Kahvihifistely

Kuka näin tekee?
Jos mä näytän broidille kolmen sormen käsimerkkiä keskisormi keskimmäisenä ja pyydän lukemaan rivien välistä, broidi kantelee mutsille, että toi näytti keskisormea, niin mä puolustaudun, että no enhän näyttänyt.

Eli kyllä se viesti siellä rivien välissä oli ja melkeinpä alleviivattuna.
 
Mulla se suhde menee 4-5 osaa kahvia ja 1 osa maitoa.
Aivan.
Velttoa höpinää: Ne kerrat kun tulee ulkona juotua kahvia, se torikahvi Salon torilla lämpimänä kesäaamuna, niin ne kysyy että jätetäänkö maitovara? Ja tuota luokkaa siihen maitoa voisi lisätä, ehkä maksimissaan, ja jos maidon osuutta lisäisi, niin se pitäisi jo lämmittää ettei juoma olisi kovin jäähtynyt maidon takia...(ja miksi otan maitovaralla? Koska en halua juoda sitä kahvia niin paljon kuin siihen mukiin mahtuu, mutta toisalta, se täysi muki pysyy hieman kauemmin lämpimänä, jos vaan jättää loput juomatta)
Nykyisin siellä taitaa olla jo kolme liikuvaa kahvilaa, mutta itse valikoin aina sen, jossa kahvi tulee posliinimukissa, eikä pahvissa. Jonkun limonadin suostun pahvista juomaan.
 
Posliinista juotuna kupillinen menee parissa minuutissa. Asiallisessa termosmukissa kahvi säilyy juomalämpöisenä toista tuntia. Kellä tässä on kiire mihinkään?
 
Posliinista juotuna kupillinen menee parissa minuutissa. Asiallisessa termosmukissa kahvi säilyy juomalämpöisenä toista tuntia. Kellä tässä on kiire mihinkään?
Joo, posliini lämpenee kahvin vaikutuksesta, mutta varastaa samalla liemen energiaa ja kahvi hieman jäähtyy. Ilman maitoa se on justhyvä juomalämpö, siihen en ota kantaa milainen maidon kanssa.
Mutta mitä kiireeseen tulee, espresson heitän kitusiini kolmessa sekunissa, ja sen jälkeen pitääkin varrota niitä muita joilla on se isompi kuppi -Mikä saikin aikaan tapani tilaamaan kahvin ja oluen -tosin en siellä torilla ;-)
 
Ajattelin aamulla keitellä sumpit, but grinder said no; se räjähti.
Tuosta toivuttuani kaivelin perinteisen veivimyllyn esiin, oon käyttäny sitä mausteiden jauhamiseen, mutta fiksuna miehenä aina ajan siitä pienen määrän riisiä läpi, niin ei kahvi maistunut kanelilta, chililtä tai curryltä.

En taida enää uskaltaa ostaa Wilfaa ton Aeropressin kaveriksi, onko suosituksia kohtuuhintaisista kartioterällisistä grindereista?
 
Olisin ehdottanut metallirakenteista halvanpään Eurekaa mutta haluat kartioteräisen.
Eureka Mignon Filtro 15BL suodatinkahvimylly, mattamusta, Hinta 179,90 €
Ah! En muistanutkaan näitä littuteriä (mikä flat-burr sitten onkaan suomeksi), muistaakseni niilläkin tuli tasalaatuista tulosta (EDIT: näköjään parempi kuin kartio, mutta mahdollisesti äänekkäämpi, joka ei ole mulle ongelma).

Siitä on pitkä aika kun näihin tutustuin viimeksi, unohtunut nämä muut terämallit, muistelin että kartioterät on luotettavimmat tasalaadun suhteen.
Kiitos, laitan muistiin.
 
Viimeksi muokattu:
Täytyy koittaa myös pannukahvit höyryttää.
En epäile, etteikö löytyis eroa, jos sen sokkotestissäkin huomaa. Siitä vaan kokeilemaan. Multa ei höyrytintä löydy, eikä töhötin taida palvella tuohon tarkoitukseen. Mutta Suomessa hanavesi on niin hyvää, että sitä perusongelmaa veden suhteen ei pitäisi olla olemassa. Edelleen se americanon perusongelma on ja pysyy.
 
