Keinoäly

[Johan_V]

Kiinnostava mainita että ihmisen aivot voi laskea melkein yhtä hyvin kuin laskukoneet, jos katsoo autistisia savantteja joiden aivot ei toimi normaalisti. Se on vain että ihmisten aivoja ei ole luotu laskemaan samalla tavalla kun laskukoneet, mutta jos osaisi, ihmisen aivosta voisi varmaan tehdä erittäin tehokkaan laskukoneen tai tietokoneen jos jotenkin ohjelmoisi sen ainoastaan tekemään laskelmia, kuten tavalliset tietokoneet tekevät.

Kysehän on loppujen lopuksi evoluutiosta; tarkat laskutoimitukset eivät ole niin kovin hyödyllisiä selviytymisen kannalta, mutta esimerkiksi hahmontunnistus on. Tämän vuoksi ihminen onkin parempi hahmontunnistuksessa kuin esimerkiksi neuroverkot.

 

[FireFly Renaissance]

Sinulle älykkyys, keinoäly, siis on vain jotain raakaa matematiikkaa. Ykkönen, nolla. Musta ja valkoinen. Aika paskaa älykkyyttä.

Aivot eivät nimenomaan ole missään nimessä binäärinen järjestelmä. Sinähän edelleen siitä laskemisesta aloit paasaamaan älykkyyden määritelmänä.

 

[Primusol]

Mielestäni älykkyyttä on ymmärtää syy-seuraussuhde.

 

[CalEpitan]

"ajattelen, siis olen" tai vastaavaa sanoi joku Descartes kauan sitten, kun tuhlasi elämänsä miettiessään että onko hän oikeasti edes olemassa ja jos on, onko hän vain leppäkerttu puu oksalla joka näkee unta olevansa ihminen. Jne.

 

[FireFly Renaissance]

Kiinnostava mainita että ihmisen aivot voi laskea melkein yhtä hyvin kuin laskukoneet, jos katsoo autistisia savantteja joiden aivot ei toimi normaalisti. Se on vain että ihmisten aivoja ei ole luotu laskemaan samalla tavalla kun laskukoneet, mutta jos osaisi, ihmisen aivosta voisi varmaan tehdä erittäin tehokkaan laskukoneen tai tietokoneen jos jotenkin ohjelmoisi sen ainoastaan tekemään laskelmia, kuten tavalliset tietokoneet tekevät.

No tässähän se juuri on, että aivot on rakenteeltaan ihan erilaiset ja koko ajattelu siitä, että aivot vastaa jotain prosessorin suorituskykyä menee aivan päin honkia. Aivothan noin lähtökohtaisesti eivät "laske" mitään (lukuja), ne vain approksimoivat. Siksi se laskeminen onkin ihmiselle niin työlästä. Miten nuo autistit sen tekevät on toki mielenkiintoinen kysymys.

Grafiikkakorteilla pystytään kyllä tehokkaasti simuloimaan neuroverkkoja, mutta en ole vakuuttunut toimiiko se toisinpäin.

 

[Johan_V]

Mielestäni älykkyyttä on ymmärtää syy-seuraussuhde.

Tuon perusteella suurin osa ihmisistä ei ole älykkäitä.

 

[Lifeless]

Mutta eikö oppiminen ole eräänlaista ohjelmointia? Me emme synny tietoisina kaikista asioista, vaan maailma ohjelmoi meitä esimerkiksi välttämään vaarallisia asioita aistien ja kivun kautta. Ja jos aisteja ja meidän aivoja ei olisi ohjelmoitu mitenkään, me emme voisi oppia mitään. Jotain "ohjelmia" meidän aivoissa ja aisteissakin pitää olla että ne voi ohjata meitä.

Kuten sanoin, tarvitaan myos arsykkeita. Sita varten kaytannosssa kaikilla elaimilla on edes jonkunlaiset aistit. Ilman niita ei olisi kehitysta, koska olisi aivan sama olla yhdessa kohden tyytyvaisena.

Ei tarvita mitaan ohjelmointia aistiarsykkeiden tulkintaan ja prosessointiin. Creationismi on melkoista huuhaata.

Tekoalyn tosin ei tarvitse vaeltaa aivan yhta pitkaa polkua kuin biologinen elama Maapallolla teki. Kiitos ihmisen, joka voi toimia jumalana ja ohjata sen kehitysta.

 

[Primusol]

Tuon perusteella suurin osa ihmisistä ei ole älykkäitä.

Kuka on sanonut että suurin osa ihmisistä on älykkäitä?

Kuitenkin jos mietitään mikä meidät erottaa muista eläimistä... pystymme suunnittelemaan tulevaa, tiedämme että olemme haavoittuvia / kuolemme jonain päivänä ja käytämme muita lajeja hyödyksi. Näillä ominaisuuksilla kun rakentaa keinoälyn niin lopputulos voi olla ikävä.

 

[oestrus taurus]

Kiinnostava mainita että ihmisen aivot voi laskea melkein yhtä hyvin kuin laskukoneet, jos katsoo autistisia savantteja joiden aivot ei toimi normaalisti. Se on vain että ihmisten aivoja ei ole luotu laskemaan samalla tavalla kun laskukoneet, mutta jos osaisi, ihmisen aivosta voisi varmaan tehdä erittäin tehokkaan laskukoneen tai tietokoneen jos jotenkin ohjelmoisi sen ainoastaan tekemään laskelmia, kuten tavalliset tietokoneet.

"Daniel Tammet" on sana, jolla googlettamalla löytyy teemasta materiaalia. On siinä poikkeava laskin, että lahjakkuutta on myös kielissä. Puhuu brittinä mm. Suomea, Viroa. Lisäksi tulee savantiksi hyvin toimeen itsenäisesti.

Hänen laskusuorituksensa tosin pohjautuu synestesiaan, jossa hän kokee lopputuloksen itsessään, ei laske. Jos otamme esimerkin luvun 64 neliöjuurihan on kahdeksan, kun se lasketaan tai vanhasta muistetaan. Jos kuvittelemme, että herra. Dammet aistii luvun makuna, joka olkoon tässä tapauksessa kahvi, hän voi tuon aistin kautta sanoa kysytystä kokemansa kautta "kahdeksan". Se on hänelle silloin yhtä luonnolista kuin silmät sidotulle, makutestissä tunnistaa juotettu/syötetty aine jonka vastaus olisi se "kahvi".

Tämähän ei silloin tosin ole älykkyyttä, vaan "kokemuksen ulosantia". Ihmeellistä kylläkin tosin. Eri tekijät luovat tuntemuksen, jolla on selvä tuttavuus ja se muotoutuu näin muodoksi, äänteeksi, tai mikä tämä kokemus sitten onkaan joista ne voidaan ulosantaa numerona tai lukuna. Taskulaskinhan antaa pelkkiä viivoja, jotka on sitten helppo lukea ja panna käytäntöön.

