• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Israel, Jerusalem, palestiinalaiset ja kumppanit

ATE

Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
11 827
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 576
Wikipedian jutut kannattaa lukea englanniksi. Niissä on parempi kontrolli, millä värityksellä artikkeleita muokataan.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 452
Itseäni edelleen tosiaan askarruttaa se, että erottaako noita palestiinalaisia juuri mikään muu lähialueiden valtioiden asukkaista kuin nyt tämä pitkään jatkunut konflikti Israelin kanssa? Mitään omaa kieltä heillä nyt ei ainakaan taida olla?
 
Liittynyt
20.10.2016
Viestejä
1 839
Oikea teko Trumpilta. Palleille on vuosien mittaan tarjottu todella reiluja sopimuksia, mutta mikään ei ole kelvannut. Nyt Trump näytti että voi se mennä niinkin että jos ei soopimukset kelpaa, niin seuraava sopimus on sitten huonompi. Koskahan Pallet tajuaa että heillä ei ole mikään etulyöntiasema neuvotteluissa. Suomi teki aikoinaan loppujen lopuksi hyvän diilin Neuvostoliiton kanssa, vaikka se silloin kirpasi. Täälläkin puhuttaisiin nyt Venäjää, jos oltaisiin sanottu että, ei kuule Suomi ei Karjalaa ja Petsamoa luovuta, vaan rauhansopimus tehdään meidän ehdoilla. Etenkin kun Itä-Jerusalem vallattiin Jordanialta voitetussa puolustussodassa, ei miltään Palestiinalta.
 

neko

ᓚᘏᗢ
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
3 751
Kun Lähi-idässä loppuu järjettömällä tasolla tapahtuva riitely, mitä pienimmistäkin asioista, on maailmanloppu tms. täysin elämää järisyttävää tapahtunut. Vai pitäisikö sanoa, että kun tulee pieni tauko, kyllä riitely jatkuisi pienen ihmettelyn jälkeen, vaikka maailma ympärillä romahtaisi. Älämölö, allahuhhuh alibaba, derka derka, Muumipappa jihad.:darra::rage:

Eipä tuohon Israel-Palestiina tilanteeseen tule löytämään rauhaa koskaan. Piste.

Missä islam, siellä riita. Tai yleensäkin kiihkouskonnot. Samoista taruolennoista lopulta kysymys ja järjetön älämölö.:facepalm:
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 387
Itseäni edelleen tosiaan askarruttaa se, että erottaako noita palestiinalaisia juuri mikään muu lähialueiden valtioiden asukkaista kuin nyt tämä pitkään jatkunut konflikti Israelin kanssa? Mitään omaa kieltä heillä nyt ei ainakaan taida olla?
Eipä juuri erota, palestiinalaiset ovat samoja arabeja kuin arabit Israelissa ja naapurimaissa.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
4 532
Senaatti päätti asiasta jo vuonna 1995 äänin 93-5, mutta Bill Clinton, George W. Bush ja Barack Obama eivät panneet täytäntöön.

Toki jokaisen heistä piti tämä asia panna täytäntöön, mutta jäi vain vaalipuheiksi.

Jerusalem Embassy Act - Wikipedia
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 576
Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
21 331
Missä islam, siellä riita. Tai yleensäkin kiihkouskonnot. Samoista taruolennoista lopulta kysymys ja järjetön älämölö.:facepalm:
Tuolla on kyllä hedelmälliset ainekset älämölöön tosiaan ihan molemmilla puolilla. Vastahan yksi Israelin hallituksen ministereistä erosi kun hallitus ei suostunut kieltämään rautateiden kunnossapitoa sapattina (lauantai). Sen verran ovat saaneet jäärättyä, että junat ei lauantaisin kulje, jolloin päivä on otollisin tehdä huoltotöitä mutta ei silloin sitäkään saisi tehdä koska hiekka, palavat pensaat ja jahve.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
172
Jerusalem on ollut Israelin pääkaupunki vuodesta 1000 ekr. Lähtien. On historiallinen itsestäänselvyys, että kun Israelin valtio perustettiin uudestaan, niin kaupungin asema pysyi samana. Voiko joku selittää, miksi tämän tosiasian myöntäminen on jollain tavoin väärin? Jos joku tästä loukkaantuu, niin sille ei mahda mitään.

Ihmisiä tuntuu häiritsevän ylipäätään Israelin valtion olemassaolossa se, että israelilaiset ottivat taistelemalla maat haltuunsa. Näin on tapahtunut kuitenkin käytännössä joka ikisen maailman valtion kohdalla: rajat on määritelty lukkoon sotien kautta. Israelilaiset palasivat wanhaan kotimaahansa takaisin, joka kuuluu heille oikeutetusti.

Hauskaa hengellistä faktatietoa: nyt on vuosi 2017 ja riemuvuosi Israelissa, jota vietetään joka 50. vuosi Raamatun mukaan. (Riemuvuosi on 3. Mooseksen kirjassa määrätty juhlavuosi, jota kehotetaan viettämään joka 50. vuosi.)

Olenkin odotellut, mitä Israelissa tapahtuu tänä vuonna. Mahdollisesti tämä viimeaikainen tapahtuma saattaa alkuun uusia kuvioita, jotka vaikuttavat Israelin historiaan.

Edellisen riemuvuoden aikana 1967 Jerusalem otettiin haltuun ensimmäisen kerran 2000 vuoteen.

"On June 7, 1967, IDF paratroopers advanced through the Old City toward the Temple Mount and the Western Wall, bringing Jerusalem’s holiest site under Jewish control for the first time in 2000 years."

1967: Reunification of Jerusalem

Ja tätä ennen riemuvuonna 1917 Englannin hallitus antoi tukensa sille, että juutalaiset saisivat oman asuinmaansa Palestiinan alueelta.

"On November 2, 1917, Foreign Secretary Arthur James Balfour writes a letter to Britain’s most illustrious Jewish citizen, Baron Lionel Walter Rothschild, expressing the British government’s support for a Jewish homeland in Palestine."

http://www.history.com/this-day-in-…/the-balfour-declaration

Riemuvuonna 1867 Daavidin kaupungin eli muinaisen Jerusalemin rauniot löydettiin ja tästä alkoi jonkin sortin aliyah, Juutalaiset ympäri maailmaa havahtuivat ja kuuleman mukaan osa jopa aloitti paluumuuton muinaisen Israelin alueelle vaikka sitä ei vielä pitkään aikaan annettaisi heiklle.

"Sir Captain (later General) Charles Warren (1840-1927) was sent by the PEF (Palestine Exploration Fund) in 1867 to excavate the Land of Israel and Jerusalem. He was a Second Lieutenant in the Royal Engineers corps and an engineer by education. He later served as Commissioner of the Metropolitan Police in London. His work in Jerusalem took place in the areas surrounding the Temple Mount, as excavation of the Temple Mount itself was banned by the Ottoman authorities. Following this decree, he conducted an excavation of the area south of the Temple Mount and uncovered a massive fortification, which led him to explore the hill at the foot of the Temple Mount, known today as the City of David hill. In October 1867, he entered the Gihon Spring and began to investigate the underground tunnels surrounding the spring. "


http://www.cityofdavid.org.il/…/a…/archeologists/charles-war





The City of David (Hebrew: עיר דוד‎, Ir David; literal translation to Arabic: مدينة داوود‎, Madina Dawud, common Arabic name: وادي حلوه, Wadi Hilweh) is an Israeli settlement and the archaeological site which is speculated to compose the original urban core of ancient Jerusalem
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
7 746
Jerusalem on ollut Israelin pääkaupunki vuodesta 1000 ekr. Lähtien. On historiallinen itsestäänselvyys, että kun Israelin valtio perustettiin uudestaan, niin kaupungin asema pysyi samana. Voiko joku selittää, miksi tämän tosiasian myöntäminen on jollain tavoin väärin? Jos joku tästä loukkaantuu, niin sille ei mahda mitään.