Joo, täällä Suomessa americanonteko on tietenkin hiukan erikoista sinänsä, että miksi sellaista edes tekisi. No, itsekin olen tehnyt mukikahvin ystävälle syystä; ei ole suodatinkeitintä, eikä suppiloa, eikä paperia, eikä edes halua muttaa myllyä suodatinkarkeuteen ;-) Eli vähän samoista syistä kuin Hofmasen mielestäkin noita tehdään. Vaimo sittemmin jelppasi pulasta tekemällä "americanon" mokkapannulla, tai aeropressilla mukikahvin.

Mutta sinänsä kiinnostava video kyllä.

Mutta kun olin tuon katsonut, tuli youtubella tyrkylle kaksi minusta kiinnostavampaa videota:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=5Kb0wQxi6PU

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=ky56hfbnRuw
 
En epäile, etteikö löytyis eroa, jos sen sokkotestissäkin huomaa. Siitä vaan kokeilemaan. Multa ei höyrytintä löydy, eikä töhötin taida palvella tuohon tarkoitukseen. Mutta Suomessa hanavesi on niin hyvää, että sitä perusongelmaa veden suhteen ei pitäisi olla olemassa. Edelleen se americanon perusongelma on ja pysyy.
Joo no puhdastahan se on, mutta ei kahvinkeittoon kovin ihanteellinen. pH on usein pielessä, klooria saattaa olla seassa, vesi on liian pehmeää ja vanhoista putkistoista irtoaa kuonaa matkalla hanalle. Muutin Helsinkiin korona-aikana ja ihmettelin kauan et miksi kaikki kahvit maistuivat latteilta ja samanlaisilta. Pelkäsin jo et korona vei makuaistini mut ei, syy oli ihan vaan maailman puhtaimpiin luokiteltu hanavesi.
 
Joo no puhdastahan se on, mutta ei kahvinkeittoon kovin ihanteellinen. pH on usein pielessä, klooria saattaa olla seassa, vesi on liian pehmeää ja vanhoista putkistoista irtoaa kuonaa matkalla hanalle.
Tieto lisää tuskaa. Mutta jos lähdetään otsikon mukaiseen hifistelyyn myös sen veden kanssa, mikä on se ultimaattinen ratkaisu, jolloin mainitsemasi ongelmat on taklattu? Mikä on siis se optimaalinen vesi kahville? Kelpaako kesämökin kaivovesi? En kysy piruillakseni, vaan ihan tosissani. Viskipuolellahan on ihan yleistä tietoa, että max. 1,5 tippaa samasta tislaamon lähteestä nostettua vettä kelpaa avaamaan viskin makua.
 
Joo no puhdastahan se on, mutta ei kahvinkeittoon kovin ihanteellinen. pH on usein pielessä, klooria saattaa olla seassa, vesi on liian pehmeää ja vanhoista putkistoista irtoaa kuonaa matkalla hanalle. Muutin Helsinkiin korona-aikana ja ihmettelin kauan et miksi kaikki kahvit maistuivat latteilta ja samanlaisilta. Pelkäsin jo et korona vei makuaistini mut ei, syy oli ihan vaan maailman puhtaimpiin luokiteltu hanavesi.

Eiköhän tässä tapauksessa makuun vaikuta kuitenkin enemmän uskomukset. Helsingissä vedessä on magnitudin ero siihen määrään klooria minkä ihminen pystyy tunnistamaan makuaistissaan, vanhat raikasvesiputket eivät oikeasti makua päästä kuin häiriötilanteessa tai seisoessaan (koska niihin muodostuu suojakalvo). Mikäli kaipaa kahviinsa suolaa tai muita mausteita, niin kyllähän niitä voi lisätä, mutta eihän se ole oletus voi olla että veden pitäisi maustaa muut juomat.

Voihan toki olla että itse kahvin maku tuntuu käyttäjästä mauttomalta ja sen takia siihen pitää lisätä jotain? Varsinkin jos on aina syönyt liian suolaista ruokaa (mitä suomalaiset tuntuvat paljon tekevän) niin sen puute aiheuttaa juuri tuollaista mauttomuuden tunnetta.

Mutta jos lähdetään otsikon mukaiseen hifistelyyn myös sen veden kanssa, mikä on se ultimaattinen ratkaisu, jolloin mainitsemasi ongelmat on taklattu?

Tietysti lempitubettajan mainostamana pullovesi mikromuovein varustettuna..
 
