Johtaminen softaprojekteissa

[Deussu]

Olin vähän kahden vaiheilla, pitäisikö tämä tehdä YK:n puolelle, vaiko tänne. Kokeillaan nyt kuitenkin tänne.

Löytyykö täältä muita, jotka johtavat ohjelmistokehitysprojekteja? Miten saatte populasta kaiken irti? Kuinka psljon harrastatte mikromanagerointia ja annatteko kehittäjille luovia vapauksia?

Itse ollut nyt kyseisessä hommassa jonkin aikaa ja on alkanut muodostua pikkuhiljaa kuvaa työstä. Jotenkin tuntuu, että armeija tuhosi käsitykseni johtamisesta ja työ on alkanut sitä pikkuhiljaa palauttamaan.

Koko homman kulmakivi tuntuu olevan siinä, että miten saa porukan innostumaan hommastaan. 8-16 syklillä ei paljoa saa aikaan ja taas huonoa jälkeä työstäessä, ei ylimääräiset tunnitkaan paljoa auta.

Itse yritän soveltaa ns. mikron kautta makroon -lähestistapaa. Aluksi käydään uusilla osuuksilla suhteellisen tarkkaan speksit, jonka jälkeen aletaan pikkuhiljaa hivuttautua siihen, että koodarille voidaan antaa paljon laajempialainen kokonaiskuva, jota kohti lähdetään toteuttamaan. Tässä olen huomannut, että ulkomaalaisissa koodareissa ei kannata paljoa luottaa, jos pyydät suurpiirteisesti "teemaan sopivan valikon" esimerkkinä. Suomalainen taas hanskaa puuttuvan tiedon täyttämisen paljon paremmin.

Vapauteen panostaminen on kuitenkin tuonut hyvää tulosta. Taiteellinen vapaus, liukuvat tunnit ja jaoittelu työtehtävissä riittävän monipuoliseen kokoelmaan tehtäviä. Rakastan sitä, kun joku haastaa ideani oikein kunnolla ja saa käännettyä pääni koodarin omalle ajatusmallille.

Oma työ onkin muodostumassa enemmän vain tiimin tien silottamiseen, kuin norsunluutornissa käskyjen huutamiseen. Bonarit ylitöistä, kehut hyvin hoidetusta työstä, safkat ja juomat firman piikkiin. Jopa palaverit pidetään ravintolassa, jonka laskun firma kustantaa. Listaa voisi jatkaa vaikka loputtomiin. Loppujen lopuksi vapaus on tehnyt sen, että porukka on alkanut pikkuhiljaa ihan oikeasti innostua työstään, tekevät parempaa jälkeä ja jopa perjantaisin on populaa vääntämässä koodia myöhään.

Tulipa tuossa lentokentällä napattua seuraava kirja (https://www.workrules.net) ja huomattua, että en ole ihan yksin ajatukseni kanssa.

No tämä riittää tällä erää humalassa noin kolmelta aamuyöstä. Mites teillä muilla? Tänne kokemuksia softaprojekteista sekä työntekijöinä ja työnantajina.

 

[hsalonen]

Minua on pyydetty tiiminvetäjäksi, mutta en mennyt, kun haluan tehdä oikeita töitä. Olisi selvästi pitänyt, jos tällä kantimella on johtaminen nykyisin.

Teiltä puuttuu kokonaan kehitysprosessi, ainakin tuon kirjoituksen mukaan. Lisäksi ylityön ja perjantai-iltatyöskentelyn pitäisi olla suuri ei-ei, koska silloin sinä olet epäonnistunut. Aikataulutus on päin persettä.

Ylempi johto haluaa ensijaisesti luotettavia tuloksia, ja toissijaisesti halvalla. Työntekijä haluaa ensisijaisesti tehdä duuninsa ja saada rahaa, toissijaisesti kehittyä työssään ja saada lisää rahaa.

 

[Deussu]

Teiltä puuttuu kokonaan kehitysprosessi, ainakin tuon kirjoituksen mukaan. Lisäksi ylityön ja perjantai-iltatyöskentelyn pitäisi olla suuri ei-ei, koska silloin sinä olet epäonnistunut. Aikataulutus on päin persettä.

Nyt kyllä huomaa, että metodit ovat suoraan Nokian "kuinka epäonnistua yritysmaailmassa liian kankean ajattelumailman takia". Koska hommassa keskitytään vapauteen, ei ketään suinkaan pakoteta tekemään ylimääräistä tai myöhään. Kun työntekijä on motivoitunut ja kokee homman mielekkääksi, tekee hän usein ylimääräistä ihan omasta aloitteestaan.

Ylempi johto haluaa ensijaisesti luotettavia tuloksia, ja toissijaisesti halvalla. Työntekijä haluaa ensisijaisesti tehdä duuninsa ja saada rahaa, toissijaisesti kehittyä työssään ja saada lisää rahaa.

Itse kuulun ylempään johtoon, joten pääsen todistamaan tätä "dinosaurus"-ajattelumallia. Itse haen ensisijaisesti työssään kehittyviä, työlleen omistautuvia yksilöitä. Ymmärrän kyllä omalla tavallani ajatusmaailmasi: Suomen softakehitys kun on tuollaisen kankean ajattelun riivaama kauttaaltaan. Itsekin jouduin todistamaan muulle yritysjohdolle, miksi ihmisiin ja vapauteen panostaminen parantaa tuottavuutta. Loppujen lopuksi asiasta ei oikeastaan käyty viimeistä vääntöä, koska kehitys alkoi rullata kuin Sampsan Bemari isoimmalla vaihteella ja alettiin tehdä sitä, mikä on se oleellisin: rahaa.

Minua on pyydetty tiiminvetäjäksi, mutta en mennyt, kun haluan tehdä oikeita töitä. Olisi selvästi pitänyt, jos tällä kantimella on johtaminen nykyisin.

En suosittele sinulle viestisi perusteella johtamista, kuin ehkä valtion tai kunnan yrityksissä. Siellä tuota tuottamattomuuden sävelmää lauletaan yhdessä ja kukaan ei katso tuottavuutta, kehittymistä ja vapautta hyvällä.

 

[hsalonen]

Nyt kyllä huomaa, että metodit ovat suoraan Nokian "kuinka epäonnistua yritysmaailmassa liian kankean ajattelumailman takia". Koska hommassa keskitytään vapauteen, ei ketään suinkaan pakoteta tekemään ylimääräistä tai myöhään. Kun työntekijä on motivoitunut ja kokee homman mielekkääksi, tekee hän usein ylimääräistä ihan omasta aloitteestaan.

Olen ollut Nokiallakin tekijäroolissa. Se on vähän toisessa päässä kehitysmallia, koska pomoni ei tehnyt mitään muuta, kuin istui palavereissa.

On se ihanaa, että pyritään näennäisellä vapauden tunteella teidän firmassa maksimoimaan työntekijän töissä käyttämä aika. Olen myös ollut pienissä firmoissa, jossa tuollainen vapaampi työskentelytapa saattaa toimia.

Lisäksi "vapaus" sisältää aiemman postauksesi perusteella mikromanagerointia, joka on suomeksi kyttäystä. Istutko siellä tekijän takana, vai seuraatko versionhallinnan päivityksiä, vai onko sinulla suora näkyvyys kehittäjien ruutuihin?

Itse kuulun ylempään johtoon, joten pääsen todistamaan tätä "dinosaurus"-ajattelumallia. Itse haen ensisijaisesti työssään kehittyviä, työlleen omistautuvia yksilöitä. Ymmärrän kyllä omalla tavallani ajatusmaailmasi: Suomen softakehitys kun on tuollaisen kankean ajattelun riivaama kauttaaltaan. Itsekin jouduin todistamaan muulle yritysjohdolle, miksi ihmisiin ja vapauteen panostaminen parantaa tuottavuutta. Loppujen lopuksi asiasta ei oikeastaan käyty viimeistä vääntöä, koska kehitys alkoi rullata kuin Sampsan Bemari isoimmalla vaihteella ja alettiin tehdä sitä, mikä on se oleellisin: rahaa.

Vähän tosiaan päättelin, että teillä on matala hierarkia. Tai vähän työntekijöitä.

"Kankea" ajattelumalli juontaa juurensa todistetuista käytännöistä ja akateemisesta yritysmaailman tutkimuksesta. Sinä olet lukenut kivan pokkarin, joka löytyi lentokentältä.

En nyt tästä jaksa väitellä kanssasi, kun lähtötasosi on suoraan sanottuna surkea. Olisi hyvä, jos olisit edes vähän perillä ohjelmistokehitysprosesseista, ennenkuin sanot niitä kaikkia huonoiksi ja itse keksimääsi "vapaata" mallia parhaaksi ikinä. Kent Beck, Jeff Sutherland on hyviä kirjoittajia, eikä maksa paljon. Joutuu vaan hakemaan kirjakaupasta, eikä lentokentältä.

Ajattelumaailmassasi työntekijä on resurssi, joka pitää maksimoida kivoilla pienillä kikoilla. Näin ansaitset palkkasi, koska kaikki toimii paremmin. Lisäksi valvot , että näin tosiaan käy. Jos et näe tässä mitään ongelmaa, niin et voi oikeastaan parantaa itseäsi esimiehenä.

En suosittele sinulle viestisi perusteella johtamista, kuin ehkä valtion tai kunnan yrityksissä. Siellä tuota tuottamattomuuden sävelmää lauletaan yhdessä ja kukaan ei katso tuottavuutta, kehittymistä ja vapautta hyvällä.

Voisit vähän avata tuota kehittymistä kohtaa? Työntekijä oppii vaan kertomaan sinulle, mitä haluat kuulla, ettet enää vaivaa häntä käymällä asioita läpi hänen kanssaan kyllästymiseen saakka. Olisi mielenkiintoista kuulla, onko sinulla muita kehittymisideoita, esim. roolien suhteen, vaan onko tämä vaan tätä oman työtehtävän syvempää ymmärtämistä?