Ihmisiä tuntuu häiritsevän ylipäätään Israelin valtion olemassaolossa se, että israelilaiset ottivat taistelemalla maat haltuunsa. Näin on tapahtunut kuitenkin käytännössä joka ikisen maailman valtion kohdalla: rajat on määritelty lukkoon sotien kautta. Israelilaiset palasivat wanhaan kotimaahansa takaisin, joka kuuluu heille oikeutetusti.

Hauskaa hengellistä faktatietoa: nyt on vuosi 2017 ja riemuvuosi Israelissa, jota vietetään joka 50. vuosi Raamatun mukaan. (Riemuvuosi on 3. Mooseksen kirjassa määrätty juhlavuosi, jota kehotetaan viettämään joka 50. vuosi.)

Olenkin odotellut, mitä Israelissa tapahtuu tänä vuonna. Mahdollisesti tämä viimeaikainen tapahtuma saattaa alkuun uusia kuvioita, jotka vaikuttavat Israelin historiaan.

Edellisen riemuvuoden aikana 1967 Jerusalem otettiin haltuun ensimmäisen kerran 2000 vuoteen.
Eihän siinä ole järjenhiventäkään jos miehitystä yrittää puolustella sillä, että pari tuhatta vuotta sitten joku alue on ollut jonkin hallussa tai että jossain satukirjassa lukee jotain. Miksi tyytyä niihin 2000 vuoden takaisiin rajoihin kun sitä aiemminkin taatusti joku alue on ollut jonkun hallussa?

Jos rajoja alettaisiin siirtelämään tuolla tyylillä, niin Yhdysvalloissakin kaikki maat taitaisivat palautua intiaaneille samoin kuin koko Etelä- ja Keski-Amarikassakin. Australiassa taas aboriginaalit taitaisivat saada koko mantereen haltuun ja kaikki valkoiset ja muut voitaisiin karkottaa tai pieksää vaikka hengiltä. Suomessakin voisi olla mielenkiintoiset omistusjärjestelyt edessä em. periaatteella kun koko maa saattaisi päätyä esimerkiksi saamelaisten tai ryssän omistukseen.

Itse kyllä jätän kaikki Israelin rosvomaasta tulevat romut kauppaan. Sama onko kyseessä appelsiineista, Soda Stream limsakoneista tai vaikka Ratiopharminin lääkkeistä.

Melkein sitä toivoisi että Iran saisi rakennettua sen pommien pommin ja ratkaistua Israel ongelman kestävällä ja äärimmäisen pysyvällä tavalla.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 576
Nuo uskovaisten horinat on vain haitaksi tästä aiheesta keskustellessa. YK:n johdolla alueelle yritettiin perustaa kaksi uutta valtiota. Ratkaisu kelpasi juutalaisille, mutta ei arabeille. Tapeltiin. Toinen voitti. Jahvetilla ei ollut osuutta asiaan. Sitten tapeltiin vielä lisää monta kertaa arabien aloitteesta. Näin niitä valtioita syntyy ja on syntynyt, ei siinä satukirjoja käytetä.

Nimen omaan arabeille ei koskaan kelvannut rauha tai vaihtoehto, jossa Israel on olemassa.

Suomessa on elänyt voimakkaasti neukkuhenkinen narratiivi pahasta Israelista ja viattomista palestiinalaisista. Vasemmistolaiset maailmanparantajat tänäkin päivänä veisaavat Arafatin evankeliumia solidaarisuushengessä suoraan 70-luvulta. Ei ihme, että propaganda on mennyt hyvin perille.

Itsekin aikanaan paheksuin YLE:n mukana Israelin kovia otteita "lapsia" yms. kohtaan. Israel aina hyökkäsi jne.

Kunnes sitten tajusin perehtyä asioihin ilman stallaritaistolaistoimittajaa välikätenä. Esim. raketti/krh-iskujen määrä Israeliin oli yllätys, koska niistä ei Suomessa uutisoitu. Israelin vastaiskut kyllä uutisoitiin.

PLO ja sen perilliset voittivat propagandasodan täällä demarionnelassa, mutta tietoa löytyy jos sitä haluaa. Tai sitten voi vaan uskoa edelleen propagandaa sokeasti.
 
Liittynyt
16.03.2017
Viestejä
1 039
Uskoisin että Trumpin tavoitteena on saada rauha Lähi-itään hankkiutumalla eroon "Palestiinasta", joka sijaitsee laittomasti Israelin mailla. "Palestiinalaiset" voivat sitten liittyä Israelin kansalaisiksi tai muuttaa esim. Jordaniaan, miten sopivatkaan asian. Palestiina nimistä valtiota ei ole koskaan ollut olemassakaan, mutta sen niminen alue on.

Epäilen kuitenkin tuon onnistumista. Iran on varmasti valmis sotimaan oman proxy-alueensa puolesta eli eiköhän tässä lähiaikoina nähdä jonkinlainen konflikti Israelin ja Iranin välillä...
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
2 790
Eipä juuri erota, palestiinalaiset ovat samoja arabeja kuin arabit Israelissa ja naapurimaissa.
Niin ovatkin ja siksi tämä tuntuu todella tekopyhältä itsenikin kanssa nähdä asia muutoin. Joka tapauksessa tässä on sellainen valitettava seikka, kuin nimenomaan se "pyhyys". Olen siis aiemman kerraten jossain määrin "toisinaan" pyhyydelle suopea, mutta useimmin koen suuren vihan.
Mitä tulee sitten itse "vihaan" ja "tosinaan", tuntuu että se "toisinaan" on jopa "kunnon kristityllä" aina kun se jumalansa ei ole kytistelemässä hänen tekemisiään. En tiedä, voiko lähemmin selventää. Heitetään nyt sivuun oletettu korjaustarpeen kehotus, joka tulkoot nyt toteen.
"Kun jumala ja minä kohtaamme, tervehdimme toisiamme, mutta emme seurustele." Kaiketi tähän voimme päättää oletuksen, onko itselläni sijaa edes yrittää kokea "ulkoisin silmin" näkemääni. Se on sittenkin mahdollista, bravoo.
 

neko

ᓚᘏᗢ
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
3 751
Naurattaa Ylen aamun tv-uutisten tieto, että perjantai on muslimeille pyhä päivä, ja on perinteinen mielenosoituspäivä. Mitä kertoo uskonnosta se, että sen harjoittajilla on viikossa perinteinen mielenosoituspäivä?:facepalm:

Hamas onkin julistanut tämän perjantain raivon päiväksi ja kehoittaa palestiinalaisia uuteen kansannousuun. Rauhan uskonto ei kääntele toista poskea. Rauhaa tuonne ei tule koskaan.
 
Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
21 331
Kantsis siirtää lauantaille tuo raivon päivä kun ortodoksijuutalaiset eivät saa sytyttää valoja tai poistua yli 960m päähän kodista.
 