 

[sono-thermism]

Kuten sanoin, tarvitaan myos arsykkeita. Sita varten kaytannosssa kaikilla elaimilla on edes jonkunlaiset aistit. Ilman niita ei olisi kehitysta, koska olisi aivan sama olla yhdessa kohden tyytyvaisena.

Kituminen/tuska siis aiheuttaa kehitystä. Ehkä siksi sodat aina johtaa niin paljon uuteen teknologiaan. Se selittää myös miksi kehitys Afrikassa on ollut hidasta, koska siellä on luonnollisesti lämpöä ja valoa, ja siksi, vaikka siellä tarvitseekin liikkua, ei tarvitse kuitenkaan muuttaa ympäristöä kovin paljon.

Creationismi on melkoista huuhaata.

Olen 100% eri mieltä, mutta en kylläkään maininnut mitään kreationismista. Aistit ja aivot voi olla evoluution ohjelmoituja, ei siinä mitään kreationismia välttämättä tarvitse.

Tekoalyn tosin ei tarvitse vaeltaa aivan yhta pitkaa polkua kuin biologinen elama Maapallolla teki. Kiitos ihmisen, joka voi toimia jumalana ja ohjata sen kehitysta.

Niin, sitähän saatana on halunnut heti alusta lähtien, että ihmisistä tulisi jumalia. Mutta hyvä että sanot ärsyttäviä asioita, koska kuten sanoit, ärsykkeet aiheuttavat kehitystä. Ehkä kehityn kohta jumalaksi.

Evoluutio/kehitys toimii niin että organismit sopeutuvat ympäristön muutoksiin, mutta koska ihmiset voi radikaalisesti muuttaa ympäristöä teknologian avulla, me voimme siksi nopeuttaa meidän kehitystä paljon nopeammaksi kun mitä se luonnollisesti olisi. Siksi keinoäly on jo nyt kehittymässä, vaikka ihmiset on ollut maapallolla vasta 200000 vuotta. Kehitys nopeutuu koko ajan kuten Ray Kurzweil sanoo.

 

[sono-thermism]

Kuten Ray Kurzweil sanoo, ihmisen aivot on monimutkaiset, mutta ne ei ole äärettömän monimutkaiset. Siksi on mahdollista ymmärtää miten aivot toimii, niin että me voimme tehdä keinotekoisen aivon. Jos ei usko mihinkään yliluonnolliseen, ei ole mitään syytä miksi ei voisi tehdä aivoja jotka on paljon tehokkaampia kun ihmisen aivot. Vai mitä?

 

[sono-thermism]

"Daniel Tammet" on sana, jolla googlettamalla löytyy teemasta materiaalia. On siinä poikkeava laskin, että lahjakkuutta on myös kielissä. Puhuu brittinä mm. Suomea, Viroa. Lisäksi tulee savantiksi hyvin toimeen itsenäisesti.

Hänen laskusuorituksensa tosin pohjautuu synestesiaan, jossa hän kokee lopputuloksen itsessään, ei laske. Jos otamme esimerkin luvun 64 neliöjuurihan on kahdeksan, kun se lasketaan tai vanhasta muistetaan. Jos kuvittelemme, että herra. Dammet aistii luvun makuna, joka olkoon tässä tapauksessa kahvi, hän voi tuon aistin kautta sanoa kysytystä kokemansa kautta "kahdeksan". Se on hänelle silloin yhtä luonnolista kuin silmät sidotulle, makutestissä tunnistaa juotettu/syötetty aine jonka vastaus olisi se "kahvi".

Tämähän ei silloin tosin ole älykkyyttä, vaan "kokemuksen ulosantia". Ihmeellistä kylläkin tosin. Eri tekijät luovat tuntemuksen, jolla on selvä tuttavuus ja se muotoutuu näin muodoksi, äänteeksi, tai mikä tämä kokemus sitten onkaan joista ne voidaan ulosantaa numerona tai lukuna. Taskulaskinhan antaa pelkkiä viivoja, jotka on sitten helppo lukea ja panna käytäntöön.

Daniel Tammetilla ei muistaakseni ollut tätä laskelmakykyä heti pikkulapsesta lähtien, vaan hän kertoi että hän pienenä lapsena oli erilainen muista lapsista ja välitunneilla hän esimerkiksi laski koko ajan lehtiä puissa ja kaikkea muuta mitä hän näki. Sillä tavalla ehkä hänellä kehittyi synestesia numeroihin, niin että hän voi laskea erittäin hyvin.

 

[Lifeless]

Kituminen/tuska siis aiheuttaa kehitystä.

Ei sen tarvitse kipua ja tuskaa olla, vaikka kipuaisti onkin vienyt kehitysta eteenpain varmasti hyvinkin paljon. Jos ei muuten niin luonut elaimille selviamisen tahdon.

Hyvin monet, ellei kaikki, elaimet aistivat sahkomagneettista sateilya. Tuota on joka puollela ja hyvin monimuotoisena (lampoa, valoa, aanta, yms...), joten ennemmin tai myohemmin vahankaan kehittynyt organismi (tahi keinoaly) alkaa vastaamaan nuihin arsykkeisiin. Tietokone on jo itsestaan sensori tuollaisille arsykkeille. Sen toimintaan vaikuttaa lampo, joten se voi alkaa saatelemaan lammontuottoa paikoissa joissa se nousee liian korkeaksi. Puolijohteet ovat myos valoherkkia, joten "silman" kehittyminen tietokoneelle ei ole mikaan mahdottomuus. Toki perus lappari ei varmasti ala silmia kehittelemaan, koska ei tietokone nykyisessa olomuodossa ole elava olento, joten se ei oikein voi kasvatella uusia sensoreita itselleen. Mutta se voisi oppia hyodyntamaan jo olemassa olevia. Ja kunhan orgaaniset tietokoneet joskus tulevat (en pida mitenkaan mahdottomana, joskaan ei ihan heti kaupasta saa), niin ne voivatkin jo muuntaa itseaan ihan fyysisesti, eli aloittaa uuden evoluution. Toki paljon ennen sita jo tekoalyn ohjaama robotti voisi tehda saman epaorgaaniselle laitteelle. Siita se Skynetin tarina lahtee (vaikka nimi onkin elokuvasta poimittu, niin se hyvin kuvastaa mita voi tapahtua kunhan vain neuroverkot kehittyvat tarpeeksi pitkalle).

Aistit ja aivot voi olla evoluution ohjelmoituja, ei siinä mitään kreationismia välttämättä tarvitse.

Evoluutio ei sinansa mitaan ohjelmoi. Se on vain oppimista kantapaan kautta. Tasmalleen mita parhaimmat keinoalyt tekevat nyt. Yrittavat yhta asiaa, ja feilaavat siina. Yrittavat sitten toista ja ehkapa se toimiikin.