En edelleenkään halua pyöritellä ihmisiä, vaan suunnitella järjestelmiä. Mutta sinä et nyt ymmärrä, miksi prosesseja käytetään. Niillä saadaan tasainen tuottavuus, joka on ennustettavaa.

Sinun "vähän huidotaan sinne tänne, ja kaikki on minusta kiinni" systeemissäsi töitä tehdään, milloin huvittaa ja sinä olet kaiken keskipiste. Näin eivät voi erottaa sinua, eikä koko systeemi toimi ilman sinua. Prosessi ohjaa toimintaa, vaikka avainhenkilö saisi potkut tai olisi pitkään sairaana ja henkilöitä voidaan vaihtaa. Lisäksi sinulla on aina riski, että joku tekee töitä oikeasti vaan perjantaina, kun on se deadline ja kiire ja kävit painostamassa "kai tänään on valmista?".

Kaoottinen startup-meininki, jossa AP on ottanut myös työhyvinvointikonsultin hatun. En kyllä ikinä ole tulossa teille töihin.

Yritä ymmärtää, että sinulle on jaettu tässä pelissä hyvä käsi. Sinulla on loistavia koodaajia töitä tekemässä ja kaikki on vielä toistaiseksi helppoa. Haasteet tulee myöhemmin, onnesi ei voi jatkua ikuisesti. Näitä ovat esim. parhaimman koodarisi lähteminen muualle (vaikka oli "vapaata") ja vaikka semmoinen, että palkkaat vahingossa huonon työntekijän, joka ei saa mitään tehtyä, varsinkaan ajoissa, tekee järkyttävästi virheitä, eikä kehity yhtään. Tai se kaikkein perinteisin: teidän startup lähtee nousukiitoon ja ette vaan löydä päteviä työntekijöitä enää ollenkaan, mutta töitä olisi silti saatava tehdyksi.

 

[Deussu]

Olen ollut Nokiallakin tekijäroolissa. Se on vähän toisessa päässä kehitysmallia, koska pomoni ei tehnyt mitään muuta, kuin istui palavereissa.

On se ihanaa, että pyritään näennäisellä vapauden tunteella teidän firmassa maksimoimaan työntekijän töissä käyttämä aika. Olen myös ollut pienissä firmoissa, jossa tuollainen vapaampi työskentelytapa saattaa toimia.

Nyt ymmärrän sinua entistä paremmin. Olet vähän kuin kieroon kasvanut lapsi. Siinä olet oikeassa, että kyseessä ei ole mikään massiivinen projekti, mutta ei myöskään mikään muutaman henkilön homma.

Huvittavaa että puhut näennäisestä, vähän kuin lyömällä sormet korviin ja huutamalla päälle. Tämä ei kuitenkaan poista faktaa siitä, että systeemi toimii ja tuottaa tulosta, vaikka yrittäisit sitä vähätellä.

Lisäksi "vapaus" sisältää aiemman postauksesi perusteella mikromanagerointia, joka on suomeksi kyttäystä. Istutko siellä tekijän takana, vai seuraatko versionhallinnan päivityksiä, vai onko sinulla suora näkyvyys kehittäjien ruutuihin?

Ihmettelin aluksi, mistä sait yhteyden mikromanageroinnista kyttäykseen, mutta työkokemuksesi perusteella ymmärrän nyt vähän paremmin.

Aluksikin ohitit täysin mainintani transitiosta makromanagerointiin. Kyseessä on siis lähtötaso ja tavoitetila: mikrosta makroon. Käytännössä tämä tarkoittaa tiukan speksauksen muunnos hiljalleen vapaampaa toteutusmallia, jossa koodari saa ottaa enemmän vastuuta toteutustavan suunnittelusta sen toteutukseen.

Vähän tosiaan päättelin, että teillä on matala hierarkia. Tai vähän työntekijöitä.

"Kankea" ajattelumalli juontaa juurensa todistetuista käytännöistä ja akateemisesta yritysmaailman tutkimuksesta. Sinä olet lukenut kivan pokkarin, joka löytyi lentokentältä.

Matala hierarkia kyllä.

Kankea ajatusmalli tulee ns. pienimmän pahan mallista. Avoimemman ja liikkuvan ajattelun malli taas on kehittynyt tarpeesta aloille, joissa pelkkä raha ei merkitse, vaan työn pitää olla myös mielekästä.

Olisi ollut mielenkiintoista seurata sinunkaltaisten tyyppien menoa ennen ja jälkeen Henry Fordin ässän vetoa hihasta. Luultavasti olisit puhunut tiukkaan, kuinka alhaisempi palkkaus on tutkitusti toimiva menetelmä.

Myös fluid-tyyppinen(mikä tälle olisi hyvä suomennos?) johtaminen ja organisaatio ovat hyvin tutkittuja asioita ja ehkä paras käytännön esimerkki on Google.

Tietysti kankeaa ajattelua vastustavat tutkimukset voidaan siivuttaa, koska satuin linkkaamaan mielenkiintoisen kirjan aiheesta.

En nyt tästä jaksa väitellä kanssasi, kun lähtötasosi on suoraan sanottuna surkea. Olisi hyvä, jos olisit edes vähän perillä ohjelmistokehitysprosesseista, ennenkuin sanot niitä kaikkia huonoiksi ja itse keksimääsi "vapaata" mallia parhaaksi ikinä. Kent Beck, Jeff Sutherland on hyviä kirjoittajia, eikä maksa paljon. Joutuu vaan hakemaan kirjakaupasta, eikä lentokentältä.

Minun mielestäni sinun lähtötaso on surkea. Tämä edistää keskustelua miten?

Toisen kirjoittajan teoksiin olenkin jo kerinnyt tutustua, mutta kiitos hyvistä lukuvinkeistä.

Loppu nyt onkin laadutonta trollausta, josta huomaa, ettet ole itsekään ihan 100% omien ajatuksiesi takana.

Ajattelumaailmassasi työntekijä on resurssi, joka pitää maksimoida kivoilla pienillä kikoilla. Näin ansaitset palkkasi, koska kaikki toimii paremmin. Lisäksi valvot , että näin tosiaan käy. Jos et näe tässä mitään ongelmaa, niin et voi oikeastaan parantaa itseäsi esimiehenä.

Kyseessä ei ole suinkaan mitään pieniä kikkoja. Huomaa hyvin, ettet ole dynaamisessa ympäristössä työskennellyt. Työntekijä on resurssi, jonka potentiaali kannattaa maksimoida. Työntekijä kannattaa saada kehittämään omaa osaamistaan ja sitoutettua firmaan ja projektiin.

Kuitenkin loppupeleissä työntekijät ovat se, jotka lisäarvon yritykselle luovat. Patentit ja softat tuottavat vain tietyn aikaa, jonka jälkeen tarvitset jonkun, joka luo lisäarvoa yritykselle.

Voisit vähän avata tuota kehittymistä kohtaa? Työntekijä oppii vaan kertomaan sinulle, mitä haluat kuulla, ettet enää vaivaa häntä käymällä asioita läpi hänen kanssaan kyllästymiseen saakka. Olisi mielenkiintoista kuulla, onko sinulla muita kehittymisideoita, esim. roolien suhteen, vaan onko tämä vaan tätä oman työtehtävän syvempää ymmärtämistä?

Kankea malli luo juurikin tarpeen esimiehen vippaamiseksi niskasta. Dynaamisessa mallissa työntekijöitä halutaan haastamaan projektin ajattelumalleja ja toteutustapoja, sekä tuomaan omia näkemyksiä mukaan. Annetaan työntekijöille aikaa, myös työajalla, tutkia ja opiskella ja pyritään saattamaan eritasoisia koodareita käymään toistensa aihealueita läpi.

Tähän päälle vielä orastavat kyvyt, kuten esimerkiksi testaukseen orientoituneet, tietokanta-asiantuntijat ja niiden sälät... Tämä on vähän liian laaja aihealue ja en jaksa sen enempää kirjoitella, ainakaan tällä puhelimen umpisurkealla näppiksellä.

En edelleenkään halua pyöritellä ihmisiä, vaan suunnitella järjestelmiä.

Ymmärrän tämän oikein hyvin. Tämä on osa sitä mainitsemaasi roolitusta. Kaikki eivät halua nähdä ylimääräistä vaivaa, kaikki eivät ole kiinnostuneita kaikista osa-alueista. Jotkut hakevat töistä vain taloudellista turvaa, esim. perhettä varten ja näitä yksilöitä on puoliksi mahdotonta saada antamaan itsestään yhtä paljon, kuin siitä opiskelijan rentusta, jolle luvataan kaikki latteudet maan ja taivaan väliltä.

Mutta sinä et nyt ymmärrä, miksi prosesseja käytetään. Niillä saadaan tasainen tuottavuus, joka on ennustettavaa.

Missä kohtaa sanoin, että en ymmärrä prosessien merkitystä? Se että näen ja koen jonkin paremmaksi järjestelmäksi, ei suinkaan tarkoita sitä, että en olisi tutustunut muihin ajattelumalleihin.

Olen vain valinnut itselleni mielestäni tuottavimman ja parhaan mallin olemassa olevista malleista.

Sinun "vähän huidotaan sinne tänne, ja kaikki on minusta kiinni" systeemissäsi töitä tehdään, milloin huvittaa ja sinä olet kaiken keskipiste. Näin eivät voi erottaa sinua, eikä koko systeemi toimi ilman sinua. Prosessi ohjaa toimintaa, vaikka avainhenkilö saisi potkut tai olisi pitkään sairaana ja henkilöitä voidaan vaihtaa. Lisäksi sinulla on aina riski, että joku tekee töitä oikeasti vaan perjantaina, kun on se deadline ja kiire ja kävit painostamassa "kai tänään on valmista?".

