Intelin Core i9-9900K Der8auerin käsittelyssä paljasti korkeutta kasvaneen sirun ja korkeat lämmöt

[Emeron]

Lienee aika optimistista olettaa valtaosan suomalaisista PC-käyttäjistä lukevan io-techiä.
Vai joko sivuston lukijoiden IP-osoitteiden määrä alkaa olla sillä tasolla?

Kyllähän tuo tieto löytyy varmaan monesta muustakin paikasta. Pointti lienee että tiedon saa helposti eikä tartte sitä (väärää) mutua huudella foorumeilla

 

[hese_e]

Intelin speksit tehonhallinnalle on 9000-sarjan prosessoreille edelleen samat, kuin ne jotka otettiin käyttöön jo Haswellin kanssa.

Intelin omien speksien mukaan:

PL1 (jatkuva tehoraja) = ilmoitettu TDP
PL2 (hetkellinen tehoraja) = PL1 * 1.25
Tau1 (suurin sallittu kesto PL2 tehorajalle) = 1 sekunti
Tau2 (suurin sallittu kesto PL2 tehorajan ylitykselle) = 0.001953125 sekuntia

Käytännössä kaikki valmistajat tuntuvat laittavan PL2 arvon automaattisesti 210W arvoon ja nostavan sen aikarajan johonkin 16 - 112 sekunnin välille.
Homma on sen verran yhdenmukaista, etten yllättyisi vaikka nuo emolevyvalmistajien käyttämät arvot olisi joku Intelin antama epävirallinen suositus

Anandtechin arvostelun mukaan tuo oli bingo!

"The PL2 value, or sustained power delivery, is what amounts to the turbo. This is the maximum sustainable power that the processor can take until we start to hit thermal issues. When a chip goes into a turbo mode, sometimes briefly, this is the part that is relied upon. The value of PL2 can be set by the system manufacturer, however Intel has its own recommended PL2 values.

In this case, for the new 9th Generation Core processors, Intel has set the PL2 value to 210W. This is essentially the power required to hit the peak turbo on all cores, such as 4.7 GHz on the eight-core Core i9-9900K. So users can completely forget the 95W TDP when it comes to cooling. If a user wants those peak frequencies, it’s time to invest in something capable and serious."

 

[Deleted member 4604]

En nyt jouda googlettamaan mutta noiden kanssa on tullut puljattua harrastuksien parissa ja en alkaisi fettien DCR mittaus takaan väittämään kauhean tarkaksi ellei siellä ole tarkkaa lämpötilakompensointia mukana

On mukana.
Niin kauan kuin komponenttien arvot on speksin sisällä, niin IR takaa mittauksille ±2% tarkkuuden.
Tarkkuus on vielä parempi, jos tarkka lämpötilaskaala missä virransyöttö toimii on tiedossa. Mallin voi optimoida joko -40°C - 100°C, 0°C -100°C tai 25°C - 75°C välille.

Tuossa on ohjaimen datalehti: https://www.infineon.com/dgdl/Infin...N.pdf?fileId=5546d462576f347501579c95d19772b5

Esim. osa AMD:n näytönohjaimista mittaa tehonkulutuksensa puhtaasti noiden ohjaimien telemetrialla.

 

[BlackWolf]

Ymmärsinkö oikein, välität että veden kanssa hetkellinen piikkirasitus nostaa lämpöjä enemmän kuin ilmajäähyllä?
Siis oikeasti vertaat blokissa olevaa nestettä vs. koko tornicoolerin paino?

Vesijäähy nimenomaan tasaa piikit tehokkaasti sen takia että se vesi ei seiso. Blokin sisältö kun vaihtuu monta kertaa sekunnissa ja sitoo hyvin kaiken lämmön itseensä. Vesijäähyn raja tulee sitten kun veden lämpö, joka on siis koko loopissa asteen tai kahden sisällä, nousee ylemmäs.

Oikea syy lämpöjen piikaukseen on se että sen lämmön pitäisi johtua pois sieltä ytimestä. Intel on juuri kasvattanut piin paksuutta. Sen jälkeen on paksu juotos ja lämmönlevittäjä ja vasta sitten tahnan jälkeen se jäähy. Ongelma siis ei ole jäähy vaan miten saada noin iso hetkellinen lämpöteho johdettua pois niin pieneltä alueelta. Kuten moni arvostelu totesi, nämä käy pirun kuumina kun ajetaan kovemmilla kelloilla ja tehoilla. Näin siis riippumatta jäähdytyksestä.

Values (k) for a variety of materials, in units of W/m/°C.
Material k(s = solid) (l=liquid) (g=gas)
Aluminum (s) 237
Brass (s) 110
Copper (s) 398
Gold (s) 315
Cast Iron (s) 55
Lead (s) 35.2
Silver (s) 427
Zinc (s) 113
Water (l) 0.58
Air (g) 0.024

Kyllä sinä tämän joskus vielä tajuat. Voit myös mennä googlailemaan millaisia ongelmia on ollut porukalla 7700k jne. kanssa.