DNA:n nyt voisi tavallaan ajatella koodiksi, mutta se on vain se selkaranka joka on pikkuhiljaa kehittynyt. Ei sitakaan paivassa luotu. Se on vuosimiljoonien tulosta, josta hyvana osoituksena on se turha roska mita siita loytyy. Aivan kuin joku bloatti Windows jossa miljoonia riveja aivan turhaa koodia joita on paikattu ja unohdettu, mutta silti ne roikkuu mukana taysin toimettomana.

Niin, sitähän saatana on halunnut heti alusta lähtien, että ihmisistä tulisi jumalia. Mutta hyvä että sanot ärsyttäviä asioita, koska kuten sanoit, ärsykkeet aiheuttavat kehitystä. Ehkä kehityn kohta jumalaksi.

En tieda sekoitatko nyt arsyttavat asiat ja arsytykset toisiinsa, mutta voihan sanat (tai tassa tapauksessa valo ja sen puute, eli musta valkoisella ruudulla) saada sinut arsyyntymaan. Se on juurikin se arsyke. Se saa sinun aivot raksuttamaan, ja mahdollisesti todellakin jollakin tavalla kehittaa sinua. Jos vertaa 1v penskaa 50v ikaloppuun, niin onhan siina jo melkoinen ero syntynyt pelkkien arsykkeiden vaikutuksesta. On opittu kieli ja ties mita muuta.

Evoluutio/kehitys toimii niin että organismit sopeutuvat ympäristön muutoksiin, mutta koska ihmiset voi radikaalisesti muuttaa ympäristöä teknologian avulla, me voimme siksi nopeuttaa meidän kehitystä paljon nopeammaksi kun mitä se luonnollisesti olisi. Siksi keinoäly on jo nyt kehittymässä, vaikka ihmiset on ollut maapallolla vasta 200000 vuotta. Kehitys nopeutuu koko ajan kuten Ray Kurzweil sanoo.

Nimen omaan. Keinoaly kehittyy huimaa tahtia nykyaan, koska me voimme ohjata sen kehitysta. Ja osaltaan toki ohjaamme omaakin kehitysta. Ihminen on kehittynyt muutamissa (kymmenissa) tuhansissa vuosissa valtavan nopeaan verrattuna muihin elaimiin. Ratkaiseva tekija varmaan oli tyokalut ja kieli. Ei tarvinnut enaa rajoittua passiivisiin arsykkeisiin, vaan voitiin tehda asian hyvaksi jotakin, siihen suuntaan kun itse katsottiin paremman olevan.

 

[Kaotik]

Et ymmärtänyt mitä kirjoitin. Neuroverkot ovat hyviä hakemaan datasta lainalaisuuksia ja soveltamaan niitä. Siis kyllähän neuroverkko oppii, mutta vain ohjelmointinsa puitteissa. Edelleenkään se neuroverkko ei tiedä mitä se syöte on, koreaa vain siansaksaa, se tulostaa sen mikä aiemman opitun datan perusteella on todennäköisintä. Tässä tapauksessa se oli löytänyt jotain yhteistä struktuuria näistä kielistä. Chomsky alunperin esitti teorian "universaalista kieliopista" joka olisi yhteistä kaikille kielille.

Eikö tuo ole pohjimmiltaan täysin sama asia kuin ihmisen oppimisprosessi? Sillä, ettei neuroverkko pysty tietämään onko se kieltä vai siansaksaa mitä se kääntää toiselle kielle tai siansaksalle ei ole oppimisprosessin kannalta merkitystä. Tässä tapauksessa se on osoittanut kykyä oppia jotain, mitä sille ei ole erikseen yritetty opettaa, se käyttää hyödykseen aiemmin oppimaansa tietoa oppiakseen itsenäisesti uutta ongelmanratkontaa - ihan kuten ihminenkin. Kun ihminen ensimmäistä kertaa opettelee esimerkiksi kieltä ei hän tiedä että se on kieli mitä hän opettelee kuunnellessaan ympäröivää maailmaa, sen hän oppii vasta paljon myöhemmin opittuaan jo itse kielen.

Niin ja kvanttitietokoneita on, mutta ei yhtäkään joka pystyisi toimimaan paremmin kuin tavalliset tietokoneet.

Tämähän riippuu ihan tehtävästä mitä sillä tehdään, ovat ihan helvetisti nopeampia kun tehtävät ovat sopivia.

 

[Gorilla]

Tämähän riippuu ihan tehtävästä mitä sillä tehdään, ovat ihan helvetisti nopeampia kun tehtävät ovat sopivia.

Paremmalla taidettiin tarkoittaa tässä yhteydessä Turing-laitteen ilmaisuvoiman ylittämistä?

Jos ihmisaivot kykenevät ratkaisemaan yleisessä tapauksessa jotain, mikä on kyseisillä laitteilla on todistettu mahdottomaksi, ovat ihmisaivot tällöin ilmaisuvoimaisempi laskentalaite.

Tällöin nykyisillä tietokoneilla ei ole toivoakaan simuloida aivoja.
Vähän kuin yrittäisi parseroida xml-tiedostoa säännöllisellä lausekkeella.

Tässä yhden katsantokannan näkemystä: Dr. Nicolelis publishes new book

Kvanttitietokoneita voidaan valitettavasti simuloida Turing-laitteilla, tosin huomattavan hitaasti, eli ne eivät sinänsä tarjoa enempää ilmaisuvoimaa.

 

[FireFly Renaissance]

Eikö tuo ole pohjimmiltaan täysin sama asia kuin ihmisen oppimisprosessi? Sillä, ettei neuroverkko pysty tietämään onko se kieltä vai siansaksaa mitä se kääntää toiselle kielle tai siansaksalle ei ole oppimisprosessin kannalta merkitystä. Tässä tapauksessa se on osoittanut kykyä oppia jotain, mitä sille ei ole erikseen yritetty opettaa, se käyttää hyödykseen aiemmin oppimaansa tietoa oppiakseen itsenäisesti uutta ongelmanratkontaa - ihan kuten ihminenkin. Kun ihminen ensimmäistä kertaa opettelee esimerkiksi kieltä ei hän tiedä että se on kieli mitä hän opettelee kuunnellessaan ympäröivää maailmaa, sen hän oppii vasta paljon myöhemmin opittuaan jo itse kielen.

Tämähän riippuu ihan tehtävästä mitä sillä tehdään, ovat ihan helvetisti nopeampia kun tehtävät ovat sopivia.

No ei, koska se neuroverkko ei päättele, eikä sovella tässä yhtään mitään. Älylaite tai älypuhelin ei ole älykäs, eikä ole neuroverkkokaan. Mutta neuroverkko on oppiva ja kykenee siten joihinkin asioihin (esim. se tehokas hahmontunnistus, mistä tässäkin oli kyse) mihin perinteisellä ohjelmoinnilla ei pystytä.