Nyt mennään metsään ja pahasti. Sovellat kankeiden työympäristöjen kokemuksia dynaamiseen ympäristöön ja toteat asiat faktana.

Pääpointtina koko hommassa on juurikin ei-keskitetty johtajuus. Jos olisit lukenut tekstini tarkemmin, olisit huomannut, että mainitsin kuinka työni on muuttamassa yhä enemmän tiimin tien siloittamiseksi, kuin käskyjen saneluksi. Tiimi on se, joka projektia vie eteenpäin, en minä. Jos tänään humalassa jään Bemarin alle, ei se vaikuta maanantaina koodareiden jatkoon projektissa.

Ylipäätään vetovivun antaminen tekijöille itselleen tekee sen, että vaikka kaikki avainhenkilöt voisivat vaihtua.

Kaoottinen startup-meininki, jossa AP on ottanut myös työhyvinvointikonsultin hatun. En kyllä ikinä ole tulossa teille töihin.

Kyseessä ei ole startup, eikä mikään hikipaja. En haluaisi sinua myöskään meille töihin. Sinusta oikein huokuu besserweisser, joka olisi ulvomassa palavereja, kulunvalvontaa ja tiukkoja työaikoja. Nämä kaikki eivät ole ongelma, jos sinulta löytyisi yksi avainominaisuus: halu kehittyä. Tässäkin asiassa sinun tulisi katsoa omaa vanhanaikaista ajattelumallia kriittisesti ja oikeasti tehdä itsetutkiskelua, että onko se oma metodi paras.

Yritä ymmärtää, että sinulle on jaettu tässä pelissä hyvä käsi. Sinulla on loistavia koodaajia töitä tekemässä ja kaikki on vielä toistaiseksi helppoa. Haasteet tulee myöhemmin, onnesi ei voi jatkua ikuisesti. Näitä ovat esim. parhaimman koodarisi lähteminen muualle (vaikka oli "vapaata") ja vaikka semmoinen, että palkkaat vahingossa huonon työntekijän, joka ei saa mitään tehtyä, varsinkaan ajoissa, tekee järkyttävästi virheitä, eikä kehity yhtään. Tai se kaikkein perinteisin: teidän startup lähtee nousukiitoon ja ette vaan löydä päteviä työntekijöitä enää ollenkaan, mutta töitä olisi silti saatava tehdyksi.

Olen kohdannut kaikki mainitut ongelmat, lukuun ottamatta startup-höpinää. Koska tiimi oli sitoutunut, ei yksikään mainituista ongelmista muodostunut loppujen lopuksi kuin kupruiksi tiessä.

 

[Deussu]

Näin offtopiccina pakko myöntää, että tämä keskustelu on parin viestin jälkeen mielekkäämpää, kuin viimeiset pari vuotta Murossa.

 

[debuggeri]

Ja näin koodiapinana ihan mielenkiintoista seurattavaa. Nykyisessä työpaikassa vedetään aikatauluja hatusta, meininki on 8-16 ja mistään boonuksista turha haaveilla. Pomot keskittyy Tekes-hakemusten täyttöön, kehityskeskusteluja ollut viimeksi ehkä kolme vuotta sitten. Varmaan peiliin katsottava sen verran että kun asiasta on pariin kertaan vihjaissut niin en ole sen jälkeen jaksanut kitistä...

Motivaatio hieman hakusessa, kun palkkauskaan ei enää oikein tunnu osaamista vastaavan. Hyvää tässä on ollut että on "varma" työpaikka, ei juuri tarvi ylimääräistä stressata, mutta ehkä tässä alkaa kaipaamaan uusia haasteita.

Niin ja koodausuraa takana 15 vuotta, joista 10 viimeistä yllä kuvatussa mestassa.

 

[Hyrava]

Vaikka en itse olekaan mikään varsinainen koodari niin kun tuli mahdollisuus tehdä eräs pikku softa duuniin (ohjelmointitaustaa harrastelupuolelta kyllä on) ja ainoat reunaehdot olivat että pitäisi saada toimiva softa ja ottaa käytetyt työtunnit ylös niin itselleni paras ja luovin hetki koodata oli viikonloppuisin, varsinkin perjantai-iltapäivänä parin oluen jälkeen (ja ihan oikeasti vain parin oluen, ei enempää), silloin ajatus juoksi parhaiten ja koodia syntyi. Testaus ja debuggaus taas onnistui parhaiten heti alkuviikosta ja perjantaisin, viikolla sitten pystyi "toimistotyöaikaan" jotain pikku korjauksia tekemään ja taas viikonloppuna isompia kokonaisuuksia. Luultavasti jos tuota olisi pitänyt väkisin tehdä MA-PE 8-16 niin homma olisi ollut melkoista tervanjuontia mutta kun tuota sai tehdä juuri silloin kun inspiraatio tuli niin tuo eteni varsin vauhdilla.

Eli ainakin itselläni toimii koodaus ja vastaavat hommat parhaiten niin että on sopiva hetki ja fiilis, sitten yhtäkkiä tulee hetkessä paljon tulosta kuin itsestään. Väkisin tiettyyn aikaan ei ainakaan oma pää suostu tekemään tehokkaasti tuon kaltaista luovaa töitä. Ja itse teen ihan mielelläni vaikka viikonloppuyönä töitä kun siltä tuntuu jos vastaavasti saa olla haluttuna hetkenä saman ajan vapaalla.

 

[Deussu]

Ja näin koodiapinana ihan mielenkiintoista seurattavaa. Nykyisessä työpaikassa vedetään aikatauluja hatusta, meininki on 8-16 ja mistään boonuksista turha haaveilla. Pomot keskittyy Tekes-hakemusten täyttöön, kehityskeskusteluja ollut viimeksi ehkä kolme vuotta sitten. Varmaan peiliin katsottava sen verran että kun asiasta on pariin kertaan vihjaissut niin en ole sen jälkeen jaksanut kitistä...

Motivaatio hieman hakusessa, kun palkkauskaan ei enää oikein tunnu osaamista vastaavan. Hyvää tässä on ollut että on "varma" työpaikka, ei juuri tarvi ylimääräistä stressata, mutta ehkä tässä alkaa kaipaamaan uusia haasteita.

Niin ja koodausuraa takana 15 vuotta, joista 10 viimeistä yllä kuvatussa mestassa.

Näillä tiedoilla sanoisin, että kannattaa ehdottomasti vaihtaa työpaikkaa. Ellei sitten palkka ole todella hyvä tai tarvitset tasaisuuden tuomaa turvaa(perhe, asuntolaina, kalliit harrastukset).

Olen muutamia kertoja saanut suhteellisen samanlaisessa tilanteessa olevan henkilön lähtemään tutusta ja turvallisesta, koittamaan jotain oikeasti itseään haastavaa. Joka kerta on henkilössä huomannut todella positiivisen muutoksen, varsinkin yleisessä vireydessä ja elämänilossa.

Ihminen tarvitsee haasteita, itsensä ylittämistä ja kehittämistä. Siinä vaiheessa kun jää paikoilleen tuttuun ja turvalliseen, alkaa sitä ikään kuin surkastua.

Enkä nyt meinaa, että kannattaa suoraan laittaa hakemusta toimitusjohtajaksi tai laittaa startuppia pystyyn(tosin, miksikäs ei?), mutta kannattaa olla se se muutos jonka toivot näkevän. Jos muutoksen ajaminen on nykyisessä paikassa mahdotonta ja yrityksen tavat ovat juurtuneet syvään, niin sitten vain nokka kohti uusia työpaikkoja.

 

[Hyrava]

Siitä vaan työpaikkaa vaihtamaan. Ja muista sitten pyytää liksaa paljon enemmän kuin oikeasti haluat niin jää tinkimisvaraa. Itselläni kävi meinaan edellisessä firman vaihdossa niin että mielestäni pistin kovinkin härskisti yläkanttiin palkkatoiveen (aikaisemmallakin liksalla tuli kohtalaisen hyvin toimeen) ja hyvin pienellä tinkimisellä sain silti enemmän kuin olin ajatellut ja vieläpä luvattiin että vuodenvaihteessa tarkistetaan palkkaa jos homma hoituu ja tosiaan sillon toteutui alkuperäinen palkkatoive. Eli olin ilmeisesti edellisessä duunissa todella paljon alipalkattu ja härski useiden kymmenien prosenttien liksan korotus meni heittämällä läpi.

 

[Elon Musk]

Tiedän yhden oululaisen ohjelmistofirman, jossa on yhdellä esimiehellä noin sata alaista. Heillä menee ilmeisen hyvin ja väki on motivoitunut tekemään asiat laadukkaasti. @hsalonen ilmeisesti palkkaisi sinne lisää esimiehiä huitomaan käsiä ja piirtämään prosessikaavioita liitutaululle? Kuulostaa jotenkin nuo jutut siltä kuin ne olisi revitty suoraan perinteisen teollisuuden vakiintuneista toimintatavoista.

 

[hsalonen]

Näin offtopiccina pakko myöntää, että tämä keskustelu on parin viestin jälkeen mielekkäämpää, kuin viimeiset pari vuotta Murossa.

Kyllä, paitsi meidän kahden osalta voin vain toistaa mielipiteeni, että olet väärässä [ja perustelut perään]. Sitten sinä jatkat ihan samalla linjalla. Meillä molemmilla on mielipide, ja nyt olemme aika kaukana toisistamme. Sinulla on käytännön näyttöjä, että homma toimii ja minulla on akateemista teoreettista opintotaustaa ihan tarpeeksi.

Onneksi kuitenkin tuli muita keskustelijoita, joilla on myös mielipide. Nyt ei tarvitse lähteä juupas-eipäs -linjalle.