Liittynyt
27.05.2017
Viestejä
7 746
Uskoisin että Trumpin tavoitteena on saada rauha Lähi-itään hankkiutumalla eroon "Palestiinasta", joka sijaitsee laittomasti Israelin mailla. "Palestiinalaiset" voivat sitten liittyä Israelin kansalaisiksi tai muuttaa esim. Jordaniaan, miten sopivatkaan asian. Palestiina nimistä valtiota ei ole koskaan ollut olemassakaan, mutta sen niminen alue on.

Epäilen kuitenkin tuon onnistumista. Iran on varmasti valmis sotimaan oman proxy-alueensa puolesta eli eiköhän tässä lähiaikoina nähdä jonkinlainen konflikti Israelin ja Iranin välillä...
Jos yhtään tunnet alueen historiaa niin Israelin kansalaiseksi ei pääse muuta kuin kääntymällä juutalaiseksi. Tai en edes tiedä pääseekö kansalaiseksi niinkään vaan pitääkö olla syntyjään juutalainen.

Lisäksi maanpaossa olevilta palestiinalaisilta on kokonaan evätty Israelin alueelle paluu.

Mitä nykyisen Israelin valtiolta olevia ihmisiä tunnen tai ovat enemmänkin hyvänpäiväntuttuja, niin viha on kyllä äärettömän syvällä siellä alueella. Esimerkkinä vaikkapa se miten vuosikymmeniä Suomessa asuneet Israelin kristityt käyvät siellä Israelissa lomalla eskari-ikäisten lastensa kanssa heittelemässä kivillä Israelilaisia miehittäjiä jotta lapsetkin oppivat kuka on se vihollinen ja jottei perinteet pääse unohtumaan.

Suomessahan ne ääriuskovaiset päiviräsäset ja muut hihhulit kristityt taas ovat ilmeisesti sen vuoksi Israelin juutalaisen miehittäjän puolella kun satukirjassa lukee että ennen luvattua kristittyjen Jumalan viimeistä tulemista juutalaisten suku yhdistyy Israelin satumaassa. Sitä sitten yrittävät edistää kun uskovat että sitä kautta pääsisivät taivaaseen.

Viha on sen verran syvällä Lähi-Idässä Israelin ja muiden maiden ja eri uskontejen välillä että en usko että rauhaa sinne tulee vuosisatoihin. Ainoa poikkeus taitaa olla siinä että esimerkiksi Iran saa kehiteltyä sen pommien pommin tai ostettua sen vaikka valmiina Pohjois-Korealta ja se rauhanpommi sitten ratkaisee ne riidat omalla tavallaan pysyvästi.
 

Bladekill

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
4 708
Ainoa poikkeus taitaa olla siinä että esimerkiksi Iran saa kehiteltyä sen pommien pommin tai ostettua sen vaikka valmiina Pohjois-Korealta ja se rauhanpommi sitten ratkaisee ne riidat omalla tavallaan pysyvästi.
Tajuat kai ettei millään Iranin raketilla ole helvetinkään väliä kun Israel on jo nyt aseistettu niin tappiin asti että se voisi halutessaan pyyhkiä koko lähi-idän jauhoiksi vai meinaatko nyt että tulisi WW3 ja koko ihmiskunta katoaisi maan päältä (= rauha)?

Ei kaikkia Israelinkaan tekoja voi puolustella, mutta kyllä tämän sopan pääkokkina ovat olleet sodanhimoiset fundamentaali muslimivaltiot, jotka riivasivat Israelia koko WW2 jälkeisen ajan ja ovat yrittäneet tuhota sitä siitä lähtien.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 030
Jos yhtään tunnet alueen historiaa niin Israelin kansalaiseksi ei pääse muuta kuin kääntymällä juutalaiseksi. Tai en edes tiedä pääseekö kansalaiseksi niinkään vaan pitääkö olla syntyjään juutalainen.
Israelin kansalaiseksi pääsee myös esimerkiksi syntymällä israelin kansalaisten lapseksi, vaikka vanhemmat eivät olisi juutalaisia.
 
Liittynyt
18.05.2017
Viestejä
21 331
Tajuat kai ettei millään Iranin raketilla ole helvetinkään väliä kun Israel on jo nyt aseistettu niin tappiin asti että se voisi halutessaan pyyhkiä koko lähi-idän jauhoiksi vai meinaatko nyt että tulisi WW3 ja koko ihmiskunta katoaisi maan päältä (= rauha)?
Ajatus lienee, että Israelin ydinaseet ovat jonkun sellaisen takana, joka ei Harmagedonia tavoittele.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 576
Unohtamatta isoa joukkoa arabeja + druuseja, jotka ovat Israelin kansalaisia.

Muuten toki on tuo kansalaisuusasia paljon tiukempi kuin vaikka Suomessa.
 

neko

ᓚᘏᗢ
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
3 751
Toivottavasti Halla-aho alkaisi osallistumaan vihdoinkin näkyvästi Suomen poliitikkaan.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
16 221
Halla-aholta hyvää analyysiä.

Eli siis Halla-ahon "hyvä analyysi" on että mitään ei ole tehtävissä?

Tuolla on tasan tarkkaan kaksi vaihtoehtoa pitkäaikaiselle ratkaisulle: Yhden valtion malli ja kahden valtion malli.

Yhden valtion malli on selkeästi mahdoton. Siinä Halla-aho on oikeassa mutta tuon ovat käsittäneet käytännössä kaikki tahot jotka ovat tuolla osallisina. Mukaanlukien Hamas.

Joten ainoa vaihtoehto on se kahden valtion malli. Kyllä, siinä on ongelmansa ja Israel jatkuvasti pahentaa tilannetta rakentamalla lisää noita siirtokuntia koska ainakin toistaiseksi tuo status quo sopii niille vaikkakin se on käytännössä kaiken kansainvälisen lain ja moraalin vastainen asetelma. Ja Itä-Jerusalemista luopuminen on melkein yhtä mahdonta Israelin kannalta kuin se on palestiinalaisten kannalta. Kummankaan kannat eivät perustu järkeen vaan puhtaasti uskontoon. Joka tekee siitä paljon vaikeamman neuvoteltavan.
Siirtokunnat taaskin ovat vähän helpommin ratkaistava ongelma. Ei sekään helppoa ole mutta alkajaisiksi Israel voisi lopettaa niiden laajentamisen. Sitten rauhanomaisin keinoin yrittää saada nuo asukkaat muuttamaan takaisin Israelin puolelle. Lisäksi jotku landswapit lähellä rajaa on myös mahdollisia jolloin valtaosa noista isoimmista siirtokunnista voisi pysyä nykyisellään.
 
Liittynyt
16.03.2017
Viestejä
1 039
Minkä takia porukka vetoaa aina kansainvälisiin lakeihin? Ihan kuin ketään isompaa peluria ne kiinnostaisi.

Esimerkkinä vaikka Venäjän Krimin valtaus, Yhdysvaltojen toimiminen Syyriassa ilman hallinnon lupaa jne.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
16 221
Minkä takia porukka vetoaa aina kansainvälisiin lakeihin? Ihan kuin ketään isompaa peluria ne kiinnostaisi.

