Intelin vuotaneet roadmapit vihjaavat uusista ongelmista 10 nanometrin valmistusprosessissa

[Kaotik]

Intelin 10 nanometrin valmistusprosessi on matkannut ongelmasta toiseen ja on nyt jo yli kaksi vuotta jäljessä alkuperäisestä aikataulustaan. Viime aikoina yhtiön roadmapeissa on pyörinyt Ice Lake -koodinimellinen prosessori, jonka on vihdoin tarkoitus tuoda 10 nanometrin valmistusprosessi massatuotantoon.

Intelin aiempien roadmappien mukaan Ice Lake -arkkitehtuuriin perustuvien prosessoreiden piti tulla työpöytä- ja palvelinpuolelle vuoden 2020 aikana. Vuoden aloittaneilla CES-messuilla yhtiö puolestaan kertoi tuovansa Ice Lake -arkkitehtuuriin perustuvat U-sarjan prosessorit myyntiin vielä tämän vuoden puolella.

Nyt Tweakers-sivusto on saanut käsiinsä kaksi roadmappia, jotka heittävät kylmää vettä 10 nanometrin odotukselle. Roadmapit ovat tulleet kahden eri lähteen kautta, mutta ne ovat peräisin samasta Dellin diapaketista.

Vuotaneiden roadmappien mukaan 10 nanometrin valmistusprosessi ei ole tulossa työpöytäpuolelle lainkaan ennen vuotta 2022. Roadmapin mukaan S-sarjaan eli työpöytäpuolelle on seuraavaksi luvassa 14 nanometrin Comet Lake, joka julkaistaisiin ensi vuoden vuosineljänneksen aikana, jonka jälkeen vuorossa olisi vuotta myöhemmin julkaistava Rocket Lake niin ikään 14 nanometrin prosessilla valmistettuna. Sekä Comet Lake että Rocket Lake tulevat sisältämään parhaimmillaan 10 ydintä. Xeon E -sarja noudattaa työpöytäpuolen mallia noin neljänneksen aikaistetulla aikataululla. Ainakin Xeon E -sarja tulee saamaan PCI Express 4.0 -tuen Rocket Laken myötä vuonna 2021.



Kannettavien puolella tilanne näyttää vähän paremmalta. Roadmapin mukaan Intel tulee todellakin julkaisemaan U- ja Y-sarjojen vähävirtaiset Ice Lake -prosessorit tänä vuonna ja jopa selvästi ilmoitettua aiemmin eli kuluvan neljänneksen aikana. Samassa roadmapissa ainakin osa palkeista alkaa siitä, kun valmistaja saa prosessorit tuotantokäyttöön, joten on mahdollista että varsinaiset Ice Lake -kannettavat tulevat saataville vasta vuoden loppupuolella, kuten Intel totesi CES-messuilla. 10 nanometrin tilanteen kannalta sekä Ice Lake-U että -Y tulevat saataville vain rajoitetusti. Toistaiseksi ei ole varmuutta, puhutaanko Cannon Lake -katastrofin kaltaisesta rajoitetusta saatavuudesta, vai jostain lievemmästä. Ice Lake-Y -prosessorit ovat tuplaytimisillä kun -U-prosessorit tulevat saataville 2- ja 4-ytimisinä.

Ensimmäiset täydellä volyymillä markkinoille saapuvat 10 nanometrin prosessorit Intelin vuotaneissa roadmapeissa ovat Tiger Lake-U ja Tiger Laky-Y, jotka tulevat saataville näillä näkymin vuoden 2020 toisella neljänneksellä toisen roadmapin mukaan, mutta tässä lienee jälleen kyse ajankohdasta jolloin valmistajat saavat prosessorit käsiinsä, sillä kaupallisen puolen roadmapin mukaan samat prosessorit tulevat saataville vasta vuotta myöhemmin, tosin epävarmuutta viittaavalla ”TBD”-merkinnällä (To Be Decided/Determined).

Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta kaupallisen puolen roadmapissa on Rocket Lake-U -prosessorit, joiden perään on merkitty erikseen 14 nanometrin 4- – 6-ytimisten prosessoreiden rinnalle 14 nanometrin grafiikkaohjain. Ratkaisu voisi viitata Intelin siirtävän Xe-arkkitehtuurin myötä ainakin osan integroiduista grafiikkaohjaimista erilliselle pikkusirulle, joka voitaisiin valmistaa tarvittaessa eri prosessilla kuin itse prosessori.

Lähde: Tweakers

Huom! Foorumiviestistä saattaa puuttua kuvagalleria tai upotettu video.

Linkki alkuperäiseen uutiseen (io-tech.fi)

Palautelomake: Raportoi kirjoitusvirheestä

 

[hsalonen]

..ja hiljainen myöntäminen sille, että lisäytimiä olisi saanut nykyisilläkin valmistusprosesseilla jo kauan... Mutta koska ei ollut kilpailua, voitiin myydä sitä samaa vanhaa.

Toivottavasti AMD menee ohi ja lujaa..

 

[mRkukov]

Käyköhän tässä lopulta niin että koko 10nm jää tulematta ja Intel vaihtaa suoraan seuraavaan 7nm prosessiinsa.

Tällä kertaa ei taida Intelilläkään riittää rahkeet maksaa kilpailijaa ulos esim palvelinpuolelta. Viimeksi se vielä onnistui, mutta nyt näyttää Intelin kannalta aika pahalta. Jos 10nm ei ole valmis 10 coren työpöytäprossuille, ei se ole valmis 32 coren servereihinkään. Chiplet arkkitehtuuri puuttuu, eikä monoliittiä tuolla prosessilla voi tehdä. Tässä on muutama vuosi hyvin aikaa vaihtaa punaisiin servereihin. Sitten kun intel saa oman chiplet arkkitehtuurin niin menee vuosi pari sen validoinneissa, ihan kuten amd:llä. Tähän asti Intelin uudet tuotteet ovat olleet vain "drop in" eikä laajoja testejä tarvita. Chipletit ei onnistukaan niin kevyesti.