(Kärjistin hieman, kukaan ei ole oikeassa elämässä täysin väärässä, vaan todellisuus on harmaa alue, jossa asiat eivät ole mustavalkoisia oikein/väärin)

Tiedän yhden oululaisen ohjelmistofirman, jossa on yhdellä esimiehellä noin sata alaista. Heillä menee ilmeisen hyvin ja väki on motivoitunut tekemään asiat laadukkaasti. @hsalonen ilmeisesti palkkaisi sinne lisää esimiehiä huitomaan käsiä ja piirtämään prosessikaavioita liitutaululle? Kuulostaa jotenkin nuo jutut siltä kuin ne olisi revitty suoraan perinteisen teollisuuden vakiintuneista toimintatavoista.

Taidan olla kaikille teille liian vanha. Ehkä tekin opitte samat asiat noin kymmenessä vuodessa. Tai sitten käynnistätte ohjelmistoteollisen vallankumouksen ja minä joudun tekemään erilailla, kuka tietää?

Prosessi on aina pois tuottavasta työstä. Ei kukaan järkevä ihminen tee prosessia prosessin itsensä vuoksi. Se on vakiintunut apuväline, jolla vedetään projekteja läpi luotettavasti ja ennustettavasti. Nokian prosesseja olen vastaan, koska ne veivät 100% tuottavasta työstä ainakin pomolla - mutta Nokian epäonnistuminen on ihan johdon tyhmien päätösten syytä (ne lähti valloittamaan 2% markkinaosuutta). Olen myös täyttä kaaosta vastaan, jota tämä "ei meillä ole prosessia" mielessäni edustaa.

Tuokin @Rasenger firma kuulostaa pelottavalta. Ei esimiehillä ole yhtään aikaa henkilöille, niin miten he hallitsevat sitä kaaosta?

--

Taidan viihtyä täällä teidän kiusanne vielä pitkään, koska selvästi olen nyt se vanha jäärä, joka vastustaa muutosta.

Pistä alkuperäiseen viestiin tagi Paradigm Shift, niin joku käsienheiluttelijakonsuttikin voi innostua löytämään tämän viestiketjun.

Oikeasti olen vain hämmästynyt, kuinka paljon täällä on saavutettu (/sanotaan saavutetuksi) näin epätieteellisillä lähestymistavoilla. Ja edelleenkin mieluummin olen tekijäpuolella.

 

[jpjantti]

Prosessi on aina pois tuottavasta työstä. Ei kukaan järkevä ihminen tee prosessia prosessin itsensä vuoksi. Se on vakiintunut apuväline, jolla vedetään projekteja läpi luotettavasti ja ennustettavasti.

En tiedä missä olet ollut töissä, mutta minulla on täysin päinvastainen kuva. Se on vakiintunut apuväline projektin kuin projektin upottamisessa suohon yrittäen tehdä alati kasvavasta keskitason hallinnosta tarpeellisen. Ennustettavuus on lähinnä varmassa projektin epäonnistumisessa, kun yksikään näistä managereista ei pääse yhteisymmärrykseen edes täysin irrelevanteista käsitteistä, saati sitten tehtyä jotain oikeitakin töitä.

 

[Muumi75]

Omia huomioita matkanvarrelta:

Ei kukaan järkevä ihminen tee prosessia prosessin itsensä vuoksi

Ei pitäisi, miksi näitä prosesseja prosessien vuoksi aina riittää?

Yksityisellä sektorilla firman jokaisen työntekijän pitäisi ymmärtää mistä se raha tulee jolla palkka maksetaan. Esimerkiksi asiakasta ei varmaan kiinnosta tietää/maksaa/hyödytä montako miestyökuukautta on uhrattu firman sisäisten speksien fonttikoon valintaan, standardit ovat asia erikseen.

Se on vakiintunut apuväline, jolla vedetään projekteja läpi luotettavasti ja ennustettavasti.

Suuremmissa firmoissa prosesseja monesti rustailevat "oikeista" töistä 20v sitten poissiirtyneet tai ei "oikeita" töitä koskaan tehneet, suoraan sieltä akateemisesta maailmasta (lausutaan koulunpenkiltä). Luotettavuus ja ennustettavuus kärsivät kun pitää asettaa "projectin milestonet" prosessin mukaan, ei todellisuuden. Onneksi aina löytyy syyllinen aikataulun kusemiseen, se on Developer-ressukka.

Ongelma "akateemisessa" suhtautumisessa myös valitettavan usein on: "Luin oppikirjan yliopistossa aiheesta X vuonna Y ja nyt prosessimme perustuu siihen aina ja ikuisesti koska oppikirjan kirjoittaja on arvostettu." Tietotekniikka-alalla kun asioilla/toimintatavoilla on tapana kehittyä, myös prosessien pitäisi kehittyä samaan tahtiin ja ennenkaikkea samaan suuntaan .

(Kärjistin hieman, kukaan ei ole oikeassa elämässä täysin väärässä, vaan todellisuus on harmaa alue, jossa asiat eivät ole mustavalkoisia oikein/väärin)

Täysin samaa mieltä.

 

[JJe]

Koko homman kulmakivi tuntuu olevan siinä, että miten saa porukan innostumaan hommastaan.

Devaajan näkökulmasta ihmettelen, että kuinka yleistä tämä on softaprojekteissa? Itse olen ollut sen verran onnekas, että on saanut tehdä töitä motivoituneiden ihmisten kanssa. En hemmetti tekisi töitä tiimissä, jossa porukkaa joutuu motivoimaan hommien tekemiseen.

 

[jpjantti]

Devaajan näkökulmasta ihmettelen, että kuinka yleistä tämä on softaprojekteissa? Itse olen ollut sen verran onnekas, että on saanut tehdä töitä motivoituneiden ihmisten kanssa. En hemmetti tekisi töitä tiimissä, jossa porukkaa joutuu motivoimaan hommien tekemiseen.

Oikea porukka oikeissa hommissa siis. Silloin on kaikki kunnossa. Varmasti voit kuitenkin kuvitella jotain, mikä ei kiinnosta pätkän vertaa tai alkaisi nopeasti toistamaan itseään. Tai jos projekteja lopetettaisiin ja aloitettaisiin miten sattuu ilman jatkuvuuden tunnetta.
Yksi syy miksi päädyin softa/rautakaveriksi on nimenomaan erittäin suuri vaihtelu työtehtävissä, ja yleensä on hieman enemmän valinnan mahdollisuutta missä on mukana.

 

[Incredible Buff]

Tiedän yhden oululaisen ohjelmistofirman, jossa on yhdellä esimiehellä noin sata alaista. Heillä menee ilmeisen hyvin ja väki on motivoitunut tekemään asiat laadukkaasti. @hsalonen ilmeisesti palkkaisi sinne lisää esimiehiä huitomaan käsiä ja piirtämään prosessikaavioita liitutaululle? Kuulostaa jotenkin nuo jutut siltä kuin ne olisi revitty suoraan perinteisen teollisuuden vakiintuneista toimintatavoista.

Niin no kyseisen firman tekijät taitaa kaikki työskennellä asiakkaiden projektijohdon alaisuudessa hajanaisissa projekteissa...

Tuollainen 8-16 kyttäys on kyllä sitä pahinta myrkkyä ainakin omalle motivaatiolleni. Lähtisin käveleen moisen firman projekteista. Nykyään on silleen kiva, että voi aloittaa vaikka kymmeneltä tai sitten lähteä kahdelta, käydä lenkillä valoisan aikana ja jatkaa sitten iltaisella puuttuvan tunnin pari.

 

[adder]

Hyviä pointteja tuotu kyllä esiin puolin ja toisin. Itsekkin softakehittäjänä tiedän jo melko hyvin mikä itseä motivoi ja miksi teen jotain työtä. Ja miten myös henkilökohtaiset elämäntilanteet ja niiden muutokset vaikuttavat omaan tuottavuuteen töissä. Tältä pohjalta myös aika surutta voin sanoa, että kovin akateemiselta tasolta kumpuavat enemmän tai vähemmän konservatiiviset johtamistavat tahtovat olla huonosti itseä motivoivia. Vapaus on hyvin olennainen osa sitä mikä itseä motivoi kehittymään koodarina ja tekemään mahdollisimman laadukasta työn jälkeä. Toki kaikkia koodareita ei välttämättä motivoi samat asiat, mutta tälläisten yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen olisi minun mielestä erittäin tärkeää. Toki mitään ilmaista vapautta ei pidä olla, vaan vapauden mukana täytyy myös tulla vastuu. Eli jos vapauden myötä ei synny tulosta, niin tämä on sitten tilanne joka tulee käydä läpi. Mutta työympäristön tulisi pyrkiä olemaan enemmänkin mahdollistava paikka, jossa myös enemmän vastuuta kantamaan kykenevät koodarit saavat toteuttaa itseään, mutta myöskin vähemmän vastuuta haluavat pystyvät työtä tekemään. Vain yhden tyypisiä koodareita ei ole, eikä näitä taitavimpia koodivelhoja ole rajattomasti tarjolla. Mutta vapauden kautta joistakin koodareista voi kehittyä sellaisia.

 

[blastermaster]

Koodarin hommia tein joskus pari vuotta valmistumisen tienoilla. Kyllä mulle riitti sillon motivaatioksi se että seurantapalavereissa sai kiitosta ja joku noteerasi henkilökohtaisen panostuksesi varsinkin jos olit vähän venynyt.

Eniten perseestä oli se että tuijotetaan vaan niitä projektin maaleja ja todetaan että nyt ollaan edellä tai jäljessä.

Bonukset oli kanssa kivat vaikka niitä yleensä ei saanut niistä oikeasti merkittävimmistä jutuista.

 

[Vuohi]

Taidan olla kaikille teille liian vanha. Ehkä tekin opitte samat asiat noin kymmenessä vuodessa. Tai sitten käynnistätte ohjelmistoteollisen vallankumouksen ja minä joudun tekemään erilailla, kuka tietää?