 

[Deleted member 4604]

Anandtechin arvostelun mukaan tuo oli bingo!

"The PL2 value, or sustained power delivery, is what amounts to the turbo. This is the maximum sustainable power that the processor can take until we start to hit thermal issues. When a chip goes into a turbo mode, sometimes briefly, this is the part that is relied upon. The value of PL2 can be set by the system manufacturer, however Intel has its own recommended PL2 values.

In this case, for the new 9th Generation Core processors, Intel has set the PL2 value to 210W. This is essentially the power required to hit the peak turbo on all cores, such as 4.7 GHz on the eight-core Core i9-9900K. So users can completely forget the 95W TDP when it comes to cooling. If a user wants those peak frequencies, it’s time to invest in something capable and serious."

Olisi kiva tietää mitä Intel touhuaa.
Edustajat sanoo yhtä ja viralliset dokumentit toista.

AT:n Ianin saama vastaus:

Nimenomaan CFL-S prosessoreille kohdennetusta, ei julkisesta dokumentista:

At power-on, the factory-configured Turbo limits are displayed in MSR xxxh PKG_POWER_LIMIT and Short Duration Power Limit is set to 1.25*TDP. BIOS must program this MSR based on platform capabilities.

Write PKG_POWER_LIMIT MSR xxxh[xx:xx] PL1*1.25 power limit (PL2)

Melko oleellinen ero omasta mielestä, kun ero sallitussa tehonkulutuksessa kahden eri lähteen välillä on 91.25W

 

[Deleted member 3664]

Values (k) for a variety of materials, in units of W/m/°C.
Material k(s = solid) (l=liquid) (g=gas)
Aluminum (s) 237
Brass (s) 110
Copper (s) 398
Gold (s) 315
Cast Iron (s) 55
Lead (s) 35.2
Silver (s) 427
Zinc (s) 113
Water (l) 0.58
Air (g) 0.024

Kyllä sinä tämän joskus vielä tajuat. Voit myös mennä googlailemaan millaisia ongelmia on ollut porukalla 7700k jne. kanssa.

Öyhm, sun kokemus vesijäähdyttelystä on selvästi = eiolee joten en tulisi pätemään Noi eri aineiden lämmönjohtavuudet ovat toki ihan oikein mutta kai tiesit että esimerkiksi niissä alumiinimöhkäleissä joita kutsutaan ilmajäähyiksi, käytetään kapillaari-ilmiön avulla liikkuvaa nestettä lämpöputkien kanssa mikä auttaa haihduttamaan sitä lämpöä pois. Lisäksi et voi arvioida lämmönsiirtokykyä pelkästään numeroilla kun kaikilla jäähyillä on monta muutakin tekijää kuten kontaktit sirun ja lämmönlevittäjän sekä lämmönlevittäjän ja jäähdyttimen pohjan välillä, ilmavirtaus, siilien koko ja malli, nestejäähyillä radipinta-ala ja noin n x 100 muutakin tekijää.

Lisäksi jätät tärkeimmän taas huomiotta: 7700K lämmöt käyvät samasta syystä korkeina kuin tämän 9900K:n. Ilman korkkausta (ja 9900K tapauksessa hiontaa) se lämpö ei yksinkertaisesti siirry sirulta pois tarpeeksi tehokkaasti - sillä ei ole mitään merkitystä minkälaista jäähyä yritetään käyttää.

 

[mRkukov]

Values (k) for a variety of materials, in units of W/m/°C.
Material k(s = solid) (l=liquid) (g=gas)
Aluminum (s) 237
Brass (s) 110
Copper (s) 398
Gold (s) 315
Cast Iron (s) 55
Lead (s) 35.2
Silver (s) 427
Zinc (s) 113
Water (l) 0.58
Air (g) 0.024

Kyllä sinä tämän joskus vielä tajuat.

Niin minkä?

Der8auer kertoo itse videolla että suurin ongelma lämpöjen kanssa on juuri pitkä matka ytimiltä jäähdyttimelle ja sen lämmön pois saaminen sieltä pieneltä alueelta. Voisitko siis opastaa minua, montaa muuta täällä ja vielä saksalaista huippuylikellottajaa? Me kaikki kun ollaan ymmärretty nyt jotain väärin. Sinulla on selvästi jotain tietoa mitä "minä en tajua".



Lämmönjohtavuudet:
Pii - 150
Indium - 80
Kupari 350-400
ja vasta sen jälkeen käytetty tahna/nestemetalli ja päälle asennettu jäähdytin. Tässä kohtaa jäähdyttimen vaikutus hetkelliseen lämpötilan muutokseen on todella pieni.

 

[Sampsa]

Olisi kiva tietää mitä Intel touhuaa.
Edustajat sanoo yhtä ja viralliset dokumentit toista.