Joo no puhdastahan se on, mutta ei kahvinkeittoon kovin ihanteellinen. pH on usein pielessä, klooria saattaa olla seassa, vesi on liian pehmeää ja vanhoista putkistoista irtoaa kuonaa matkalla hanalle. Muutin Helsinkiin korona-aikana ja ihmettelin kauan et miksi kaikki kahvit maistuivat latteilta ja samanlaisilta. Pelkäsin jo et korona vei makuaistini mut ei, syy oli ihan vaan maailman puhtaimpiin luokiteltu hanavesi.
Itse asiassa Helsingin vesi täyttää varsin hyvin Speciality Coffee Associationin määrittelemät kahvinuuttoon parhaiten sopivan veden speksit, eli sinänsä täkälåäisen veden ainakin teoriassa pitäisi olla varsin kelvollista, vaikka kovuutta ehkä voisi olla kahvin uuttamisen kannalta vähän enemmänkin (joskin keittimien ja pesukoneiden kannalta mieluummin ei). Mutta onhan se toki niinkin, että se, mihin on tottunut, niin se helposti maistuu "oikealta". Tämä nyt ei suoranaisesti liity tähän vesiasiaan, mutta olen huomannut (ja siis todella usein), että kun tarjoaa ensimmäistä kertaa kahvia tutuille ja sukulaisille (jotka ovat tottuneet juomaan ihan pelkkiä markettien peruskahveja, kuten, esim. Juhla Mokkaa, tai Presidenttiä), niin maistaessaan sellaisia "vähän parempia" (tai no, ainakin ne ovat kalliimpia) kahveja se ensireaktio on lähes poikkeuksetta se, että onpas tosi erikoisen makuista, tai jopa oudon makuista kahvia. Näin käy etenkin silloin, kun tarjolla sattuu olemaan vain itä-afrikkalaisia, lähinnä kenialaisia tai etiopialaisia, sellaisia oikein kukkaisia ja hedelmäisiä papuja, joissa on vähän teemäisiä vivahteita. Yleensä toki kaivan niissä tilanteissa pakkasesta etelä-amerikkalaisia kahveja, jos niitä vain sattuu löytymään. Silloin vastaanotto on pääsääntöisesti parempi. No joo, tämä ei siis liity mitenkään veteen, mutta vain esimerkkinä siitä, että se mihin on tottunut, on oikean makuista ja muu on sitten vähän outoa, tai jopa jotenkin väärin.

Niitähän joskus järjestellään sellaisia tilaisuuksia, joissa mm. myös veden laadun vaikutusta kahvin makuun testaillaan ja arvioidaan, sekä myös vähän mittaillaankin. Tuossa yksi esimerkki sellaisesta: Mikähän on veden vaikutus kahvin makuun? Onhan se aika selvä juttu, että vedellä on iso merkitys, kun ottaa huomioon, että vedellä se kahvi ensinnäkin uutetaan ja toisekseen lopputuotteessakin sitä vettä (mustassa kahvissa) on yleisimmin noin 98-99%. Espressossa vähän vähemmän, mutta siinäkin silti yli 90%.

Tieto lisää tuskaa. Mutta jos lähdetään otsikon mukaiseen hifistelyyn myös sen veden kanssa, mikä on se ultimaattinen ratkaisu, jolloin mainitsemasi ongelmat on taklattu? Mikä on siis se optimaalinen vesi kahville? Kelpaako kesämökin kaivovesi? En kysy piruillakseni, vaan ihan tosissani. Viskipuolellahan on ihan yleistä tietoa, että max. 1,5 tippaa samasta tislaamon lähteestä nostettua vettä kelpaa avaamaan viskin makua.