Pakkohan tämän on olla trolli? Jookosta?

Prosessi on aina pois tuottavasta työstä. Ei kukaan järkevä ihminen tee prosessia prosessin itsensä vuoksi. Se on vakiintunut apuväline, jolla vedetään projekteja läpi luotettavasti ja ennustettavasti.

Saman asian voit tehdä ennustettavasti ja luotettavasti uudelleen läpi kun olet sen jo kertaalleen tehnyt ja tiedät kontekstin muuttujineen. Sen sijaan uutta luova prosessi on jo lähtökohtaisesti kaoottinen ja luonteeltaan pikemminkin kokeileva ja selvittelevä kun suunnitteleva.

Meillä lähdetään ratkaisemaan ongelmaa, eikä toteuttamaan prosessia.

Olen myös täyttä kaaosta vastaan, jota tämä "ei meillä ole prosessia" mielessäni edustaa.

Meillä on prosessia tasan niin paljon kuin asiakas vaatii. Jotkut tykkäävät formaalista ja toiset välittävät vain tuloksista. Maksua vastaan saa toki turhaa paperia, mikromanagerointia ja pilkuntarkkaa speksausta juuri niin paljon kuin kukkaro kestää.

Taidan viihtyä täällä teidän kiusanne vielä pitkään, koska selvästi olen nyt se vanha jäärä, joka vastustaa muutosta.

Itsekin olen jo vanha parta, mutta aina olen tykännyt poimia juttuja jotka toimii. Mitä vanhemmaksi ja kokeneemmaksi olen tullut, sitä enemmän luotan kokemukseen, näkemykseen ja intuitioon. Tulosta tulee aina kun meillä ja asiakkaalla on sama tavoite.

Väkisellä en kevyttä mallia tuputa, jos ei kelpaa niin sitten vedetään jäykästi ja kalliisti.

 

[hsalonen]

Saman asian voit tehdä ennustettavasti ja luotettavasti uudelleen läpi kun olet sen jo kertaalleen tehnyt ja tiedät kontekstin muuttujineen. Sen sijaan uutta luova prosessi on jo lähtökohtaisesti kaoottinen ja luonteeltaan pikemminkin kokeileva ja selvittelevä kun suunnitteleva.

Meillä lähdetään ratkaisemaan ongelmaa, eikä toteuttamaan prosessia.

Meillä on prosessia tasan niin paljon kuin asiakas vaatii. Jotkut tykkäävät formaalista ja toiset välittävät vain tuloksista. Maksua vastaan saa toki turhaa paperia, mikromanagerointia ja pilkuntarkkaa speksausta juuri niin paljon kuin kukkaro kestää.

Muistatko Tiedon hienon poliiisiprojektin pari vuotta sitten?

http://yle.fi/uutiset/3-7283440

Noin käy, kun ilman selkeitä tavoitteita, järkevää aikataulutusta ja toimivaa projektijohtoa tehdään asioita - vain huitomalla vähän sinnepäin. Asiakas ei aina tiedä, mitä haluaa ja julkinen asiakas vielä vähemmän. Järkevän prosessin, joka sisältää määrittelyjä, sprinttejä ja milestoneja kanssa olisi saatu jotain hyödynnettäviä lopputuloksia, sen sijaan ei heitetään koko paska roskiin, kun ei siitä mitään tullutkaan.

Onko se sitten kivaa, että kaooksesta seuraa se, että joskus onnistutaan, aina ei? Kaikilla firmoilla ei ole tällaiseen varaa.

--

Ja Supercell on tähän vasta-argumentti, tiedän. He heittivät pari peliä roskiin, ennenkuin iskivät kultasuoneen. Ja vieläkään eivät julkaise kaikkia tuottamiaan asioita. Tämä on poikkeus, ei todellakaan sääntö. Ja ehkä peliala on enemmän luova ala, kuin perinteinen softaprojektien temmellyskenttä. Siellä voi antaa tekijöille vapauksia, kun tärkeintä on idea ja kiveen kirjoitettuja aikatauluja ei ole.

 

[Ezzz]

Olen seurannut ja seuraan jatkossakin mielenkiinnolla keskustelua pienen, orastavan alan firman toimitusjohtajana. En voi olla ajattelematta sanontaa "jos sinulla on vasara, kaikki ongelmat ovat nauloja" lukiessani keskustelua. Rohkenen olettaa, että olemme yksimielisiä siitä, että joidenkin tavoitteiden saavuttamiseksi sopii paremmin prosessiorientoitunut tuotanto, kun taas joissakin tilanteissa luova kaaos ketterine menetelmineen on parempi vaihtoehto. Voitaisiinko nyt keskustella eri tuotantotapojen keskinäisen paremmuuden sijaan (mikä on mielestäni lähinnä omenoiden vertaamista appelsiineihin) siitä, milloin mikäkin tuotantotapa on paras vaihtoehto? Vai onko jokin metodi sittenkin ylitse muiden soveltuen aina muita paremmin ohjelmistotuotantoon?

 

[Randomizer]

Mun mielestä lähestyttävä tapa riippuu täysin projektin laajuudesta ja siitä onko tekijöitä jakautettu esim. eri mantereille. Jos on suuri projekti ja tekijöitä vaikkapa 30 jaettuna 4:lle eri saitille ympäri maailmaa, suht tarkka prosessipitoinen eteneminen tarkkoine byrokratioineen on jotenkin perusteltua että homma pysyy edes jotenkin kasassa. Toisaalta jos kaikki tehdään samassa rakennuksessa esim. jos jokainen tekijä on kävelymatkan päässä, voidaan käyttää vähän vapaampia ja ketterämpiä menetelmiä ja jättää prosessinatseilu taka-alalle. Prosesseja ei kannata tuoda vaan tuomisen ilosta vaan jokainen on syytä perustella hyvin jokaiselle osapuolelle. Tämä on siis ihan perus-apinan mielipide. Monenlaisissa projekteissa on tullut oltua edellä mainituilla skoopeilla erilaisissa rooleissa, täysin älyvapaasta prosessiviidakosta, täysin vapaaseen hallittuun kaaokseen. Kaikista mukavampaa perustekijän näkökulmasta on prosessivapaammassa ympäristössä mutta se ei tietysti ole aina mahdollista.

 

[Ezzz]

Mun mielestä lähestyttävä tapa riippuu täysin projektin laajuudesta ja siitä onko tekijöitä jakautettu esim. eri mantereille. Jos on suuri projekti ja tekijöitä vaikkapa 30 jaettuna 4:lle eri saitille ympäri maailmaa, suht tarkka prosessipitoinen eteneminen tarkkoine byrokratioineen on jotenkin perusteltua että homma pysyy edes jotenkin kasassa. Toisaalta jos kaikki tehdään samassa rakennuksessa esim. jos jokainen tekijä on kävelymatkan päässä, voidaan käyttää vähän vapaampia ja ketterämpiä menetelmiä ja jättää prosessinatseilu taka-alalle. Prosesseja ei kannata tuoda vaan tuomisen ilosta vaan jokainen on syytä perustella hyvin jokaiselle osapuolelle. Tämä on siis ihan perus-apinan mielipide. Monenlaisissa projekteissa on tullut oltua edellä mainituilla skoopeilla erilaisissa rooleissa, täysin älyvapaasta prosessiviidakosta, täysin vapaaseen hallittuun kaaokseen. Kaikista mukavampaa perustekijän näkökulmasta on prosessivapaammassa ympäristössä mutta se ei tietysti ole aina mahdollista.

Kun projekti on hajautettu, puhutaanko hajautuksesta sijainnin, kulttuurin vai molempien suhteen? Voiko (työ)kulttuuriltaan yhtenäisellä, mutta eri paikoissa sijaitsevalla kehitysryhmällä tuottaa ohjelmistoja kaoottisemmilla ja ketterämmillä menetelmillä? Vai onko sijainti sittenkin tässä määräävä tekijä?

 

[Randomizer]

Kun projekti on hajautettu, puhutaanko hajautuksesta sijainnin, kulttuurin vai molempien suhteen? Voiko (työ)kulttuuriltaan yhtenäisellä, mutta eri paikoissa sijaitsevalla kehitysryhmällä tuottaa ohjelmistoja kaoottisemmilla ja ketterämmillä menetelmillä? Vai onko sijainti sittenkin tässä määräävä tekijä?

Kulttuurit höystettynä aikaeroilla.

 

[Vuohi]

Muistatko Tiedon hienon poliiisiprojektin pari vuotta sitten?

http://yle.fi/uutiset/3-7283440

Noin käy, kun ilman selkeitä tavoitteita, järkevää aikataulutusta ja toimivaa projektijohtoa tehdään asioita - vain huitomalla vähän sinnepäin. Asiakas ei aina tiedä, mitä haluaa ja julkinen asiakas vielä vähemmän. Järkevän prosessin, joka sisältää määrittelyjä, sprinttejä ja milestoneja kanssa olisi saatu jotain hyödynnettäviä lopputuloksia, sen sijaan ei heitetään koko paska roskiin, kun ei siitä mitään tullutkaan.

On kokemusta julkisista asiakkaista. Suurin osa ei hallitse omaa alaansa, tietoa pimitetään, työn tekemistä vältetään ja kaikki vastuu myös suunnittelusta halutaan antaa alihankkijalle/konsulteille.

Täydellinen tilaisuus lypsää loputtomasti rahaa. Tieto huumaa asiakkaat pelkällä koollaan ja lupaa tuloksia. Tuntuu että ei ole edes tarkoitustakaan saada aikaiseksi mitään, riittää kunhan julkisen puolen laskutushanat saadaan auki. Projektin tekijöitä vaihdellaan, päätösvalta on vain ylätasoilla tai työryhmillä eikä kenelläkään ole motiivia saada aikaiseksi mitään.