AT:n Ianin saama vastaus:

Nimenomaan CFL-S prosessoreille kohdennetusta, ei julkisesta dokumentista:



Melko oleellinen ero omasta mielestä, kun ero sallitussa tehonkulutuksessa kahden eri lähteen välillä on 91.25W

Ihan julkinen datasheet sanoo myös PL1 * 1,25:

https://www.intel.com/content/dam/w...heets/8th-gen-core-family-datasheet-vol-1.pdf

Sivu 103

 

[BlackWolf]

Niin minkä?

Der8auer kertoo itse videolla että suurin ongelma lämpöjen kanssa on juuri pitkä matka ytimiltä jäähdyttimelle ja sen lämmön pois saaminen sieltä pieneltä alueelta. Voisitko siis opastaa minua, montaa muuta täällä ja vielä saksalaista huippuylikellottajaa? Me kaikki kun ollaan ymmärretty nyt jotain väärin. Sinulla on selvästi jotain tietoa mitä "minä en tajua".

Lämmönjohtavuudet:
Pii - 150
Indium - 80
Kupari 350-400
ja vasta sen jälkeen käytetty tahna/nestemetalli ja päälle asennettu jäähdytin. Tässä kohtaa jäähdyttimen vaikutus hetkelliseen lämpötilan muutokseen on todella pieni.

Olen minä katsonut sen Sauerin videon eikä sinä ole mitään väärää. Sinä et nyt näytä tajuavan minkä eron se fyysinen koko aiheuttaa lämmöntasaajana. Se on ihan se ja sama kuinka monta välimatkaa siinä on, noiden kaikkien lämmöjohtavuus on satakertainen veteen nähden. Eikä kyse ole vain 9900K:n ongelmasta, vaan siitä määrästä watteja mikä sinne johdetaan. Sinä nyt tässä puhut banaaneista kun minä appelsiineista. Kun lämpö nousee koneessa nopeasti, niin se ei vaan ehdi johtumaan veteen, mikä aiheuttaa piikin, ennen kuin vesi ehtii sitä alkaa absorboimaan. Se johtuu siitä että veden lämmönjohtavuus on matala. Samassa ajassa se iso siili kyllä lämpenee kauttaaltaan, koska sen lämmönjohtavuus on hyvä. Optimaalinen ei se tilanne ole kummallekkaan.

Vesi taas on helvetin hyvä väline kuljettamaan lämpöä ja se on paras materiaali jäähdytykseen sen takia, että sen lämmittäminen yhdellä asteella vaatii tuhottomasti energiaa. Se vaan ei noissa piikeissä ehdi koskaan mukaan, kun lämmönjohtuvuus on heikkoa.

Minä en ole millään tavalla ottanut kantaa siihen kuinka paksu silikoonikerros 9900K:ssa on. Olen vain ottanut kantaa siihen että vesijäähyissä noi piikit voi olla todella tuntuvia ja siihen että tuo 210W alkaa olemaan sellainen määrä lämpöä että se saattaa rikkoa paikkoja jos ja kun se vesi ei ehdi mukaan.

 

[Cirrus]

Kun lämpönousee koneessa nopeasti niin se ei vaan ehti johtumaan veteen mikä aiheuttaa piikin, ennen kuin vesi ehtii sitä alkaa absorboimaan. Se johtuu siitä että veden lämmönjohtavuus on matala. Samassa ajassa se iso siili kyllä lämpenee kauttaaltaan, koska sen lämmönjohtavuus on hyvä.

Se on ihan se ja sama onko vastassa vesi kupari mikä hyvänsä, kun se piikkin aiheuttama lämpö ei ehdi johtumaan edes sinne asti sieltä ytimestä.

Lisäksi olet muutenkin väärässä.

 

[Deleted member 4604]

Niin minkä?

Der8auer kertoo itse videolla että suurin ongelma lämpöjen kanssa on juuri pitkä matka ytimiltä jäähdyttimelle ja sen lämmön pois saaminen sieltä pieneltä alueelta. Voisitko siis opastaa minua, montaa muuta täällä ja vielä saksalaista huippuylikellottajaa? Me kaikki kun ollaan ymmärretty nyt jotain väärin. Sinulla on selvästi jotain tietoa mitä "minä en tajua".



Lämmönjohtavuudet:
Pii - 150
Indium - 80
Kupari 350-400
ja vasta sen jälkeen käytetty tahna/nestemetalli ja päälle asennettu jäähdytin. Tässä kohtaa jäähdyttimen vaikutus hetkelliseen lämpötilan muutokseen on todella pieni.

150W/m-K on vielä turhan optimistinen lukema piirisirulle, koska lämmönjohtavuus muuttuu lämpötilan mukaan.