Yksi helppo konsti kokeilla parantaa (tai ainakin vähän optimoida) vettä kahvinkeittoon on filtteri. Itse kokeilin joskus vedesuodatinkannua, joka ensin suodattaa ja sen perään lisää veteen magnesiumia, jonka pitäisi auttaa kahvin maun paranemisessa. Kokeiluksi se tosin sitten jäikin, kun ei sillä vaikutttanut olevan mitään aistein havaittavissa olevaa vaikutusta omassa kodissa uuteltuihin kahveihin. Kovinkaan kallis kokeilu se ei ole, kun nykyisin niitä myydään (esim. Crema kauppaa samanlaista BWT:n kannua) Suomessakin noin parillakympillä. Monissa kahviloissa (en tiedä onko se Suomessa kovinkaan yleistä, mutta maailmalla niitä ainakin on. Suomessa ainakin Caffi tiettävästi lisää pääkaupunkiseudun toimipisteissään veden kovuutta) vesi suodatetaan ja käsitellään laadun parantamiseksi. Näin myös toimitaan joissain olutpanimoissa ja epäilemättä myös joissain muissakin vastaavissa tapauksissa. Kovimmat tyypit tietysti satsaavat käänteisosmoosiin ja kemialliseen käsittelyyn esim. Third Wave Waterin valmispakkauksilla. thirdwavewater

Kaivovesissä voi olla isojakin alueellisia eroja, joten aika vaikea sitä on kokeilematta (ja/tai tutkimatta) tietää, minkä kaivon vesi on hyvää kahvia (ja terveyttä) ajatellen ja minkä ei. Testaamallahan se kyllä selviää.

Jos asiaan haluaa ihan tosissaan vihkiytyä, niin aiheesta on tottakai kirjoitettu myös kattava lähdeteos, jonka toinen painos on yhä saatavillakin. Ensipainos myi nopeasti loppuun ja siitä tuli sen verran haluttu teos, että niitä myytiin käytettynä reilulla sadalla taalalla netin kauppapaikoilla. Nyt pääsee halvemmalla, esim: water for coffee — Scott Rao Itse en ole opusta lukenut, mutta tekijät ovat sen verran arvostettuja kahvivaikuttajia/-tutkijoita, että luottaisin sen olevan tiukkaa asiaa.
Halvemmalla tosin pääsee ainakin alkuun perehtymällä Jim Schulmanin aikoinaan julkaisemaan, jo klassikoksi muodostuneeseen Järjettömän pitkään vesi-FAQ:iin: http://users.rcn.com/erics/Water Quality/Water FAQ.pdf Schulman muistaakseni bonuksena antaa neuvoja myös espressokeittimien kalkinpoistoon.

Tuossa vielä yksi mukavasti tiivistetty esitys asiasta kotimaisella kielellä muotoiltuna: Veden laatu ja kahvi: Miksi vedellä on merkitystä — Wise Nose
 
Eiköhän tässä tapauksessa makuun vaikuta kuitenkin enemmän uskomukset. Helsingissä vedessä on magnitudin ero siihen määrään klooria minkä ihminen pystyy tunnistamaan makuaistissaan, vanhat raikasvesiputket eivät oikeasti makua päästä kuin häiriötilanteessa tai seisoessaan (koska niihin muodostuu suojakalvo). Mikäli kaipaa kahviinsa suolaa tai muita mausteita, niin kyllähän niitä voi lisätä, mutta eihän se ole oletus voi olla että veden pitäisi maustaa muut juomat.

Voihan toki olla että itse kahvin maku tuntuu käyttäjästä mauttomalta ja sen takia siihen pitää lisätä jotain? Varsinkin jos on aina syönyt liian suolaista ruokaa (mitä suomalaiset tuntuvat paljon tekevän) niin sen puute aiheuttaa juuri tuollaista mauttomuuden tunnetta.
Veden ei tietenkään ole tarkoitus maustaa vettä, vaan uuttaa sitä. Ja siihen uuttoon ne veden sisältämät mineraalit kyllä hyvin pitkälti vaikuttavat. Kloori on tietysti yksi asia, jonka kahvissa ei juurikaan haluta maistuvan, mutta on siinä vesijohtovedessä paljon muitakin mineraaleja kuin klooriyhdisteitä.

Vesi myös maistuu vähän erilaiselta eri paikoissa, joten on aika selvä homma, että myös se vaikuttaa kahvin makuun, kun se koko juoma kuitenkin on lähes pelkkää vettä, jota on sitten vähän maustettu kahvilla. 😉

Mutta sikäli pääkaupunkiseudun vesi on pääsääntöisesti oikein kelvollista kahvin uuttamiseen, että kyllä se ainakin suuressa maailmassa määritellyt kahvinuuttospeksit varsin kivasti täyttää.
 