 

[Crom]

Käyköhän tässä lopulta niin että koko 10nm jää tulematta ja Intel vaihtaa suoraan seuraavaan 7nm prosessiinsa.

En usko koska näyttää siltä että Intel on jo nyt joutunut kiihdyttämään aikataulua ja nostamaan ytimien määrää vastauksena AMD:lle. Jos Intel jatkaa edelleen yhden ison piirin strategialla, niin en usko että he ovat ensimmäisten joukossa siirtymässä 7nm prosessiin, piirin koko on kuitenkin niin iso että huonoilla saannoilla hinnat nousee pilviin. Intelillä on ehkä oma chiplet tyyppinen ratkaisu työn alla, mutta ainakaan road-mapissa ei ole siitä mitään viitteitä seuraavaan pariin vuoteen.

 

[E.T]

Ei taida tuo 10nm kellottua edes niinkään hyvin kuin GloFon/Samsungin 14nm mobiili-SOC prosessi, jolla nykyiset Ryzenit on tehty.
Jos nyt edes saavat paljoa mitään toimivaa aikaan.

Tietenkin se on mahdollisuus että pyrkivät suoraan 7nm:än.
Mutta kun kerran 10nm:stä ei olisi edelleenkään tulossa oikein yhtään mitään, niin ei 7nm ainakaan yhtään helpompi ole saada toimimaan.
Taitaa kohta mennä Samsungin fabitkin ohi Intelistä.

 

[antero]

Intelillä on kuitenki tärkein tuote palvelimet ja siellä ARM vie osuutta yhä enemmän, on mahdollista että Intel on hiljentänyt muiden tuotteiden kehitystä jotta saisi ARM tuotteille kilpailijan aikaiseksi.

Ampere launches its first ARM-based server processors in challenge to Intel

Huawei Unveils Industry's Highest-Performance ARM-based CPU

Qualcomm Eyes Intel With Centriq 2400 Arm Server Chip

Amazon's New Processor Is Just One of Several Threats Intel Is Facing

Toki kilpailua piisaa

AMD expected to significantly impact Intel’s server dominance by 2021

 

[halcyon]

PCIe4 v.2021, melkein 2V AMD:n jälkeen? Ihmettelen kyllä minkälainen myllerrys Intelillä menee. Yleensä ovat aina piirisarjoissa ensimmäisenä. Nyt on sekä CPUt, valmistusprosessi että piirisarjat jotenkin kaikki jäljessä. Noh, eipä täydy heti päivittää....

 

[eternality]

Täytyy olla kyllä jotain aika perustavanlaatuista pielessä kun lykkäystä tulee vuosia kerralla, eli ilmeisesti isoja osia prosessista joudutaan muuttamaan ja validoimaan uusiksi?

 

[Kaotik]

PCIe4 v.2021, melkein 2V AMD:n jälkeen? Ihmettelen kyllä minkälainen myllerrys Intelillä menee. Yleensä ovat aina piirisarjoissa ensimmäisenä. Nyt on sekä CPUt, valmistusprosessi että piirisarjat jotenkin kaikki jäljessä. Noh, eipä täydy heti päivittää....

Tuskin AMD:lla piirisarjaan on tulossa PCIe 4.0:aa ihan heti, prosessoreihin vain

 

[Hannibal]

Ei taida tuo 10nm kellottua edes niinkään hyvin kuin GloFon/Samsungin 14nm mobiili-SOC prosessi, jolla nykyiset Ryzenit on tehty.
Jos nyt edes saavat paljoa mitään toimivaa aikaan.

Tietenkin se on mahdollisuus että pyrkivät suoraan 7nm:än.
Mutta kun kerran 10nm:stä ei olisi edelleenkään tulossa oikein yhtään mitään, niin ei 7nm ainakaan yhtään helpompi ole saada toimimaan.
Taitaa kohta mennä Samsungin fabitkin ohi Intelistä.

Itse asiassa 7nm saattaa olla helpompi koska Euv vai mikä sen ultravioletin lyhenne nyt olikaan yksinkertaistaa valotusta, ei tarvita niin montaa maalia kuin nykyisellä tekniikalla.

 

[Griffin]

Onkohan intelillä esim:
1 tiimi kehittämässä kokoajan 14 nanon prosessia.
Toinen tiimi kehittämässä 10 nanon prosessia.
Kolmas tiimi kehittämässä 7 nanon prosessia.

 

[E.T]

Itse asiassa 7nm saattaa olla helpompi koska Euv vai mikä sen ultravioletin lyhenne nyt olikaan yksinkertaistaa valotusta, ei tarvita niin montaa maalia kuin nykyisellä tekniikalla.

Vaikka joku asia olisikin helpompi, niin kyllä siinä varmasti on muita omia haasteita.

 

[JiiPee]

Täytyy olla kyllä jotain aika perustavanlaatuista pielessä kun lykkäystä tulee vuosia kerralla, eli ilmeisesti isoja osia prosessista joudutaan muuttamaan ja validoimaan uusiksi?

Niin noh onhan tuossa ollut huhuja että se alkuperäinen 10nm olisi kuopattu ja kuumeisesti värkättäisiin nyt uutta spekseiltään hiukan löysempää versiota 10nm prosessista.

 

[vemkki]

Onkohan intelillä esim:
1 tiimi kehittämässä kokoajan 14 nanon prosessia.
Toinen tiimi kehittämässä 10 nanon prosessia.
Kolmas tiimi kehittämässä 7 nanon prosessia.