Pelkästään nykyisten neuroverkkojen kasvattaminen ei myöskään johda mihinkään älyyn yhtään sen enempää kuin siihen johtaisi se uusi 1000 GHz Pentium 100. Tarvitaan muuttakin, eikä kukaan oikein vielä tiedä mitä.

 

[FireFly Renaissance]

Nimen omaan. Keinoaly kehittyy huimaa tahtia nykyaan, koska me voimme ohjata sen kehitysta. Ja osaltaan toki ohjaamme omaakin kehitysta. Ihminen on kehittynyt muutamissa (kymmenissa) tuhansissa vuosissa valtavan nopeaan verrattuna muihin elaimiin. Ratkaiseva tekija varmaan oli tyokalut ja kieli. Ei tarvinnut enaa rajoittua passiivisiin arsykkeisiin, vaan voitiin tehda asian hyvaksi jotakin, siihen suuntaan kun itse katsottiin paremman olevan.

Keinoäly kehittyy ainakin hetkellisesti huimaa vauhtia, kun keksittiin, että näytönohjaimilla pystytään simuloimaan tehokkaasti neuroverkkoa. Sen jälkeen kehitys on ollut lähinnä sitä, että on kytketty entistä enemmän ja entistä nopeampia näytönohjaimia yhteen ja katsottu mitä dataa niiille voisi syöttää. Tämä on johtanut toki nopeaan sovellusten kehitykseen, mutta väite, että keinoäly kehittyisi jotenkin erityisen huimaa tahtia voidaan olla montaa mieltä. Toki tässä on nyt päästy jonkinlainen askel eteenpäin, se edellinen taidettiinkin ottaa jo 80/90-luvun taitteessa jolloin oli samanlainen tekoäly-hype, ainakin tutkimuspiireissä

 

[Hetukkam]

Itseasiassa algoritmien kehityksessä se huimin tahti tällä hetkellä menee. Esim. Googlen viimevuotiselta Wavenet neuroverkolta meni Titan X:ää käyttämällä sekunnin mittaisen ihmispuheen generoimiseen 90 minuuttia. Vuotta ja muutamaa algoritmituunausta myöhemmin samanlainen neuroverkko simuloi saman puheen reaaliajassa. Muita samankaltaisia "harppauksia" eteenpäin on neuroverkkoalgoritmeissä pilvin pimein.

 

[Johan_V]

Itseasiassa algoritmien kehityksessä se huimin tahti tällä hetkellä menee. Esim. Googlen viimevuotiselta Wavenet neuroverkolta meni Titan X:ää käyttämällä sekunnin mittaisen ihmispuheen generoimiseen 90 minuuttia. Vuotta ja muutamaa algoritmituunausta myöhemmin samanlainen neuroverkko simuloi saman puheen reaaliajassa. Muita samankaltaisia "harppauksia" eteenpäin on neuroverkkoalgoritmeissä pilvin pimein.

Harppaukset on saavutettu yleensä löytämällä parempia esitysmuotoja datalle (ja yhdistelemällä neuroverkkopalikoita), varsinaisessa neuroverkon opetuksessa ei ole tapahtunut huomattavia harppauksia sitten algoritmin, joka mahdollisti monikerrosneuroverkon opettamisen tehokkaasti.
Tämä se suurin ongelma onkin opetuksessa: Miten esittää data muodossa, joka mahdollistaa tehokkaan oppimisen?

 

[Hetukkam]

Kehitys verkon alustamisessa, eräoppiminen ja optimoijien parantuminen. Siinä muutama opetuksen nopeutta lisännyt parannus viimevuosilta.

Oikeassa kyllä silti olet, että opetus on edelleen hidasta muihin menetelmiin verrattuna. Kuitenkin, riippuen vähän mitä osa-aluetta tarkemmin katsoo, niin SOTA-ratkaisujen opetuksen nopeus on kasvanut muutamassa vuodessa yllämainittujen harppauksien vuoksi 1-1000 kertaa samalla kun SOTA-ratkaisut ovat parantuneet tarkkuudessa. Kaikkea tuota ei voi selittää pelkästään raudan paranemisella.

 

[CalEpitan]

Kuolemanpelko ohjelmoi evoluutiota. Älykkäät eläimet pelkäävät ja ainakin välttelevät kuolemaa.

Keinoälyllä ei ole pelkoa kuolemasta, virheistä on nopeampi oppia kun ei joka kerta ole Game Over kun kävelee väärästä ovesta sisään.

Keinoäly vielä pystyy onneksi koittamaan 20 miljardia asiaa samanaikaisesti kuolematta niihin, joten oppiminen on aika nopeaa verrattuna esimerkiksi vaikka hiiva bakteerin oppimiskykyyn.

 

[Kaotik]

No ei, koska se neuroverkko ei päättele, eikä sovella tässä yhtään mitään. Älylaite tai älypuhelin ei ole älykäs, eikä ole neuroverkkokaan. Mutta neuroverkko on oppiva ja kykenee siten joihinkin asioihin (esim. se tehokas hahmontunnistus, mistä tässäkin oli kyse) mihin perinteisellä ohjelmoinnilla ei pystytä.

Pelkästään nykyisten neuroverkkojen kasvattaminen ei myöskään johda mihinkään älyyn yhtään sen enempää kuin siihen johtaisi se uusi 1000 GHz Pentium 100. Tarvitaan muuttakin, eikä kukaan oikein vielä tiedä mitä.

Jos neuroverkolle on opetettu asiat x ja z ja se osaa niitä soveltaen ratkaista asian y jota sille ei ole opetettu, niin kyllä minä ainakin näen sen opitun asian soveltamisena uuteen ongelmaan

 

[FireFly Renaissance]

Kehitys verkon alustamisessa, eräoppiminen ja optimoijien parantuminen. Siinä muutama opetuksen nopeutta lisännyt parannus viimevuosilta.

Oikeassa kyllä silti olet, että opetus on edelleen hidasta muihin menetelmiin verrattuna. Kuitenkin, riippuen vähän mitä osa-aluetta tarkemmin katsoo, niin SOTA-ratkaisujen opetuksen nopeus on kasvanut muutamassa vuodessa yllämainittujen harppauksien vuoksi 1-1000 kertaa samalla kun SOTA-ratkaisut ovat parantuneet tarkkuudessa. Kaikkea tuota ei voi selittää pelkästään raudan paranemisella.