Esimerkkinä vaikka Venäjän Krimin valtaus, Yhdysvaltojen toimiminen Syyriassa ilman hallinnon lupaa jne.
No jossei kansainväliset lait kelpaa niin sanotaan nyt sitten että ihan vaan yleinen moraalikäsitys ja ihmisoikeudet.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
16 221
Israelin tilanne olisi helppo ratkaista. Ihan vaan yleisen moraalikäsityksen ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Palestiinalaiset - jotka ovat siis pakolaisia 50 vuotta sitten soditun sodan jäljiltä - jaetaan kuuden päivän sotaan osallistuneiden maiden kesken ja annetaan näiden maiden hoitaa sotkunsa pakolaisineen. Ai niin, mutta muut arabit sanoo palestiinalaisten olevan lähi-idän manneja, joita kukaan ei halua mailleen. Daaaaaaaamn, pattitilanne. Jatketaan siis näin.
Pakolaisilla on yleensä oikeus palata kotimaahansa sitten kun sota on loppunut ja tilanne rauhoittunut.
 

AHPU

VHM
Premium-jäsen
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
548
Niin kauan kuin tuolla on ihmisiä hengissä, niin tuo rähinä jatkuu, sanoi Trump tai Halla-aho (tai kuka vaan) mitä tahansa.

Toisiin kulttuureihin nyt vaan kuuluu tuommonen vähän fyysisempi meininki, annetaan noidenkin kukkien vaan kukkia. Ja mehiläisten lennellä.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 576
Pakolaisilla on yleensä oikeus palata kotimaahansa sitten kun sota on loppunut ja tilanne rauhoittunut.
Ja tämä koskee myös vajaata miljoonaa muslimimaista karkotettua juutalaista?
The Inconvenient Truth About Jews From Arab Lands: They Were Expelled

The Inconvenient Truth About Jews From Arab Lands: They Were Expelled
Adi SchwartzJune 1, 2014getty images

(Haaretz) — Nathan Weinstock hadn’t planned to write a book about the Jews of Arab lands. But when he looked for information about the modern history of Moroccan or Iraqi Jewry, he was surprised to discover that there was no book in French that told the story of the elimination of the Jewish communities in the Middle East and North Africa in the mid-20th century.

“In the end,” he says, “I decided to write it myself.”

One of the surprising discoveries he made was about the powerful bond with their roots felt by many of the roughly 1 million Jews in North Africa and the Middle East who left their homes in the decade after the creation of Israel.

“The story I knew,” Weinstock relates in a Skype interview from his home in Nice, in the south of France, “was that the Jews were happy to leave the Arab countries the moment they were given the opportunity to do so. We were not told anything about the Jews’ deep connection with Arab culture, for example. It was only later that I learned that Jewish writers were the foundation of Iraqi literature. And that in mid-19th-century Egypt, the man who invented the nationalist slogan ‘Egypt for the Egyptians,’ and was known as ‘the Egyptian Molière,’ was a Jew named Jacob Sanua.

“In the course of my research,” he continues, “I found out that the story we had been told – that the Jews left the Arab countries because they were Zionists – was for the most part wrong. True, they had an affinity for the Land of Israel – that is certainly correct – but the organized Zionist movement was very weak in the Arab countries. The great mass of Jews left under duress. They were expelled. They were subjected to such enormous pressure that they had no choice but to leave.”

Weinstock, a self-taught historian, now in his 70s, who previously published studies about the Bund movement in Eastern Europe and Yiddish literature, decided to assume the task of chronicling the expulsion of the Jews from the Arab countries. The result is a book that was published in France in 2008 as “Une si longue présence: Comment le monde arabe a perdu ses Juifs, 1947-1967” (“A Very Long Presence: How the Arab World Lost Its Jews, 1947-1967)” and has now appeared in Hebrew (Babel Books; translated by Hagit Bat-Ada).

This is a very thorough, detailed, interesting and persuasive book, with more than 900 footnotes, and it is one of the first to deal in this context with the Jewish minority in Ottoman Palestine. Weinstock has mostly relied on secondary sources, but has also used some primary sources in French from the archives of the Alliance Israelite Universelle in Paris, for example.

What makes Weinstock’s decision to write about the Jews’ expulsion from the Arab world especially surprising is his own political biography: He was one of the leading figures in the anti-Zionist left in France during the 1960s and ‘70s. From viewing Israel and Zionism as a colonial project aimed at dispossessing the Palestinians, Weinstock underwent a dramatic conceptual upheaval that led him to address a painful and rarely discussed aspect of the Arab-Israeli conflict.

“This book is the story of a tragedy,” he writes in a special introduction to the Hebrew edition, “of the uprooting of hundreds of thousands of Mizrahi Jews, who were torn cruelly from their homes and homelands. Whole communities of Jews, who had always resided in the heart of the Arab-Muslim world, underwent expulsion, persecution and malicious liquidations… Nevertheless, this drama remains unknown and it has been denied for a lengthy period.”

Weinstock, who was born in Antwerp in 1939, espoused anti-Zionist, pro-Palestinian views even before the 1967 Six-Day War. As such, he was invited, three weeks before the war’s outbreak, to speak to the Palestinian students’ union in Paris. The Paris correspondent of the Israeli newspaper Maariv, Uri Dan, reported about the event at the time: “Most depressing of all was the appearance of Nathan Weinstock, a Jew, who had a place of honor on the stage and delivered the keynote address… Weinstock was even more extreme than the Arabs in the abuse he hurled against Israel.”

In retrospect, Weinstock explains, that event showed him the degree to which he played the part of the “useful idiot” at the time. “I was thrilled when I got up to speak to the Palestinian students,” he told me. “Very naively, I was convinced that the Palestinian students would be happy to hear my pacifist message. So I was astonished when not one of them showed the least interest in what I said. Instead, they listened ecstatically to Radio Cairo, delighting in every word and swallowing the boastful announcements that the Arab armies would soon throw all the Jews into the sea.”

In 1969, Weinstock published “Zionism: False Messiah,” an anti-Zionist pamphlet (in French; an English translation came out a decade later) that quickly became the bible of anti-Israeli propaganda in France. Gradually, however, he says, he became aware of “the anti-Semitic nature of the blind assault on Israel. First, ‘the Zionists’ are condemned, then the ‘Zionist takeover’ of the media, and finally ‘Zionist world domination.’ When I was quoted, my criticism of the Palestinians, however minor, was always omitted. In the end, I understood that I had been used. My listeners took no interest whatsoever in me. For them, I was a Jewish alibi for their anti-Jewish posture.”

The straw that broke the camel’s back for Weinstock was the failure of the Camp David summit in 2000. “Once again the Palestinian leadership avoided taking responsibility,” he says. “The Palestinian leadership was cowardly, declining to tell their nation that one has to know when to conclude the struggle, because the central goal has been achieved.”

How do you account for your polar reversal of position – from anti-Zionist guru of the radical left as a young man, to supporter of Israel today?

“In the 1960s I was under strong Trotskyite influence, and I took a doctrinaire approach to issues – not based on a genuine attempt to analyze them, but in order to adjust them to simplistic, pre-set positions. The radical left has not reconsidered that period, and in many senses sounds exactly the same today. When one looks at who supports the Palestinians in Europe – and it is clear that the Palestinians do indeed have rights that need to be addressed – one sees that they don’t care about anything else: not the Armenians, not the Cypriot-Greek issue, not what’s happening in Western Sahara. Only one thing interests them, and I cannot accept that.

“We also need to remember,” he continues “that Israel took a self-righteous stance in that period, and it was very difficult to voice criticism about its behavior. In the meantime, a generation of ‘new historians’ sprang up in Israel, such as Benny Morris, who took a realistic view of history. As in every country, there are dark areas in Israel which need to be examined. But has there been any country in history without dark corners that were kept hidden? This process is underway in Israel today – but where are the Palestinian ‘new historians’? To emerge from the tangle, the Palestinians must show courage and choose the path of coexistence with the Israelis. This is a task that only they can perform for themselves.”