25°C = 142.7W/m-K
50°C = 138.5W/m-K
75°C = 128.0W/m-K
100°C = 117.5W/m-K
125°C = 107W/m-K

 

[Deleted member 4604]

Ihan julkinen datasheet sanoo myös PL1 * 1,25:

https://www.intel.com/content/dam/w...heets/8th-gen-core-family-datasheet-vol-1.pdf

Sivu 103

Juu.
Tuo ei julkinen dokkari on vielä "perftuning" nimellä markkinoitu, eli luulisi että se jos joku sisältäisi maininnan tuosta uudesta 210W rajasta

 

[Kizmo]

Oikea termi mitä tässä nyt haetaan on lämpöimpedanssi ytimestä veteen tai ilmaan eikä suinkaan vain lämmönjohtavuus.

Tehoelektroniikan kanssa puuhailevalle aivan tuttu tilanne, taajuusmuuttajan suuret tehotransistoritkin voi kiihdytyksissä ja jarrutuksissa kuormittua suurimman sallitun lämpötilan lukemiin itse jäähdytyslevyn muuttamatta lämpötilaa astettakaan. Tehotiheydet ja piin huono lämmönjohtavuus vain aiheuttaa sen eikä sille voi mitään.

 

[Hessu]

Juu.
Tuo ei julkinen dokkari on vielä "perftuning" nimellä markkinoitu, eli luulisi että se jos joku sisältäisi maininnan tuosta uudesta 210W rajasta

En ole kerennyt seuraamaan näitä ketjuja sen kummemmin, mutta ootko kerenny testaamaan eri lankkujen muistisignalointia vielä? Onko kuinka paljon parannusta muutenkaan muistiohjaimessa?

 

[Deleted member 4604]

En ole kerennyt seuraamaan näitä ketjuja sen kummemmin, mutta ootko kerenny testaamaan eri lankkujen muistisignalointia vielä? Onko kuinka paljon parannusta muutenkaan muistiohjaimessa?

Ei ole kovin montaa emoa hollilla vielä, joten Genen ulkopuolelta en ole.
Olen tuunannut muistisignalointia Genellä viimeiset pari viikkoa ja sen perusteella muistiohjain on ainakin 9900K prossuissa todella vahva.
Maksimikellot on yksipuoleisilla kammoilla 4500MHz+ kieppeillä ja kaksipuoleisillakin 4133MHz+ tasoa. Taajuudet on sen verran korkeat, että osalla muistikammoista tulee jo
niiden käyttämä piirilevy vastaan, ja erot lopputuloksessa on jo niiden takia melko isot.

Gene on luonnollisesti 1 DPC emolevy, joten sillä saavutetut muistitaajuudet ei ole erityisen vertailukelpoisia 2 DPC emolevyihin verrattuna.

 

[mRkukov]

Se on ihan se ja sama kuinka monta välimatkaa siinä on, noiden kaikkien lämmöjohtavuus on satakertainen veteen nähden.

Nyt siis puhut siitä miten jatkuva lämpökuorma johtuu veteen? Ihan riittävän hyvin se johtuu, kokemusta on.

Kun lämpö nousee koneessa nopeasti, niin se ei vaan ehdi johtumaan veteen, mikä aiheuttaa piikin, ennen kuin vesi ehtii sitä alkaa absorboimaan.

Sama piikki tulee ilman kanssa, koska se lämpöpiikki ei sieltä ytimestä pääse riittävän nopeasti pois.

Se johtuu siitä että veden lämmönjohtavuus on matala. Samassa ajassa se iso siili kyllä lämpenee kauttaaltaan, koska sen lämmönjohtavuus on hyvä.

Iso tornicooleri lämpeää kauttaaltaan lämpöputkien avulla. Vai meinaatko että lämpöputket on vain koristeita? Miksei meillä ole isoja täyskuparisia siilejä? No siksi ettei se lämpö johdu riittävän hyvin tai/ja kauas. Vesi taas tasaa sen lämmön todella tehokkaasti ja vesi pääsee käymään kierrossa hyvin lähellä sitä lämmön lähdettä. Blockeissa on mikrokanavia juuri siksi että maksimoidaan se lämmönjohtavuus kuparista veteen.

Olen vain ottanut kantaa siihen että vesijäähyissä noi piikit voi olla todella tuntuvia ja siihen että tuo 210W alkaa olemaan sellainen määrä lämpöä että se saattaa rikkoa paikkoja jos ja kun se vesi ei ehdi mukaan.

Ja me olemme kyseenalaistaneet sinun kannan. Voisitko nyt ystävällisesti kertoa jotain faktaa väitteillesi?

Itselläni on kuitenkin yli 600w kuorman edestä piilämmittimiä, enkä ole itse tuollaiseen "vesi ei ehdi mukaan" käytännössä koskaan törmännyt. Olen ollut myös aika aktiivinen tuolla vesijäähy-ketjussa, enkä muista että kukaan olisi tällaista teoriaa koskaan edes esittänyt.