Näin se varmasti on, vaikka tietoa jaetaankin.

 

[mRkukov]

Muistaakseni jossain oli kommenttia siitä että 10nm ongelmien ratkonta "kävisi suoraan" 7nm prosessille. Siksi 10nm kannattaa viedä lähes loppuun, vaikkei sitä massavalmistukseen koskaan käytettäisi. Toisin sen verran kovaa suorittamista että taitaa se 7nm olla monen vuoden päässä.

 

[Hessu]

Onkohan intelillä esim:
1 tiimi kehittämässä kokoajan 14 nanon prosessia.
Toinen tiimi kehittämässä 10 nanon prosessia.
Kolmas tiimi kehittämässä 7 nanon prosessia.

Eiköhän tuolla ole ihan omat kehitysyksikkönsä jokaiselle valmistusteknologialle. Valmistusyksikkö taas pitää sisällään useita tiimejä/ryhmiä. Onhan 7nm käsittääkseni jo pidemmän aikaa kehitetty (muutama vuosi). Ei näitä kuitenkaan parissa kuukaudessa suunnitella ja laiteta tuotantoon.

 

[IcePen]

Jumankauta vielä vuonna 2021 Q2 julkaistaan uusi 14nm prosessorimalli se on sama kun Mersedes toisi myyntiin uuden höyrymootorilla toimivan S sarjan mallin.



Edit lisäys:

Voiskohan Inteliä vaivata jo muna/kana ongelma tehdaspuolella kun se on joutunut varaamaan suurenmäärän tehtaistaan 14nm prosessorituotantoon helpottaaksen prossupulaa niin enää ei ole jäljellä tehdastiloja joihin voisi rakentaa uutta 10nm tuotantoa ts vaikka se saisi sen 10nm prosessin kuntoon sillä ei ole valmiina vapaita tehdastiloja johon sen sijoittaisi (14nm tuotantoahan ei voi keskeyttää päivityksen vuoksi kun se siirtäisi asiakkaita vähintään päivityksenajalta suoraan AMD:lle) ts tulee vain läppäripuolen 10nm piirejä koska vain ne tehtaat on valmiiksi käytetävissä 10nm tuotantoon.

Meinaan kun vuosi 2022 10nm massavalmistuksen aloitukseksi selityisi helposti sillä että se on aikaisin hetki mihinmenssä saadaan rakennetua kokonaan uusia tehtaita.

 

[Mendel]

Intelillä on tainnut Mooren laki vaihtua vahingossa Murphyn lakiin

 

[IcePen]

...
Ice Lake-Y -prosessorit ovat tuplaytimisillä kun -U-prosessorit tulevat saataville 2- ja 4-ytimisinä.
...

Vaikka ne olisi kuinka vähävirtaisia niin niiden myynti voi olla vähän nihkeää kun AMD tarjoaa samanaikaan vähintään 4 ydintä + SMT samaan tai halvempaan hintaan.

 

[FireFly Renaissance]

Ei taida tuo 10nm kellottua edes niinkään hyvin kuin GloFon/Samsungin 14nm mobiili-SOC prosessi, jolla nykyiset Ryzenit on tehty.
Jos nyt edes saavat paljoa mitään toimivaa aikaan.

Tietenkin se on mahdollisuus että pyrkivät suoraan 7nm:än.
Mutta kun kerran 10nm:stä ei olisi edelleenkään tulossa oikein yhtään mitään, niin ei 7nm ainakaan yhtään helpompi ole saada toimimaan.
Taitaa kohta mennä Samsungin fabitkin ohi Intelistä.

Voihan se kellottua, mutta se ei riitä, jos intelin 14nm on selvästi parempi.

 

[FireFly Renaissance]

Intelillä on tainnut Mooren laki vaihtua vahingossa Murphyn lakiin

Kyse on enemmänkin tästä:

Dennard scaling - Wikipedia

Sähkö ei enää kulje.

 

[love_doctor]

Roadmapin mukaan Intel tulee todellakin julkaisemaan U- ja Y-sarjojen vähävirtaiset Ice Lake -prosessorit tänä vuonna ja jopa selvästi ilmoitettua aiemmin eli kuluvan neljänneksen aikana.
Ensimmäiset 10 nanometrin prosessorit Intelin vuotaneissa roadmapeissa ovat Tiger Lake-U ja Tiger Laky-Y, jotka tulevat saataville näillä näkymin vuoden 2020 toisella neljänneksellä toisen roadmapin mukaan

Teksti kaipaa ehkä hiukan hiomista? 2. roadmapin (dell) mukaan 10nm tulee Ice Laken myötä 2019 ja 1. roadmapin mukaan Tiger Laken myötä 2021 kun taas 2. roadmapissa Tiger Laken ajankohdaksi mainittu 2020.

 

[love_doctor]

Kyse on enemmänkin tästä:

Dennard scaling - Wikipedia

Sähkö ei enää kulje.

Dennard scaling meinaa, että prosessin pienentyessä energiatehokkuus kasvaa tietyn kaavan mukaan, koska muuten isompi porttimäärä johtaisi isompaan tehonkulutukseen. En näe, että tämän tarvitsisi päteä ainakaan optimaalisella kertoimella. Kunhan pienempi prosessi kuluttaa korkeintaan yhtä paljon kuin edellinen, päästään +/- 0 -tilanteeseen (paitsi R&D:n ja valmistuskustannusten osalta). Intelillä on prosessissaan jotain isoja ongelmia, koska muiden 7nm on samaa kokoluokkaa (esim. Applen A12) ja jo marketeissa.

 

[Kaotik]

Teksti kaipaa ehkä hiukan hiomista? 2. roadmapin (dell) mukaan 10nm tulee Ice Laken myötä 2019 ja 1. roadmapin mukaan Tiger Laken myötä 2021 kun taas 2. roadmapissa Tiger Laken ajankohdaksi mainittu 2020.

