• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Ilmastonmuutos

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja -SD-
  • Aloitettu Aloitettu
Ei vaan elintason kasvu 1950 -luvun jälkeen.

Ei Kiinakaan olisi mikään tekijä hiilidioksidipäästöissä jos se ei olisi ottanut massiivista niskalenkkiä maailmankaupasta 2000 -luvulla. Katso vaikka Intiaa tällä hetkellä, jengiä on ihan pipona ja ympäristöpolitiikka ihan kivikautista, mutta ei juuri tuu päästöjä, kun ei oo oikein sitä GDP:tä.

Ja ylipäänsä, menneen väestönkasvun perään itkeminen on ihan yhtä turhaa kuin menneiden hiilidioksipäästöjen (eli vaikka sen hölmöilyn että länkkärien pitäisi maksaa kaikki ilmastotoimet kun niin suuri osa historiallisista co2 -päästöistä on niiden syytä), eikä se tämänhetkinen väestönkasvu vaan ole mikään ilmastonmuutoksen driveri.

Tai en mä tiedä, ehkä teillä sitten on suuri usko siihen että Nigerialaiset nassukat nousevat seuraavan sadan vuoden sisällä kisaamaan elintasosta meidän ja jenkkien tai edes kiinalaisten kanssa, mutta mulla kyllä ei.

Tarkalleen ottaen joo elintason nousu KEHITTYVISSÄ maissa, mutta sekään ei olisi ollut ongelma ilman väestönkasvua. Tosin kuten mun laittamasta kuvaajasta näkyy, Intia on jo EU:n tasalla vaikka iso osa väestöstä elää kurjuudessa. Eli sekään osa sun väitteestä ei pidä paikkaansa. Ja aivan hyvin voi myös nigerialaisten tai muiden afrikkalaisten elintaso lähteä nousemaan, miksei muka voisi?

Käytännössä kurjuudessa elämällä saisi tiputettua päästöjä, mikä ei yllättä ketään, mutta onnea vaan siihen että saisi ihmiset suostumaan moiseen.
 
Tarkalleen ottaen joo elintason nousu KEHITTYVISSÄ maissa, mutta sekään ei olisi ollut ongelma ilman väestönkasvua. Tosin kuten mun laittamasta kuvaajasta näkyy, Intia on jo EU:n tasalla vaikka iso osa väestöstä elää kurjuudessa. Eli sekään osa sun väitteestä ei pidä paikkaansa. Ja aivan hyvin voi myös nigerialaisten tai muiden afrikkalaisten elintaso lähteä nousemaan, miksei muka voisi?

Intia on vasta EU:n tasalla vaikka siellä on jengiä about 4 kertaa enemmän. Eikä sekään ole mikään juttu, vaan myös siellä on tapahtunut melkoista elintason nousua 2000 -luvulta, samoin kuin Kiinassa, vaikka se on "vähän" jälkeen jäänytkin.

Ja edelleen, sä yrität hukuttaa pointtia lillukanvarsiin. Intiankin väestönkasvu on päättymässä, syntyvyys laskee ihan näillä näppäimillä alle ylläpitotason, jos ei ole jo laskenut. Kiinan on jo päättynyt. Väestö kasvaa enää mestoissa joissa GDP/capita, sen kasvu, ja sitä kautta päästöt ovat olemattoman pieniä. Väestönkasvu, sellaisena kuin se tällä hetkellä tapahtuu, ei ole mikään ilmastonmuutoksen driveri.
 
Tarkalleen ottaen joo elintason nousu KEHITTYVISSÄ maissa, mutta sekään ei olisi ollut ongelma ilman väestönkasvua. Tosin kuten mun laittamasta kuvaajasta näkyy, Intia on jo EU:n tasalla vaikka iso osa väestöstä elää kurjuudessa. Eli sekään osa sun väitteestä ei pidä paikkaansa. Ja aivan hyvin voi myös nigerialaisten tai muiden afrikkalaisten elintaso lähteä nousemaan, miksei muka voisi?