Jos 210W lämpökuorma on sinun mielestä liikaa ja ettei sitä saa johdettua veteen riittävän tehokkaasti, tarkoittaisi se sitä että jatkuvalla 210W lämpökuormalla vesijäähdytys ei saisi pidettyä prossua alle 100 asteessa, vaikka vesi olisi 20 asteista.

Voin kertoa että 210W kuorma jäähtyy vedellä sekunnin tai 10 tuntia putkeen. Ihan riittävä lämmönjohtavuus vaikka 24/7 kuormalle.

Alle puolen sekunnin 210W kuormalle puolestaan riittäisi se kevyt kuparinen blocki ilman vettäkin. Ei sen lämpö kovin korkeaksi ehtisi nousta.

 

[mRkukov]

Olen vain ottanut kantaa siihen että vesijäähyissä noi piikit voi olla todella tuntuvia ja siihen että tuo 210W alkaa olemaan sellainen määrä lämpöä että se saattaa rikkoa paikkoja jos ja kun se vesi ei ehdi mukaan.

Niin ja mitä tällä tarkoitat? Sitäkö että vesijäähyissä pumppu pyörisi vain rasituksessa?

Tiedoksi vain että vesijäähyissä ei ole mitään termostaattia ohjailemassa kuinka paljon vettä pääsee kiertämään. En siis todellakaan ymmärrä tätä "vesi ei ehdi mukaan" kommenttiasi.

 

[Sampsa]

Olen oikeasti aika helvetin huolissani, kun nämä testaajat tuntuu olevan aivan pihalla, miksi lämmöt, tehonkulutus jne ovat mitä ovat. Kukaan ei tunnu seuraavan miten kellotaajuus/ lämpötila/ käyttöjännite/ tehonkulutus/throttlaus käyttäytyy ajan kuluessa. Lähinnä ihmetellään jotain yksittäistä lämpötila-, teho- tai suorituskykyarvoa, että mistä mahtaa johtua:

 

[Hessu]

Olen oikeasti aika helvetin huolissani, kun nämä testaajat tuntuu olevan aivan pihalla, miksi lämmöt, tehonkulutus jne ovat mitä ovat. Kukaan ei tunnu seuraavan miten kellotaajuus/ lämpötila/ käyttöjännite/ tehonkulutus/throttlaus käyttäytyy ajan kuluessa. Lähinnä ihmetellään jotain yksittäistä lämpötila-, teho- tai suorituskykyarvoa, että mistä mahtaa johtua:

Tuota se on, kun pusketaan artikkelia ja uutista aiheista ilman mitään taustatutkimusta/tietämystä. Alalla pitkään ollut ja insinööriksi lukenut on todennäköisesti hieman nohevampi, kuin nämä lähinnä viihteeksi videoita tekevät youtubettajat. Siitä propsit teillekin. Perus gameriä, kun ei kiinnosta muut kun suorituskykylukemat ja niitä seurataan sokeasti ilman mitään tietoa itse tuotteen toiminnasta.

 

[Louke]

Values (k) for a variety of materials, in units of W/m/°C.
Material k(s = solid) (l=liquid) (g=gas)
Aluminum (s) 237
Brass (s) 110
Copper (s) 398
Gold (s) 315
Cast Iron (s) 55
Lead (s) 35.2
Silver (s) 427
Zinc (s) 113
Water (l) 0.58
Air (g) 0.024

Kyllä sinä tämän joskus vielä tajuat. Voit myös mennä googlailemaan millaisia ongelmia on ollut porukalla 7700k jne. kanssa.

*off topic warning*

Sinun ajatusmalli toimisi, jos vesi olisi "patsaana" jäähdytettävän kohteen päällä ja virtaus olisi nolla ja tällä vedellä siirettäisiin lämpö paikkaan X. CPU blocilla veden virtaus on jaettu pieniin kanaviin jolloin veden "paksuus" on pieni ja virtaus on erittäin turbulenttinen. Tällöin lämmön ei tarvitse johtua "paksun"- veden läpi, vaan vesimolekyylit vaihtavat aktiivisesti paikkaa ottaen lämpöä tehokkaasti vastaan esimerksiki kuparista. Tällöin lämmönjohtavuus nesteessä näyttelee aika olematonta roolia Blokilla. Suurempi vaikutus on aineen ominaislämpökapasiteettilla virtaavassa nesteessä joka vedellä on aivan jotain muuta, kuin ilmalla (vert. ilmajäähdytys). Veden ominaislämpökapasiteetti on myös parempi, kuin kuparin tai alumiinin jonka takia, se on kaikissa jäähdytyskohteissa tyypillinen valinta (autot yms).

Esimerkiksi 1Kg vettä lämetäkseen 10 astetta tarvitsee se noin 11.6W tunnin ajan (11.6277Wh), kilo kupari samaan lämpötilanousuun tarvitsee taas vain 1.1W tunnin ajan (1.0666Wh). Eli samalla massalla vesi "tarvitsee" aineen yhtäsuurella lämpötilanousulla noin 10 kertaa suuremman energian, kuin esimerkiksi kupari.