In 1945, Weinstock notes, almost one million Jews lived in the Arab world, whereas today there are about 4,500, the great majority of them in Morocco. According to Weinstock, there is no precedent for such a dramatic termination of Jewish communities anywhere in the world, including during the Holocaust. What, then, brought about the massive departure of Jews from the Arab countries? It was not Zionism that disconnected the Jews from their surroundings, he says. On the contrary: In most cases, the Zionist movement had a hard time mustering supporters. Jews also tried to become part of the Arab national-liberation movements. For example, the chief rabbi of Egypt during the mid-20th century, Chaim Nahum, often spoke out against Zionism; in Iraq, Jewish communists founded the Anti-Zionist League. Activist Jewish communists in North Africa expressed solidarity with the Maghreb peoples and were in the forefront of the demand for national liberation.

Weinstock cites a large number of attacks and pogroms against Jewish communities that are rarely mentioned in history curricula in Israel. In 1912, 12 Jews were killed in Shiraz, Iran, and 51 were killed that year in Fez, Morocco. In 1934, 25 Jews were killed in the Algerian city of Constantine.

In Iraq, 150 Jews were murdered in the Farhud of 1941, a three-day pogrom. Seven years later, upon Israel’s establishment, Iraq declared martial law and launched a wave of anti-Jewish persecutions. Many Jews were arrested, tried and convicted, some were sentenced to death, others were given jail terms or slapped with large fines. At this stage, the Jews were forbidden to leave the country, but in March 1950 Iraq allowed the Jews to emigrate, provided they gave up their citizenship and their property.

“The ongoing deterioration in the Jews’ situation and the atmosphere of hate surrounding them led to a mass flight from the country,” Weinstock writes.

The majority of the Jewish population (90 percent of the community of 150,000) left that year, amid a massive plundering of their property by the authorities.

In Egypt, anti-Jewish disturbances broke out in November 1945, on the anniversary of the Balfour Declaration, but the declaration of the State of Israel three years later triggered serious persecution. Hundreds of Jews were arrested, accused of involvement in Zionist or communist plots and had their property confiscated. Continuous attacks on Jews began that June. Bombs were planted in the Jewish quarter of Cairo, and it and the Jewish section of Alexandria were set ablaze. Half the country’s Jewish community left at that time, with the remainder being expelled during the Sinai War of 1956. The Jews who were driven out were not allowed to take with or sell their property.

“The police arrived and pulled grocers, carpenters, woodworkers and glaziers – but also well-known lawyers – from their beds,” Weinstock writes.


Is there anything in common among the different communities?

“Yes, in terms of the legal and social status that the Jews shared under Islamic rule. They possessed dhimmi status, meaning ‘protected person.’ It afforded the Jews the authorities’ protection, but at the same time placed them in an inferior position, humiliated and scorned. Jews were not allowed to bear arms in these countries, in which carrying a weapon was considered a salient sign of manhood. In some cases, as in early-19th-century Morocco, Jews were made to go about barefoot, or to wear humiliating clothes.”

In return for protection by the government, the Jews had to pay a special tax. “Nothing better describes the contempt entailed in the status of dhimmitude,” Weinstock writes, “than the ritual of humiliation that accompanied the annual payment of the subjugation tax in Morocco, as recently as the end of the 19th century. Every year, on a fixed date, the head of each Jewish community had to turn over the money to the sultan’s representative, who for his part had to slap [the Jew] or hit him with a stick in order to hammer home the inequality between giver and recipient, by nature of their birth.”

In Yemen, the “Latrines Ordinance,” introduced in the same spirit, obliged the Jewish community periodically to clean out cesspools and clear away animal carcasses that blocked public roads. (The law remained in force until 1950.)

Weinstock describes a very different state of affairs from the oft-voiced myth about the harmonious relations between Jews and Arabs under Islamic rule. Less than 100 years after the Ottoman sultan invited the exiles from Spain to settle throughout his empire, for example, one of his descendants, Murat III, ordered “the liquidation of all the Jews.” The sultan’s Jewish physician persuaded his mother to intercede, and the order was rescinded.

Over the years, numerous laws were enacted that discriminated against the Jews – from a prohibition against horseback riding to the necessity of wearing particular clothing, and from a ban on giving testimony in court to a prohibition against building homes over a certain height.

At the same time, Weinstock notes, the laws were not enforced identically in every place and in every period. For example, a study of the Cairo Geniza documents, which date back to the ninth century, shows that the clothing regulations were not observed at all.

“There were periods in which the Jews succeeded very well in the Muslim world,” Weinstock says. “At times they were part of the elite. The dhimmi regulations and the scale of humiliation also differed from place to place and from one period to another. But the central axis that dictated the attitude toward the Jews was their dhimmi status, which meant subjugation to the ruling Muslim group.”

Weinstock quotes a Moroccan sultan saying in the mid-19th century: “Our glorious religion grants them only marks of opprobrium and inferiority.”

Weinstock also examines the situation in the Holy Land through the dhimmi prism. The Jewish minority that lived under Ottoman rule experienced humiliation and subordination, he says. Anti-Jewish riots were fomented time and again in the 18th and 19th centuries. He quotes the British consul in Palestine as writing in 1831 that the extortion and acts of suppression against the Jews were so numerous that it was said “that the Jews have to pay even for the air they breathe.”

In the twilight of Ottoman rule, a century ago, the first “Hebrew city” was founded (present-day Tel Aviv), a revival of the Hebrew language began to be felt, and Jewish cooperative farming settlements were established. The local Arab population, Weinstock says, felt that the ground was being pulled from under it, as the dhimmi Jews, who were supposed to possess inferior status, were now striving for more – even for independence.

According to Weinstock, underlying the growing hostility toward the Jewish population in Palestine was the realization that the dhimmi Jews were shaking off their traditional legal status of humiliation and submission. In retrospect, the writer maintains, dhimmi status, on the one hand, and the declared attempt by the Zionist movement to be free of it, on the other, led ultimately to the Arabs’ rejection of the United Nations partition plan in 1947 and to the War of Independence the following year.

Local Palestinians and the Arab world refused to grant the Jews of the country a status different from dhimmi, and they were even less likely to recognize the Jews’ national rights. Zionism, for its part, could not accept Arab sovereignty over all of Palestine, a situation in which the Jewish minority would again find itself under dhimmi status. “Historically, then,” Weinstock says, “dhimmi status is the root of the conflict.”

What impact does this relationship have today?

“It continues to affect Israeli-Arab relations even today, because in Arab eyes the Jew who now lives in Israel is the same Jew whom they customarily saw as humiliated – and who is now taking his revenge. The Arabs experience Israel’s establishment and existence to this day as very painful revenge and as the reversal of dhimmitude. This is a very meaningful and deep aspect of the current political problem, which we cannot allow ourselves to ignore. Without understanding this, it is impossible to understand the conflict.”

Then why is it not dealt with more by academics and the press?

“For the Jewish world, the reason is that Ashkenazi Jews, in Israel and elsewhere, continue to be indifferent to and even disdainful of the Mizrahi Jews. For the Arab world, this should come as no surprise, as self-criticism is not popular among Arab journalists, intellectuals and public-opinion leaders. With the exception of a very short incidental note by [the late Prof.] Edward Said in one of his books, it is hard to find serious references to the massive emigration of Jews from the Arab countries and its causes.