Ei se paska tuosta mikromanageroidulla prosessilla kiillotu. Peruslähtökohdat ovat pielessä eikä niitä voi paikata jäykistelemällä.

Onko se sitten kivaa, että kaooksesta seuraa se, että joskus onnistutaan, aina ei? Kaikilla firmoilla ei ole tällaiseen varaa.

Jäykkien prosessien puute ei tarkoita kaaosta. Kun asiantuntijat tekevät töitänsä motivoituneina tulee tulosta aina. Joka ikinen kerta. Jokaisella meistä on omat prosessimme, mukautuvat ja orgaaniset ja projektin kuluessa on aina luotu tai syntynyt toimiva malli jonka puitteissa toimitaan.

Käytännössä olemme hävinneet kaikki julkiselle puolelle tarjotut keissit jollekin isolle toimijalle joka on luvannut kuun taivaalta. Neuvotteluissa ei saisi olla rehellinen, mutta kun emme halua tinkiä lopputuloksesta, niin realiteettien esittäjä saa jäädä rannalle ruikuttamaan. Teollisuuspuolella homma meneekin sitten päinvastoin ja siellä saamme projekteja kovalla prosentilla paljon isompia kilpailijoita vastaan. Joka ikinen toimitus on viety onnistuneesti maaliin ja uskallan väittää että meillä on tämän maan kovin asiakaspysyvyysprosentti.

Sama sabluuna ei sovi kaikille. Mukaudutaan nykyhetkeen ja tulevaisuuteen sitä mukaa kun se vastaan tulee.

Ja Supercell on tähän vasta-argumentti, tiedän. He heittivät pari peliä roskiin, ennenkuin iskivät kultasuoneen. Ja vieläkään eivät julkaise kaikkia tuottamiaan asioita. Tämä on poikkeus, ei todellakaan sääntö. Ja ehkä peliala on enemmän luova ala, kuin perinteinen softaprojektien temmellyskenttä. Siellä voi antaa tekijöille vapauksia, kun tärkeintä on idea ja kiveen kirjoitettuja aikatauluja ei ole.

Aivan samalla tavalla vastaava menetelmä toimii myös ohjelmistopuolella. Toki homma eroaa pelialasta siinä että tuotteen/tuotteiden elinkaari on ihan jotain toista kun peleissä.

 

[Wizand]

Teollisuuspuolella homma meneekin sitten päinvastoin ja siellä saamme projekteja kovalla prosentilla paljon isompia kilpailijoita vastaan. Joka ikinen toimitus on viety onnistuneesti maaliin ja uskallan väittää että meillä on tämän maan kovin asiakaspysyvyysprosentti.

Mahdetaanko olla samassa firmassa koska voisin nähdä itseni antamassa saman väittämän

Mutta totta, valmistavaan teollisuuteen toimitettaessa on ihan omat pelisääntönsä verrattuna valtiollisiin toimijoihin, fiilispallowebplatformeihin taikka peliteollisuuteen tehtäessä. Kovat SLA:t, pykälät ja vastuut. Ja kun mennään tarpeeksi isoihin(&vanhoihin/vanhollisiin?) toimijiin niin usein asiakkaalta päin tulee vaatimuksia stardardiprosesseista tai pahimmassa tapauksessa koko prosessikuvaus jolla heillä on tavattu toimia ( usein vesiputous -väännös ).

 

[iunknown]

Yritä ymmärtää, että sinulle on jaettu tässä pelissä hyvä käsi. Sinulla on loistavia koodaajia töitä tekemässä ja kaikki on vielä toistaiseksi helppoa. Haasteet tulee myöhemmin, onnesi ei voi jatkua ikuisesti.

Minusta tässä ollaan softaprojektin johtamisen ytimessä. Hyvä johtaja osaa arvioida tilanteen oikein eikä esim. laita onnistumista prosessien tai lukemattomien projektipalaverien ansioksi, kun todellisuudessa kaksi kaveria kymmenen tiimistä vei omalla osaamisellaan homman maaliin saakka.

Johtaminen on tilanteeseen sopivan lähestymistavan valintaa ja jatkuvaa tilanteeseen sopeutumista. Lähestymistavan valintaan vaikuttavat homman laajuus, monimutkaisuus (boilerplate vs. ei-ikinä-ennen-tehty) ja tekijät (kokemus, osaaminen, sijainti). Ongelmallisinta softaprojektien johtamisessa on päättää miten suhtautua vain-ok tason kavereihin.

 

[leekoukko]

Softahommien johtamisesta kokemusta jokunen vuosi ja monenlaista on tullut tehtyä ja pohdittua. On menty vesiputousmallilla ja ketterästi sekä siltä väliltä, se vain riippuu tapauksesta mitä ollaan tekemässä mikä toimii parhaiten. En lähtökohtaisesti jätä mitään tapaa pois laskuista ennen kun asiaan on perehtynyt. Jonkinlainen prosessi tekemisen taustalta kuitenkin löytyy aina. Tästä asiasta keskustelu tuntuu olevan usein melko sekavaa kun ei tiedä tarkemmin mistä toinen puhuu. Pari esimerkkiä jotka vaikuttavat mielestäni aika paljon tekemiseen:

• Tehdäänkö yksittäistä ja muista järjestelmistä erillistä työtä. esim. web-sivusto jollekkin jossa ei ole liittymiä muihin järjestelmiin.
• Tehdäänkö järjestelmää joka on tiiviisti integroitu muihin järjestelmiin
• Tehdäänkö jotain missä on selvästi nähtävät lopputulokset kuten web-sivustot, mobiilisovellus, peli vai järjestelmää jonka toimintaa ei varsinaisesti nää, vaan se toteuttaa esim. jonkinlaista laskentaa, automaatiota tai business logiikkaa.
• Tehdäänkö täysin uutta tai muutosta olemassa oleviin joka mahdollisesti vaikuttaa useisiin järjestelmiin
• Sitten tulee vielä ihmisiin liittyviä kysymyksiä, tiimi samassa huoneessa vs. tiimi hajallaan ympäri maailmaa, minkälaista osaamista
• Projektin laajuus.. mitä kaikkea pitää ylipäätään tehdä ja minkä kokoisella tiimillä
• Onko kyseessä projekti vai esim. operations tai devops tyyppistä jatkuvaa kehitystä, pienkehitystä tai kenties vain bugikorjausta

Näiden muutaman esimerkin lisäksi olisi hyvä tietää mitä yritys ylipäätään tekee.. onko kyseessä spotify/netflix/jokumuuvastaava joka tuottaa palvelua massoille. Tuote/featuretiimien vapaus ja tavoitteet määritellään aivan eri tavalla kuin toimitusprojekteja tekevät firman tiimin vapaus ja tavoitteet, jossa asiakas tilaa tuotteen x jonka pitää tehdä asiat x, y ja z ja näyttää yrityksen markkinointiorganisaation määrittelemältä ja jonka pitää olla valmis ennen tapahtumaa q.. puhumattakaan esim. ase, lentokone tai energialiiketoiminnassa tehtävistä tuotteista.

Keskustelussa olisi hyvä antaa myös ilmi puhutaanko nyt pelkästään kehitysvaiheesta vai koko projektista.. esim. koko toimitusprojektia voidaan johtaa vesiputousmaisesti, mutta kehitysvaihe voidaan viedä ketterästi läpi. Usein esim. jonkin ohjelmistotuotteen toteutus ideasta tuotantoon ja ylläpitoon on kokonaisuudessaan muutakin kuin kehitysvaihe.

Siinä pari ajatusta omista kokemuksista elävästä elämästä. Pitäisikö sanoa tiivistettynä että riippuu tapauksesta.

 

[emagdnim]

Asiaa

Kiitos. Nyt tuli viesti, jossa oli luettavissa kokemusta.

 

[emagdnim]

Minua on pyydetty tiiminvetäjäksi, mutta en mennyt, kun haluan tehdä oikeita töitä.

Okeiii.. no kaipa homman joku toinen sit pokas. Sinä vedät paskaliksalla edelleen ja se harjoittelija on nykyää sun pomo. Mut, sie saat tehdä "OIKEITA TÖITÄ". Onneksi olkoon!

edit: sori.

 

[Mechanical Man]

Okeiii.. no kaipa homman joku toinen sit pokas. Sinä vedät paskaliksalla edelleen ja se harjoittelija on nykyää sun pomo. Mut, sie saat tehdä "OIKEITA TÖITÄ". Onneksi olkoon!

Ihme paskaa päästät suustasi. Ei se mikään itseisarvo ole, että kaikkien pitäisi pyrkiä nousemaan isoimmaksi päälliköksi. Jos ei kiinnosta, niin ei niitä hommia kannata lähteä metsästämään.

 

[hsalonen]

Voidaan me alkaa keskustelemaan joukolla minusta, ei siinä mitään pahaa ole

Jokainen voi kyllä miettiä itsekseen, onko oikeasti mitään annettavaa keskustelulle täällä omilla viesteillä.

 

[adder]

Todellakaan uravalinnat pitää olla täysin henkilökohtaisia ja omia haluja on hyvä kuunnella. Kovin ura-orjentoituneissa kulttuureissa päätyy monia päteviä ihmisiä aivan väärään työtehtävään uran edetessään, jolloin herkästi jäävät urallaan jumiin. Tämä aiheuttaa hyvin huomattavia ongelmia, kun epäpätevät ihmiset ovat sitten jopa johtavassa asemassa, ja heidän vastuullaan olisi jotain josta eivät kykene selviytymään. Jos ei ole kyvykäs tai oikeasti halukas opettelemaan johtamista, ei sellaiseen tehtävään tällöin kannata pyrkiä. Oma halu eri työtehtäviin minusta täytyy olla, tai se on osattava löytää. Mikään työ ei toki aina ole mukavaa ja joskus motivaatiota joutuu etsimään pidemmän kaavan kautta, mutta se on sitten oma lukunsa.

