli ns. normaaliaika. Iltahan ei pitene kelloja kääntelemällä, koska maapallon pyörimiseen kellojen kääntely ei vaikuta. Puolestani koulut ja konttorit saavat itse päättää moneltako ovensa avaavat. Alkaisiko koulu sitten 7:00 joinakin vuodenaikoina. Sama mulle, kunhan hölmöläisten kellojen kääntely loppuisi.

 

[jonesky12345]

Talvelle tarvitaan valoa eniten. Muuna aikana valon määrä on muutenkin riittävä. Aika moni käy lenkillä ennen töihin menoa.

Tätä kommenttia ei selkeesti ole mietitty, koska talvella valoisaa ei ole ennen töitäkään. Jos henkilöllä on säännöllinen työrytmi eli lenkille mennään ennen töihinlähtöä aina samaan aikaan, niin tällöin kesäajalla on n. 2 viikon ero aamun valoisuudessa keväisin ja syksyisin eli n. kuukauden päivät kahdessa osassa vuotta. Lenkkeily ei toki absoluuttisesti vaadi luonnonvaloakaan, mutta uskoisin sen olevan mukavuustekijä monelle lenkkeilijälle. Sen sijaan talviaika leikkaa illasta tunnin verran lähes ympärivuotisesti. Jossain tampereen korkeudella vielä, minkä eteläpuolella alkaa jo iso osa suomalaisista asumaan laskee aurinko n. 23:00 kesäajalla kesäkuun illan ollessa pisimmillään joka tarkoittaisi talviajassa n. klo 22 auringonlaskua. Tästä kun mennään karkeasti kuukausi suuntaan tai toiseen laskee aurinko kesäajallakin jo n. klo 22 eli talviajalla jo klo 21. Koko loppuvuoden iltapäivässä on tunti vähemmän valoa, joskin talvella kuten aamuvaloakaan ei iltavaloakaan ole.

Käytännössä tästä päästäänkin siihen, että kellojen siirtelylle on alunperin ollut aika hyvä peruste eli eletään aikaa, missä iltavaloa riittää kunnes aamuvalo käy vähiin ja siirretään sitten valoisa tunti loppusyksyksi ja alkukevääksi aamuun kunnes talvi elellään pimeässä.

Olisi aika selkeää jos keskipäivä on klo 12, eli ns. normaaliaika. Iltahan ei pitene kelloja kääntelemällä, koska maapallon pyörimiseen kellojen kääntely ei vaikuta. Puolestani koulut ja konttorit saavat itse päättää moneltako ovensa avaavat. Alkaisiko koulu sitten 7:00 joinakin vuodenaikoina. Sama mulle, kunhan hölmöläisten kellojen kääntely loppuisi.

En tiedä miten keskipäivän ja kello 12 sattuminen samaan aikaan olisi sinänsä sen selkeämpää kuin mikään muukaan, sillä aurinkokelloja käyttää aika harva ja maassa olisi silti tuossa heittoa kaikkialla muualla kuin sekunnintarkasti sillä yhdellä pituuspiirin kaistalla missä tuo toteutuisi. Esityksesi siitä, että koulujen alkuaika vaihtelisi olisikin sitten käytännössä vaikutuksiltaan sama kuin kellojen siirto eli tässä ei saavutettaisi mitään. Parashan olisi, mikäli ihmiset voisivat itse vaikuttaa työrytmiinsä ja ottaa iltoihin haluamansa määrän auringonvaloa, mutta yhteiskunnan toimintojen yhteensovittaminen ja muiden ihmisten aikataulujen yhteensovittaminen tekisi tuosta kuitenkin käytännössä mahdotonta. Jos haluan mennä vaikkapa valoisalla kalaan syksyllä duunipäivän jälkeen ja järjestän joustavalla työajalla sen, että voin lopettaa duunit klo 15 niin mun kalakaveri ei välttämättä tähän pysty ja toisaalta en voi kuudelta aamulla viedä muksuja päiväkotiin jne.