Eli virtaava (+turbulenttinen) vesi kykenee vastaanottamaan lämpöä hyvin ja parhaan ominaislämpökapasiteettinsa asniosta kykenee sitomaan suuren määrän lämpöenergiaa.

Vastaavasti ilma on hyvä eriste (lämönjohtavuus erittäin huono), mutta ilmajäähyssä virtauksen ansiosta siirtää lämpöä "hyvin" pois.

*(anteeksi mahdolliset pinet asiavirheet, en ole fyysikko)

*off topic End*

 

[Sampsa]

Joo eiköhän tämä asia nyt tullut selväksi, jatketaan..

 

[mRkukov]

Joo eiköhän tämä asia nyt tullut selväksi, jatketaan..

Itselleni jäi vain kovasti epäselväksi mitä minun piti tajuta:

Sinä et nyt näytä tajuavan...

Kyllä sinä tämän joskus vielä tajuat.

Mutta joo, jatketaan. Sampsan ei tarvitse testailla asioita missä ei ole mitään järkeä.

 

[mRkukov]

Olen oikeasti aika helvetin huolissani, kun nämä testaajat tuntuu olevan aivan pihalla, miksi lämmöt, tehonkulutus jne ovat mitä ovat. Kukaan ei tunnu seuraavan miten kellotaajuus/ lämpötila/ käyttöjännite/ tehonkulutus/throttlaus käyttäytyy ajan kuluessa. Lähinnä ihmetellään jotain yksittäistä lämpötila-, teho- tai suorituskykyarvoa, että mistä mahtaa johtua:

Voimme siis varmaan odottaa että IO artikkelissa asiaa käsitellään ja käydään läpi näitä eri "skenaarioita" prossun käytön suhteen. Itse toivon kuvaajaa/testiä siitä miten prossu käyttäytyy pidemmän päälle rasitettaessa. Toki ne valmistajien bios asetukset taitaa aika paljon sanella miten käyttäytyy jos jäähy on muuten riittävä.

Onko muuten 8700K käytökseen tullut eroja sitten julkaisun? Eli rajoittaako uudemmat biosit menoa enemmän kuin ne mitkä oli julkaisussa?

 

[Keketin]

Onko muuten 8700K käytökseen tullut eroja sitten julkaisun? Eli rajoittaako uudemmat biosit menoa enemmän kuin ne mitkä oli julkaisussa?

Maximus X Heron julkaisubiosilla ainakin oli tuo MCE päällä vakiona. Seuraava tai sitä seuraava bios tuo oli vakiona disabled.

 

[ANTI_L]

@Sampsa, ei löydy suoraan meidän töistä "lainattavaksi" tuollaisia 3M tuotteita, enkä löytänyt kenenkään toimittajan listoilta. Ei pysty auttamaan.

 

[Sami Riitaoja]

Normaaleissa työkuormissa 9900K on kyllä suorituskykyynsä nähden todella virtapihi.
Esim. Cinebench R15 testissä prosessorin tehonkulutus vakiona on watin tarkkuudella samaa tasoa kuin myös vakiona toimivalla 2700X prosessorilla (eli n. 128W).

Ei pitäis olla jos PL1=95W. Eli mikä se oikea PL1 näille on? 168W jos johdetaan PL2:sta.....

 

[tietokonerikki]

Olen oikeasti aika helvetin huolissani, kun nämä testaajat tuntuu olevan aivan pihalla, miksi lämmöt, tehonkulutus jne ovat mitä ovat. Kukaan ei tunnu seuraavan miten kellotaajuus/ lämpötila/ käyttöjännite/ tehonkulutus/throttlaus käyttäytyy ajan kuluessa. Lähinnä ihmetellään jotain yksittäistä lämpötila-, teho- tai suorituskykyarvoa, että mistä mahtaa johtua:

Tuossa
https://m.motonet.fi/fi/tuote/786549/Timanttiteroitin-alustalla
saattaisi toimia tuon kivesi hiontaan. Ehkä vaatii vielä 2000-3000 vesihiontaparin? Vesihiontapaperin purevuudesta piihin ei tietoa.
Toivottavasti teet meille ohjeet/videon kivesi ohentatamisesta/ modaamisesta, mikäli haluat kivesi riskeerata? Toivottavasti kuitenkin vasta testiesi jälkeen

Noista lämmöistä, koteloiden ritilöiden ilmanvastuksen vaikutus (hunajakenno/pelkkä reikä) lämpötilaan olisi myös kiinnostavaa tietoa.

 

[Deleted member 4604]

Ei pitäis olla jos PL1=95W. Eli mikä se oikea PL1 näille on? 168W jos johdetaan PL2:sta.....