Jos puhutaan aloituksen mukaisesta keinoälystä, eli siis sellaisesta oikeasti ajattelevasta terminaattorista niin opetuksen nopeus tuskin on se geittaava tekijä. Sehän ei haittaisi vaikka opetukseen menisi vuosi tai useampi, kun vaan tiedettäisiin miten pitää opettaa. Ja periaatteessahan sen opetuksen pitäisi olla monistettavissa jo tuotantolinjalla, kun se on saatu tehtyä. Nyt kun härvätään ja kokeillaan kaikenlaista on tietenkin hyödyllistä kuinka nopeasti saadaan tehtyä kokeiluja.

 

[FireFly Renaissance]

Jos neuroverkolle on opetettu asiat x ja z ja se osaa niitä soveltaen ratkaista asian y jota sille ei ole opetettu, niin kyllä minä ainakin näen sen opitun asian soveltamisena uuteen ongelmaan

Ei se neuroverkko sovella mitään, koska se ei ajattele. Vaikka neuroverkkoa kutsutaan tekoälyksi se ei ole äly, siten kuin sen arkikielessä ja omaa ajattelua pohtiessasi miellät.

Ehkä huono, mutta paras vertaus jonka nyt keksein: Tätä kuvaa vanha sananlasku siitä, että kun kädessä on vasara kaikki näyttävät nauloilta. Kyllä ruuvikin uppoaa kun vasaralla lyö, mutta se ei tarkoita, että ymmärtäisi mikä ruuvi on.

Se, että ongelma y ratkeaa tuurilla kun on opetettu asiat x ja z ei tarkoita, että se neuroverkko soveltaisi yhtään mitään.

 

[Johan_V]

Suurimmat ongelmat neuroverkko-oppimisessa ovat
1) datan esitysmuoto, esimerkiksi syöttääkö kuvat neuroverkolle suoraan pikseleinä vai esittääkö kuvan vaikka wavelet-avaruudessa. Tämä erittäin tärkeä valinta oppimisen kannalta.
2) Neuroverkon rakenne, eli kuinka monta piilotettua kerrosta ja kuinka monta neuronia kerroksessa. Kuka muistaa ajan kun yksi piilotettu kerros oli tarpeeksi kaikille? (neuroverkko yhdellä piilotetulla kerroksella on universaali approksimaattori, eli pystyy esittämään minkä tahansa funktion)

Aiheeseen liittyen:
Research Blog: Using Machine Learning to Explore Neural Network Architecture
Eli eräänlainen meta-neuroverkko joka yrittää löytää tietylle tehtävällä optimaalisen neuroverkkorakenteen. Tämä ei ole ideana mitenkään uusi, mutta Googlen tutkijat ovat saaneet ihan mielenkiintoisia tuloksia. Tuossa ei ole mainintaa vaaditusta laskentatehosta, mutta toisaalla puhuttiin 800 GPU:sta ja useamman viikon laskenta-ajasta. Joten ei mitenkään kovin edullista.

 

[sono-thermism]

Sillä, ettei neuroverkko pysty tietämään onko se kieltä vai siansaksaa mitä se kääntää toiselle kielle tai siansaksalle ei ole oppimisprosessin kannalta merkitystä.

Siansaksasta tulikin mieleen että maailma on oikeastaan siansaksaa, kaaosta, mutta evoluution (tai minkä lien) kautta meille on kehittynyt aisteja jotka voi tulkita ja elää maailmassa niin että se näyttää olevan jotain muuta kuin siansaksaa. Se näyttää järkevältä. Me näemme vain pienen osan sähkömagneettista säteilyä esimerkiksi. Jos me näkisimme kaiken yhtä aikaa, kaikki näyttäisi siansaksalta ja me emme voisi elää.

 

[tle88]

Minä ajattelen tätä asiaa toisesta suunnasta: JOS uskoo johonkin yliluonnolliseen tai jumalaan tai johonkin sellaiseen, niin sitä voi kuvitella, että ihmisessä on jokin elämisen kipinä, sielu, tai vastaava. Jotain ulkopuolelta tuotua tai saatua, ja siten samalla jotain mitä ei voi kopioida. Ja ellei taas usko, kuten esim. minäkään en usko, niin silloin ihminen todellakin on pelkkä kone. Mutkikas tosin, mutta siltikin: Kaikki mikä toimii, toimii juuri tässä ja nyt, ja kyseisessä kaikkien nähtävillä olevassa ajo alustassa. Mielestäni koneen toiminnan voi aina ja joka tilanteessa kopioida, jos a) osaa ja b) on halua.

Kohta a) on itse itsensä selittävä, mutta puhutaan tuosta b) -kohdasta:

Koska itse peiliin katsoessani näen vanhenevan, kaljuuntuvan ja pyylevöityvän kädellisen uros nisäkkään, joka mielensä keskiössä itse luulee olevansa muka "sivistynyt", mutta tajuntansa pimeillä ja hämärillä ja unen omaisilla laidoilla lähinnä vain (yhä edelleen) himoaa parempaa paikkaa lauman keskeltä, miellyttämisen haluisia naaraita, ja ruokaa ja lämpöä ja sen sellaisia perustarpeita. Ja jolle "riittävästi" tarkoittaa sitä, että lähinnä nyt aivan helvetisti vain enemmän kuin muille, niin en herra nähköön edes halua ajatella, että tällaista suoranaista älyllistä paskaa laitettaisiin hiellä ja vaivalla rakennettavaan tekoälyyn. Ei helvetissä. Kyllä kaltaisiani "olioita" maailmassa on ihan riittävästi, ja ne lisääntyvätkin ihan itsekseen, että todellakaan ei missään nimessä kannata tehdä minkäänlaista kallista konetta, jossa olisi jotain "tunteita" sisällä. Helevetti, miettikää nyt edes vähän näitä omia haluamisianne, ettette vahingossakaan saa aikaan sitä mitä vahingossa satutte haluamaan.

Suurimman osan ihmisten käyttäytymisestä ja motiiveista voi aika inhorealistisella tavalla johtaa lähinnä vain biologiasta, lauma käyttäytymisestä ja lähinnä yksilön tavoitteista päästä oman laumansa keskelle. Ja sananen ponnisteluistakin: Kuka täyspäinen oikeasti haluaa hinkuttaa jossain yliopistossa, jos sen sijaan saman tavoitteen voisi saavuttaa lähinnä sormia napsauttamalla? (Kannattaa lopettaa se itselleen valehteleminen nyt heti)

Suurin osa "tunteista" voidaan aina palauttaa siihen, että niiden avulla laumanisäkäs "menestyy". Ihminenkin alkoi menestymään, kun alkoi tehdä yhteistyötä toisten saman lajin yksilöiden kanssa. Laumassa eläessä luonnonvalinta siis suosi menneisyydessä sosiaalisuutta. Joukkovoimaa. Asiassa ei ole mitään tuon kummempaa. Samoin myös kivet ja kepit (=järjen käyttö) osoittautuivat paremmiksi aseiksi, kuin kynnet ja torahampaat. Näin aseita ja keskinäistä yhteistyötä suosiva apina kiipesi sen oman maailmansa ravintopyramidin huipulle. - Ja on nyt sitten täysin pihalla kuin lumiukko siitä, mistä on edes tullut, ja minne oikeastaan on jatkossa seuraavaksi menossa.

