- Liittynyt
- 29.09.2017
- Viestejä
- 2 553
Kannattaako Suomen vesihuoltoa yksityistää? ”Näimme mitä tapahtui sähkön siirtoverkkojen kanssa”, sanoo Aalto-yliopiston professori
Vesihuollon kaltaisten luonnollisten monopolitoimintojen yksityistämiseen tulisi suhtautua varovaisesti, arvioivat HS:n haastattelemat asiantuntijat.
Vesilaitosten yksityistäminen on noussut viime päivinä julkiseen keskusteluun Jyväskylän kaupungin yksityistämishankkeen takia. HS kertoi asiasta sunnuntaina.
Jyväskylässä harkitaan kauppaa, jossa osuus kaupungin vesihuollosta siirtyisi yksityiseen omistukseen osana energiayhtiötä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun suurempi suomalaiskaupunki valmistelee vastaavaa vesihuollon yksityistämistä.
Jyväskylän lisäksi myynnin valmistelu on aloitettu Ähtärissä Etelä-Pohjanmaalla, jossa odotetaan parhaillaan valitusprosessin päättymistä. Vaihtoehtoja on pohdittu myös esimerkiksi Lahdessa.
”Minä olen ollut sitä mieltä, että luonnollisia monopoleja ei kannattaisi yksityistää. Ne kannattaisi pitää julkisissa käsissä”, sanoo kilpailuoikeuteen erikoistunut Aalto-yliopiston professori Petri Kuoppamäki.
Kuoppamäki ei halua ottaa kantaa Jyväskylän tai Ähtärin tapauksiin, koska ei tunne niitä riittävästi. Hän toteaa kuitenkin yleisellä tasolla, että luonnollisen monopolin toimintoja yksityistettäessä riskinä on, että yritys käyttää asemaansa väärin kuluttajan tappioksi.
Luonnollisella monopolilla tarkoitetaan juuri vesihuollon kaltaista toimintaa, jossa tietylle alueelle saadaan alhaisimmat tuotantokustannukset siten, että vain yksi tietty taho tuottaa palvelun. Kilpailevat vesiputket tai junaraiteet toisten vieressä eivät toisin sanoen laskisi palvelun hintaa tai parantaisi sitä.
”Näimme mitä tapahtui sähkön siirtoverkkojen kanssa. Yksityistäminen johti kuluttajien ja yritysten merkittäviin maksujen korotuksiin”, Kuoppamäki sanoo viitaten tapaukseen, jossa Fortum myi sähkönsiirtoliiketoimintansa Caruna-yhtiölle vuonna 2014.
Hän korostaa, että tavallisesti kilpailu pitää huolta hinnoista. Luonnollisen monopolin tapauksessa niin ei pääse kuitenkaan käymään. Riskinä on Kuoppamäestä myös, että julkinen palvelu ajautuu yksityistämisen myötä demokraattisen kontrollin ulkopuolelle.
”Jos joku yksityinen siihen investoi, niin kaiken todennäköisyyden mukaan sillä on tavoitteena tehdä hyvä sijoitus ja voittoa. Silloin kysymys on, että kasvaako tehokkuus siinä määrin, että pystytään maksamaan isompia marginaaleja”, Kuoppamäki sanoo.
”Kun monet kunnat ovat heikossa taloudellisessa tilanteessa, on niillä tietenkin kova paine saada jostakin lisärahaa. Osittain se on tehty nostamalla kunnallisveroja, mutta osittain tällaiset keinot saattavat tulla käyttöön. Riski on, että rahapulassa saatetaan tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä eivät ole parhaita mahdollisia”, Kuoppamäki sanoo.
Vastaavien infrastruktuurihankkeiden houkuttelevuus johtuu muun muassa pidempään jatkuneesta nollakorkojen ajasta, summaa pääanalyytikko Sauli Vilén analyysiyhtiö Inderesistä.
Infrastruktuurisijoituksissa, kuten vesihuollossa, houkuttelee yhdistelmä, jossa riski on alhainen ja kassavirta hyvin ennustettava, Vilén sanoo.
”Monissa infrastruktuurisijoituksissa on vastapuolella on kunta tai valtio, jolloin riskit ovat matalat. Ennustettavuus on hyvä, koska sopimukset ovat usein hyvin pitkiä.”
Vilén ei halua ottaa kantaa Jyväskylän tapaukseen. Yleisellä tasolla hän pitää kuitenkin keskustelua vesihuollon yksityistämisestä huolestuttavana.
”Jos puhutaan monopolistisia piirteitä omaavista omaisuuseristä, on hyvin vaikeaa nähdä, että yksityinen omistus olisi järkevä pohja. Siinä ei ole mahdollisuuksia luoda terveen kilpailun edellytyksiä, mikä taas johtaa siihen, että riskit monopolistisen aseman väärinkäytöstä ovat liian suuret”, hän sanoo viitaten niin ikään Carunan tapaukseen.
Vilén ei suosittelisi edes vähemmistöosuuksien myyntiä.
”On mielestäni kyseenalaista, mitä se vähemmistöomistaja voi tuoda pöytään, kun kyseessä on täysin monopolistinen omaisuuserä.”
Samoilla linjoilla on tekniikan tohtori Pekka Pietilä. Hän on tehnyt pitkän uran vesihuoltoa koskevien kysymysten parissa muun muassa Tampereen teknillisessä yliopistossa.
Pietilän mielestä vesihuollon kaltaisia toimintoja ei kannattaisi ylipäätään yksityistää siihen liittyvien riskien takia. Hänestä niin ei kannattaisi tehdä silloinkaan, kun kyse on vähemmistöosuudesta, kuten Jyväskylässä.
”Eihän vähemmistöosakas tule sinne hyväntahtoisuuttaan vaan sen takia, että näkee siinä mahdollisuuden tehdä voittoa. Silloin kysymys kuuluu, miksi kunnan kannattaa antaa yksityisen viedä voitto eikä ottaa sitä itselleen?” Pietilä sanoo.
- HS