Juu siis tuossa 2. roadmapissa on vissiin aikataulut valmistajien kannalta, ensimmäisessä kuluttajien

 

[love_doctor]

Juu siis tuossa 2. roadmapissa on vissiin aikataulut valmistajien kannalta, ensimmäisessä kuluttajien

Juu tarkoitin, että jos roadmapin mukaan Ice Lake on 10nm ja tulee 2019, ei 2020-2021 ilmestyvä Tiger Lake voi silloin olla ensimmäinen 10nm prosessori. Se voi olla ensimmäinen molemmissa roadmapeissa esiintyvä 10nm prosessori tai jos roadmapit kuvaavat eri asioita, niin ehkä silloin, mutta ainakin omat ajatukset menivät tuosta hiukan umpisolmuun.

 

[FireFly Renaissance]

Dennard scaling meinaa, että prosessin pienentyessä energiatehokkuus kasvaa tietyn kaavan mukaan, koska muuten isompi porttimäärä johtaisi isompaan tehonkulutukseen. En näe, että tämän tarvitsisi päteä ainakaan optimaalisella kertoimella. Kunhan pienempi prosessi kuluttaa korkeintaan yhtä paljon kuin edellinen, päästään +/- 0 -tilanteeseen (paitsi R&D:n ja valmistuskustannusten osalta). Intelillä on prosessissaan jotain isoja ongelmia, koska muiden 7nm on samaa kokoluokkaa (esim. Applen A12) ja jo marketeissa.

Samalla myös nopeuden pitäisi nousta, mikä ei ole enää pitkään aikaan pitänyt paikkansa. Nyt, jos nopeus jopa laskee, Intel on ongelmissa noiden työpöytäsirujen kanssa. Kannettavien puolella ongelma ei ole samanlainen, mikä selittäisi tuon roadmapin.

 

[Griffin]

Vaikka ne olisi kuinka vähävirtaisia niin niiden myynti voi olla vähän nihkeää kun AMD tarjoaa samanaikaan vähintään 4 ydintä + SMT samaan tai halvempaan hintaan.

Kun kannettavista jostain ihme syystä halutaan naurettavan ohuita ja pieniä, niin kyllä vähävirtaisuus on erittäin kova juttu siinä osassa kannettavia.

Tietysti onhan se kiva, jos akku kestää mahdollisimman pitkään.

Itsellä on vielä käytössä esim 10 vuotta vanha 2 core aceri. Se on kohtuu luuska, mutta uskoisin tuon uuden esim pesevän sen suorituskyvyssä 10-0..

Uskoisin kehitystä tapahtuneen huimasti sekä CPU, että GPU puolella (omassa läpyskässä on vielä piirisarjaan integroitu näyttis). SSD ja se, että ei käytä jonninjoutavia viruskillereitä ym tietoturhasoftia auttaa paljon.

Kevytkannettavassa on kyllä parempi, jos on parempi IPC ja pienempi virrankulutus, VS peruskäyttöön tarpettoman monta corea.

 

[love_doctor]

Samalla myös nopeuden pitäisi nousta, mikä ei ole enää pitkään aikaan pitänyt paikkansa. Nyt, jos nopeus jopa laskee, Intel on ongelmissa noiden työpöytäsirujen kanssa. Kannettavien puolella ongelma ei ole samanlainen, mikä selittäisi tuon roadmapin.

No joo, jos kirjaimellisesti katsoo tuota "therefore increases operating frequency by about 40% (1.4x).", tuo polku kuljettiin loppuun joskus noin 2008, kun Netburstin kanssa tavoiteltiin neljää gigahertsia. Silloin kahden nm-generaation väli vielä saattoi olla 40% eli johonkin 65nm asti taisi päteä. Seuraavan 45nm-generaation olisi pitänyt jo kulkea 5,3 GHz. Alkup. paperi on 70-luvun puoliväliltä kun Intelin 8080 oli ihan uusi.

Nyt nopeimmissa turbo on yhdellä corella 5,0 GHz, kunnes alkaa throttlaamaan ennen pitkää. Nopeimmat Sandy Bridget olivat 3,6 / 4,0 Ghz ja nyt Coffee Lakeissa 4,0 / 5,0 Ghz. Eli ei hirveän paljon 7 CPU-generaatiossa (2 prosessigeneraatiota).

 

[Griffin]

Kun katsoo kehitystä yleisesti, viivanleveyden pienetessä, niin ei sinänsä ole ollenkaan yllättävää, että pienemmällä viivanleveydellä joudutaankin ponnistelemaan, jotta saadaan yhtähyvä lopputulos aikaan, kun suurimpana ongelmana ei ole se, että sinne ei mahdu tarpeeksi trankkuja.

 

[Kaotik]

Juu tarkoitin, että jos roadmapin mukaan Ice Lake on 10nm ja tulee 2019, ei 2020-2021 ilmestyvä Tiger Lake voi silloin olla ensimmäinen 10nm prosessori. Se voi olla ensimmäinen molemmissa roadmapeissa esiintyvä 10nm prosessori tai jos roadmapit kuvaavat eri asioita, niin ehkä silloin, mutta ainakin omat ajatukset menivät tuosta hiukan umpisolmuun.

Äh, siinä on joku ajatuskatkos. Tarkoitus oli sanoa siis että ensimmäinen kunnolla markkinoille tuleva

 

[prc]

Kun kannettavista jostain ihme syystä halutaan naurettavan ohuita ja pieniä, niin kyllä vähävirtaisuus on erittäin kova juttu siinä osassa kannettavia.

Tietysti onhan se kiva, jos akku kestää mahdollisimman pitkään.