 

[emagdnim]

Todellakaan uravalinnat pitää olla täysin henkilökohtaisia ja omia haluja on hyvä kuunnella. Kovin ura-orjentoituneissa kulttuureissa päätyy monia päteviä ihmisiä aivan väärään työtehtävään uran edetessään, jolloin herkästi jäävät urallaan jumiin. Tämä aiheuttaa hyvin huomattavia ongelmia, kun epäpätevät ihmiset ovat sitten jopa johtavassa asemassa, ja heidän vastuullaan olisi jotain josta eivät kykene selviytymään. Jos ei ole kyvykäs tai oikeasti halukas opettelemaan johtamista, ei sellaiseen tehtävään tällöin kannata pyrkiä. Oma halu eri työtehtäviin minusta täytyy olla, tai se on osattava löytää. Mikään työ ei toki aina ole mukavaa ja joskus motivaatiota joutuu etsimään pidemmän kaavan kautta, mutta se on sitten oma lukunsa.

Jos on päässyt siihen kokemustasoon, että sulle tarjotaan parempaa asemaa, nii tottakai jätät tilaisuuden käyttämättä kuten leffoissa, koska tahdot vaa koodata ja olla ns. duunari. Kunnon sankari. Mut, jos tosiaan tuntuu, ettet osaa vielä tarpeeksi , niin parempi silloin vielä opetella ja antaa paikka toiselle. se on sit viiskymppisenä siistiä menettää työpaikka tehokaammaalle nuorukaiselle, jonka pää toimii 100-kertaa paremmin kuin sun.

Ohjelmistoalan kaverit kyllä koulutetaan viemään projetkit läpi. Olit sit johtaja tai muu osa projektia.

Oikeastihan ko. henkilö jauho luultavasti paskaa. Olis halunnu projektipäällikön paikan, mut joku muu sen vei, joten hän "halusi" olla ottamatta paikkaa.

 

[adder]

Jos on päässyt siihen kokemustasoon, että sulle tarjotaan parempaa asemaa, nii tottakai jätät tilaisuuden käyttämättä kuten leffoissa, koska tahdot vaa koodata ja olla ns. duunari. Kunnon sankari, saatana. Mut, jos tosiaan tunnet, ettet osaa vielä tarpeeksi (tykkäsit kerta lainaamastani kommentista), niin parempi silloin vielä opetella ja antaa paikka toiselle. se on sit viiskymppisenä siistiä menettää työpaikka tehokaammaalle nuorukaiselle, jonka pää toimii 100-kertaa paremmin kuin sun.

Jos aivan ideaalitapauksista puhutaan, niin toki omaa osaamistaa on syytä hyödyntää ja edetä uralla mahdollisuuksien mukaan. Mutta ainahan todellisuus ei ole näin yksinkertaista. Oikeassa maailmassa työntekijät ovat yksilöitä ja työpaikat/työtilaisuudet yksilöllisiä, eikä ne suinkaan aina kohtaa ja tuota toivottua lopputulosta. Näitä tapauksia olen oman uranikin aikana nähnyt muutamia.

Suosittelen jättämään henkilökohtaisuudet pois näistä foorumikirjoitteluista pois kokonaan. Tämä lukee jo foorumin säännöissä. Jos sinulla on jotain henkilökohtaista asiaa jollekkin esim. minulle, niin ne keskustelut on parempi käydä kahden kesken, vaikka yksityisviesteinä.

Ohjelmistoalan kaverit kyllä koulutetaan viemään projetkit läpi. Olit sit johtaja tai muu osa projektia.

Koulutuksekin auttavat vain tiettyyn rajaan asti ja tietyissä puitteissa. Pelkkä koulutus ei vielä tee henkilöstä pätevää, vaan sen lisäksi ihmiset täytyy olla motivoitunut siihen.

 

[emagdnim]

Suosittelen jättämään henkilökohtaisuudet pois näistä foorumikirjoitteluista pois kokonaan. Tämä lukee jo foorumin säännöissä. Jos sinulla on jotain henkilökohtaista asiaa jollekkin esim. minulle, niin ne keskustelut on parempi käydä kahden kesken, vaikka yksityisviesteinä.

Missä kohtaa oon henkilökohtaisuuksiin mennyt? Varsinkaan sun suhteen? Mitä ihmettä?

 

[nomadi]

Ja näin koodiapinana ihan mielenkiintoista seurattavaa. Nykyisessä työpaikassa vedetään aikatauluja hatusta, meininki on 8-16 ja mistään boonuksista turha haaveilla. Pomot keskittyy Tekes-hakemusten täyttöön, kehityskeskusteluja ollut viimeksi ehkä kolme vuotta sitten. Varmaan peiliin katsottava sen verran että kun asiasta on pariin kertaan vihjaissut niin en ole sen jälkeen jaksanut kitistä...

Motivaatio hieman hakusessa, kun palkkauskaan ei enää oikein tunnu osaamista vastaavan. Hyvää tässä on ollut että on "varma" työpaikka, ei juuri tarvi ylimääräistä stressata, mutta ehkä tässä alkaa kaipaamaan uusia haasteita.

Niin ja koodausuraa takana 15 vuotta, joista 10 viimeistä yllä kuvatussa mestassa.

Tää kuullostaa tutulta. Omaa uraa 10 vuotta takana nykyisessä mestassa. Palkka ja edut on tosin hyvät. Yrityskulttuuri sen sijaan, no oma työnantajani ei ole Tieto, mutta voisin kuvitella että siellä mennään aika samalla mentaliteetilla.

Tosiaan vähän liian pitkään tullut lilluttua omalla mukavuusalueella, seuraavan työpaikan eteen tulee varmaan ensimmäisen kerran tehtyä tosissaan töitä. Oikeasti pitäisi haastaa vähän enemmän itseään ja hypätä pois tästä junasta. Toki taloudelliset riskit on lapsiperheessä olemassa, mutta kyllä talous pienen notkahduksen kestäisi.

 

[Mechanical Man]

Oli homma mikä tahansa, pitäisi muutaman vuoden välein hakea uusia töitä. Ei sitten jännitä ja saa jotenkin bechmarkattua omaa arvoansa. Ei sitä paikkaa ole kuitenkaan pakko ottaa vastaan jos sellainen tulee tarjolle.

 

[adder]

Eihän se työpaikan/työtehtävien vaihtelu mikään itseisarvo ole. Joillekkin se sopii ja joillekkin ei. Toki softa projekteissa johtotehtävissä aina pitäisi pitää kunnianhimoa sen verran, että vaikka ei työtä vaihtaisi, niin projektin tavotteita pitäisi sen verran pitkäjänteisinä, että sen parissa jää kaikille kehittämisen varaa ja sitä tekemään mahtuu sitten eri luonteenpiirteitä omaavia kavereita.

 

[jhalmu]

Kuka se sanoikaan, että pomot on sitä varten, että ne ottaa paskan niskaan että alaiset vois jatkaa sitä tuottavan työn tekemistä.

 

[adder]

Kuka se sanoikaan, että pomot on sitä varten, että ne ottaa paskan niskaan että alaiset vois jatkaa sitä tuottavan työn tekemistä.

Ei varmaan kukaan kovin fiksu henkilö

 

[Mechanical Man]

Kuka se sanoikaan, että pomot on sitä varten, että ne ottaa paskan niskaan että alaiset vois jatkaa sitä tuottavan työn tekemistä.

Tämä on enemmän tosi kuin uskoisikaan. Esimiehen tärkein tehtävä on mahdollistaa alaistensa töiden teko. Jos on pätevä pomo, niin osaa suodattaa sen paskan ylhäältä ja alhaata.

Toki suurin osa ei ole... Esim. adder vaikuttaa siltä, ettei omaa mitään käsitystä. Toivottavasti ei ole kenenkään pomo.

 

[adder]

Tämä on enemmän tosi kuin uskoisikaan. Esimiehen tärkein tehtävä on mahdollistaa alaistensa töiden teko. Jos on pätevä pomo, niin osaa suodattaa sen paskan ylhäältä ja alhaata.

Toki suurin osa ei ole... Esim. adder vaikuttaa siltä, ettei omaa mitään käsitystä. Toivottavasti ei ole kenenkään pomo.

Minusta tuo vain kuvaa huonosti pomon roolia. Toki osittain noinkin, mutta kolikossa on myös kääntöpuoli, koska myös työntekijät voivat vaatia oikeaa johtamista/ohjaamista. Aina työntekijätkään eivät ole kovin itsenäisesti toimivia. Eikä pelkän anarkian avulla projektitkaan etene.

 

[Deussu]

Eipä tuo työpaikan vaihtelu aina tee autuaaksi. Tietysti se on oiva tapa tarkistuttaa oma markkina-arvonsa, mutta hyvät yritykset kyllä pitävät työntekijät tyytyväisenä ja tyytyväisellä työntekijällä on harvoin tarvetta vaihtaa.

Tyytyväisyyttä ei tietysti pelkästään rahalla saa aikaan. Olen joskus tehnyt sen virheen, että olen viskonut euroja sellaisille työntekijöille, jotka ylläpitivät jotain vanhaa ja oli pelko perseessä uudistua. Muutamaan otteeseen jonkin avainhenkilön lähtö, on ollut myös yritykselle tosi terveellinen tapahtuma. Uudet tekijät tuovat mukanaan aina uudet ideat ja ravistelevat vähän sitä ihmisryhmissä muodostuvaa rinkirunkkua.