 

[draco76]

Tätä kommenttia ei selkeesti ole mietitty, koska talvella valoisaa ei ole ennen töitäkään. Jos henkilöllä on säännöllinen työrytmi eli lenkille mennään ennen töihinlähtöä aina samaan aikaan, niin tällöin kesäajalla on n. 2 viikon ero aamun valoisuudessa keväisin ja syksyisin eli n. kuukauden päivät kahdessa osassa vuotta. Lenkkeily ei toki absoluuttisesti vaadi luonnonvaloakaan, mutta uskoisin sen olevan mukavuustekijä monelle lenkkeilijälle. Sen sijaan talviaika leikkaa illasta tunnin verran lähes ympärivuotisesti. Jossain tampereen korkeudella vielä, minkä eteläpuolella alkaa jo iso osa suomalaisista asumaan laskee aurinko n. 23:00 kesäajalla kesäkuun illan ollessa pisimmillään joka tarkoittaisi talviajassa n. klo 22 auringonlaskua. Tästä kun mennään karkeasti kuukausi suuntaan tai toiseen laskee aurinko kesäajallakin jo n. klo 22 eli talviajalla jo klo 21. Koko loppuvuoden iltapäivässä on tunti vähemmän valoa, joskin talvella kuten aamuvaloakaan ei iltavaloakaan ole.

Käytännössä tästä päästäänkin siihen, että kellojen siirtelylle on alunperin ollut aika hyvä peruste eli eletään aikaa, missä iltavaloa riittää kunnes aamuvalo käy vähiin ja siirretään sitten valoisa tunti loppusyksyksi ja alkukevääksi aamuun kunnes talvi elellään pimeässä.


En tiedä miten keskipäivän ja kello 12 sattuminen samaan aikaan olisi sinänsä sen selkeämpää kuin mikään muukaan, sillä aurinkokelloja käyttää aika harva ja maassa olisi silti tuossa heittoa kaikkialla muualla kuin sekunnintarkasti sillä yhdellä pituuspiirin kaistalla missä tuo toteutuisi. Esityksesi siitä, että koulujen alkuaika vaihtelisi olisikin sitten käytännössä vaikutuksiltaan sama kuin kellojen siirto eli tässä ei saavutettaisi mitään. Parashan olisi, mikäli ihmiset voisivat itse vaikuttaa työrytmiinsä ja ottaa iltoihin haluamansa määrän auringonvaloa, mutta yhteiskunnan toimintojen yhteensovittaminen ja muiden ihmisten aikataulujen yhteensovittaminen tekisi tuosta kuitenkin käytännössä mahdotonta. Jos haluan mennä vaikkapa valoisalla kalaan syksyllä duunipäivän jälkeen ja järjestän joustavalla työajalla sen, että voin lopettaa duunit klo 15 niin mun kalakaveri ei välttämättä tähän pysty ja toisaalta en voi kuudelta aamulla viedä muksuja päiväkotiin jne.

1.11 aurinko nousee 7:43 ja laskee 16:23 talviaikaa. Kesäajassa nuo olisi 8:43 ja 17:23. Talviaika voittaa lenkkeilyssä. Kesällä välia on enemmän, joten sillä ei ole oikein väliä.

Täytyy ottaa huomioon, mihin aikaan koululaiset ovat liikenteessä pyörinern/jalan.

 

[pulatunnus]

En tiedä miten keskipäivän ja kello 12 sattuminen samaan aikaan olisi sinänsä sen selkeämpää kuin mikään muukaan, sillä aurinkokelloja käyttää aika harva ja maassa olisi silti tuossa heittoa kaikkialla muualla kuin sekunnintarkasti sillä yhdellä pituuspiirin kaistalla missä tuo toteutuisi.

Ihmisen vuorokausi rytmi synkkaan auringonkanssa, eli se sanelee ei se rannekkello.

Esityksesi siitä, että koulujen alkuaika vaihtelisi olisikin sitten käytännössä vaikutuksiltaan sama kuin kellojen siirto eli tässä ei saavutettaisi mitään. Parashan olisi, mikäli ihmiset voisivat itse vaikuttaa työrytmiinsä ja ottaa iltoihin haluamansa määrän auringonvaloa, mutta yhteiskunnan toimintojen yhteensovittaminen ja muiden ihmisten aikataulujen yhteensovittaminen tekisi tuosta kuitenkin käytännössä mahdotonta. Jos haluan mennä vaikkapa valoisalla kalaan syksyllä duunipäivän jälkeen ja järjestän joustavalla työajalla sen, että voin lopettaa duunit klo 15 niin mun kalakaveri ei välttämättä tähän pysty ja toisaalta en voi kuudelta aamulla viedä muksuja päiväkotiin jne.