PL1 on TDP, eli 95W.

PL1 on täysin epärelevantti lukema, jos PL2 on sitä korkeampi ja Tau on tarpeeksi iso.

 

[mRkukov]

Kannattaako näitä alkaa korkkailemaan? Aikaisemmin "ehkä", nyt "ei". Eli aika paljon enemmän työtä 9xxx sarjan korkkauksessa kuin aikaisemmissa. Kannattavaa vain hc kellotuksia varten, jolloin kannattaakin jo harkita piin hiontaa.

 

[Kapteeni_kuolio]

Kannattaako näitä alkaa korkkailemaan? Aikaisemmin "ehkä", nyt "ei". Eli aika paljon enemmän työtä 9xxx sarjan korkkauksessa kuin aikaisemmissa. Kannattavaa vain hc kellotuksia varten, jolloin kannattaakin jo harkita piin hiontaa.

Joo ja korkkaamisella saavutettava hyöty kellotaajuuksissa on myös kyseenalainen. Toi sTIM on parempaa kuin tahna, joten se siirsi "maalitolppia" eteenpäin mikä mahdollisti intelin nostaa kellotaajuuksia. 8700K:lle 'hyvä normaali' ylikellotus korkattuna on 5Ghz, sen kulkee jotain 75-85% kivistä. 9900K:ssa on kaksi ydintä enemmän, ja jokainen revikkasaitti on saanu kellotettua ton jykevän jäähyn ryydittämänä 5.0 Ghz kaikilla ytimillä. Useimmat on saanu 5.1Ghz vakaaksi, lämpöjen tullessa silloin tai viimeistään 5.2Ghz kellotaajuudella vastaan.

Se mitä korkkauksella tässä saavutetaan, on vielä yksi steppi ton jälkeen. Eli saadaan se 100Mhz lisää headroomia lämpöjen osalta.

Käytännön esimerkki:

Korkkaamaton:

5.0Ghz 10000'C, 5.1Ghz 10010'C, 5.2Ghz 10015'C

Korkattu:

5.0Ghz 99990'C, 5.1Ghz 10000'C, 5.2Ghz 10010'C

'C eli Cirruksen peräaukon ydinlämpötilayksikkö mitattuna jättiläisen pesäpallomailakelvineinä


Sitten voi vielä hioa silikoonista 0.2-0.4mm pois, ja saada 5-6'C lisää eli käytännössä taas "yhden stepin" taaksepäin lämpöjä, mahdollistaen yhtä steppiä kovemmat kellot.


Sitä voi jokainen miettiä että onko se 5.0 vs 5.2Ghz sit ton vaivan arvoista vai ei? GN tossa videolla demoaa aika hyvin sitä että siinä on iso työ. Helpommalla pääsee toki jos ostaa aftermarket IHS:n (ei tartte hioa IHS:ää), ja toisaalta vaikka skylake-shimmin lyö tohon coren päälle ja hioo silikonin sitä vasten ns. "tasohiontana".



Silti ihan jumalaton vaiva 200Mhz korkeampien kellojen takia


*edit*

Pari vinkuheinää jo ulisi että missä testissä tommoiset lämpötilat, lämpötilat esimerkissä vaihdettu havainnollistamaan pointtia paremmin.

 

[E.T]

Sitä voi jokainen miettiä että onko se 5.0 vs 5.2Ghz sit ton vaivan arvoista vai ei? GN tossa videolla demoaa aika hyvin sitä että siinä on iso työ.

Ja jo se 5GHz maksaa paljon lämmöntuotossa.
Ei tosiaan ole paluuta "wanhaan kunnon" Core 2 aikaan, kun neliytimiseltä vain laskettiin voltteja hitusen ja nostettiin kelloja 30%.

Se vain alkaa olla piin tie kuljettu sen verran loppuun, että siitä on otettava jo tehtaalla kaikki järkevä löysä irti.

 

[Kapteeni_kuolio]

Ja jo se 5GHz maksaa paljon lämmöntuotossa.
Ei tosiaan ole paluuta "wanhaan kunnon" Core 2 aikaan, kun neliytimiseltä vain laskettiin voltteja hitusen ja nostettiin kelloja 30%.

Se vain alkaa olla piin tie kuljettu sen verran loppuun, että siitä on otettava jo tehtaalla kaikki järkevä löysä irti.

Jep, se on selvä että tässä Intel on vetäny kellotaajuudet sitä seinää vasten missä voltti/kellotaajuus käyrä vetäsee ittensä pystysuoraksi lämpöjä vasten. Valmistustekniikan "seinä" vastassa. Sama mitä AMD:n 2700X:ssä, kyl sieltä voi ne parisataa megahertsiä tiristää vielä pihalle *JOS* kykenee jäähdyttämään ja *JOS* emolevyn VRM kestää

 

[Sampsa]

Onhan se selvä että tässä ollaan nyt puristettu 14nm ja Skylake-arkkitehtuurista ihan kaikki irti. 8 ydintä ja kellot saa 24/7 käyttöön 5 GHz ilma/AIO niin pakkohan se on hattua nostaa, tosin 10nm alkaisi ihan oikeasti olla tervetullut sillä seuraavaa Core-päivitystä voidaan joutua odottamaan tovi.

 

[cular]

Näitä Intelin sekoiluja seuranneena tulee mieleen koska ostavat harvian ja siirtävät sen brändin alle nykyiset core prossut

 

[TeroP]

Näitä Intelin sekoiluja seuranneena tulee mieleen koska ostavat harvian ja siirtävät sen brändin alle nykyiset core prossut

Varmaan vasta sitten, kun prosessorien virrankulutus/lämmöntuotto yltää niiden sähkökiukaiden tasolle. Onhan tuonne useamman kilowatin tehoille vielä kuitenkin jonkin verran matkaa...

 

[mRkukov]

Varmaan vasta sitten, kun prosessorien virrankulutus/lämmöntuotto yltää niiden sähkökiukaiden tasolle. Onhan tuonne useamman kilowatin tehoille vielä kuitenkin jonkin verran matkaa...

Ei oikeastaan. Intelin 28 core @5GHz...

Spoileri

 

[xarot]

Olen oikeasti aika helvetin huolissani, kun nämä testaajat tuntuu olevan aivan pihalla, miksi lämmöt, tehonkulutus jne ovat mitä ovat. Kukaan ei tunnu seuraavan miten kellotaajuus/ lämpötila/ käyttöjännite/ tehonkulutus/throttlaus käyttäytyy ajan kuluessa. Lähinnä ihmetellään jotain yksittäistä lämpötila-, teho- tai suorituskykyarvoa, että mistä mahtaa johtua:

Miätä ehmettiä. No ainakin tämä vahvistaa sen mitä olen Anandtechin eräästä henkilöstä ajatellut jo vuosia: aivan pihalla on. Onneksi Suomessa on osaamista näistä asioista.

 

[Cirrus]

Näitä Intelin sekoiluja seuranneena tulee mieleen koska ostavat harvian ja siirtävät sen brändin alle nykyiset core prossut

Miksi intel on kiuas ja amd ei ole vaikka ne vakioasetuksilla molemmat kuluttaa kuluttajakärkituotteilla saman sähkön joka muuttuu aika samalla tavalla lämmöksi?

 

[TeroP]

Ei oikeastaan. Intelin 28 core @5GHz...

Montas kilowattia se oikein kuluttaakaan?

 

[svk]

Montas kilowattia se oikein kuluttaakaan?

Vähintään yhden varmasti, kun 18 ydintä 5,6 ghz taajuudella riitti kilowattiin Intelin 18-ytiminen Core i9-7980XE der8auerin käsittelyssä: Kilowatin raja rikki - io-tech.fi

 

[Contay]

Montas kilowattia se oikein kuluttaakaan?

2kW chillerillä sitä taidettiin jäähdyttää, siitäpä sen voi arvioida. Muistaakseni 1200-1500W oli valistuneimpien arvaus.

 

[TeroP]

2kW chillerillä sitä taidettiin jäähdyttää, siitäpä sen voi arvioida. Muistaakseni 1200-1500W oli valistuneimpien arvaus.

Ei vastaa edes minun 2kW bilteman halppisgrilliä, saati sitä harvian reilun tuplat vievää pikkukiuasta. Noh odotellaan nyt kuitenkin.

 

[Contay]

Ei vastaa edes minun 2kW bilteman halppisgrilliä, saati sitä harvian reilun tuplat vievää pikkukiuasta. Noh odotellaan nyt kuitenkin.

Niin, tuo ~1500W kulutus on chillerillä 5GHz. 7980XE kulutus nousee 600W->1kW 5Ghz->5.6GHz.

Samalla skaalalla pyyhkästääm tuolla 28corella nätisti 2500W luokkaan ja yli. Että kyllähän niitä pikkukiukaita alkaa olemaan jo siinä luokassa. Kaikkien saunaan ei tarvitse mahtua koko sukua sikaa myöten.

 

[Asiantuntija]

Veikkaisin ite, että sieltä tulee 230v jännitelukemat

Ai 12V linjasta tulee 230V jännitelukemat? Mitä ehmettiä nyt taas, jos saa kysyä?

 

[Asiantuntija]

No onneks talvi on tulossa.

 

[svk]

Ai 12V linjasta tulee 230V jännitelukemat? Mitä ehmettiä nyt taas, jos saa kysyä?

Eikähän sieltä tule 230v teholukemat pistorasialta. Yleensä ihan riittävä näissä, vaikka olisihan ne ampeerit mukava nähdä (savua).

Veikkaisin ite, että sieltä tulee 230v jännitelukemat

korostin oleellisen.