tearingia ei tule yhtään, jos vsync on päällä.
Toisilla tuntuu vaikutukset esiintyvän myös henkimaailman tai placebovaikutuksen kautta
Eikä tarvitse olla edes vsync päällä välttääkseen tearingin/repeilyn. Jos siis puhutaan edelleen Lepakomäyrän 100 fps@120/144 Hz. Tearing ilmenee vain silloin, kun fps > Hz ja vsync on kytketty pois päältä. Kuva ehtii päivittyä näyttöä nopeammin, jolloin esim. pystylinjat (puut, tolpat, talon nurkat, radan reunaviivat jne.) "katkeilevat" vaakapanoroinneissa.
Stutteringissa Lepakomäyrä oli oikeassa, vaikka tearing osui harhaan. Jotkut ovat herkempiä liikkeen tökkäämiselle, kun taas toisten aivot tulkitsevat saman jatkuvaksi liikkeeksi.
Itse olen kärsinyt stutter-allergiasta 90-luvun lopulta lähtien. Silloin ostin PII-350@467 kaveriksi erittäin tehokkaan Nvidia Riva Tnt:n. Ajattelin sen pyörittävän kaikkea moitteettomasti. Jostain syystä varsinkin Viper Racingissä näkyi pientä, mutta muun kermanpehmeyden keskellä sitäkin häiritsempää näykkimistä radan reunassa. Kuvaputken taajuus oli 85 Hz ja fps oli ilman vsynciä noin 60. Ei hyvä. Asetin näytön 60 Hz:iin, mutta sitten alkoi tearing. Ei vieläkään hyvä. Laitoin vsyncin päälle, minkä ansiosta kuva ei enää repeillyt, mutta sitten raskaimmissa kohdissa fps putosi 30:een. Ei kelpaa, näytön 60 Hz (välkyntä) oli myös hiukan liikaa työpöytäetäisyyksillä.
Littunäyttöjen aikakaudella näytön välkkyminen ei enää ollut ongelma (paitsi led + pwm...), joten 60 Hz oli mahdollista käyttää. Silloin 60 fps@60 Hz + vsync oli mun juttu. Tahdistus lisää viivettä kuvaan, mutta repeilyä en siedä, ja vielä vähemmän nykimistä pehmeyden keskellä. Markkinoille tuli 120/144 Hz näyttöjä. Testasin autosimukäyttöön 144 hertsistä. Fps seilasi 80-110 ilman vsynciä. Näykkiminen oli niin näkyvää, että päätin ennemmin jatkaa 60/60 -meiningillä, kuin kaivaa verta nenästäni alkamalla tavoitella 120/120 tai 144/144. Tietenkin rajoitettu 72 fps/144 Hz olisi parannusta vs. 60/60, mutta se olisi liian pieni parannus, ja aina olisi vaarassa retkahtaa natiivin jahtaamiseen. Ehkä minimissään 500-1000 Hz voisi riittää siihen, ettei tarvitsisi miettiä vsyncciä, näytön hertsien pudotusta, fps cappiä tai natiivitaajuuden tavoittelun oravanpyörää. Joku 288 Hz ei riitä millään, kun kerran 110 fps@144 Hz oli niin kaukana ihanteesta. Työpöydällä sentään on helppo saavuttaa 144/144, ja siinä silmä lepää. Mun normireippaalla hiirenheilautuksella ylänurkasta alanurkkaan kursori hyppii kuvien välillä noin 3 cm askelin, kun 60 Hz:n ruudulla askeleet ovat noin 7 cm. Parhaiten kursorin liike näkyy tummalla pohjalla. Epänormaalin nopeasti hiirtä heilauttamalla askelpituudet voi triplata, mutta sillä ei ole tietenkään merkitystä normaalikäyttöön. Uskoisin omille silmille/aivoille riittävän noin 0,5-1 cm askeleet, eli ei tarvittane pikselintarkkaa liikettä sulavuuteen, koska nopeus on niin suuri. Tämä pätee siis vain noille äskeisille äärinopeuksille, eli 4 m/s normikäytön ääriarvo ja yrittämällä 12 m/s. Näkövärkit muuttuvat hitaiksi.
Nykyään löytyy Gsync/Freesync, ja ne kuulostavat ratkaisulta kaikkeen. Niitä en ole testannut, kun pelaaminen on jäänyt niin pieneen rooliin. Onkohan niissä jotain "nauhurimaista huojumista" näkyvissä, kun sulavuus vaihtelee lennossa pehmeästi? Nykimistä ei kaiketi pitäisi olla.