Sovittaminen voi olla vaikeaa, mutta voi tulla pieni pettymys jos pakotat 5,5 miljoonan muun kääntämään kelloja, jotta kaverisi pääsisi iltapäivällä kalaan kanssasi.

Jos vaihdetaan aiakvyösyke moskovan aikaan, niin se pidemmässä juoksussa tarkoittaa että kellon mukaan entistä myöhemmin töihin, entistä myöhemmin vapaalle. Eli se kiihdyttää sitä muutosta mikä viimevuosina ollut menossa.

Meillä luonollisesti maantieteelliset valinnat on nykyinen normaaliaika tai tunnin myöhäisempi, eli keskieuroopan aika.

 

[JaJu]

En tiedä miten keskipäivän ja kello 12 sattuminen samaan aikaan olisi sinänsä sen selkeämpää kuin mikään muukaan, sillä aurinkokelloja käyttää aika harva ja maassa olisi silti tuossa heittoa kaikkialla muualla kuin sekunnintarkasti sillä yhdellä pituuspiirin kaistalla missä tuo toteutuisi. Esityksesi siitä, että koulujen alkuaika vaihtelisi olisikin sitten käytännössä vaikutuksiltaan sama kuin kellojen siirto eli tässä ei saavutettaisi mitään. Parashan olisi, mikäli ihmiset voisivat itse vaikuttaa työrytmiinsä ja ottaa iltoihin haluamansa määrän auringonvaloa, mutta yhteiskunnan toimintojen yhteensovittaminen ja muiden ihmisten aikataulujen yhteensovittaminen tekisi tuosta kuitenkin käytännössä mahdotonta. Jos haluan mennä vaikkapa valoisalla kalaan syksyllä duunipäivän jälkeen ja järjestän joustavalla työajalla sen, että voin lopettaa duunit klo 15 niin mun kalakaveri ei välttämättä tähän pysty ja toisaalta en voi kuudelta aamulla viedä muksuja päiväkotiin jne.

Tuo keskipäivä klo 12 olisi ainakin paljon matkustaville selkeä konsepti. En nyt tarkoittanut sekunteja, koska sillä ei ole mitään väliä. Jos keskipäivä onkin klo 10:00 saattaa se jo jonkin verran yllättää esimerkiksi luonnossa liikkuvaa, jos äkkipimeä tuleekin jo kello 16:00 päiväntasaajalla. Kellojen siirtelyllä yritetään ratkaista ongelmaa jota ei ole olemassa. Voi tulla joillekkin yllätyksenä, mutta valoisaa aikaa on vuorokaudessa tasan yhtä paljon ilman kellojen siirtelyäkin. Joku haluaa valoa aamuun ja joku iltaan. Joillekkin on mahdollista järjestellä vuorokausirytmiään itselleen mieluisaksi. Kellojen kääntely on kuin jostain hölmöläisten vitsistä.

 

[miloytyn]

Talvelle tarvitaan valoa eniten. Muuna aikana valon määrä on muutenkin riittävä. Aika moni käy lenkillä ennen töihin menoa.

No ei taatusti käy ainakaan läheskään niin moni kuin töiden jälkeen.

 

[draco76]

No ei taatusti käy ainakaan läheskään niin moni kuin töiden jälkeen.

Kaikki koirien ulkoiluttajat käy molemmat, niin minäkin. Aamuhämärä ja iltahämärä ajoittuu talviajassa parhaiten.

 

[jonesky12345]

1.11 aurinko nousee 7:43 ja laskee 16:23 talviaikaa. Kesäajassa nuo olisi 8:43 ja 17:23. Talviaika voittaa lenkkeilyssä. Kesällä välia on enemmän, joten sillä ei ole oikein väliä.

Täytyy ottaa huomioon, mihin aikaan koululaiset ovat liikenteessä pyörinern/jalan.