“The left tends to avoid the subject, because they don’t consider it ‘kosher.’ The left has become extraordinarily dogmatic and lacks the ability of self-criticism today. People define themselves as identifying with ‘the Palestinian cause,’ and that’s all: There is no thought behind it. This subject might upset their one-sided worldview, so they simply avoid it.

Heidät kaikki saatiin asutettua uudelleen ilman pakolaisleirejä ja EU:n miljarditukia. Sama ei onnistunut vain hieman isommalle arabijoukolle, joka alunperin lähti tai lähetettiin pakoon Israelin alueelta.

Ai niin olihan sitä ennen tarjolla kahden valtion ratkaisukin, mutta se nyt ei vaan kelvannut arabeille. Halusivat nääs tapella vaikka Trumppi oli vasta pikkupoika.
 
Viimeksi muokattu:

Ryydike

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
04.11.2016
Viestejä
970
Ai siis meinaat että on hyväksyttävää vahvemman oikeudella piirtää rajoja uusiksi siten miten huvittaa?
Miten tuohon voisi yksittäinen ihminen vaikuttaa? Saapi vaan nikkelihoitoa pääkuuppaan ja katoaa nimettömään hautaan jonnekin siperian mantuille. Valtioita ja eliittejä ei kiinnosta paskan vertaa.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 030
Ai siis meinaat että on hyväksyttävää vahvemman oikeudella piirtää rajoja uusiksi siten miten huvittaa?
Miten niin uusiksi ?

Alueella ei koskaan ole ollut itsenäistä "palestiinan" arabivaltiota.

Siellä oli mm. palestiinan mandaattialue, josta jo suurin osa luovutettiin arabeille ennen toista maailmansotaa.

Tämä ei vaan heille riittänyt, vaan juutalaisten muuttaessa pois arabeille jääneeltä alueelta arabit kieltäytyivät muuttamasta pois juutalaisalueelta ja alkoivat vaatia myös puolia jäljellejääneestä juutalaisalueesta.
 
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
16 221
Miten niin uusiksi ?

Alueella ei koskaan ole ollut itsenäistä "palestiinan" arabivaltiota.

Siellä oli mm. palestiinan mandaattialue, josta jo suurin osa luovutettiin arabeille ennen toista maailmansotaa.

Tämä ei vaan heille riittänyt, vaan juutalaisten muuttaessa pois arabeille jääneeltä alueelta arabit kieltäytyivät muuttamasta pois juutalaisalueelta ja alkoivat vaatia myös puolia jäljellejääneestä juutalaisalueesta.
Tarkoitin tuolla "uusiksi" kommentilla yleensäottaen sitä että pidettäisiin hyväksyttävänä siirrellä rajoja voimakeinojen avulla. Toki niin on ennen tehty mutta nykyään kansainvälinen yhteisö pyrkii siihen että tuollaista toimintaa ei sallita.

Ja joo, vuonna 1949 arabivaltiot tekivät aivan katastrofaalisen kämmin kun eivät hyväksyneet alkuperäistä jakosuunnitelmaa. Mutta nykyään tuo on asia joka antaa kyllä historiallista kontekstia mutta sanoisin että sitä ei enää voi käyttää argumenttina muuten kun katsotaan minkälaista ratkaisua tuonne pitäisi hakea.
 
Liittynyt
22.10.2016
Viestejä
11 030
[offtopic]

Tarkoitin tuolla "uusiksi" kommentilla yleensäottaen sitä että pidettäisiin hyväksyttävänä siirrellä rajoja voimakeinojen avulla. Toki niin on ennen tehty mutta nykyään kansainvälinen yhteisö pyrkii siihen että tuollaista toimintaa ei sallita.
Missäs maailmassa on viimeksi rajoja siirrelty?

Venäjän touhujen lisäksi minulle tulee lähinnä mieleen se, kun "kansainvälinen yhteisö" päätti alkaa voimakeinoin siirtelemään Serbian rajaa Serbialta itseltään kysymättä.

[/offtopic]
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
172
Nuo uskovaisten horinat on vain haitaksi tästä aiheesta keskustellessa. YK:n johdolla alueelle yritettiin perustaa kaksi uutta valtiota. Ratkaisu kelpasi juutalaisille, mutta ei arabeille. Tapeltiin. Toinen voitti. Jahvetilla ei ollut osuutta asiaan. Sitten tapeltiin vielä lisää monta kertaa arabien aloitteesta. Näin niitä valtioita syntyy ja on syntynyt, ei siinä satukirjoja käytetä.
Tosissako sinä kuvittelet, että Jumalalla ei ole sormiaan pelissä? Juutalaisille saattoi kelvatakin kahden valtion malli, Jumalalle taas ei. Ja kun Jumala on jotain päättänyt, sen Hän toteuttaa riippumatta ihmisten mielipiteistä. Israelin valtion kohtalo ei ole edes juutalaisten itsensä käsissä enää. Jumala tulee vielä pelastamaan Israelin ja palauttaa sen entiseen loistoonsa, sen Hän on luvannut. Ja tämä tuleva Israel tulee olemaan jakamaton.

Mielenkiintoisesti kuitenkin kaikki on tapahtunut juuri niin kuin Raamatussa on ennustettu. Ja tulee tapahtumaan aina maailman loppuun saakka, johon nähtävästi ei ole paljoa aikaa enää sillä Israelin valtion ennustettu uudestaansyntyminen on nähtävästi lähtölaukaus lopun ajan tapahtumille.

Suomessahan ne ääriuskovaiset päiviräsäset ja muut hihhulit kristityt taas ovat ilmeisesti sen vuoksi Israelin juutalaisen miehittäjän puolella kun satukirjassa lukee että ennen luvattua kristittyjen Jumalan viimeistä tulemista juutalaisten suku yhdistyy Israelin satumaassa. Sitä sitten yrittävät edistää kun uskovat että sitä kautta pääsisivät taivaaseen..
Israelin kohdalla kaikki tapahtuu juuri niin kuin Raamatussa on ennustettu. Monet profetiat ovat jo toteutuneet aikaa sitten, osa on parasta aikaa toteutumassa ja osa tulee tapahtumaan mahdollisesti lähitulevaisuudessa.

Israel vihastutti oman Jumalansa vanhan testamentin päivinä hylkäämällä hänet ja mm. rupesi palvomaan vieraita jumalia. Tämän vuoksi Jumala hajotti juutalaiset ympäri maailmaa. Mm. Hesekiel ennusti yli 600 vuotta eKr. tämän israelilaisten tulevan hajotuksen ympäri maailmaa. Ja näin todellakin todellakin tapahtui. Juutalaiset hajotettiin kotimaastaan ympäri maapalloa.

Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä hajotan heidät pakanain sekaan ja sirotan heidät muihin maihin”. Hesekiel 12:15

Vaikka Israel vihastutti Jumalan hylkäämällä Hänet, ei Jumala ole kokonaan hyljännyt Israelia. Elämme juuri parasta aikaa sitä aikakautta, kun Raamatun lupausprofetiat Israelin suhteen ovat alkaneet käymään toteen. Jumala on kerännyt juutalaiset kaikesta maailmasta takaisin Israeliin. Ja tämä muuttoliike tulee jatkumaan vielä tulevaisuudessa sillä kaikki eivät ole vielä saapuneet perille.

"Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin ei enää sanota: 'Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti israelilaiset Egyptin maasta', vaan: 'Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti ja toi Israelin heimon jälkeläiset pohjoisesta maasta ja kaikista muista maista, joihin minä olin heidät karkoittanut'. Ja niin he saavat asua omassa maassansa." Jeremia 23:7


". Silloin minä käännän kansani Israelin kohtalon, ja he rakentavat jälleen autiot kaupungit ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja juovat niiden viiniä, he tekevät puutarhoja ja syövät niiden hedelmiä. Minä istutan heidät omaan maahansa, eikä heitä enää revitä pois maastansa, jonka minä olen heille antanut, sanoo Herra, sinun Jumalasi."(Aamos 9:14-15)


Se, että Israelia vihataan ja että Jerusalemin alue on haluttu jakaa on myöskin ennustettu. Israelia vastaan tullaan hyökkäämään lopun aikoina ja Jerusalem tullaan valitettavasti vielä jakamaan, ennen Herran tuloa.

Sak 14:
1 ¶ Katso, Herran päivä on tuleva, ja sinun saaliisi jaetaan sinun keskelläsi.
2 Minä kokoan kaikki pakanat sotaan Jerusalemia vastaan. Kaupunki valloitetaan, talot ryöstetään, naiset raiskataan, ja puoli kaupunkia lähtee pakkosiirtolaisuuteen, mutta jäljelle jäävää kansaa ei hävitetä kaupungista.
3 Ja Herra on lähtevä liikkeelle ja sotiva näitä pakanoita vastaan, niinkuin sotimispäivänänsä, taistelun päivänä.


Jumala tulee kuitenkin tuomitsemaan jokaisen kansakunnan, joka osallistuu Israelin valtion jakamiseen tällä tavoin. Näin yleisesti voidaan myös sanoa, että jakamaton Israel ja Jerusalem ovat lähtökohtaisesti sellaisia asioita, joista Jumala ei neuvottele ihmisten tai näiden ylläpitämien järjestöjen kanssa. On täysin yhdentekevää, millaisia päätöksiä YK ja yksittäiset valtiot tekevät.

Israelia ei tulla lopullisesti hajottamaan, tämä tulee olemaan loppupäätös niiden valtioiden osalta, jotka ovat jakaneet Israelin.

Jooel 3:
1 ¶ Sillä katso, niinä päivinä ja siihen aikaan, kun minä käännän Juudan ja Jerusalemin kohtalon,
2 minä kokoan kaikki pakanakansat, vien ne alas Joosafatin laaksoon ja käyn siellä oikeutta niitten kanssa kansani ja perintöosani, Israelin, tähden. Sillä he ovat hajottaneet sen pakanakansain sekaan, ovat jakaneet minun maani
3 ja heittäneet minun kansastani arpaa; ovat antaneet pojan porttoa vastaan sekä myyneet tytön viinistä, jonka ovat juoneet.



Viha on sen verran syvällä Lähi-Idässä Israelin ja muiden maiden ja eri uskontejen välillä että en usko että rauhaa sinne tulee vuosisatoihin. Ainoa poikkeus taitaa olla siinä että esimerkiksi Iran saa kehiteltyä sen pommien pommin tai ostettua sen vaikka valmiina Pohjois-Korealta ja se rauhanpommi sitten ratkaisee ne riidat omalla tavallaan pysyvästi.
Juutalaisten ja arabien välinen täydellinen yhteistyö Jerusalemissa ja muuallakin Israelissa on täysin mahdollista – nimittäin yhden tietyn tien kautta. Ne juutalaiset ja arabit jotka ovat vihdoin ottaneet vastaan Messiaan ovat sulassa sovussa aina nuoresta lähtien. Messiaanisten juutalaisten määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla parasta aikaa ja todella monet rabbitkin ovat ilmeisesti vihdoin hyväksyneet sen, että Yeshua on kirkastettu Messias.

Kaikki tulee tapahtumaan juuri niin kuin Raamatussa on ennustettu. Se herätys mitä tällä hetkellä tapahtuu Israelissa on vielä pientä verrattuna siihen, mitä tuleman pitää. Joka ikinen juutalainen tulee ottamaan vielä vastaan Kristuksen ja ymmärtää sen, että juuri Hän oli juutalaisten kauan odottama Messias. Raamatussa ennustettiin, että Messias tulee omiensa hylkäämäksi, mutta aikojen lopussa juutalaiset kääntyvät sen puoleen, jonka ovat lävistäneet ja he tajuavat tekonsa. Mutta se on samalla mahtava asia, sillä he vihdoin saavat vastaanottaa Messiaan kaiken tämän odottelun jälkeen.

Sakarja ennusti miltei 600 vuotta ennen Kristusta tämän jälkimmäiseksi mainitun, ja on mahdollista, että tämä asia tulee tapahtumaan vielä meidän elinaikananamme. Jerusalemin loisto tullaan vielä palauttamaan ja koko Israel saa nauttia Jumalan suosiosta vielä ennen kuin kaikki päättyy.


“Katso, minä teen Jerusalemin juovuttavaksi maljaksi kaikille kansoille yltympäri, ja myös Juudan kohdalle se on tuleva Jerusalemia piiritettäessä. Ja sinä päivänä minä teen Jerusalemin väkikiveksi kaikille kansoille: kaikki, jotka sitä nostavat, repivät pahoin itsensä; ja kaikki maan kansakunnat kokoontuvat sitä vastaan. Sinä päivänä, sanoo Herra, minä lyön kaikki hevoset vauhkoudella ja niiden ratsastajat hulluudella. Mutta Juudan heimoa kohti minä avaan silmäni, ja kaikki kansojen hevoset minä lyön sokeudella.
Silloin Juudan sukuruhtinaat sanovat sydämessään: "Minun väkevyyteni ovat Jerusalemin asukkaat Herrassa Sebaotissa, heidän Jumalassansa".
Sinä päivänä minä teen Juudan sukuruhtinaat ikäänkuin tulipannuksi puitten sekaan ja ikäänkuin tulisoihduksi lyhteitten sekaan, ja he kuluttavat oikealta ja vasemmalta, kuluttavat kaikki kansat yltympäri. Ja Jerusalem saa yhäti asua paikoillansa - Jerusalemissa.
Ja Herra on ensiksi vapauttava Juudan majat, ettei Daavidin suvun kunnia ja Jerusalemin asukasten kunnia ylvästelisi Juudaa vastaan.
Sinä päivänä on Herra suojaava Jerusalemin asukkaita; ja kompastuvainen heidän seassansa on sinä päivänä oleva niinkuin Daavid, ja Daavidin suku on oleva niinkuin jumal'olento, niinkuin Herran enkeli heidän edessänsä. Mutta sinä päivänä minä tahdon hävittää kaikki pakanakansat, jotka hyökkäävät Jerusalemia vastaan.


Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. Ja he valittavat häntä, niinkuin valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katkerasti, niinkuin murehditaan katkerasti esikoista. Sinä päivänä pidetään Jerusalemissa suuret valittajaiset, niinkuin olivat Hadadrimmonin valittajaiset Megiddon laaksossa. Ja maa pitää valittajaisia, kukin sukukunta erikseen: Daavidin huoneen sukukunta erikseen ja heidän naisensa erikseen, Naatanin huoneen sukukunta erikseen ja heidän naisensa erikseen, Leevin huoneen sukukunta erikseen ja heidän naisensa erikseen, siimeiläisten sukukunta erikseen ja heidän naisensa erikseen. Kaikki muut sukukunnat, kukin sukukunta erikseen ja heidän naisensa erikseen.” Sakarja 12:2



 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
16.10.2016
Viestejä
172


Suosittelen ehdottomasti katsomaan tämän lyhyen videon, jossa juutalaisten historia selitetään alusta lähtien, niin ymmärrätte hieman kuinka pitkälle juutalaisten kansallinen historia ulottuu ja mikä valtava merkitys juutalaisilla on ollut koko ihmiskunnalle. Voin spoilata hieman sen verran, että kyse ei ole pelkästään Einsteinista ja lukemattomista muista Nobel-palkinnon voittajista.