Itsellä on vielä käytössä esim 10 vuotta vanha 2 core aceri. Se on kohtuu luuska, mutta uskoisin tuon uuden esim pesevän sen suorituskyvyssä 10-0..

Uskoisin kehitystä tapahtuneen huimasti sekä CPU, että GPU puolella (omassa läpyskässä on vielä piirisarjaan integroitu näyttis). SSD ja se, että ei käytä jonninjoutavia viruskillereitä ym tietoturhasoftia auttaa paljon.

Kevytkannettavassa on kyllä parempi, jos on parempi IPC ja pienempi virrankulutus, VS peruskäyttöön tarpettoman monta corea.

Tuo akunkesto "keskivertokäytössä" on myös hitusen mielenkiintoinen. Kovia akunkestolukemia (6-9h) ollut jo pitkään noissa 13" koneissa (high-end) jos käyttö on jotain semi idlailua webissä tai powerpointtien näyttämistä ja pölisemistä yleisölle.

Itsellä vielä 2 työkonetta xps13 2016 ja macbookpro 13 2018. Vanhemmassa on i5 2C/4T ja uudemmassa i5 4C/8T. Aika samaan akunkestoon nuo pääsee semi idlailussa, eli web selailu ja joku powerpoint esitelmöinti jne. XPS:ssä tosin on tuo 4k lääpintä näyttö, joka on tunnettu kohtuu kovasta virrankulutuksesta jos sen säätää kovin kirkkaalle. FHD malli käyttäytyy paremmin (ja 4k on enempikin jo ongelma kuin hyöty @ 13").

Jos pannuja rasitetaan kohtuullisesti, eli vaikkapa interaktiivisen IDEn avulla koodailua raskaammin käänettävällä kielellä kuten scala, niin 2-3h rupeaa molemmat pannut kinisemään laturin johtoa. Kevyessä käytössä ei ole merkittävää eroa akunkestossa. Eli ei noista lisä coreista haittaakaan ole, virransääsöt toimii ihan hyvin.

Näin tekniikka puolesta kiinnostuneena kyllä kovasti toivon että joku petturi-ilkö joskus vuotaa kunnolla dataa mikä Intelillä mätti tuossa 10nm kehityksessä ja mitä virheitä tehtiin. Siellä kuitenkin on tuota tehty 40v eikä tuo prosessi puoli ole tainnut vielä kertaakaan sakata pahasti.. arkkitehtuuripuolella nyt on joskus.

Toivottavasti Intelin korjaillessa tötöilyjä AMD saa vähän velkoja makseltua ja kunnolla markkina asemaa. R&D pitää ola kunnnossa siinä vaiheessa kun intelillä 10nm toimii ja dGPU homma pyörii.

 

[Griffin]

Kyllähän Intelillä on tullut "pienmpiä huteja", kuten P4 ja "Suurempia huteja", kuten Itanium tai X86 pohjainen näyttis, joka jäi protoilun asteelle ja poiki muutaman laskentaCPU:n

 

[sushukka]

Intelillä on kuitenki tärkein tuote palvelimet ja siellä ARM vie osuutta yhä enemmän, on mahdollista että Intel on hiljentänyt muiden tuotteiden kehitystä jotta saisi ARM tuotteille kilpailijan aikaiseksi.

Ampere launches its first ARM-based server processors in challenge to Intel

Huawei Unveils Industry's Highest-Performance ARM-based CPU

Qualcomm Eyes Intel With Centriq 2400 Arm Server Chip

Amazon's New Processor Is Just One of Several Threats Intel Is Facing

Toki kilpailua piisaa

AMD expected to significantly impact Intel’s server dominance by 2021

Näitä sensaatiojuttuja on ollut jo vuosia eikä ARMia edelleenkään ole konesaleissa kuin jonain testipenkkeinä. Kyllä AMD on Intelille kymmenen kertaa pahempi uhka kuin ARM. Sanoisin että Powerkin häiritsee vielä Inteliä selvästi enemmän kuin ARM.

Voihan tuo joskus lähteä vielä lentoon, mutta sinne on vielä pitkä matka. Muistelen nähneeni jonkun arvion yhden ytimen IPC:stä ARM vs Intel noin 2-3x Intelin hyväksi samoilla kelloilla. Toki jos tavoitteena laskennallinen suorituskyky suhteutettuna virrankulutukseen niin varmaan 4xARM-corea varmaan pesee yhden x86-coren ja sähkönkulutus lienee lähellä toisiaan. Vaikea kuitenkin nähdä että niin kovasti halutaan laskea energiakulutusta että oltaisiin valmiita lisäämään tuntuvasti core-määriä konesaleissa. Siitä seuraa taas paljon muita kuluja ja pahimmillaan myös softakulut karkaa käsistä ellei niissä ole jotain myönnytyksiä ARM-ytimille. Ja softat nyt muutenkin se ylivoimainen ykköshidaste oli arkkitehtuuri sitten mikä tahansa muu kuin x86. Mennee vielä vuosia että nähdään x86-palvelinkiviä oikeasti haastava ARM-kivi ja kun on saatu markkinoille varteenotettava kilpailija niin sitten menee vielä useampia vuosia että alkaa näkyä tärkeimpien sovellusten porttauksia riittävässä määrin että saadaan jotain näkyvää muutosta aikaiseksi. Tällä hetkellä palvelimissa näkyy pääasiassa SPARCia, Poweria, Z:aa ja x86:sta. Käytännössä Oracle on vastikään lopettanut SPARCin kehittämisen ja vuosien saatossa romukoppaan on mennyt myös Alpha, Itanium, PA-RISC, MIPS (käytetään kai vielä joissakin sulautetuissa järjestelmissä) ja mitänoita nyt on. Pointti on että yrittäjiä on ollut ja vaikka millä muskeleilla, mutta hyvin vaikea varteenotettavaksi kilpailijaksi palvelinpuolelle on sovellusmuurin takia päästä jos arkkitehtuuri on eri kuin x86.