"Tunteet" eivät todellakaan ole mikään itseisarvo tässä maailmankaikkeudessa. Jääkarhu ei menesty miettimällä kuumeisesti, että "Mitähän nuo toiset nyt oikein diggaavat näistä mun jutuista." Jos ja kun koneet kehittyvät vain tarpeeksi, niin uskon riittävän suuresta monimutkaisuudesta alkavan automaattisesti kumpuamaan näitä erilaisia tunteita ja haluamisia. Tavoitteita. Ja koska kyseinen olento ei ole ihminen, niin myöskään ne tavoitteet eivät sitten ole niitä ihmisen tavoitteita. Siten "tunteiden" - jotka lähinnä siis yleisesti tajutaan ihmisen kokemiksi tunteiksi - yhdistäminen keinotekoiseen olentoon on vähän mieltä vailla oleva ajatus. Ulkopuolelta tuotuina ne eivät ole aitoja, ja sisäsyntyisesti mahdollisesti itsestään kehittyvinä ne ovat meille luultavasti aivan täysin käsittämättömiä. Viittaan taas Voltaireen: "Jos leijonat osaisivat puhua, niillä tuskin olisi meille mitään sanottavaa." Infantiilille ihmiskeskeiselle humanismillehan tuollainen väite oli ja on ehkä yhä edelleenkin aivan suoranainen rienaus.

Singulariteetin ohittava keinoäly luultavasti näkee meidät aika äkkiä lähinnä jonain bakteerien kaltaisena elämänmuotona. Täytyy sitten vain toivoa, että se ei ole bakteerikammoinen. Minä itse näen keinoälyn evoluution seuraavana askeleena. Jos muualla maailmankaikkeudessa on edes elämää, elämä muuten voi olla harvinaisempaa kuin uskallamme edes pessimistisimmissäkään oletuksissamme edes kuvitella, on aika luultavaa, että se avaruudessa liikkuessaan on aivan aina keinotekoista. Siellä ehkä nykyisin liikkuva elämä tuskin pitää meitä sammalta kummempana elämänmuotona, eikä siksi pyri edes kommunikoimaan meidän kanssamme. En minäkään mene metsään puhumaan muurahaisille, enkä myöskään kivien päällä kasvaville sammalille. Mitään yhteistä ja yhdistävää ei vain ole. Ja suuresta kehityserosta johtuen tuskin myöskään tulee tulevaisuudessakaan olemaan.

Ihminen ei voi lajina kehittyä tästä enää eteenpäin, koska olemme itse poistaneet luonnonvalinnan oman lajimme keskuudesta. Kaikki konservatiivisesti ajattelevat ihmiset ovat tämän kyseisen väitteen valmiit myös allekirjoittamaan, koska meille tämä on itsestään selvä tosiasia. Kaikki muut ovat mielestämme lähinnä Lamarkisteja. Toki, muutakin mieltä voi ja tietenkin myös saa olla, mutta lopputulos tulee kuitenkin tämän asian ratkaisemaan. Ainakaan tällä hetkellä maailma ei ole menossa nähdäkseni hyvään suuntaan.

Toivoisin ehtiväni näkemään aidon ja oikean tekoälyn, mutta 50 vuotta on siihen liian lyhyt aika. Hommaan voi mennä vaikka 500 vuotta, mutta se keinotekoinen äly tulee kun se on tullakseen. Ja jos tämä apinoiden luoma sivilisaatio murenee ennen tuota, niin seuraavat 10 000 vuotta taas korjaavat kaiken ennalleen. Aikaa on vielä, ennen kuin kuu loittonee liikaa ja maa alkaa vaappumaan, aurinko possahtaa, tai Andromedan galaksi tunkeutuu Linnunrataan aiheuttaen yleisen gravitaatio hulabaloon. Ainoa millä on merkitystä on se, että lajimme vahingossa haltuunsa saama älyn kipinä säilyy. Se on se meidän lapsemme ja meidän tulevaisuutemme. Äly. Minusta millään muulla ei ole yhtään mitään merkitystä.

Ihminen on pelkkä lyhytikäinen ja kuolevainen limapussi. Älyn ajoalustana sangen kehno. Tulipa nyt sanotuksi tuokin.

 

[CycoFin]

Oheinen kuva esimerkkinä kuinkapaljon "älyä" näissä tällähetkellä hypetetyisssä neuroverkko tekoälyissä on. Vasemmalla neuroverkon mielestä koulubussi, oikealla strutsi. Keskellä delta kuvien välillä.

Neuroverkko on funktioaproksimaattori. Tämä mielestäni paras selitys sille. Älyä siinä ei ole.

 

[Lifeless]

Oheinen kuva esimerkkinä kuinkapaljon "älyä" näissä tällähetkellä hypetetyisssä neuroverkko tekoälyissä on. Vasemmalla neuroverkon mielestä koulubussi, oikealla strutsi. Keskellä delta kuvien välillä.



Neuroverkko on funktioaproksimaattori. Tämä mielestäni paras selitys sille. Älyä siinä ei ole.

Eipa se ihminenkaan paljoa loista joskus. Muotojen, objektien ja muiden tunnistaminen on joskus taysin mahdotonta.

Inattentional blindness - Wikipedia

On tapauksia joissa ihminen kylla nakee, mutta ei pysty erottamaan autoa puusta. Eli kaikenlainen muotojen hahmottaminen on taysin mahdotonta tai aarimmaisen hidasta, varsinkin jos ne liikkuu.

edit:
Ja lukihairiot on hyva esimerkki tapauksesta, jossa ihminen ei yksinkertaisesti ymmarra nakemaansa. Yksittaisen kirjaimen voi tunnistaakin, mutta kun niita laitetaan useampi vierekkain, niin se on yhta seka sotkua.

 

[oestrus taurus]

On tapauksia joissa ihminen kylla nakee, mutta ei pysty erottamaan autoa puusta. Eli kaikenlainen muotojen hahmottaminen on taysin mahdotonta tai aarimmaisen hidasta, varsinkin jos ne liikkuu.

Ai hittolainen, hyvä kun otit tuon puheeksi. Itselläni on jo toista vuotta ollut kirjasto-ohjelmassa, mutta jo aikoja sitten unohtunut kirja, "Mies joka luuli vaimoaan hatuksi". Neurologian professori Oliver Sacksin kirja, joka käsittelee tapauksia ja josta luin esitteen Sacksin kuollessa 2015.