Yhdysvaltain edesmenneen presidentin sanoihin on helppo yhtyä:

I will insist that the Hebrews have done more to civilize men than any other nation. If I were an atheist, and believed in blind eternal fate, I should still believe that fate had ordained the Jews to be the most essential instrument for civilizing the nations. If I were an atheist of the other sect, who believe, or pretend to believe that all is ordered by chance, I should believe that chance had ordered the Jews to preserve and propagate to all mankind the doctrine of a supreme, intelligent, wise, almighty sovereign of the universe, which I believe to be the great essential principle of all morality, and consequently of all civilization. “

John Adams 1809

Ja miten tämä juutalaisten kontribuutio ihmiskunnalle on palkittu? Juutalaisia on vihattu vuosituhansien ajan mitä mielipuolisimmilla tavoilla. Hitler ei todellakaan ollut ainut laatuaan. Kaikkia näitä juutalaisten vihaajia on yhdistänyt puhdas irrationaalinen viha ja perusteettomat syytökset.

Ja tämä sama vihanpito jatkuu passiivella tasolla. Kaiken tämän jälkeen YK ei halua juutalaisten pitävän hallussaan edes omaa maataan ja pääkaupunkiaan, joka on oikeutetusti juuri juutalaisten eikä kenenkään muun. Mitään Palestiinan valtiota ei ole historiallisesti ollut aiemmin olemassa. Koko käsite keksitiin vasta Israelin valtion perustamisen ollessa pöydällä. Niin sanotut palestiinalaiset ovat vain sattuneet asumaan hajanaisesti Israelin alueillla. Israelin maa on ollut juutalaisten karkoituksen jälkeen roomalaisten, bysanttilaisten, arabien, seljukkien, ristiretkeläisten, ammelukkien, turkkilaisen ottomaanien ja brittiläisten mandaattihallinnon alaisuudessa. Yhdelläkään näistä valloittajista ei ole ollut samanlaisia historiallisia ja kulttuuria juuria maahan kuin juutalaisilla.

Rikkaat arabivaltiot olisivat voineet adoptoida aivan hyvin palestiinalaiset, jos he kerran olisivat oikeasti huolissaan näistä. Tätä he eivät halua, koska he haluavat eroon Israelista ja juutalaisista ylipäätään kokonaisvaltaisesti.

YK perustelee tätä kaikkea rauhan ylläpitämisellä, muslimien pelätään loukkaantuvan, jos Jerusalem uskalletaan tunnustaa Israelin pääkaupungiksi. YK ei tunnu ymmärtävän sitä, että juutalaisten vihaaminen on osa islamia ja kirjoitettu koraaniin sekä pyhiin kirjoituksiin. Muslimit loukkaantuvat pelkästään juutalaisten olemassaolosta, niin kauan, kuin he pysyvät uskossaan. Tämän tosiasian vuoksi edes Palestiinan valtion perustaminen ei tule koskaan tuomaan rauhaa lähi-itään.

Kukaan ei myöskään tunnu tämän kaiken konfliktin keskellä huomioivan sitä, että palestiinalaisilla menee melkoisen hyvin, kun heidän elinolojaan verrataan muihin arabimaihin. Israel ei kohtele heitä kohtuuttoman huonosti. Jopa jotkut arabit ovat huomioineet tämän.

Israel on 1948 jälkeen rakentanut yhteiskunnastaan valtion, joka perustuu erittäin kehittyneeseen infrastruktuuriin. Arabimaat ovat käyttäneet voimavaransa varustautumalla sodankäyntiin Israelia vastaan. Israelin yhteiskunta voi hyvin ja ihmiset ovat onnellisia, mutta Arabimaat ovat menettäneet ihmishenkiä sekä yhteiskuntia ei ole rakennettu ja kehitetty palvelemaan ihmisiä, vaan sotaa ja väkivaltaa varten. Israelissa palestiinalaisten eliniän odote on paljon korkeampi kuin Lähi-idän arabimaissa. Israelissa palestiinalaisilla on paljon enemmän poliittista ja yhteiskunnallista vapautta kuin arabeilla arabimaissa. Palestiinalaiset elävät Israelin miehittämillä alueilla nauttien paljon enemmän poliittisista ja yhteiskunnallisista oikeuksista kuin joissakin paikoissa arabit arabimaailmassa. Arabikevät on näyttänyt maailmalle, että palestiinalaiset ovat onnellisimpia ja paremmassa asemassa kuin heidän arabiveljensä, jotka taistelevat vapauttaakseen palestiinalaiset Israelilaisten hallinnasta. Arabimaailman todelliset viholliset ovat korruptio, kunnon koulutuksen puute, kunnon terveydenhuollon puute, vapauden puute, ihmiselämän kunnioittamisen puute sekä lopuksi arabimaailmassa on ollut monia diktaattoreita, jotka ovat käyttäneet arabien ja Israelin konfliktia omien kansalaistensa nujertamiseen.”

Arab News 6. lokakuuta 2012 Abdulateef Al-Mulhim
 
Viimeksi muokattu:
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 576
Onhan se ihmisoikeuksien vastaista kun ei sallita rauhanomaista mielipiteenilmaisua polttopullojen, linkojen ja ritsojen avustamana. YK-joukot pitäisi lähettää paikalle käsiä heiluttamaan.
 
Liittynyt
27.11.2017
Viestejä
185
Selvästikin medialla ja YK:lla on vahva anti-Israel bias, onhan toki Israelkin syyllistynyt kaikenlaiseen vääryyteen mutta tuntuu siltä että palestiinalaisten väkivaltaisuuksia ja vihanlietsontaa juutalaisia kohtaan ollaan valmiita katsomaan sormien läpi kunhan Israel saadaan esitettyä mahdollisimman negatiivisessa valossa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
2 576
Huomenna olis kolmas erä Gaza vs. IDF. Hamasin pitää kiireesti keksiä jotain päräyttävämpää, että ääni saadaan kuuluville Syyria-uutisoinnin alta.

Lapsi? Nainen? Perheelle 3000$.
 
Liittynyt
29.03.2017
Viestejä
940
Erittäin röyhkeätä ja harkitsematonta toimintaa, etenkin jos kuvittelivat, ettei teosta jää riittäviä todisteita sormien osoitteluun. Mutta turha kai olettaa, että maa, jonka 3 eri naapuria ovat hyökkimässä parhaillaan kimppuun kaikista eri suunnista, osaisi tehdä vain harkittuja ja järkeviä päätöksiä. Onneksi silti saivat kuudessa päivässä luulot pois.
 

Taikaorava

Virallinen varajäsen
Platinum-jäsen
Team R&T
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
197


Hieman yllättävä kannanotto Palestiinan tilanteeseen Hamas-johtajan pojalta YK:n ihmisoikeusneuvoston kokouksessa.
Kaverin pitäisi ainakin tietää mistä puhuu.
 
Toggle Sidebar

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjut
237 455
Viestejä
4 162 524
Jäsenet
70 410
Uusin jäsen
Acrat

Hinta.fi

Ylös Bottom