Mutta itse topicciin. On vieläkin vaikea jotenkin käsittää miten Intel ei muka saa tuota 10nm:n prosessia kuntoon. Kun puhutaan mainosviivanleveyksistä jne, niin voisiko sitten olettaa että Intelin 14++++nm vastaa nyt suunnilleen TSMC:n 7nm:ia? Jos näin, niin onko kenellään hajua tappeleeko Intel nyt juuri tämän tulevan EUV-prosessin kanssa? Jos taas näin, niin TSMC ja Samsung aika vahvasti vakuuttavat että heillä on EUV pian käytössä ja vieläpä puhuvat jo kuudesta ja viidestä (mainos)nanometristä. Ei vaan tahdo uskoa että TSMC ja Samsung vain tekevät jotain, jota Intel ei ole saanut vuosien yrittämisenkään jälkeen toimimaan. On tuossa pakko olla jotain muutakin. Tekeekö Intel jo nyt siis jotain mikä on näillä muilla vastassa vasta hetken päästä vai ovatko muut onnistuneet ne jotenkin kiertämään?

Joka tapauksessa aika vahvasti kaukoitään tuo prossunvalmistus näyttäisi siirtyvän. AMD ostelee enenevissä määrin kiviään TSMC:ltä, Nvidia, IBM teettää omansa jatkossa Samsungilla ja koko mobiilipuoli tulee myös tuolta. Loppuuko jenkeiltä nyt valmistus/kehitysosaaminen vain kesken kun Intel ja GF kumpikin kompuroivat?

 

[zepi]

Kyllähän Intelillä on tullut "pienmpiä huteja", kuten P4 ja "Suurempia huteja", kuten Itanium tai X86 pohjainen näyttis, joka jäi protoilun asteelle ja poiki muutaman laskentaCPU:n

Nämä ei eivät ole prosessipuolen epäonnistumisia, vaan arkkitehtuuripuolen virhearvioita. Silloin kun Itaniumin tekemisestä päätettiin, ei tiedetty että se on väärä polku. Jälkeenpäin on aina helppo haukkua valintoja.

Kun puhutaan mainosviivanleveyksistä jne, niin voisiko sitten olettaa että Intelin 14++++nm vastaa nyt suunnilleen TSMC:n 7nm:ia?

Ei vastaa. Intelin 14nm, 14+, 14++ ja 14++++ ovat kaikki saman kokoisia ja TSMC:n 7nm on merkittävästi tiheämpi.

Intelin alunperin ilmoittamat speksit 10nm:lle ovat aika lähellä TSMC:n toteutuneita 7nm speksejä, mutta Intelin ekalla 10nm prosessilla ei koskaan tehty muutamia protoprossuja enempää...

Se meille kuluttajille joskus mahdollisesti tuleva 10nm on aivan eri prosessi.

 

[Griffin]

Nämä ei eivät ole prosessipuolen epäonnistumisia, vaan arkkitehtuuripuolen virhearvioita. Silloin kun Itaniumin tekemisestä päätettiin, ei tiedetty että se on väärä polku. Jälkeenpäin on aina helppo haukkua valintoja.

Aivan samoin voidaan prosessipuolella valita idea, joka vaikuttaa hyvältä ja sitten homma kuseekin 10-0 En nyt onnistu näkemään tuossa oikeastaan eroa.

Osittain hudit ovat myös olleet virhearvioita siitä, mihin valmistustekniikka kykenee..

 

[zepi]

Aivan samoin voidaan prosessipuolella valita idea, joka vaikuttaa hyvältä ja sitten homma kuseekin 10-0 En nyt onnistu näkemään tuossa oikeastaan eroa.

Osittain hudit ovat myös olleet virhearvioita siitä, mihin valmistustekniikka kykenee..

No jos se näe eroa pohjapiirrustuksen piirtämisellä ja talon rakentamisella, niin turha minun on sitä ruveta selittämään.

 

[E.T]

Juu tarkoitin, että jos roadmapin mukaan Ice Lake on 10nm ja tulee 2019, ei 2020-2021 ilmestyvä Tiger Lake voi silloin olla ensimmäinen 10nm prosessori.

No eihän se olekaan ensimmäinen.
Johan Intel julkaisi 10nm prossuja paperilla jo vuosi sitten.
Paljoa kukaan vain ei ole niitä nähnyt missään, koska toimivia siruja ei tullut paljoa yhtään...
Vaikka niistä pienista läppäri/tablettiprossuistakin disabloitiin suuri osa sirusta eli iGPU.

Eli se olisi jo saavutus jos Intel saisi 10nm siruja myyntiin edes läppäreihin joita oikeasti näkyisi jokunen esittelykappale kaupoissa.
Tehokkaita työpöytäprossuja on turha murehtiakaan ennen sitä.

Silloin kun Itaniumin tekemisestä päätettiin, ei tiedetty että se on väärä polku.

Itaniumhan oli myös Intelin suunnitelma AMD:n työntämiseksi pois PC-prossuista täyden monopolin saamiseksi.
Intel kun oli lopulta joutunut tunnustamaan että AMD:llä tulee olemaan oikeus tehdä omaa suunnittelua olevia x86 prossuja.
Kokonaan uudella käskykannalla olisi päästy tuon ongelman yli ja heti nostettu oikeusjutut, jos AMD olisi yrittänyt tehdä prossuja Itaniumin käskykannalle.