Parasta mitä itsellä on ollut tarjota, on mielenkiintoinen duuni ja vapaus tehdä sitä. Oikeastaan monelle tulee yllätyksenä meille töihin tullessa, kuinka vapaasta työympäristöstä on kyse. Mutta suuri vapaus tuo myös suuren vastuun ja suuri vastuu oikein toteutettuna tuo suuren sitoutumisen. Projekteista tulee omia lapsia, jotka haluaa saada menestymään, koska ratkaisut ovat lähtöisin omasta ammattitaidosta, joten töitä tehdään todella kovalla motivaatiolla.

Mutta itse painottaisin eniten tuota vapautta. Nuoret tykkäävät tehdä ylitöitä, koska tarvitsevat rahaa. Perheelliset arvostavat, jos voi aina tarvittaessa jäädä hoitamaan muksuja ja koodata joskus muulloin. Jne.

Vapauden mukana tulee myös luottamusta, joka näkyy muunmuassa siinä, että kaikkia hankintoja tai mitään ylitöitä ei tarvitse sopia tai hyväksyttää. Kuin myös että luotetaan tekijän saavan vietyä projektin maaliin, vaikka sitä kaveria ei toimistolla näy kuin kerran viikossa.

Mutjoo, tämmöstä väsyneen tyä ukon horinaa ilman punaista lankaa

 

[Mechanical Man]

Minusta tuo vain kuvaa huonosti pomon roolia. Toki osittain noinkin, mutta kolikossa on myös kääntöpuoli, koska myös työntekijät voivat vaatia oikeaa johtamista/ohjaamista. Aina työntekijätkään eivät ole kovin itsenäisesti toimivia. Eikä pelkän anarkian avulla projektitkaan etene.

Ajattelet hyvin suppeasti. Mieti hieman syvemmin mitä työnteon mahdollistaminen sisältää. Tuo paskan suodatus on vain osa sitä työtä.

 

[Wizand]

Oli homma mikä tahansa, pitäisi muutaman vuoden välein hakea uusia töitä. Ei sitten jännitä ja saa jotenkin bechmarkattua omaa arvoansa. Ei sitä paikkaa ole kuitenkaan pakko ottaa vastaan jos sellainen tulee tarjolle.

Kummallinen käsitys. Jos on vähänkään syvällisemmästä ja laajemmasta hommasta kyse, niin kolmessa vuodessa pääsee ehkä juuri ja juuri sisäänajetuksi siihen hommaan ja heti pitäisi olla vaihtamassa duunia kun jotain oppii?
Eri asia on tietysti mikkihiirisoftailu joka nyt on enemmän tai vähemmän samanlaista luki käyntikortin firman nimestä taikka tittelistä riippumatta.

Nyt nykyisellä työnanatajalla 4,5v huseeranneena ajattelen että ehkä kahdeksan vuoden tienoilla voisi katsoa mitä on menossa muualla.

Tuollaisessa muutaman vuoden sarjahyppelemisessä haiskahtaa, että joko tekee vaan pinnallisia hommia, tai haluaa hypätä suoraan myyttisiin supersankarikoodininjabudda-housuihin tekemättä sitä varsinaista grindia. Ei välttämättä ole näin, mutta itelle lemahtaa ainakin nokkaan. Lisäksi, rekryhommissa jos vastaan tulee kehittäjä joka on hyppinyt firmasta toiseen muutaman vuoden välein niin menee hakemus ja cv silppuriin välittömästi - osoittaa ettei ole sitoutumiskykyä. Ja kaartaen takaisin ekaan pointtiin; ei ole mitään järkeä palkata jamppaa joka opettelee homman ja välittömästi kun alkaisi olla jotain oikeeta hyötyä niin pomppaa pois.

EDIT: Jostain syystä en lukenut tuota viimoista virkettäsi. Tietysti jos ihan vaan benchmark -mielessä kokeilee niin toimii ehkä pääkaupunkiseudulla jossa on isommat ympyrät. Täällä makuntasuomessa on vaan X -määrä potentiaalisia yrityksiä jotka rekryää niin jos jatkuvasti vaan koittaa kepillä jäätä niin äkkiä jää nimi muistiin.

 

[Mechanical Man]

Kummallinen käsitys. Jos on vähänkään syvällisemmästä ja laajemmasta hommasta kyse, niin kolmessa vuodessa pääsee ehkä juuri ja juuri sisäänajetuksi siihen hommaan ja heti pitäisi olla vaihtamassa duunia kun jotain oppii?
Eri asia on tietysti mikkihiirisoftailu joka nyt on enemmän tai vähemmän samanlaista luki käyntikortin firman nimestä taikka tittelistä riippumatta.

Nyt nykyisellä työnanatajalla 4,5v huseeranneena ajattelen että ehkä kahdeksan vuoden tienoilla voisi katsoa mitä on menossa muualla.

Tuollaisessa muutaman vuoden sarjahyppelemisessä haiskahtaa, että joko tekee vaan pinnallisia hommia, tai haluaa hypätä suoraan myyttisiin supersankarikoodininjabudda-housuihin tekemättä sitä varsinaista grindia. Ei välttämättä ole näin, mutta itelle lemahtaa ainakin nokkaan. Lisäksi, rekryhommissa jos vastaan tulee kehittäjä joka on hyppinyt firmasta toiseen muutaman vuoden välein niin menee hakemus ja cv silppuriin välittömästi - osoittaa ettei ole sitoutumiskykyä. Ja kaartaen takaisin ekaan pointtiin; ei ole mitään järkeä palkata jamppaa joka opettelee homman ja välittömästi kun alkaisi olla jotain oikeeta hyötyä niin pomppaa pois.

EDIT: Jostain syystä en lukenut tuota viimoista virkettäsi. Tietysti jos ihan vaan benchmark -mielessä kokeilee niin toimii ehkä pääkaupunkiseudulla jossa on isommat ympyrät. Täällä makuntasuomessa on vaan X -määrä potentiaalisia yrityksiä jotka rekryää niin jos jatkuvasti vaan koittaa kepillä jäätä niin äkkiä jää nimi muistiin.

Sanoinko minä mistään oikeasta vaihtamisesta mitään? Toki ehkä hieman liioittelin sillä parilla vuodella ja tuo 3-5 on ehkä kurantimpi. Mutta ihme perseen repimistä. Tässä paska maassa kun ei avoimesti palkoista puhuta, niin on hyvin vaikeaa selvittää sitä oikeaa hintatasoa jos ei vain hae muita hommia.

 

[Wizand]

Sanoinko minä mistään oikeasta vaihtamisesta mitään? Toki ehkä hieman liioittelin sillä parilla vuodella ja tuo 3-5 on ehkä kurantimpi. Mutta ihme perseen repimistä. Tässä paska maassa kun ei avoimesti palkoista puhuta, niin on hyvin vaikeaa selvittää sitä oikeaa hintatasoa jos ei vain hae muita hommia.

Huomaa että ex-Porilainen siellä mieltä pahoittaa T: Kurantti Porilainen

Ei, niinkun editissä sanoin niin jotenkin mentaalisesti onnistuin blokkaamaan tuon viimosen lauseen, eli vastine oli kirjoitettu siinä mielessä että oikeasti vaihtaisi työpaikkaa eikä vaan kokeilisi.

EDIT: Erillinen jännä keskustelu olis tuo "oikea hintataso". Usein tekijöillä, työnantajilla, ay-liikkeellä ja vielä potentiaalisella Objektiivisella Totuudella on varsin eriävä näkemys asiasta.

 

[mopnex]

...
Nyt nykyisellä työnanatajalla 4,5v huseeranneena ajattelen että ehkä kahdeksan vuoden tienoilla voisi katsoa mitä on menossa muualla.

Tuollaisessa muutaman vuoden sarjahyppelemisessä haiskahtaa, että joko tekee vaan pinnallisia hommia, tai haluaa hypätä suoraan myyttisiin supersankarikoodininjabudda-housuihin tekemättä sitä varsinaista grindia. Ei välttämättä ole näin, mutta itelle lemahtaa ainakin nokkaan. Lisäksi, rekryhommissa jos vastaan tulee kehittäjä joka on hyppinyt firmasta toiseen muutaman vuoden välein niin menee hakemus ja cv silppuriin välittömästi - osoittaa ettei ole sitoutumiskykyä. Ja kaartaen takaisin ekaan pointtiin; ei ole mitään järkeä palkata jamppaa joka opettelee homman ja välittömästi kun alkaisi olla jotain oikeeta hyötyä niin pomppaa pois.

...

Projektiluontoisessa tekemisessä ei ole niin harvinaista, että työpaikka vaihtuu vaikka juuri 2 vuoden välein. Se, että se vaihtuu tuolloin ei ole mielestäni mikään ongelma. Jos tekijä on hyvä, niin työpaikan pitää osoittaa myös olevansa sellainen missä kannattaa olla se pidempi aika. Työpaikan vaihtoon voi olla monia syitä, ehkä sama tekijä tulee taloon vielä myöhemmin, ehkä kehittäjä pysyy talossa pidempään tai lyhyempään tällä kertaa. Mistä sitä oikeasti etukäteen _tietää_? Parempi kaikki potentiaaliset tekijät on kuitenkin haastatella, jos muut asiat ovat kunnossa.

Aika erikoinen lähestymistapa pistää potentiaalista osaajaa "silppuriin" vain tälläisen teknisen seikan perusteella, edes haastattelematta tai lukematta hakemusta. Osoittaa lähinnä suurta välinpitämättömyyttä, sekä myös lievää ylimielisyyttä. Teen itse myös kehittäjien rekrytointia, niin eipä tule tehtyä samaa. Markkinassa on kyllä kysyntää muualla, osaajista on pula. Jos on niin isot rahkeet, että "tietää" tietämättä, että kaverista ei ole mihinkään, niin on se nyt lähinnä erityisen harkitsematonta. En itse haluaisi työskennällä firmassa missä rekrytointiin suhtaudutaan mainitsemallasi tavalla.