Eiköhän tässä tapauksessa makuun vaikuta kuitenkin enemmän uskomukset. Helsingissä vedessä on magnitudin ero siihen määrään klooria minkä ihminen pystyy tunnistamaan makuaistissaan, vanhat raikasvesiputket eivät oikeasti makua päästä kuin häiriötilanteessa tai seisoessaan (koska niihin muodostuu suojakalvo). Mikäli kaipaa kahviinsa suolaa tai muita mausteita, niin kyllähän niitä voi lisätä, mutta eihän se ole oletus voi olla että veden pitäisi maustaa muut juomat.

Voihan toki olla että itse kahvin maku tuntuu käyttäjästä mauttomalta ja sen takia siihen pitää lisätä jotain? Varsinkin jos on aina syönyt liian suolaista ruokaa (mitä suomalaiset tuntuvat paljon tekevän) niin sen puute aiheuttaa juuri tuollaista mauttomuuden tunnetta.



Tietysti lempitubettajan mainostamana pullovesi mikromuovein varustettuna..
Kloorinmakukynnys on ihmisellä 0,1-0,2mg ja helsingin veden kloori on 0,45-0,46mg eli nelinkertainen makukynnyksen ylitys, ei magnitudiluokan ero. Se on ihan mitattava eikä kuviteltu asia. Tosin en itsekkään maista sitä selkeästi, ellen ole ollut helsingin ulkopuolella pidempiä aikoja, tai minulla on vierekkäin suodatettua ja suodattamatonta hanavettä.

En aluksi epäillyt vettä lainkaan, vaan pistin kahvin mauttomuuden koronan ja yleisen kahvilaadun alenemisen piikkiin ja tyydyin tilanteeseen. Sitten kävin muutamissa kahviloiden järjestemissä cupping tapahtumissa ja samoilla pavuilla ero kotona tehtyyn oli selkeä. Kyselin paikanpäältä niin jokainen näistä käytti aktiivihiilisuodatusta. Muutama tasokkaampi teepuoti harrastaa samaa.

Entisen freesenkadun kahvilayrittäjän postaus tulikin aiheesta mieleen vuosikymmenen takaa, jossa esitteli 7kk käytössä olleen suodattimen kuntoa vrt uusi. Tarina ei kerro onko kyseessä vain kiintoainesuodatin ja oliko perässä vielä muita suodattimia, kuten aktiivihiili. Joka tapauksessa on maku- ja näköaistin mitattavissa helsingin veden laatu ja vanhojen raitisvesiputkien kuonan liukemeninen hanaveteen.
1.jpg

Itse asiassa Helsingin vesi täyttää varsin hyvin Speciality Coffee Associationin määrittelemät kahvinuuttoon parhaiten sopivan veden speksit, eli sinänsä täkälåäisen veden ainakin teoriassa pitäisi olla varsin kelvollista, vaikka kovuutta ehkä voisi olla kahvin uuttamisen kannalta vähän enemmänkin (joskin keittimien ja pesukoneiden kannalta mieluummin ei). Mutta onhan se toki niinkin, että se, mihin on tottunut, niin se helposti maistuu "oikealta". Tämä nyt ei suoranaisesti liity tähän vesiasiaan, mutta olen huomannut (ja siis todella usein), että kun tarjoaa ensimmäistä kertaa kahvia tutuille ja sukulaisille (jotka ovat tottuneet juomaan ihan pelkkiä markettien peruskahveja, kuten, esim. Juhla Mokkaa, tai Presidenttiä), niin maistaessaan sellaisia "vähän parempia" (tai no, ainakin ne ovat kalliimpia) kahveja se ensireaktio on lähes poikkeuksetta se, että onpas tosi erikoisen makuista, tai jopa oudon makuista kahvia. Näin käy etenkin silloin, kun tarjolla sattuu olemaan vain itä-afrikkalaisia, lähinnä kenialaisia tai etiopialaisia, sellaisia oikein kukkaisia ja hedelmäisiä papuja, joissa on vähän teemäisiä vivahteita. Yleensä toki kaivan niissä tilanteissa pakkasesta etelä-amerikkalaisia kahveja, jos niitä vain sattuu löytymään. Silloin vastaanotto on pääsääntöisesti parempi. No joo, tämä ei siis liity mitenkään veteen, mutta vain esimerkkinä siitä, että se mihin on tottunut, on oikean makuista ja muu on sitten vähän outoa, tai jopa jotenkin väärin.