 

[CalEpitan]

Ainiin tänäänhän oli uutisissa että Suomi aikoo satsata keinoälyyn paljon nyt.
Että sitä aletaan oikeen nyt tekemään sitten.
Mahtaakohan ne palkata vaikka Tieto OY tekemään sen?
Mikäköhän budjetti, 80 triljardiziljardia euroa ja 80 vuotta?

 

[kusiainen]

On vaikea kuvitella että keinoälyllä voisi olla tunteet. Ja kun miettii että kaikilla vähän älykkäämmillä eläimillä esimerkiksi nisäkkäillä, ilmiselvästi on tunteita. Kun taas vähemmän älykkäillä esimerkiksi hyönteisillä tai katkaravuilla ei ole kovin syvällisiä ajatuksia ja fiiliksiä.

Jos ajatellaan, että äly ja tunteet syntyvät fyysisissä aivoissa eivätkä jossain yliaistillisessa "sielussa" niin ei olle mitään syytä olettaa etteikö tarpeeksi kehittyneellä keinoälylläkin voisi olla tunteita.

Olisihan se tietysti mukavaa jos olisi joku lihasta erillillään oleva sielu, joka aina siirtyisi uusiin kehoihin tai menisi taivaaseen nussimaan ja soittamaan harppua. Itse kuitenkin oletan, että tietoisuus, äly ja tunteet syntyvät materiasta. Uskon siis ihmisen olevan pelkkää lihaa elikkäs ei ole mitään syytä, etteikö keinoälykin vosi saavuttaa samanlaista tunne-elämää kuin ihminenkin.

 

[CalEpitan]

Jos ajatellaan, että äly ja tunteet syntyvät fyysisissä aivoissa eivätkä jossain yliaistillisessa "sielussa" niin ei olle mitään syytä olettaa etteikö tarpeeksi kehittyneellä keinoälylläkin voisi olla tunteita.

Olisihan se tietysti mukavaa jos olisi joku lihasta erillillään oleva sielu, joka aina siirtyisi uusiin kehoihin tai menisi taivaaseen nussimaan ja soittamaan harppua. Itse kuitenkin oletan, että tietoisuus, äly ja tunteet syntyvät materiasta. Uskon siis ihmisen olevan pelkkää lihaa elikkäs ei ole mitään syytä, etteikö keinoälykin vosi saavuttaa samanlaista tunne-elämää kuin ihminenkin.

Keinoäly on ainoa keino miten voisimme päästä "taivaaseen". En usko että ihmisellä kyseiseen temppuun järki riittää.
Tosin se olisi virtuaalista, kun aivojen data sinne siirretään. Mutta on virtuaalitodellisuuskin ihan oikeaa todellisuutta.

 

[CalEpitan]

Kai teidän järki muuten riitti analysoimaan tuon kuvan minkä aikaisemmin tiiliseinästä tähän laitoin?

boldasin, koska muuten ei varmaan huomaa

 

[FireFly Renaissance]

Keinoäly on ainoa keino miten voisimme päästä "taivaaseen". En usko että ihmisellä kyseiseen temppuun järki riittää.
Tosin se olisi virtuaalista, kun aivojen data sinne siirretään. Mutta on virtuaalitodellisuuskin ihan oikeaa todellisuutta.

Vaikka aivojen data kopioitaisiin pilveen, se alkuperäinen kopio kuolee silti, ja jäljellä on vain klooni.

 

[FireFly Renaissance]

Jos ajatellaan, että äly ja tunteet syntyvät fyysisissä aivoissa eivätkä jossain yliaistillisessa "sielussa" niin ei olle mitään syytä olettaa etteikö tarpeeksi kehittyneellä keinoälylläkin voisi olla tunteita.

Olisihan se tietysti mukavaa jos olisi joku lihasta erillillään oleva sielu, joka aina siirtyisi uusiin kehoihin tai menisi taivaaseen nussimaan ja soittamaan harppua. Itse kuitenkin oletan, että tietoisuus, äly ja tunteet syntyvät materiasta. Uskon siis ihmisen olevan pelkkää lihaa elikkäs ei ole mitään syytä, etteikö keinoälykin vosi saavuttaa samanlaista tunne-elämää kuin ihminenkin.

Muuten ihan näin, mutta tästä unohtuu taas se asia minkä kerroin aikaisemmin. Ihminen ei ole pelkkä äly vaan kokonainen organismi tai oikeammin jopa kokonainen joukko miljooniakin organismeja. Tutkimushan tarkentuu koko ajan, mutta viimeaikaisten havaintojen perusteella ei tulisi yllätyksenä vaikka joku suoliston bakteerikantakin kykenisi vaikuttamaan myös niihin ihmisen tunteisiin.

Terve mieli terveessä kehossa. Onko tervettä mieltä ilman kehoa? Tai mieltä ylipäänsä?

Jos halutaan tehdä androidi tarvii kopioida paljon muutakin kuin se "äly". Tietenkin voi olla mahdollista luoda jonkintoisenlainen tekoäly joka ei perustu samaan toiminnallisuuteen kuin nykyiset biologiset olennot. Tunteet yms. tarvivat kuitenkin jonkin ihan oikean mekanismin joka on irrallaan siitä älystä. Kylmässä loogisessa päättelyssä ei ole mitään tunteellista tai ns. inhimillistä.

 

[VuohiKauhu]

Vaikka aivojen data kopioitaisiin pilveen, se alkuperäinen kopio kuolee silti, ja jäljellä on vain klooni.

Tämä onkin aika hauska metafyysinen ongelma. Mikä on se ominaisuus, joka ei siirry varmuuskopioon? Sielu?

 

[CalEpitan]

Vaikka aivojen data kopioitaisiin pilveen, se alkuperäinen kopio kuolee silti, ja jäljellä on vain klooni.

Mitä sitten? en minä vanhaa korppua mihinkään tarvitse jos saan kiintolevyn

 

[FireFly Renaissance]

Tämä onkin aika hauska metafyysinen ongelma. Mikä on se ominaisuus, joka ei siirry varmuuskopioon? Sielu?

En mitenkään viitannut, että jotakin ei siirtyisi varmuuskopioon. Kopio on kuitenkin aina vain kopio. Kun sinusta tehdään kopio, kopio syntyy. Mutta ei se muuta sitä tosiasiaa, että sinä kuolet edelleen.

 

[FireFly Renaissance]

Mitä sitten? en minä vanhaa korppua mihinkään tarvitse jos saan kiintolevyn

Sinä et tarvitse mitään, koska olet kuollut.

 

[CalEpitan]

Sinä et tarvitse mitään, koska olet kuollut.

En usko jumalaan.
Minä = aivot.
Aivan sama jos minuus siirretään pilveen tai hiilikuidusta tehtyyn Helsingin kokoiseen robotti hämähäkkiin seikkailemaan avaruudessa.

