Höpön löpön. GlobalFoundriesilla ei tällä hetkellä ole juurikaan kilpailua 14nm LPP prosessin kanssa. Pikemminkin AMD on ainoa asiakas ja saa vaikka kaiken kapasiteetin käyttöön kun vain pyytää. Eikä Samsungillakaan ole erityistä pulaa saman prosessin kanssa.
GFn monesta tehtaasta vain YHDESSÄ oli viime vuonna käytösä tuo "14nm" valmistustekniikka, ja sen tehtaan kapasiteetti oli 60000 piikiekkoa kuukaudessa, tarkoittaa
reilua neljäätuhatta neliömetriä kuukaudessa. Jos oleteteaan että rikkinäisiin piireihin ja reunan hukkapaloihin menee reilut 25%, tarkoittaa n. 3000 m^2 efektiivistä pinta-alaa kuussa.
Yksi zeppelin on n. 213mm^2 eli jos valmistaisi pelkkiä zeppelinejä, saisi niitä n. 14 miljoonaa/kuussa. EPYCCeinä tarkoittaisi siis 3.5 miljoonaa EPYCiä kuussa.
Tuota voisi verrata johonkin AMDn ja intelin myyntilukuihin, mutten jaksa nyt alkaa kaivamaan niitä.
Eli tästä jäi nyt päätelmät tekemättä
Nettiuutisten mukaan ne ASIC mainerit valmistetaan TSMC:lla, joka ei vaikuta AMD:n mitenkään.
Bitmain:in piirit, mutta bitcoin-asicceja suunnittelee muitakin firmoja kuin Bitmain. Ei ole varmaa, ettei joku näistä muista käytä GFää.
Ei se ole mitään tuuria vaan AMD ei oikaissut siinä missä Intel päätti hakea turvallisuuden kustannuksella lisää nopeutta.
Ei tässä nopeudesta ole kyse, vaan piirisuunnittelun yksinkertaisuudesta. Intelin tapa tehdä spekulatiiviset loadit reagoiden virhetilanteisiin vasta retire-vaiheessa on itseasiassa teoriassa(käytännössä ero jää niin pieneksi että sitä ei huomaa) inasen HITAAMPI ja virtasyöpömpi kuin AMDn tapa(koska se intelin tapa tekee tarpeettomia muistihakuja joka vie muistikaistaa muilta säikeltä), mutta se tekee prosessorin rakenteesta hiukan yksinkertaisemman, kun kaikki poikkeukset voidaan käsitellä samassa vaiheessa. Ja alunperin tässä on pikemminkin ajateltu asiaa sillaipäin, että yksinkertaisempi rakene on ollut helpompi tehdä bugittomaksi. Mutta ei sitten olla otettu sivukanavahyökkäyksiä huomioon.
AMD katsoi eteenpäin ja totesi että asiassa voi olla ongelmaa.
Pikemminkin AMD halusi säästää virtaa ja muistikaistaa hyvin harvinaisessa tilanteessa, ja teki sen takia oikein.
Mutta onhan se mahdollista, että Jim Killer on tajunnut ottaa side channel-hyökkäykset tässä huomioon, ja sen takia päätynty tähän. Pidän tätä kuitenkin epätodennäköisempänä selityksenä.
Meltdown-bugi on ollut olemassa Pentium Pro ajoista lähtien. Pentium Pro on melko yksinkertainen prosessori verrattuna nykyisiin. Joten tässä tapauksessa ei voi syyttää monimutkaisuudesta. Intel yksinkertaisesti mokasi tai tahallaan jätti huomioimatta sen mitä AMD teki.
Pentium Pro itseasiassa oli backendinsä perusrakenteelta jopa MONIMUTKAISEMPI kuin nykyiset. Pentium Pro perustui tomasolu-tyyliseen käskyjen uudelleenjärjestelyyn, nykyprosessorit perustuvat PRF-tyyppiseen. Tomasulo on rakenteeltaan PRFää monimutkaisempi, Tomasulossa esim. käskyjen operandit voi käytännössä tulla neljästä eri paikasta, PRFssä vain kolmesta eri paikasta, ja OoOE-enginen monimutkaiset tietorakenteet on PRFssä yksinkertaisempia.
Froentend-puoli toki nykyisissä intelin prossuissa on selvästi monimutkaisempi kuin Pentium Prossa(mm. L0-loopipuskurin ja leveämmän dekoodauken takia), mutta meltdown-alttius on backendin eikä frontendin ominaisuus.
Peruspena sen sijaan oli todella yksinkertainen prosessori verrattuna nykyisiin, se oleellinen monimutkaisuuden lisäys tapahtui juuri peruspenan ja Pentium Pron välillä