Niitähän joskus järjestellään sellaisia tilaisuuksia, joissa mm. myös veden laadun vaikutusta kahvin makuun testaillaan ja arvioidaan, sekä myös vähän mittaillaankin. Tuossa yksi esimerkki sellaisesta: Mikähän on veden vaikutus kahvin makuun? Onhan se aika selvä juttu, että vedellä on iso merkitys, kun ottaa huomioon, että vedellä se kahvi ensinnäkin uutetaan ja toisekseen lopputuotteessakin sitä vettä (mustassa kahvissa) on yleisimmin noin 98-99%. Espressossa vähän vähemmän, mutta siinäkin silti yli 90%.



Yksi helppo konsti kokeilla parantaa (tai ainakin vähän optimoida) vettä kahvinkeittoon on filtteri. Itse kokeilin joskus vedesuodatinkannua, joka ensin suodattaa ja sen perään lisää veteen magnesiumia, jonka pitäisi auttaa kahvin maun paranemisessa. Kokeiluksi se tosin sitten jäikin, kun ei sillä vaikutttanut olevan mitään aistein havaittavissa olevaa vaikutusta omassa kodissa uuteltuihin kahveihin. Kovinkaan kallis kokeilu se ei ole, kun nykyisin niitä myydään (esim. Crema kauppaa samanlaista BWT:n kannua) Suomessakin noin parillakympillä. Monissa kahviloissa (en tiedä onko se Suomessa kovinkaan yleistä, mutta maailmalla niitä ainakin on. Suomessa ainakin Caffi tiettävästi lisää pääkaupunkiseudun toimipisteissään veden kovuutta) vesi suodatetaan ja käsitellään laadun parantamiseksi. Näin myös toimitaan joissain olutpanimoissa ja epäilemättä myös joissain muissakin vastaavissa tapauksissa. Kovimmat tyypit tietysti satsaavat käänteisosmoosiin ja kemialliseen käsittelyyn esim. Third Wave Waterin valmispakkauksilla. thirdwavewater

Kaivovesissä voi olla isojakin alueellisia eroja, joten aika vaikea sitä on kokeilematta (ja/tai tutkimatta) tietää, minkä kaivon vesi on hyvää kahvia (ja terveyttä) ajatellen ja minkä ei. Testaamallahan se kyllä selviää.

Jos asiaan haluaa ihan tosissaan vihkiytyä, niin aiheesta on tottakai kirjoitettu myös kattava lähdeteos, jonka toinen painos on yhä saatavillakin. Ensipainos myi nopeasti loppuun ja siitä tuli sen verran haluttu teos, että niitä myytiin käytettynä reilulla sadalla taalalla netin kauppapaikoilla. Nyt pääsee halvemmalla, esim: water for coffee — Scott Rao Itse en ole opusta lukenut, mutta tekijät ovat sen verran arvostettuja kahvivaikuttajia/-tutkijoita, että luottaisin sen olevan tiukkaa asiaa.
Halvemmalla tosin pääsee ainakin alkuun perehtymällä Jim Schulmanin aikoinaan julkaisemaan, jo klassikoksi muodostuneeseen Järjettömän pitkään vesi-FAQ:iin: http://users.rcn.com/erics/Water Quality/Water FAQ.pdf Schulman muistaakseni bonuksena antaa neuvoja myös espressokeittimien kalkinpoistoon.

Tuossa vielä yksi mukavasti tiivistetty esitys asiasta kotimaisella kielellä muotoiltuna: Veden laatu ja kahvi: Miksi vedellä on merkitystä — Wise Nose
Ei täytä parhaiten sopivan veden speksit. Kaukana ihanteellisesta, mutta osittain menee standardien sisäpuolelle. Kovuus ja TDS on joksenkin riittävällä tasolla, mutta pH on selkeästi sallitun maksimin (7,5) ulkopuolella ja kaukana ihanteellisesta (7,0). Liian emäksinen vesi neutraloi kavin luonnolliset hapot. Magnesiumia myös vain 1,5mg, kun suositus on 5-30mg. Magnesium taas auttaa tuomaan hedelmälliset ja aromikkaat yhdisteet paremmin esille.

Wise Nosen tiivistelmä oikein hyvä:thumbsup:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
306 154
Viestejä
5 184 198
Jäsenet
82 830
Uusin jäsen
Monael21

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom