io-techin emolevyartikkelit - testiohjelmia, toiveita?

[Sampsa]

Alustetaan sen verran, että emolevyjen testaaminen vuonna 1999 vs 2017 on hieman muuttanut luonnettaan.

Aikoinaan jokaiselta emolevyvalmistajalta tuli se yksi tai kaksi mallia ja oli helppo vertailla keskenään erot ja konkreettisesti todeta toisen olevan parempi kuin toisen.

Nykyään esim. z270-piirisarjaan perustuvia emolevyjä saattaa tulla yhdeltä valmistajalta myyntiin +10 kappaletta ja tarjontaa on markkinoila eri koko-, hinta- ja ominaisuusluokissa varmaan 100 emolevyn verran.


Artikkelin rakenne tulee olemaan melko perintenen eli piirisarjan esittely/uudet ominaisuudet, emolevyjen ominaisuuksien esittely ja sitten testejä.

Suorituskyvyn testaaminen on vähän niin ja näin, kun piirisarja ja prosessori ovat kuitenkin kaikissa samat, erot suorituskyvystä tulevat siis käytännössä biosiin liittyvistä säädöistä ja Auto-asetuksista.

Ajatuksena oli kuitenkin testeissä tsekata alkuun, minkälaisilla Auto-asetuksilla kokoonpano käynnistyy.

Oheislaitteista ajattelin testata äänipiirin Rightmarkin Audio Analyzerillä, M.2 SSD:n CrystalDiskMarkilla ja muistisuorituskyvyn AIDA64:n muistitestillä. Tuleeko jotain muuta vielä mieleen?

Ehdotuksia, keskustelua, ajatuksia? Kiitos

:atk:

 

[escalibur]

Se mitä itse toivoisin emoartikkeleista on ehkä enemmän paneutumista emojen ominaisuuksiin, kuin itse piirisarjaan. Piirisarjasta tekisin ehkä oman artikkelin. Näin asiasta kiinnostuneet saavat oman erillisen tietopaketin.

Asioita joita ainakin itse kaipaisin:

- Fyysinen rakenne ja ominaisuudet:

- Esim PWM-liittimien määrä ja sijainti. AIO-jäähyjen aikakautena liittimiä ei ikinä voi olla liikaa. Push&pull-setupit + useampi AIO-jäähy samassa koneessa voi vaatia poskettoman määrän liittimiä. Toki adaptereitakin (Y-, SATA -> PWM jne) on olemassa, mutta silti. (PWM-liitintä ei muutenkaan suositella jaettavaksi esim Y-adaptereilla.)
- Onko virransyöttö oikeasti sitä mitä valmistaja väittää?
- Lämpökamerakuvia?
- Näyttisten PCI-E-väylien etäisyys SLI/Crosfire-mielessä. Tarpeeksi kaukana/liian lähellä?
- M.2 SSD-levyjen RAID-konfiguraatiot (0 & 1). Ovatko kaikki yhtä nopeita samoilla levyillä?
- Mitä kukin näppäin/jumperi tekee. Vastaus löytyy manuaalista, mutta lyhyt kuvaus voisi silti olla mainitsemisen arvoista.
- Jos emossa on 2 Ethernet-liitäntää, kuinka hyvin ne toimivat teamattuna Windowsissa? (Monessa mallissa integroidut verkkokortit eivät ole keskenään samoja.) (Esim. Biostarin ..G9-emossa on 10GbE-verkkokortti. Kuinkahan hauskaa sen testaaminen vasta olisi? )
- Jos emossa on WLAN-kortti, kuinka hyvin se toimii ja millaisilla nopeuksilla?
- Ovatko mahdolliset suojakuoret irrotettavissa? Esteettisen hyödyn ohella emon pitäminen puhtaana pölystä voi olla yllättävän työlästä ja ehkä jopa tarpeettoman kömpelöä.
​

- BIOS (Esim. koneen postausajat. Buuttaako kaikki emot yhtä nopeasti?)

- Millaiset ovat tuulettimien säätöominaisuudet?​

- Asus väittää eri mallien tukevan nopeampia muisteja, kuin toiset. Venyykö "hitaat" mallit kellottamalla yhtä nopeisiin lukemiin?


Hyvänä esimerkkinä on Asus (Z270). Useita emoja, ei vertailutaulukkoja, ei isoja kuvia emoista (jos haluat tarkistella liittimien sijainteja), osa spekseistä mainittu sekavasti (mm. PWM-liittimet) jne.

 

[CalEpitan]

- BIOS (Esim. koneen postausajat. Buuttaako kaikki emot yhtä nopeasti?)

Tämä.
Nykyäänhän on ihan normaalia että BIOS on se hitain lenkki bootissa. BIOS voi nuuhkia konetta 20 sekuntia ja Win10 boottaa 10 sekunnissa.. Mikäli emoilla on jonkinlainen "quick boot" asetus niin olisi kiva tietää mikä emo boottaa nopeimmin.

 

[lehtv]

Se mitä itse toivoisin emoartikkeleista on ehkä enemmän paneutumista emojen ominaisuuksiin, kuin itse piirisarjaan.

[...]

- Onko virransyöttö oikeasti sitä mitä valmistaja väittää?
​

Tähän liittyen toivoisin myös kunnollista paneutumista. Eli jäähdytyssiilit irti ja MOSFETtien ja muiden komponenttien laadun arviointi sekä etenkin CPU:lle virtaa syöttävien vaiheiden lukumäärä ja toteutustapa. Mallia esimerkiksi Tweaktownin emolevyarvosteluista, kirjoittaja Steven Bassiri osaa asiansa mitä emolevyn VRM:n analysointiin tulee, hänen kädenjälkeään on mm. sinhardware.com sivusto josta löytyy erinomainen VRM-komponentteihin perehtyvä artikkeli ja (vanhentunut) Intel emolevyjen VRM-lista. Kaveri löytyy OCN forumilta nimimerkillä Sin0822.

Lisäksi toivoisin mittauksia emolevykannan ympäriltä - etäisyydet millimetreissä prosessorikannan keskipisteestä muistipaikkoihin ja ensimmäiseen PCIe-liittimeen. Tämä auttaisi määrittämään sopiiko jokin tietty iso ilmajäähy ilman ongelmia muistipaikkojen, ensimmäisen PCIe-liittimen ja ehkä myös lähellä olevien virta- ja tuuletinliittimien kanssa. Tämä olisi erityisesti microATX ja mini-ITX emolevyarvosteluissa toivottavaa.

Sen sijaan suorituskykyvertailut eri emolevyiden välillä ovat mielestäni aivan totaalisen turhaa ajanhukkaa. Erot ovat niin minimaalisia ettei suorituskyvyn pitäisi koskaan vaikuttaa emolevyn ostopäätökseen. Suorituskyky syntyy prosessorin, muistien, näytönohjaimen ja niiden kellotuksen seurauksena, ja suorituskykyvertailut kuuluvat niiden komponenttien arvosteluihin.

escaliburin muutkin huomiot hyviä

 

[FlyingPuma]

Hyviä pointteja tullut toistaiseksi.
Olisi tietenkin kiva nähdä UEFI:n asetuksia/ominaisuuksia. Myös emolevyn mukana tulevaan ohjelmistoon voisi tehdä jonkinmoisen katsauksen.

 

[jm82]

Itsellä tuli mieleen myös tuo ohjelmisto. Mukana varmaan tulee joku ohjelma jolla saa kellotettua prossua windowsista suoraan.

Joku katsaus myös voisi olla hyvä että mitä asetuksia täytyy muuttaa että saa vaikka 5GHz kellot prossulle. Samalla tulisi testattua emolevyn virransyöttö. Eli joku oikein hyvin kellottuva 7700K prossu korkattuna jollain erittäin tehokkaalla ilmajäähyllä. Perus käytössähän noilla emoilla ei taida juuri mitään eroa olla. Mutta ehkä kellotuksessa jotain eroakin saisi aikaan.

Sellainen tuli mieleen myös että infrapunamittarilla saisi mitattua emolevyn virransyötön lämpötiloja (kellotettuna).

Kuvista pääteltynä keskimmäinen ja vasen emo olisi varustettu aika laadukkaalla virransyötöllä. Komponentteja näyttää olevan aika paljon.

 

[Aaltoliike]

Edellä mainituista samaa mieltä. Jollakin kenties perverssillä tavalla minua kiinnostaisi myös nähdä BIOS-sisällöstä kuvia, millaiset säätömahdollisuudet, miten selkeä jne.

 

[Asmola]

Kattavat virransyötön testit, esim. komponentit (digi vai hybrid-digi), jännitteen tarve kellotaajuudelle x (esim. 4.5GHz, turha hakea aina maksimit?), prosessorin tehonkulutuksen mittaus suoraan CPU-lisävirtaliittimestä sekä lähes jokaisen valmistajan emolevystä löytyy nykyään Load Line Calibration (LLC) ominaisuus, jonka toimivuus on hyvä testata myös (mikä asetus milläkin emolevyllä tarjoaa vakaimman jännitteen).

Muut mieleen juolahtavat asiat yllä jo mainittukin.

 

[lehtv]

jännitteen tarve kellotaajuudelle x (esim. 4.5GHz, turha hakea aina maksimit?)

Tämä.

prosessorin tehonkulutuksen mittaus suoraan CPU-lisävirtaliittimestä sekä lähes jokaisen valmistajan emolevystä löytyy nykyään Load Line Calibration (LLC) ominaisuus, jonka toimivuus on hyvä testata myös (mikä asetus milläkin emolevyllä tarjoaa vakaimman jännitteen).

Käsittääkseni vakaa jännite ei ole mikään itseisarvo, koska prosessorin kuormituksen vaihtuessa tulee muuten isompia jännitepiikkejä kuin Vdroopilla. Mieluummin siis Vdroopin avulla jännitepiikit hallintaan, kuin LLC:llä tasaisempi jännite eri kuormituksien välillä mutta isompien jännitepiikkien kustannuksella. Ks. http://www.masterslair.com/vdroop-and-load-line-calibration-is-vdroop-really-bad

 

[Asmola]

Käsittääkseni vakaa jännite ei ole mikään itseisarvo, koska prosessorin kuormituksen vaihtuessa tulee muuten isompia jännitepiikkejä kuin Vdroopilla. Mieluummin siis Vdroopin avulla jännitepiikit hallintaan, kuin LLC:llä tasaisempi jännite eri kuormituksien välillä mutta isompien jännitepiikkien kustannuksella. Ks. http://www.masterslair.com/vdroop-and-load-line-calibration-is-vdroop-really-bad

Tuohon ei kannata täysin nojata, sillä emolevyjen biosit haistattaa muutenkin härän pyllyn intelin omalle jännitetaulukolle. Tämän toteaminen vaatisi jännitteen mittaamisen erikseen halutulla ylikellotuksella niin levossa kuin rasituksessa, LLC päällä ja ilman.

 

[jm82]

Tähän liittyen toivoisin myös kunnollista paneutumista. Eli jäähdytyssiilit irti ja MOSFETtien ja muiden komponenttien laadun arviointi sekä etenkin CPU:lle virtaa syöttävien vaiheiden lukumäärä ja toteutustapa. Mallia esimerkiksi Tweaktownin emolevyarvosteluista, kirjoittaja Steven Bassiri osaa asiansa mitä emolevyn VRM:n analysointiin tulee, hänen kädenjälkeään on mm. sinhardware.com sivusto josta löytyy erinomainen VRM-komponentteihin perehtyvä artikkeli ja (vanhentunut) Intel emolevyjen VRM-lista. Kaveri löytyy OCN forumilta nimimerkillä Sin0822.

Tuolta löytyikin mielenkiintoinen juttu prossun kellotukseen. Eli joku Asuksen oma säätö joka säätää prosessorin kerrointa lennosta ja vertaa siis prossun lämpötilaa ja sen mukaan säätää prossun tehoa joko isommalle tai pienemmälle. Mun ymmärtääkseni netistä löytyy myös "hyvät" kellotus asetukset useille eri emolevyille. Täytyy vain olla korkattu 7700K että saa emon virransyöttöä kunnolla kuormitettua.

En tiedä sitten mikä suht lyhyt mutta raskas CPU testi olisi hyvä testi emolevyn virransyöttöä varten? Esim joku 3dmark:in cpu testi, tai vaikka koko 3dmark testi läpi, niin tulee pisteet joita voi verrata keskenään. Eli hakisin lähinnä max kelloja. Koska prime vakaat kellot olisi siitä sitten vähän alempana. Ja prossun vakauskin on osittain kiinni siitä prossuyksilöstä (vaikka olisikin korkattu).

The 7700K was very easy to overclock on the Maximus IX Formula even without using the profiles, but if you are unsure of what to set, I highly recommend ASUS's overclocking profiles. ASUS even has a new CPU temperature OC mode, where the multiplier is changed on-the-fly depending on CPU temperature levels.

http://www.tweaktown.com/reviews/79...x-formula-z270-motherboard-review/index7.html

 

[jpjantti]

Kattavat virransyötön testit, esim. komponentit (digi vai hybrid-digi), jännitteen tarve kellotaajuudelle x (esim. 4.5GHz, turha hakea aina maksimit?), prosessorin tehonkulutuksen mittaus suoraan CPU-lisävirtaliittimestä sekä lähes jokaisen valmistajan emolevystä löytyy nykyään Load Line Calibration (LLC) ominaisuus, jonka toimivuus on hyvä testata myös (mikä asetus milläkin emolevyllä tarjoaa vakaimman jännitteen).

Muut mieleen juolahtavat asiat yllä jo mainittukin.

Minkä verran prosessorin tehonkulutuksen mittaaminen erikseen toisi lisäarvoa, verrattuna koko kokoonpanon kulutuksen mittaamiseen?
Jälkimmäinen on helppo toteuttaa nykyisellä testikalustolla, ja on loppupeleissä se mikä kuluttajaa kiinnostaa.

ATX12V liittimen mittaukseen tarvitsisi varmaan hommata virtaprobe ja skooppi, jotta tulokset olisivat riittävän laadukkaat esiteltäväksi.
Skoopilla olisi tietty kiva mittailla myös miltä prosessorille menevä jännite oikeasti näyttää, mutta se on lisätyötä artikkelin tekoon ja menee ehkä hieman akateemiseksi tutkimukseksi.

Siihen käytetty aika lienee paremmin käytetty esimerkiksi muistien ylikellottamiseen. Perus kokoonpanon tehonkulutus ei kuulosta suurelta lisätyöltä, ja se on totta että emolevyjen välillä voi olla siinä eroja.

 

[stindebinde]

Tuolta löytyikin mielenkiintoinen juttu prossun kellotukseen. Eli joku Asuksen oma säätö joka säätää prosessorin kerrointa lennosta ja vertaa siis prossun lämpötilaa ja sen mukaan säätää prossun tehoa joko isommalle tai pienemmälle. Mun ymmärtääkseni netistä löytyy myös "hyvät" kellotus asetukset useille eri emolevyille. Täytyy vain olla korkattu 7700K että saa emon virransyöttöä kunnolla kuormitettua.

Tästä olisi kiinnostavaa kuulla käytännön huomioita. Kuullostaa samalle mitä on luvattu AMD tulevaan prossuun. Lisäksi kiinnostaa muistien kellotettavuus emoissa. Esim harva tukee vielä +4000MHz.

 

[Nerkoon]

Tästä oli kiinnostavaa kuulla käytännön huomioita. Kuullostaa samalle mitä on luvattu AMD tulevaan prossuun. Lisäksi kiinnostaa muistien kellotettavuus emoissa. Esim harva tukee vielä +4000MHz.

Onko tuo se ASUSin OC Socket, joka kellottaa konetta kuorman mukaan? Omassa koneessa 5820K:n pitäisi virallisesti mennä max 3.6GHz, mutta menee kuorman alla melkein 3.9GHz kiitos ASUSin emon, jossa on tuo OC Socket ominaisuus. BIOSissa pääsee säätämään miten ärhäkästi se konetta kellottaa. Omassa koneessa taisi olla päällä ASUS Optmized asetukset.

 

[rikn00]

Tummansininen tausta näyttää hirveän murolta! Näyttäisi paremmalta uuden sivuston väreissä, esim. vihreänä?

 

[Sampsa]

UEFI BIOS -kuvat ja kellotussoftaan tutustuminen on mukana.

 

[rapukala]

Tuuletinsäätömahdollisuudet BIOS/UEFI:ssa kiinnostaa itseäkin koettuani Gigabyten lankun...

 

[koneksi]

Se mitä itse toivoisin emoartikkeleista on ehkä enemmän paneutumista emojen ominaisuuksiin, kuin itse piirisarjaan. Piirisarjasta tekisin ehkä oman artikkelin. Näin asiasta kiinnostuneet saavat oman erillisen tietopaketin.

Asioita joita ainakin itse kaipaisin:

- Fyysinen rakenne ja ominaisuudet:

- Esim PWM-liittimien määrä ja sijainti. AIO-jäähyjen aikakautena liittimiä ei ikinä voi olla liikaa. Push&pull-setupit + useampi AIO-jäähy samassa koneessa voi vaatia poskettoman määrän liittimiä. Toki adaptereitakin (Y-, SATA -> PWM jne) on olemassa, mutta silti. (PWM-liitintä ei muutenkaan suositella jaettavaksi esim Y-adaptereilla.)
- Onko virransyöttö oikeasti sitä mitä valmistaja väittää?
- Lämpökamerakuvia?
- Näyttisten PCI-E-väylien etäisyys SLI/Crosfire-mielessä. Tarpeeksi kaukana/liian lähellä?
- M.2 SSD-levyjen RAID-konfiguraatiot (0 & 1). Ovatko kaikki yhtä nopeita samoilla levyillä?
- Mitä kukin näppäin/jumperi tekee. Vastaus löytyy manuaalista, mutta lyhyt kuvaus voisi silti olla mainitsemisen arvoista.
- Jos emossa on 2 Ethernet-liitäntää, kuinka hyvin ne toimivat teamattuna Windowsissa? (Monessa mallissa integroidut verkkokortit eivät ole keskenään samoja.) (Esim. Biostarin ..G9-emossa on 10GbE-verkkokortti. Kuinkahan hauskaa sen testaaminen vasta olisi? )
- Jos emossa on WLAN-kortti, kuinka hyvin se toimii ja millaisilla nopeuksilla?
- Ovatko mahdolliset suojakuoret irrotettavissa? Esteettisen hyödyn ohella emon pitäminen puhtaana pölystä voi olla yllättävän työlästä ja ehkä jopa tarpeettoman kömpelöä.
​

- BIOS (Esim. koneen postausajat. Buuttaako kaikki emot yhtä nopeasti?)

- Millaiset ovat tuulettimien säätöominaisuudet?​

- Asus väittää eri mallien tukevan nopeampia muisteja, kuin toiset. Venyykö "hitaat" mallit kellottamalla yhtä nopeisiin lukemiin?


Hyvänä esimerkkinä on Asus (Z270). Useita emoja, ei vertailutaulukkoja, ei isoja kuvia emoista (jos haluat tarkistella liittimien sijainteja), osa spekseistä mainittu sekavasti (mm. PWM-liittimet) jne.

Ehdottomasti muistien testailua eri emojen välillä. Ainakin asuksen z170 sarjassa alemman kastin emolevyt ovat aivan kauheata kuraa eri kapuloiden kanssa. Toki ovat biosseja rukanneet, itselle tulee moisesta mieleen onko tahallista vai ei jotta saadaan kalliimpia malleja myytyä. Mutta ihan perus XMP profiilitkin kippaa koneen jumiin halvemmilla malleilla vaikka ei olisi lähelläkään valmistajan lupaamia maksimi kelloja. (Itsella ranger VII ja viimeisimmän biossin avulla kapulat kulkee edes välttävästi.) Impact makaa vieressä.

 

[HarriK]

Kompataan edellisiä, kattavat suorituskykymittaukset tuntuvat vähän turhilta kun ei noissa nykyään massiivisia eroja ole. Ehkä korkeintaan joku perusmittaus varmistelemaan että on linjassa muiden emojen kanssa.

Itseä kiinnostaisi myös käytännön testit tuuletinsäädöille UEFIssa, miten onnistuu esim. manuaalinen profiili tuulettimelle:
- Onko pwm minimeillä ja maksimeilla & lämpötiloilla jotain rajoituksia (Asuksella ainakin oli ihmeelliset rajoitteet omassa Z87:ssa)
- Saako käyrään montakin välipistettä vai onko pelkkä minmax.
- Minkä mukaan lämpötilat säätyvät, voiko sen vaihtaa.

Myös DPC testauksia olisi mielenkiintoinen nähdä kun niitä harvoin löytää, noissahan on joskus ollut tietyillä emoilla korkeitakin lukemia. Osaisi välttää ainakin pahimpia tapauksia kaiken varalta.

 

[Deleted member 3664]

Tuohon PWM tuuletintouhuun olisi vielä sekin kiva saada että ovatko ne ihan oikeasti aitoja PWM paikkoja. Ainakin Asuksella on männävuosina ollut lankkuja joissa on 4 pinnisiä tuuletinpaikkoja jotka eivät sitten olekaan PWM vaan ihan normaaleja volttihallinnoituja tuuletinpaikkoja. Tilanne on viime vuosina muuttunut mutta noin yleisesti ottaen aihe kiinnostaa. Viime vuosina on tullut uusia tuuletinmalleja ja esimerkiksi magneettilevitaatiotuulettimia (joita toistaiseksi tekee vain Corsair linsenssisopimuksella) ei kuuluisi ajaa splittereillä eikä muilla kuin PWM paikoilla joten senkin suhteen kiinnostaa montako tuuletinta lankkuun saa kiinni vai pitääkö jokaisen custom-loop rakentajan ostaa vielä erillinen tuuletincontrolleri mikä ottaa molexilla powerista virran.

 

[lehtv]

@akselic Joo tota harrastetaan aika paljon nykyäänkin, esim MSI Mortar emoissa 4-pin paikat tukevat vain jännitesäätöä. Itsekin mielelläni näkisin arvostelussa katsauksen tähän, mutta toisaalta sama tieto löytyy helposti emolevyn manuaalista "internal connectors" kohdasta.

 

[Deleted member 3664]

toisaalta sama tieto löytyy helposti emolevyn manuaalista "internal connectors" kohdasta.

Nojoo mutta manuaalia yleensä tulee katsottua vasta kun tuote on jo ostettu ja ainakin itse mielelläni tietäisi nuo jutut ENNEN ostamista. Siinä mielessä arvostelu olisi nimenomaan oikea paikka kertoa tästä.

 

[SS_Elite_Guard]

PWM-liittimien määrälle kannatusta sekä emolevyn fyysisen koon toteamukselle onko täysleveä vai kapeampi, on nähty noita melkein täysleveitä. Manuaalia olen lähinnä käyttänyt yleiskuvan katsomiseen sekä kotelokaapeleiden paikan varmistamiseksi vaikka nekin monissa nykyään vissiinkin koodattu levyyn. Samaten tuo että saako nuo tarpeettomat muovisuikaleet ilman väkivaltaa pois.

 

[Kautium]

Sotken tähän väliin sen verran, että sen lisäksi että testit jatkavat tuttua kulkuaan, niin nyt kun tässä olette uutta sivustoa foorumeineen puukkaamassa maailmalle, niin voisi ehkä olla ihan PR:n ja yhteisen hyvän nimissä paikallaan tehdä oma artikkelinsa video-oppaineen kellotuksen perusteista jne.

Ilmoilla on kuitenkin aika paljon sellaista "kellotushan on vain niiden vanhojen nörttien juttuja" -fiilistä, mutta saattaisi avata silmiä laajemmallekin joukolle jos edes jossakin määrin kansantajuisesti ensin selvennettäisiin mistä on kyse ja miten helppoa ja kustannusmielessäkin merkittävää koneen tehon kasvattaminen loppujen lopuksi voikaan olla. Kaverina voisi olla vaikka kädestä pitäen toteutettu esimerkki jollakin tietyllä kombolla, vaikka sillä muutenkin tulossa olevalla 7700K:lla ja mikä emo testissä nyt sitten onkaan.

 

[pq]

Speksit saa emolevyvalmistajilta, niitä tuskin kannattaa hirvesti alkaa hieromaan. Samaten suorituskyvyn pitäisi samankaltaisilla emolevyillä olla lähes identtistä (toki nämä kannattaa pintapuolisesti tarkistaa mutta ei valtavasti aikaa käyttää).

Eniten kiinnostaa se mitä valmistajat eivät kerro eli esim
- virransyötön laadukkuus (military grade marketing bs ei kerro oikeasti mitään, highres valokuva emolevystä ilman jäähdytysripoja olisi nannaa)
- onko kriittisten osien jäähdytyksestä huolehdittu (lämpömittari, tai se lämpökamera? tosin jäähdytyssiilistä otettu kuva ei kerro mitään hyödyllistä...)
- löytyykö UEFI:stä kaikki tarvittavat säädöt (ja toimivatko ne; joskus on niin bugista UEFI:ä nähty että päätä huimaa)

Komppaan myös tätä:

Tähän liittyen toivoisin myös kunnollista paneutumista. Eli jäähdytyssiilit irti ja MOSFETtien ja muiden komponenttien laadun arviointi sekä etenkin CPU:lle virtaa syöttävien vaiheiden lukumäärä ja toteutustapa. Mallia esimerkiksi Tweaktownin emolevyarvosteluista, kirjoittaja Steven Bassiri osaa asiansa mitä emolevyn VRM:n analysointiin tulee, hänen kädenjälkeään on mm. sinhardware.com sivusto josta löytyy erinomainen VRM-komponentteihin perehtyvä artikkeli ja (vanhentunut) Intel emolevyjen VRM-lista. Kaveri löytyy OCN forumilta nimimerkillä Sin0822.

Lisäksi toivoisin mittauksia emolevykannan ympäriltä - etäisyydet millimetreissä prosessorikannan keskipisteestä muistipaikkoihin ja ensimmäiseen PCIe-liittimeen. Tämä auttaisi määrittämään sopiiko jokin tietty iso ilmajäähy ilman ongelmia muistipaikkojen, ensimmäisen PCIe-liittimen ja ehkä myös lähellä olevien virta- ja tuuletinliittimien kanssa. Tämä olisi erityisesti microATX ja mini-ITX emolevyarvosteluissa toivottavaa.

Sen sijaan suorituskykyvertailut eri emolevyiden välillä ovat mielestäni aivan totaalisen turhaa ajanhukkaa. Erot ovat niin minimaalisia ettei suorituskyvyn pitäisi koskaan vaikuttaa emolevyn ostopäätökseen. Suorituskyky syntyy prosessorin, muistien, näytönohjaimen ja niiden kellotuksen seurauksena, ja suorituskykyvertailut kuuluvat niiden komponenttien arvosteluihin.

escaliburin muutkin huomiot hyviä

 

[debiloinen]

Edellä tulikin jo hyviä ideoita. Tuuletinsäädöt on ainakin itselle yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, jotta ei tarvitse asentaa koneelle mitään lisäohjelmia.

Yksi minkä voisi kokeilla niin emolevyn automaattikellotukset -> verrattuna käsin kellotettuna. Jossain uudessa Asuksen Z270 -emossa taisi olla lämpötilaan perustuva automaattikellotus. Kuulostaa eksoottiselta, että olisi kiva lukea lisää käytännön toteutuksesta.

 

[Sampsa]

Kiitos kaikille, paljon hyviä ajatuksia ja näillä eväillä ensi viikolla z270-artikkelin kimppuun

 

[Taneli-]

Lähes kaikki onkin jo mainittu yllä.
Yksi minkä voisi tehdä vaikka erillisenä ja laittaa linkkiä tarvittaessa olisi kattava kuvaus eri ominaisuuksista. Mitä ne oikeasti tarkoittavat, paljonko ne tuovat oikeasti hyötyä /eroa vanhempaan teknologiaan jne.

Tällä mietin:
a) uusia käyttäjiä
b) päivittäviä henkilöitä jotka eivät esim. 6/10 tms. vuoteen ole koteloa /emoa vaihtaneet eivätkä ole jaksaneet sen takia tutkia uusia muutoksia alalla tai muuten vaan nykyisin perheellisiä joilla ei ole ollut aikaa paneutua harrastuksen pariin.

Eli vaikka ihan yleisesti SATA vs SATA 2 vs SATA 3, USB 1.0 vs 2.0 vs 3.0/3.1 jne

Toki myös varovaisia rajauksia missä vaiheessa esim. virransyötöllä on väliä (jos jännitettä ei nosteta ja kellotetaan noin 4-4½GHz vs 1.5V 24/7 vesijäähyt) ja mitä väliä. Koska 80€ emo riittää, milloin "oikeasti" sitä 300€+ emoa tarvii.

Nyt kun asiaa rupesin pohtimaan niin;

Jossain vaiheessa voisi tietysti myös näytönohjaimia /näyttöjä varten tehdä vastaavan, eri muistityypit, eri liitäntämallien eroavaisuudet, miten resoluution kasvaminen oikeasti vaikuttaa mihinkään jne.

HD-levy, SSD-levy, missä ero, mitä hyötyä / haittaa.

Ehkä myös koteloista vaikka niissä ei paljoa uudistuksia viimeaikoina olekaan näkynyt (esim. miksi virtalähteen paikka on muutettu ylhäältä alas jne, onhan tässä vuosikymmenten aikana kuitenkin jotain muutosta ehtinyt tapahtua)

Toki tiedän että ne näkee todella helposti netistäkin mutta olisivat se ns. kiva jos ne olisi jokaisessa artikkelissa linkattuna "omana" tuotoksena eikä elitistisesti ajateltaisi että "kaikki" tietävät mitä esim. 1080p tai fullHD tarkoittavat.

Nuo menevät ehkä enempi "tehkää kun ehditte" artikkeleiksi mutta uskoisin että myös tuollaiset voisivat tuoda uusia lukijoita sivustolle / foorumille ihan tavallisen googletuksen tuloksena. Tarkoitushan ei ole luoda pientä elitistien paikkaa vaan mieluusti suuri yhteisö missä uudet nuoret ja vanhemmatkin tyypit oppivat ja toivottavasti nostavat pöytäkoneiden käyttäjäryhmää kotioloissa suuremmaksi.

 

[Joulukalja]

Onko tuo Msi levyissä oleva SSD M2 paikka paremmin jäähdytetty kuin Asuksessa? Asuksen arvosteluissa tuosta on tullut miinusta.

 

[njake]

BIOS boottiaika olikin jo mainittuna, pidän oleellisena asiana tätä. Vie nykyään ison osan koko boottiajasta.
Ja sitten miten siihen vaikuttaa ne, että laittaa "fast"-bootit ja ottaa turhat logot yms pois postauksesta.
Levyjen tunnistukseen oli myös se odotteluaikansa jossakin säädettävissä(voi jättää bootissa tunnistamatta jos laittaa liian pieneksi).

 

[Tup3x]

Minua kiinnostaa kovasti tuulettimien säätömahdollisuudet suoraan biossissa. Tukeeko PWM ja PWMitöntä säätämistä, voiko prosentit iskeä suoraan, voiko jotain käyrää laittaa ym.

Niin ja kunnolla perehtymistä emolevyn virransyöttöön.

 

[HarriK]

Onko tuo Msi levyissä oleva SSD M2 paikka paremmin jäähdytetty kuin Asuksessa? Asuksen arvosteluissa tuosta on tullut miinusta.

MSI:llä on joku metallilätkä siihen M2 SSD:n päälle alemmassa paikassa, ilmeisesti vaikuttaa muutaman asteen.

Edit: Kysyjällä näemmä vähän väärä ketju enkä itsekään huomannut. No olkoon.

 

[lehtv]

Selittäisikö joku mulle tämän boottiajan merkityksen. Eikös sleep ole se standardi nykyään, eli konetta ei laiteta kokonaan kiinni paitsi jos on pakko. Jos kone suljetaan esim kerran kuussa tai jopa kerran viikossa, mitä väliä boottiajalla on?

 

[Joulukalja]

MSI:llä on joku metallilätkä siihen M2 SSD:n päälle alemmassa paikassa, ilmeisesti vaikuttaa muutaman asteen.

Edit: Kysyjällä näemmä vähän väärä ketju enkä itsekään huomannut. No olkoon.

Mielestäni oikea ketju kysyä jos vertailussa on Msi ja Asus lippulaivat. Ylipäätänsä onko tuosta hyötyä.

 

[Asmola]

Selittäisikö joku mulle tämän boottiajan merkityksen. Eikös sleep ole se standardi nykyään, eli konetta ei laiteta kokonaan kiinni paitsi jos on pakko. Jos kone suljetaan esim kerran kuussa tai jopa kerran viikossa, mitä väliä boottiajalla on?

Varmaan joillain on tapana sammuttaa kone yöksi ja aamulla kiire päästä katsomaan uusimmat Facebook-päivitykset/NHL-tulokset? Ei kai siihen muuta selitystä ole. Kellotellessa esim. bootissa tehtävät muistitestit on hyvä pitää päällä, niin hyvällä tuurilla välttää Windowsin pahimman korruptoitumisen.

 

[Smanci]

Selittäisikö joku mulle tämän boottiajan merkityksen. Eikös sleep ole se standardi nykyään, eli konetta ei laiteta kokonaan kiinni paitsi jos on pakko. Jos kone suljetaan esim kerran kuussa tai jopa kerran viikossa, mitä väliä boottiajalla on?

Sleep standardiko? Ehkä pienessä osassa tosiharrastajien pöytäkoneista.

 

[Taneli-]

Selittäisikö joku mulle tämän boottiajan merkityksen. Eikös sleep ole se standardi nykyään, eli konetta ei laiteta kokonaan kiinni paitsi jos on pakko. Jos kone suljetaan esim kerran kuussa tai jopa kerran viikossa, mitä väliä boottiajalla on?

Se oli enempi teininä (tai no, kun ekoja PC koneita itse hankki, 11k markkaa 90-pentium) niitä piti yötä päivää auki ja esim. irc logia keräsi ja muisti kertoa miten monta kuukautta oli uptime. Nykyisin koneen sammuttaa illasta kun menee maaten esim. 21-22 ja töiden jälkeen illasta kun tulee kotiin esim. 18 avaa. Noin siis peruskäyttäjän näkökulmasta ja hieman kärjistäen.

Itsellä on jo pidempään ollut sellainen suhtautuminen että ATK on kiva harrastus mutta varmaan alkaen ensimmäisten pidempiaikaisten seurustelusuhteiden olen pyrkinyt järkeistämään touhua.

Onko se sitten miten fiksua jos tyttöystäväkin kommentoi siitä miten aamustondiksessa on pakko katsoa sähköposteja koneelta mikä on siinä sängyn vieressä ennenkuin viitsii nousta kunnolla ylös, käydä vessassa, syödä saati lähteä töihin kun toinen yrittää nukkua siinä vieressä. Noh, sellaista se oli 90-luvulla. Varsinkin kun ISDN oli "vain yhden soitetun puhelun hintainen" kello 18 perjantai illasta kello 06 maanantai aamuun.