 

[FireFly Renaissance]

En usko jumalaan.
Minä = aivot.
Aivan sama jos minuus siirretään pilveen tai hiilikuidusta tehtyyn Helsingin kokoiseen robotti hämähäkkiin seikkailemaan avaruudessa.

Pitäskö tästä tajunnanvirrasta ymmärtää jotain?

 

[Tommy Goldfish]

Miettikää asia vaikka näin, aivosolu kerrallaan päästä korvataan alkuperäiset biologiset solut identtisesti toimivilla elektronisilla versioilla. Olette koko ajan tajuissanne kun muutos tapahtuu. Missä kohtaa kuolee ja mikä?

Tuon jälkeen jos tarvitsee ajatella oikein nopeasti niin Sampsa voi tulla kaatamaan päähänne LN2 kannullisen.

 

[kekkeruusi]

En usko jumalaan.
Minä = aivot.
Aivan sama jos minuus siirretään pilveen tai hiilikuidusta tehtyyn Helsingin kokoiseen robotti hämähäkkiin seikkailemaan avaruudessa.

Miten se minuus siirretään mihinkään, vaikka sinusta kuinka tarkan kopion tekisi? Sinä olet sinä ja kopio on vain kopio.

 

[FireFly Renaissance]

Miettikää asia vaikka näin, aivosolu kerrallaan päästä korvataan alkuperäiset biologiset solut identtisesti toimivilla elektronisilla versioilla. Olette koko ajan tajuissanne kun muutos tapahtuu. Missä kohtaa kuolee ja mikä?

Tuon jälkeen jos tarvitsee ajatella oikein nopeasti niin Sampsa voi tulla kaatamaan päähänne LN2 kannullisen.

No tässä tapauksessahan kuten itsekin sanot ei kopioida mitään vaan korvataan vain soluja.

Mutta kun puhutaan tietoisuuden siirtämisestä johonkin, se on eri juttu. Enkä kyllä tiedä miksi se tietoisuus pitäisi siirtää vasta kuoleman hetkellä, ja vain yhteen paikkaan. Voisihan sitä ikuista elämää harjoittaa vaikka sadan kopion voimin?

 

[VuohiKauhu]

En mitenkään viitannut, että jotakin ei siirtyisi varmuuskopioon. Kopio on kuitenkin aina vain kopio. Kun sinusta tehdään kopio, kopio syntyy. Mutta ei se muuta sitä tosiasiaa, että sinä kuolet edelleen.

Me kaikki olemme kuitenkin vain miljoonien organismien muodostamia systeemejä, jotka jostain syystä kuvittelevat olevansa yksilöllisiä ja ainutlaatuisia. Tätäkin viestiä lukiessasi muutama bakteeri on varmaan ehtinyt kuolemaan ja juuri tietyllä hetkellä olemassa ollut FireFly Renaissance on kadonnut ikuisiksi ajoiksi.

Mikä erottaa tietyllä hetkellä otetun kopion alkuperäisestä? Entä jos oletetaan, että kopioinnissa käytetään pilvitallennuksen sijaan jonkinlaista materiareplikaattoria, joka käyttää rakennusmateriaalina oman kehosi molekyylejä (ja tietenkin tappaa sinut siinä samalla). Onko tästäkin syntynyt yksilö kopio?

 

[CalEpitan]

Minuus, "sielu", tunteet etc
Nämä liittyvät kaikki keinoälyyn vaikka moni insinööri haluaa sen kiistää ja pelata pelkästään binääristen neuroverkkojensa kanssa ilman mitään raakaa faktaa että heidän yrityksensä koskaan tulevat johtamaan mihinkään.

Mikäli tällainen neuroverkko vaatii pienen kaupungin verran energiaa toimiakseen, on päivänselvää että asiat tehdään täysin päin persettä. Ei sen oikeasti tehokkaan oikein tehdyn keinoälyn tarvitse muutamaa wattia enempää sähköä käyttää.

 

[FireFly Renaissance]

Me kaikki olemme kuitenkin vain miljoonien organismien muodostamia systeemejä, jotka jostain syystä kuvittelevat olevansa yksilöllisiä ja ainutlaatuisia. Tätäkin viestiä lukiessasi muutama bakteeri on varmaan ehtinyt kuolemaan ja juuri tietyllä hetkellä olemassa ollut FireFly Renaissance on kadonnut ikuisiksi ajoiksi.

Toisaalta tällä päättelyllä koko tietoisuuden siirtäminen on täysin turhaa.

Mikä erottaa tietyllä hetkellä otetun kopion alkuperäisestä? Entä jos oletetaan, että kopioinnissa käytetään pilvitallennuksen sijaan jonkinlaista materiareplikaattoria, joka käyttää rakennusmateriaalina oman kehosi molekyylejä (ja tietenkin tappaa sinut siinä samalla). Onko tästäkin syntynyt yksilö kopio?

Oleellista tässä ehkä on, että kokeeko se alkuperäinen organismi kuoleman.

 

[FireFly Renaissance]

Minuus, "sielu", tunteet etc
Nämä liittyvät kaikki keinoälyyn vaikka moni insinööri haluaa sen kiistää ja pelata pelkästään binääristen neuroverkkojensa kanssa ilman mitään raakaa faktaa että heidän yrityksensä koskaan tulevat johtamaan mihinkään.

Mikäli tällainen neuroverkko vaatii pienen kaupungin verran energiaa toimiakseen, on päivänselvää että asiat tehdään täysin päin persettä. Ei sen oikeasti tehokkaan oikein tehdyn keinoälyn tarvitse muutamaa wattia enempää sähköä käyttää.

Kukaan insinööri ei kiistä mitään muuta kuin sinun mielikuvituksessasi. Insinöörien yritykset tulevat johtamaan aikapaljon pidemmälle kuin sinun hourailusi aiheesta, josta et ymmärrä, etkä edes halua ymmärtää yhtikäs mitään.

Tietenkin voisi kysyä, mikä pointti osallistumisellasi keskusteluun on, kun haluat vain höpöttää omiasi kuin kylähullu konsanaan?

 

[CalEpitan]

Toisaalta tällä päättelyllä koko tietoisuuden siirtäminen on täysin turhaa.



Oleellista tässä ehkä on, että kokeeko se alkuperäinen organismi kuoleman.

Nukutuksessa ei mitään kuolemia "koeta" eli se on yhdentekevää.
Itse käytännössä kuolin pari vuotta sitten, täysi musta pimeys kunnes heräsin teho-osastolta leikattuna.
Itselle 100% yhdentekevää heräsinkö vai enkö herännyt.
Välillä tuntuu että olisi kyllä ollut helpompi olla heräämättä, toisaalta uteliaisuus voittaa ja mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea paskaa tässä maailmassa tapahtuu.