Käytännössä kurjuudessa elämällä saisi tiputettua päästöjä, mikä ei yllättä ketään, mutta onnea vaan siihen että saisi ihmiset suostumaan moiseen.

kuva_2024-11-11_151416398.png


Tuossa ilmeisesti ihan tonneina per viiva, eikä väestön mukaan.
Kiina siellä on hypännyt ja muu aasia, tuossa ei taida olla mitään selkäreppua, vaan sen mukaan missä päästö syntynyt.
Toki menneillä vuosikymmenillä on merkitystä nykyisyyteen, ja poliitikkoilla se iso vastuu, jos joku poliitikko nostaa itsensä päättämään lupaamalla muuta, niin ei se hänen vastuutaan poista, päinvastoin.

Toki hyvinvointia syö mitä pidemmälle viivytellään, jos taasen olisi 90 luvulla alettu tosissaan toimiin, niin en nyt väitä olisiko hyvinvointi parempi vai huonompi, mutta ei kuitenkaa olisi tarvinnut isosti kärsiä.
 
Intia on vasta EU:n tasalla vaikka siellä on jengiä about 4 kertaa enemmän. Eikä sekään ole mikään juttu, vaan myös siellä on tapahtunut melkoista elintason nousua 2000 -luvulta, samoin kuin Kiinassa, vaikka se on "vähän" jälkeen jäänytkin.

Ja edelleen, sä yrität hukuttaa pointtia lillukanvarsiin. Intiankin väestönkasvu on päättymässä, syntyvyys laskee ihan näillä näppäimillä alle ylläpitotason, jos ei ole jo laskenut. Kiinan on jo päättynyt. Väestö kasvaa enää mestoissa joissa GDP/capita, sen kasvu, ja sitä kautta päästöt ovat olemattoman pieniä. Väestönkasvu, sellaisena kuin se tällä hetkellä tapahtuu, ei ole mikään ilmastonmuutoksen driveri.

Nokun pointtihan on just se, millä ei ole väliä. :D Joo, teknisesti ottaen tuo pitää paikkansa että juuri nyt tapahtuvalla väestönkasvulla ei ole enää niin väliä, mutta tällä asialla ei ole mitään väliä koska väestöä on jo niin paljon että kaikille ei vaan riitä resursseja mukaviin oltaviin. Eli toisin sanottuna mikään mikä millään tavalla pohjautuu reiluuteen on häviävä lähtökohta. :D

kuva_2024-11-11_151416398.png


Tuossa ilmeisesti ihan tonneina per viiva, eikä väestön mukaan.
Kiina siellä on hypännyt ja muu aasia, tuossa ei taida olla mitään selkäreppua, vaan sen mukaan missä päästö syntynyt.
Toki menneillä vuosikymmenillä on merkitystä nykyisyyteen, ja poliitikkoilla se iso vastuu, jos joku poliitikko nostaa itsensä päättämään lupaamalla muuta, niin ei se hänen vastuutaan poista, päinvastoin.

Toki hyvinvointia syö mitä pidemmälle viivytellään, jos taasen olisi 90 luvulla alettu tosissaan toimiin, niin en nyt väitä olisiko hyvinvointi parempi vai huonompi, mutta ei kuitenkaa olisi tarvinnut isosti kärsiä.

90-luvulla toimiminen, mm. ydinvoimaan panostaminen silloin olisi kyllä melko hyvin vähentänyt länsimaiden päästöjä, mutta tuskin juurikaan silloisten kehittyvien maiden. Ehkä tehokkain keino mitä ns. länsimaat olisi voinut tehdä, olisi ollut olla vapauttamatta kauppaa, jolloin Kiinan ja muun elintaso ja siten päästöt ei olisi noussut niin paljoa. :smoke:
 
90-luvulla toimiminen, mm. ydinvoimaan panostaminen silloin olisi kyllä melko hyvin vähentänyt länsimaiden päästöjä, mutta tuskin juurikaan silloisten kehittyvien maiden. Ehkä tehokkain keino mitä ns. länsimaat olisi voinut tehdä, olisi ollut olla vapauttamatta kauppaa, jolloin Kiinan ja muun elintaso ja siten päästöt ei olisi noussut niin paljoa. :smoke:
Foosiliseten käytön vähentäminen, tai edes hillitseminen. Jos mailmankauppaa olisi rajattu, niin se olisi ollut hyvinvoinnin kasvun leikkuri. Ehkä jälkikäteen katsottuna silloin olisi voinut samalla hillitä päästökasvua ihan oikeasti, samalla käydä kauppaa.
 
Nokun pointtihan on just se, millä ei ole väliä. :D Joo, teknisesti ottaen tuo pitää paikkansa että juuri nyt tapahtuvalla väestönkasvulla ei ole enää niin väliä, mutta tällä asialla ei ole mitään väliä koska väestöä on jo niin paljon että kaikille ei vaan riitä resursseja mukaviin oltaviin. Eli toisin sanottuna mikään mikä millään tavalla pohjautuu reiluuteen on häviävä lähtökohta. :D

Se on sitten toinen juttu. Periaatteessa jos maailmassa olisi saman verran jengiä kuin vaikka 1600-luvun alussa niin kaikilla voisi olla aika mukavat oltavat eikä tarvisi pohtia jäätiköiden sulamista. Vaikka tietenkään tuskin olisi, koska nallekarkit eivät olisi sittenkään menneet automaattisesti tasan.

Mutta nyt pitää pelaa niillä korteilla jotka on jaettu, eli koittaa saada sitä kulutusta hillittyä tai tuotantoa vähäpäästöisemmäksi. On myöhäistä jaella kortsuja.

(Tietenkin tämä ilmastonmuutosmielessä, muuten afrikan väestönkasvu on helvetin kaukana hyvästä jutusta, ja kortsuille olisi käyttöä).
 
Se on sitten toinen juttu. Periaatteessa jos maailmassa olisi saman verran jengiä kuin vaikka 1600-luvun alussa niin kaikilla voisi olla aika mukavat oltavat eikä tarvisi pohtia jäätiköiden sulamista. Vaikka tietenkään tuskin olisi, koska nallekarkit eivät olisi sittenkään menneet automaattisesti tasan.

Mutta nyt pitää pelaa niillä korteilla jotka on jaettu, eli koittaa saada sitä kulutusta hillittyä tai tuotantoa vähäpäästöisemmäksi. On myöhäistä jaella kortsuja.

(Tietenkin tämä ilmastonmuutosmielessä, muuten afrikan väestönkasvu on helvetin kaukana hyvästä jutusta, ja kortsuille olisi käyttöä).

Jossain määrin voikin vähentää turhaa kulutusta, vaikkapa esim. pikamuoti on asia josta ei ole kenellekään hyötyä. Samoin tuotantoa kannattaa optimoida vähäpäästöisemmäksi. Mutta on hyvä silti tajuta, että nämä tuskin tulevat riittämään ja siten pitää olla valmis pitämään omista eduista maailmassa, jossa kilpailu resursseista kiristyy.
 
Miten mikään mitä sanoit liittyy @Janishell :in viestiin? Toki amerikkalaiset tekee uusiutuvilla bisnestä kun se on tuottavaa, mutta siellä ei näytä olevan samalla tavalla halua tehdä taloudellisia uhrauksia mitä pikavauhtia toteutettava vihreä siirtymä tarkoittaisi. Lyhyesti sanottuna, mitä nopeampaa, sitä enemmän se maksaa kun joudutaan investoimaan vielä kehitysasteella olevaan teknologiaan ja sulkemaan olemassaolevia voimaloita joilla on vielä käyttöikää jäljellä yms.

Myöskään öljybisnes ei ole vielä kadonnut mihinkään. Ilmeisesti siellä on menossa melkoinen buumi.



USAssa tuotetulle öljylle on tosiaan nyt kysyntää, kun järkevät valtiot ovat lopettaneet Venäjän öljyn ostamisen. Kuitenkin, neljässä vuodessa USAn öljyalan työllistävyys on vähentynyt yli 10%, tuo selvisi myös linkistäni. Ja Bloomberg vahvistaa tämän myöskin epäsuorasti:

The nation’s crude output has risen to a record 13.3 million barrels a day, 48% more than Saudi Arabia. All with less than a third of the rigs and far fewer workers than were needed 10 years ago.

En yhtään epäile etteikö öljyala olisi edelleen tuottoisaa, mutta kyllä koko ala on murroksessa. Esimerkiksi vuonna 2023 täyssähköautojen osuus uusista myydyistä autoista globaalisti oli noin 14 prosenttia, tuo on jo sellainen määrä joka laskee auttamatta öljyn pumppuhintaa, ja määrä tulee vain kasvamaan jo lähitulevaisuudessa. Toisaalta hyvä asia meille dieselautoilijoille, mitä enemmän täyssähköjä liikenteessä sitä enemmän ne asettavat öljylle paineita alempaan hintatasoon.
 
Jossain määrin voikin vähentää turhaa kulutusta, vaikkapa esim. pikamuoti on asia josta ei ole kenellekään hyötyä. Samoin tuotantoa kannattaa optimoida vähäpäästöisemmäksi. Mutta on hyvä silti tajuta, että nämä tuskin tulevat riittämään ja siten pitää olla valmis pitämään omista eduista maailmassa, jossa kilpailu resursseista kiristyy.
Selkeä vaikutus olisi eläinperäisen ruoan vähentämisellä tai poistamisella ruokavaliosta. Tällä ei olisi minkäänlaista vaikutusta elintasoon.
 
Jossain määrin voikin vähentää turhaa kulutusta, vaikkapa esim. pikamuoti on asia josta ei ole kenellekään hyötyä. Samoin tuotantoa kannattaa optimoida vähäpäästöisemmäksi. Mutta on hyvä silti tajuta, että nämä tuskin tulevat riittämään ja siten pitää olla valmis pitämään omista eduista maailmassa, jossa kilpailu resursseista kiristyy.
Niin no tässäkin on aika monta muttaa. Esim ruoantuotantoa optimoidaan koko ajan - että saadaan lisää ihmisiä tälle pallolle. Onko siitä optimoinnnista silloin hyötyä, haittaa vai onko se neutraali juttu? Tätäkin voi lähestyä monesta näkökulmasta. Nälänhädästä pyritään eroon ja sillä on sivuvaikutuksia.

Montaa asiaa myös kompensoidaan muiden asioiden kustannuksella, talouden pönkittäminen luonnonvarojen kustannuksilla on ollut hyvin yleinen keino ihan lähivuosinakin, ja pysynee sellaisena vielä pitkään. Montaa asiaa halutaan muuttaa ns. kestäväksi toiminnaksi, mutta usein nekin ovat pois sitten jostain muusta. Ja kuten todettu monesti niin nykyisellä väestömäärällä mikään ei periaatteessa voi olla kestävää, kun elämme reippaasti yli planetaaristen resurssien ihmisten määrän takia.
 
Paitsi jos tykkää lihasta munista ja maidosta. Esim itse en lopeta niitä koskaan, maksoi mitä maksoi. Elintasoon kuuluu mieluinen ruoka.
Kyllä, mutta tämä vinkki olikin selkärangan omaaville. Tässä olikin hyvä esimerkki siitä miten osa on niin makunystyröiden vietävissä, että eivät osaa opetella uutta. Kuka juo maitoa vuonna 2024?
 
Kyllä, mutta tämä vinkki olikin selkärangan omaaville. Tässä olikin hyvä esimerkki siitä miten osa on niin makunystyröiden vietävissä, että eivät osaa opetella uutta. Kuka juo maitoa vuonna 2024?
Minäkin juon maitoa pari litraa viikossa, miksi en joisi. Lihaakin syön ja vaikka olen sitä vähentänyt, aikomuksena ei ole lopettaa. Nämä tuskin tekee minusta kovin huonoa ihmistä koska kun mielestäni Suomen talvessa karjan kasvattaminen, josta siis saadaan lihan lisäksi myös maitoa, juustoa, jogurttia, viiliä ym. ja lannoitetta on loppulaskennassa plus miinus nolla näin pohjoisessa kuin Suomi. Lannoitteella saadaan rehun ja viljan kasvatukseen tehokkuutta joka on enemmän kuin hyödyksi pohjoisemmilla seuduilla jossa salaatin kasvatus tulee luonnolle todella kalliiksi ympärivuoden kasvatusta ajatellen. Eteläisen euroopan kyvyt kasvattaa kasviksia ja juureksia on ihan eri juttu kuin mihin suomessa pystytään jos haetaan hiilineutraliteettia. Eikä ne kasvikset ihan noin vaan tänne ilmesty.

Tiukalla ajattelulla pitäisi palata vuodenaikamigraatioon mutta jalan, ilman peltilehmiä tai edes hevosia. Ruoka saataisi missä se on edullisimmin saatavissa. Mutta tästäkin huolimatta jokunen miljardi ihmistä pieree yhtä lailla kuin jokunen miljardi lehmää ja yhteistä näissä kaasuissa on mm. metaani, jos ei kukaan ole sattunut haistamaan lehmän pierua. Enkä nyt tarkoita sitä naapurin akkaa :p
 
Tässä olikin hyvä esimerkki siitä miten osa on niin makunystyröiden vietävissä, että eivät osaa opetella uutta.
Ihminen kuluttaa sitä mitä on tottunut lapsuudessa syömään ja juomaan. Eihän esim. maito ole erityisen hyvän makuista, mutta sitä meille on tarjottu kouluissa jne. ja sopiihan se esim. keittojen kanssa hyvin ruokajuomaksi. Maitoa kulutetaan siis edelleen todella paljon.

Veikkaan että ilmastonmuutos olisi mahdollista torjua, ilman että joudutaan luopumaan maidosta ja lihasta. Esim. suomessa tuotettu kananliha ja sianliha on suorastaan ilmastoteko. Lehmät on metaanin takia paljon pahempi joo, luulisi että maidolle voisi keksiä korvikkeen joka maistuisi samalta, ja sisältäisi samat ravintoarvot. Juustoja varmaan vaikeampi korvata.

Itse en ole ruoan ja maidon perään hirveästi, mulle ei tekisi pahaa luopua maidosta, juustoista tms, mutta ymmärrän kyllä miksei Suomessa olla tällä hetkellä valmiita luopumaan noista. Tällä hetkellä globaalisti tuntuu ettei kukaan tee ilmastonmuutoksen eteen mitään. Tottakai oikeasti tehdään, mutta auttomattoman vähän ja hitaasti.
 
Kyllä, mutta tämä vinkki olikin selkärangan omaaville. Tässä olikin hyvä esimerkki siitä miten osa on niin makunystyröiden vietävissä, että eivät osaa opetella uutta. Kuka juo maitoa vuonna 2024?
Selkärankaa osoittaa elää kuten huvittaa, mutta otahan toki maitoa, kasvaisit sinäkin joskus aikuiseksi. Pentuna sitä ymmärrettävästi antaa muiden odotuksien vaikuttaa myös siihen, että muuttaa ruokailuaankin. Se kertoo vain lapsellisuudestasi, jonka ikä toivottavasti korjaa.

Ai niin, punaista maitoa 2 litraa päivässä. Nytkin menen ottamaan maitoa, koska pidän siitä. Mutta siitä luopuminen siksi että joku muu kertoo miten on elettävä? Tiivistit hyvin ilmastovouhotuksen.
 