Mutta sitten AMD kehitti AMD64:n, joka toi sellaista nopeuskehitystä x86:en että Itaniumin lupauksista tuli pannukakku.
Sinällään ironista että x86-64:stä tuli se mikä syrjäytti kokonaisen liudan muita prossuja supertietokoneistakin antaen Intelille ylivoimaisen johdon:
Itanium - Wikipedia
Varmaan palvelimissakin suunnilleen samanlainen kehitys.

 

[Griffin]

No jos se näe eroa pohjapiirrustuksen piirtämisellä ja talon rakentamisella, niin turha minun on sitä ruveta selittämään.

En näe prossun suunnittelussa tai siihen käytettävän valmistustekniikan suunnittelussa mitään yhtymäkohtia noihin mainitsemiisi asioihin. En ollenkaan ymmärrä, mitä yrität tarkoittaa.

 

[_j03_]

Tuo akunkesto "keskivertokäytössä" on myös hitusen mielenkiintoinen. Kovia akunkestolukemia (6-9h) ollut jo pitkään noissa 13" koneissa (high-end) jos käyttö on jotain semi idlailua webissä tai powerpointtien näyttämistä ja pölisemistä yleisölle.

Itsellä vielä 2 työkonetta xps13 2016 ja macbookpro 13 2018. Vanhemmassa on i5 2C/4T ja uudemmassa i5 4C/8T. Aika samaan akunkestoon nuo pääsee semi idlailussa, eli web selailu ja joku powerpoint esitelmöinti jne. XPS:ssä tosin on tuo 4k lääpintä näyttö, joka on tunnettu kohtuu kovasta virrankulutuksesta jos sen säätää kovin kirkkaalle. FHD malli käyttäytyy paremmin (ja 4k on enempikin jo ongelma kuin hyöty @ 13").

Jos pannuja rasitetaan kohtuullisesti, eli vaikkapa interaktiivisen IDEn avulla koodailua raskaammin käänettävällä kielellä kuten scala, niin 2-3h rupeaa molemmat pannut kinisemään laturin johtoa. Kevyessä käytössä ei ole merkittävää eroa akunkestossa. Eli ei noista lisä coreista haittaakaan ole, virransääsöt toimii ihan hyvin.

Näin tekniikka puolesta kiinnostuneena kyllä kovasti toivon että joku petturi-ilkö joskus vuotaa kunnolla dataa mikä Intelillä mätti tuossa 10nm kehityksessä ja mitä virheitä tehtiin. Siellä kuitenkin on tuota tehty 40v eikä tuo prosessi puoli ole tainnut vielä kertaakaan sakata pahasti.. arkkitehtuuripuolella nyt on joskus.

Toivottavasti Intelin korjaillessa tötöilyjä AMD saa vähän velkoja makseltua ja kunnolla markkina asemaa. R&D pitää ola kunnnossa siinä vaiheessa kun intelillä 10nm toimii ja dGPU homma pyörii.

Pienempi virrankulutus, pienempi akku = pienempi paino ja paksuus loppulaitteelle. Akku taitaa olla nykyläppäreissä aika suuri osa koko vehkeen painosta.

14nm kanssa intelillä taisi olla samanlaisia ongelmia. Tuo on nyt vaan unohdettu kun prosessia on hinkattu niin pitkään että alkaa olla kaikki rypyt silitelty siitä.

 

[Frezeh]

14+++++++++++++++?

Spoileri

Tuntuu siltä jos Zen2 tuo mitä on luvattu niin AMD raketoi.

 

[mRkukov]

Intelillä on prosessissaan jotain isoja ongelmia, koska muiden 7nm on samaa kokoluokkaa (esim. Applen A12) ja jo marketeissa.

Yhden valmistajan "7nm" ei voi verrata toisen valmistajan "7nm" juuri mitenkään. Mainosmiesten lukuja 99.9% tarkkuudella. Kuka kehtaa valehdella eniten, saa "parhaan" prosessin käyttöönsä.

Intelin alkuperäinen 10nm taisi olla hyvin lähellä tsmc 7nm prosessia. En tiedä mutta intelin 7nm vastannee tsmc 5nm tai jotain siihen suuntaan.

 

[hkultala]

..ja hiljainen myöntäminen sille, että lisäytimiä olisi saanut nykyisilläkin valmistusprosesseilla jo kauan... Mutta koska ei ollut kilpailua, voitiin myydä sitä samaa vanhaa.

Toivottavasti AMD menee ohi ja lujaa..

Intelillä on ollut 22-ytiminen broadwell-ep ulkona jo 2016, "14nm" tekniikalla.

Että täyttä paskaa väittää että intel olisi jotenkin "jumittunut" 4 ytimeen.

Jos taas tarkastellaan vain integroidulla näyttiksellä varustettuja prossuja, niin niissä tällä hetkellä AMD menee 4ssä ytimessä ja Intel 8ssa ytimessä.

 

[hkultala]

Nämä ei eivät ole prosessipuolen epäonnistumisia, vaan arkkitehtuuripuolen virhearvioita. Silloin kun Itaniumin tekemisestä päätettiin, ei tiedetty että se on väärä polku. Jälkeenpäin on aina helppo haukkua valintoja.

n. vuonna 1994 (eli 7 vuotta ennen ensimmäisten, vain softankehittäjille tarkoitettujen Itaniumin julkaisua ja 8 vuotta ennen ensimmäisten oikeaan tuotantokäyttöön tarkoitettujen itanium IIsten julkaisua) kun P6n arkkitehtuurisimulaatiot oli intelillä pyörimässä ja oltiin varmistuttu siitä, että pitkä liukuhihna ja OoOE toimivat myös x86-käskykannan kanssa, Intelillä oli kyllä prosessoriarkkitehteja, jotka tiesivät, että Itanium on väärä polku. P6ssa oli jo ratkaistu käytännössä kaikki ne ongelmat, joita EPIC yritti ratkaista, luomatta niitä uusia ongelmia, joita EPIC loi. Ja kaiken lisäksi bonuksena saatiin vielä yhteensopivuus vanhaan x86-softaan.

Ongelma vaan oli siinä, että Itanium oli enemmän poliittinen kuin tekninen päätös inteliltä. Tämä avasi intelille markkinat järeiden palvelinprossujen mrkkinasgmenttiin missä intel ei tähän mennessä oltu, eikä Intelin ylimmällä johdolla välttämättä ollut samaa tietämystä kuin prosessoriarkkitehdeilla(*) eikä ylin johto vielä pitänyt realistisena että sinne voitaisiin x86lle änkeä. Joten tehtiin sopimus HPn kanssa itaniumin yhteiskehittämisestä.

Mutta Intelillä oli varaa Itaniumin epäonnistumiseen. Ja vaikka se failasi, se onnistui silti pelkällä uhallaan ja hypellään tappamaan monta RISC-prosessoriarkkitehtuuria (Alpha, PA-RISC, sekä MIPSin järeät mallit). Ja näistä loikattiin sitten lopulta itaniumin kaaduttua Intelin Xeoneihin.

Intel teki myös hvyän varasuunnitelman lisätessään Presscottiin 64-bittisen tuen kertomatta siitä etukäteen, mutta tämä tuli ehkä kuitenkin liian myöhään ja sen olisi pitänyt olla pääsuunnitelma, ei varasuunnitelma; Jos 64-bittinen tuki olisi tullut jo Willametteen(ensimmäinen P4) ja isolla rummutuksella, ennen K8ia, Itanium olisi kaatunut aiemmin, mutta Intel olisi voinut ehkä saada läpi sellaisen oman 64-bittisen x86-laajennoksen, jonka käyttämisen se olisi voinut kieltää AMDltä tai vaatia siitä royalteja. Toki voi olla, että 64-bittisen tuen kanssa Willamette olisi ollut vielä huonompi 32-bittisillä softilla ja tullut selvästi myöhemmin, ja K7 olisi piessyt sitä vielä pahemmin.

Ei vastaa. Intelin 14nm, 14+, 14++ ja 14++++ ovat kaikki saman kokoisia ja TSMC:n 7nm on merkittävästi tiheämpi.

"14n++" on jopa vähemmän tiheä kuin "14nm". CPPtä suurennettu.

Intelin alunperin ilmoittamat speksit 10nm:lle ovat aika lähellä TSMC:n toteutuneita 7nm speksejä, mutta Intelin ekalla 10nm prosessilla ei koskaan tehty muutamia protoprossuja enempää...

Se meille kuluttajille joskus mahdollisesti tuleva 10nm on aivan eri prosessi.

Ehkä, odotellaan kun lisätietoa tästä joskus tihkuu..



(*) Tässä tullaan siis ilmiöön, että ainahan kaikki lupaavat, että "meidän juttu on se paras", ja kun sekä EPIC-porukka että P6/OoOE-porukka sanoo että "meidän juttu on se paras", johdolla ei riitä aika ja kompetenssi arvoimaan kumpi on enemmän oikeassa oikeasti parempi niin ihan pätevä strategia on kehittää molemmat.

 

[Lepakomäyrä]

Vaikka ne olisi kuinka vähävirtaisia niin niiden myynti voi olla vähän nihkeää kun AMD tarjoaa samanaikaan vähintään 4 ydintä + SMT samaan tai halvempaan hintaan.

Ja ilman kilpailua AMD hinnat olisivat kuten Intelillä.

 

[mRkukov]

Ja ilman kilpailua AMD hinnat olisivat kuten Intelillä.

Aika monta vuotta saisi AMD dominoida markkinoita ennen kuin hinnat alkaisi kohota. Toki jos tarpeeksi pitkään on monopoli niin mikä tahansa yritys nostaa hintoja. Ihan perus markkinataloutta.

Sanotaanko että tuo "jumissa 4 ytimessä" koskee lähinnä kuluttajakäyttöön tarkoitettuja koneita, joissa yksittäiset komponentit eivät maksa yli 300-400€.

 

[Dargol]

Kyllä tämä on sekavaa. Onko tässä nyt mahdollisesti missä vaiheessa tulossa päivittämisen arvoista prosessoria 6700K:n seuraajaksi? Tärkein tekijä on suorituskyky peleissä.

 

[mRkukov]

Kyllä tämä on sekavaa. Onko tässä nyt mahdollisesti missä vaiheessa tulossa päivittämisen arvoista prosessoria 6700K:n seuraajaksi? Tärkein tekijä on suorituskyky peleissä.

Riippuu pelistä. Jos/kun uudet pelit alkaa tukea yli 4 corea niin 6700K jää jalkoihin. Katsotaan mitä AMD saa Ryzen 3xxx sarjassa ulos. Inteliltä tuskin tulee kovin paljoa 9900K nopeampaa peliprossua tämän uutisen mukaan pariinkaan vuoteen.

 

[vemkki]

Riippuu pelistä. Jos/kun uudet pelit alkaa tukea yli 4 corea niin 6700K jää jalkoihin. Katsotaan mitä AMD saa Ryzen 3xxx sarjassa ulos. Inteliltä tuskin tulee kovin paljoa 9900K nopeampaa peliprossua tämän uutisen mukaan pariinkaan vuoteen.

Jää nähtäväksi, että tuleeko AMD:ltä. Voitto Cinebench-pelissä ei vielä kerro pelisuorituskyvystä.

 

[Dargol]

Pitääkin pitää silmällä noita tulevia Ryyseneitä

 

[mRkukov]

Tässä juuri mietin että voikohan tuo uusi viivytys vaikuttaa amd tuleviin hinnoitteluihin? Turha myydä liian halvalla jos kilpailija ei saa oikein mitään uutta ulos.