Mutta no, ei se rehellisesti niin paljoa tunnu onko se käynnistyminen 10sek tai 20sek SSD levyn kanssa työpöydälle.

 

[Recycle]

Lähes kaikki onkin jo mainittu yllä.
Yksi minkä voisi tehdä vaikka erillisenä ja laittaa linkkiä tarvittaessa olisi kattava kuvaus eri ominaisuuksista. Mitä ne oikeasti tarkoittavat, paljonko ne tuovat oikeasti hyötyä /eroa vanhempaan teknologiaan jne.

Tällä mietin:
a) uusia käyttäjiä
b) päivittäviä henkilöitä jotka eivät esim. 6/10 tms. vuoteen ole koteloa /emoa vaihtaneet eivätkä ole jaksaneet sen takia tutkia uusia muutoksia alalla tai muuten vaan nykyisin perheellisiä joilla ei ole ollut aikaa paneutua harrastuksen pariin.

Eli vaikka ihan yleisesti SATA vs SATA 2 vs SATA 3, USB 1.0 vs 2.0 vs 3.0/3.1 jne

Toki myös varovaisia rajauksia missä vaiheessa esim. virransyötöllä on väliä (jos jännitettä ei nosteta ja kellotetaan noin 4-4½GHz vs 1.5V 24/7 vesijäähyt) ja mitä väliä. Koska 80€ emo riittää, milloin "oikeasti" sitä 300€+ emoa tarvii.

Itsekin olen sitä mieltä, että uusia ja vähemmän asiasta tietäviä varten olisi jollakin hyvä vääntää rautalangasta, että millaisen emolevyn pääpiirteiltään tarvitsee eri käyttötarkoitusta varten. Miksi toinen Z270 emolevy maksaa 140€ ja toinen 300€? Mitkä näiden olennaisimmat erot ovat ja missä tilanteessa on järkevää sijoittaa kunnolla emolevyyn ja milloin riittää halvempikin vaihtoehto. Esim virransyöttöön olisi hyvä perehtyä sillä itsellä ei ole tästä mitään käsitystä, mutta siitä huolimatta se tuntuu olevan ainakin kellottajilla merkittävä tekijä.

 

[lehtv]

Sleep standardiko? Ehkä pienessä osassa tosiharrastajien pöytäkoneista.

Niin, jos tosiharrastajat määritellään sen mukaan käyttävätkö sleeppiä vai ei "No true scotsman..."

Onko jotain hyvää syytä miksei sleep moden pitäisi olla "se oikea tapa"? Sleepistä palaaminen kuitenkin on lähes välitöntä, eli jos on henkilö joka välittää siitä kuinka nopeasti kone käynnistyy jokapäiväisessä käytössä niin kannattaa käyttää sleeppiä. Jos taas on henkilö joka ei välitä, niin silloin ei emon boottausnopeus ole relevantti asia emolevyä ostaessa. Lisähyötynä sleep modessa, että samat ikkunat ovat auki kun mitkä olivat auki koneelta lähtiessä.

 

[lehtv]

Se oli enempi teininä (tai no, kun ekoja PC koneita itse hankki, 11k markkaa 90-pentium) niitä piti yötä päivää auki ja esim. irc logia keräsi ja muisti kertoa miten monta kuukautta oli uptime. Nykyisin koneen sammuttaa illasta kun menee maaten esim. 21-22 ja töiden jälkeen illasta kun tulee kotiin esim. 18 avaa. Noin siis peruskäyttäjän näkökulmasta ja hieman kärjistäen.

Hmm, mä kyllä aina laitan koneen vaan sleeppiin pidemmäksikin aikaa. Se on vaan kätevämpää, ei yksinkertaisesti ole syytä sammuttaa konetta kokonaan. En sulje puhelintakaan tai tablettia joka kerta kun lopetan käytön siltä päivältä, ne on auki 24/7/365 paitsi jos akku loppuu.

 

[Smanci]

Niin, jos tosiharrastajat määritellään sen mukaan käyttävätkö sleeppiä vai ei "No true scotsman..."

Onko jotain hyvää syytä miksei sleep moden pitäisi olla "se oikea tapa"? Sleepistä palaaminen kuitenkin on lähes välitöntä, eli jos on henkilö joka välittää siitä kuinka nopeasti kone käynnistyy jokapäiväisessä käytössä niin kannattaa käyttää sleeppiä. Jos taas on henkilö joka ei välitä, niin silloin ei emon boottausnopeus ole relevantti asia emolevyä ostaessa. Lisähyötynä sleep modessa, että samat ikkunat ovat auki kun mitkä olivat auki koneelta lähtiessä.

Ei tosiharrastajuuden määritelmällä ole mitään tekemistä sen kanssa, käyttääkö sleepiä vai ei.

Sleep ei aina toimi ihan sujuvasti kaikkien ajurien kanssa tai joku muu noitarumpu heittää systeemin jumiin, herättää tahtomatta, jne. Ei kiinnosta ruveta setvimään jotain korruptoitumisia tai muita jumeja

 

[Kautium]

Hmm, mä kyllä aina laitan koneen vaan sleeppiin pidemmäksikin aikaa. Se on vaan kätevämpää, ei yksinkertaisesti ole syytä sammuttaa konetta kokonaan. En sulje puhelintakaan tai tablettia joka kerta kun lopetan käytön siltä päivältä, ne on auki 24/7/365 paitsi jos akku loppuu.

En ymmärrä minäkään porukkaa, joka ei sleeppiä käytä. Virtapainikkeen painamisesta 5 sekunnissa työpöydälle ja homma jatkuu tasan siitä missä oltiin menossa. Käytännössä konetta ei nykyään tarvitse bootata kuin kerran kuussa Windowsin päivitysten asentamisen jälkeen.

Ei tosiharrastajuuden määritelmällä ole mitään tekemistä sen kanssa, käyttääkö sleepiä vai ei.

Sleep ei aina toimi ihan sujuvasti kaikkien ajurien kanssa tai joku muu noitarumpu heittää systeemin jumiin, herättää tahtomatta, jne. Ei kiinnosta ruveta setvimään jotain korruptoitumisia tai muita jumeja

Ei ole tuollaisia ongelmia tullut vastaan millään edes etäisesti nykyaikaisella raudalla/softalla ja omia aikoja tapahtuvat heräilyt saa kuriin, kun konffaa järjestelmän oikein ja ottaa ne herättelyt pois päältä.

Mutta eipä siinä, ei sitä pakko ole käyttää. Toivoisin kuitenkin, ettei harrastettaisi tuollaista noitavainoa hienon ominaisuuden vähättelemiseksi.

 

[Kautium]

Joo, tuo on tosiaan selvä pullonkaula, itellä melkeinpä kauemmin tuo Asuksen logo/POST-tiedot (mikäli logo pois päältä) kuin itse boottinopeus M.2 levyltä.

e: Mitään sleepejä nyt ei harrasteta, kun on 24/7 SER-laitteet päällä.

No jos ne on 24/7 päällä, niin sitä vähemmän on merkitystä millään boottinopeudella.

 

[Henriquez]

Tosiaan nopea katsaus emolevymallien eroihin kun verrataan B sarjaa, Z sarjaa jne. Ja simppeli yhteenveto siitä, voiko noita muita kuin Z malleja käyttää kellotuksiin miten hyvin. Ja mitkä ne oleellisimmat erot ovat näiden välillä. Toki jostain täytyy varmasti karsia jos kirjoittajia ei löydy tarpeeksi.

Kaikkien yllämainittujen juttujen vuoksi tietenkin olisi hyvä ja toivottavaa että io-techin linja keskittyy 90% näihin rauta tason artikkeleiden tuottamiseen.

Mielestäni kun jos lähtee joka osa alueelle kalastamaan niin jälki on korkeintaan keskinkertaista.

 

[Hiikeri]

Kiinnostaa kuten muistien-maksimi nopeus. Kulkeeko emo esim. yli 4133 muisteilla?

 

[jonesky12345]

Jonkinlainen interaktiivinen taulukko ominaisuuksista olisi hauska, esimerkiksi sellaisella tyylillä, että mahdollisimman moni emolevy olisi dokumentoitu mittojen, pwm liitinten yms sälän suhteen ja sitten emon valinnassa voisi tikata bokseista esim >/= 5pwm liitäntää, min 50mm socketista muistislottiin yms ja sitten taulukko suodattaisi emot jotka täyttävät kriteerit.

 

[Henriquez]

Jonkinlainen interaktiivinen taulukko ominaisuuksista olisi hauska, esimerkiksi sellaisella tyylillä, että mahdollisimman moni emolevy olisi dokumentoitu mittojen, pwm liitinten yms sälän suhteen ja sitten emon valinnassa voisi tikata bokseista esim >/= 5pwm liitäntää, min 50mm socketista muistislottiin yms ja sitten taulukko suodattaisi emot jotka täyttävät kriteerit.

Ideana varmaan ihan hyvä, mutta vaatisi melkoisen työmäärän.

 

[SloBo]

Muutama sana valmistajan saman sarjan eri hintaluokan tuotteiden keskeisistä eroista, muistaen myös ne, joista ei ole mainintaa valmistajan sivuilla. Eli käytännössä tietoa siitä, onko järkeä maksaa Ultra Terminator Mega-Blaster 8000X Rampage -mallista satanen enemmän kuin 7000X Kökkötraktorista.

 

[Fenotype]

Kovasti kiinnostaa tietää onko emolevyn pwm säädettävät virtaliittimet oikeita vai feikkejä.

Sekä myös kiinnostaa kuinka hyvin data liikkuu kun luetaan 6 sata portista samaan aikaan. Intelillä nopeudet ovat tukehtuneet rajusti kun taas amd lankulla data on liikkunut joka portista täysillä. Mittaaminen tuo omat haasteensa nyky emoilla, kun intelillä on puolet sata porteista jaettu m.2 ssd porttien kanssa.

Voi jälkeenpäin isosti potuttaa kun huomaa että puolet sata porteista on rampautttu m.2 porttien kustannuksella.

 

[pq]

Muutama sana valmistajan saman sarjan eri hintaluokan tuotteiden keskeisistä eroista, muistaen myös ne, joista ei ole mainintaa valmistajan sivuilla. Eli käytännössä tietoa siitä, onko järkeä maksaa Ultra Terminator Mega-Blaster 8000X Rampage -mallista satanen enemmän kuin 7000X Kökkötraktorista.

Tämä ei huono idea, monasti kun testissä ei kuitenkaan ole kaikkien valmistajien kaikkia malleja. Hirveästi ei kannata työtä tuohon käyttää mutta kommenttien tyyliin "tässä Ultra Terminaattorissa on Kökkätraktoriin verrattuna paljon parempi virransyöttö" ei hirveästi pitäisi viedä aikaa ja vaivaa mutta helpottaa emolevyn valintaa.

Sekä myös kiinnostaa kuinka hyvin data liikkuu kun luetaan 6 sata portista samaan aikaan. Intelillä nopeudet ovat tukehtuneet rajusti kun taas amd lankulla data on liikkunut joka portista täysillä. Mittaaminen tuo omat haasteensa nyky emoilla, kun intelillä on puolet sata porteista jaettu m.2 ssd porttien kanssa.

Tätä ei tarvitse ainakaan Intelipuolella Z270 yms. emolevyillä testata erikseen, tuossa kun on lähes poikkeuksetta pullonkaula southbridgen ja prosessorin välillä oleva DMI mikäsiirtää uusissa emolevyissä maksimissaan 4 gigatavua sekunnissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Direct_Media_Interface

(Poikkeuksen tuohon tekevät suoraan prosessoriin liitetyt m.2 portit joilla luonnollisesti on dedikoitu kaistansa, mutta nämä puolittavat näytönohjaimen kaistan joten näillä päädytään ojasta allikkoon...)