Kyllä, kuten sanoin viikoissa mitattava ero syksyisin ja keväisin vuorokauden pituuden muuttuessa nopeasti. Jos tavoitteena on päästä lenkille aamulla, niin että klo 7:30 on valoisaa, niin silloinhan riittää että tähän aikaan on valoisaa ja aika ennen sitä on tarpeetonta valoa. Eroa on äkkimuistilta pari-3 viikkoa syyskaudella tuohon että toi tunnin ero on kurottu eri aikojen välillä eli jos lenkkeilijä nyt pääsee aamuisin vaikkapa vielä lokakuun puolivälissä kesäajalla lenkille valoisan aamun rajoissa ja siihen loppuu valoisa lenkin startti, niin tuo ei pitene kovin montaa viikkoa talviajassa.

Se talviajan haitta onkin sitten sinne illan valoisaan yksi tunti koko kesä ja syyskaudelta kunnes ulkona on talvikuukausina pimeää. Haluan painottaa tätä, että se yksi tunti leikkautuu sieltä joka ikiseltä päivältä. Keskikesällä kesäkuussa jollekin voi olla samantekevää onko aurinko ylhäällä vielä 22 jälkeen illalla sinne 23 asti, mutta tuota aikaa kestää kesällä reilu kuukausi. Jos siis puuhastelee vapaa-ajalla ulkona poimien marjoja ja sieniä, ulkoillen muuten, tehden mitä tahansa mikä on luonnovalosta riippuvaista, niin tälle onkin sitten vähemmän mahdollisuuksia ympärivuotisesti. Jos kriteerinä on yksi juoksulenkki niin silloin toki rajatilanteessa valon loppuessa kesken on valittava onko se ennen vai jälkeen töiden, mutta monet harrastukset vaativat yhtäjaksoisesti tuntien valoisan.

Tuo keskipäivä klo 12 olisi ainakin paljon matkustaville selkeä konsepti. En nyt tarkoittanut sekunteja, koska sillä ei ole mitään väliä. Jos keskipäivä onkin klo 10:00 saattaa se jo jonkin verran yllättää esimerkiksi luonnossa liikkuvaa, jos äkkipimeä tuleekin jo kello 16:00 päiväntasaajalla. Kellojen siirtelyllä yritetään ratkaista ongelmaa jota ei ole olemassa. Voi tulla joillekkin yllätyksenä, mutta valoisaa aikaa on vuorokaudessa tasan yhtä paljon ilman kellojen siirtelyäkin. Joku haluaa valoa aamuun ja joku iltaan. Joillekkin on mahdollista järjestellä vuorokausirytmiään itselleen mieluisaksi. Kellojen kääntely on kuin jostain hölmöläisten vitsistä.

Kellojen kääntely ei ole hölmöläisten vitsistä, vaan sille on aito järkiperuste. Ihmiskunta on historiallisesti päätynyt kuvaamaan keskipäivää klo 12 aikana ja tämä valinta on tehty nimenomaan valintana. Yhteiskunnan valveillaolo ja vuorokausirytmi on varmasti monesta erilaisesta syystä muovautunut sellaiseksi, että maantieteellinen keskipäivä ei osu lähellekään valveillaolon puoliväliä vaan pitkälle iltapäivään. Jossain vaiheessa on havahduttu siihen, että heräämällä auringonnousua myöhempään valoisa loppuukin illasta kesken ja on päädytty siihen että iltaan voidaan siirtää yksi tunti siltä osin vuotta kun aamulla valoa menisi hukkaan. Tämä on lisännyt luonnonvalosta riippuvaisen tekemisen mahdollisuuksia.

Nyt on keksitty, että kellojen siirtely on vaivalloista ja esitetty näyttöä, että siitä voi koitua jopa terveyshaittoja. Sitten joudutaankin puntaroimaan, että otetaanko se tunti valoisaa aikaa parille viikolle syksyllä ja parille viikolle keväällä haaskaten se koko kesäkaudella vai siirretäänkö se iltaan. Koska mitään hyvää konsensusta ei tahdo löytyä niin voidaankin todeta, että kyllä siinä kellojen siirtelyssä taitaa olla kuitenkin järkiperääkin vaikka joitain se siirtelyn vaiva häiritseekin.