Viimeksi muokattu:
USAssa tuotetulle öljylle on tosiaan nyt kysyntää, kun järkevät valtiot ovat lopettaneet Venäjän öljyn ostamisen. Kuitenkin, neljässä vuodessa USAn öljyalan työllistävyys on vähentynyt yli 10%, tuo selvisi myös linkistäni. Ja Bloomberg vahvistaa tämän myöskin epäsuorasti:

The nation’s crude output has risen to a record 13.3 million barrels a day, 48% more than Saudi Arabia. All with less than a third of the rigs and far fewer workers than were needed 10 years ago.

En yhtään epäile etteikö öljyala olisi edelleen tuottoisaa, mutta kyllä koko ala on murroksessa. Esimerkiksi vuonna 2023 täyssähköautojen osuus uusista myydyistä autoista globaalisti oli noin 14 prosenttia, tuo on jo sellainen määrä joka laskee auttamatta öljyn pumppuhintaa, ja määrä tulee vain kasvamaan jo lähitulevaisuudessa. Toisaalta hyvä asia meille dieselautoilijoille, mitä enemmän täyssähköjä liikenteessä sitä enemmän ne asettavat öljylle paineita alempaan hintatasoon.

No mutta miten tämä liittyy asiaan? Ei siirtymä vähäpäästöisempiin energianlähteisiin ole itsessään ongelma, jos se voidaan toteuttaa hitaammalla tahdilla. Epäilemättä se myös tapahtuu ennen pitkää teknologian kehittyessä. Ongelmanahan on juurikin nopea aikataulu, joka todennäköisesti on lentämässä roskiin. Ja siten myös öljyllä on merkitystä vielä pitkään.

Eli Afrikassa pitäisi tehdä jotain jotta länsimaissa voidaan mussuttaa lihaa?

Ei siellä tarvi tehdä mitään jos ei huvita. Kunhan täällä ollaan valmiita torjumaan ilmastopakolaisten hyökyaallot, tarvittaessa vaikka voimakeinoin. :smoke:
 
Niin no tässäkin on aika monta muttaa. Esim ruoantuotantoa optimoidaan koko ajan - että saadaan lisää ihmisiä tälle pallolle. Onko siitä optimoinnnista silloin hyötyä, haittaa vai onko se neutraali juttu? Tätäkin voi lähestyä monesta näkökulmasta. Nälänhädästä pyritään eroon ja sillä on sivuvaikutuksia.

Montaa asiaa myös kompensoidaan muiden asioiden kustannuksella, talouden pönkittäminen luonnonvarojen kustannuksilla on ollut hyvin yleinen keino ihan lähivuosinakin, ja pysynee sellaisena vielä pitkään. Montaa asiaa halutaan muuttaa ns. kestäväksi toiminnaksi, mutta usein nekin ovat pois sitten jostain muusta. Ja kuten todettu monesti niin nykyisellä väestömäärällä mikään ei periaatteessa voi olla kestävää, kun elämme reippaasti yli planetaaristen resurssien ihmisten määrän takia.
Ketjun aihe ilmastonmuutos. Oleellista on fosiilisten päästöjen leikkaaminen. Toki foosiilien polton vähentäminen vähentää luonnon varojen käyttöä, mutta aihe ilmastonmuutoksen torjunta.

Eli Afrikassa pitäisi tehdä jotain jotta länsimaissa voidaan mussuttaa lihaa?
Jep
Jos tuo käppyrä mitä aiemmin postailtu, niin Afrikkan kokonais fosiilipäästöjen leikkaaminen ei tuo länkkäreillä pelivaraa. Oliko kakskko Afrikka, Etelä-Amerikka, kokonaisuutena yhteensä murto-osa euroopan fosiili päästöistä.
Toki niille varmaan voi jyvittää osan Aasian päästöistä.

Halvinta, parhaiten hyvinvointia tukevaa varmaan se että varmistetaan (autetaan) että noilla mantereilla hyvintia lisätään ilman fosiilipäästöjen kasvua.

Aasian suhteen sama, mutta siinä keinovalikoimana tulee lähinnä mieleen se että tuotteissa ja palveluissa kulkee hiiliselkäreppu.

Etelä-Amerikasta luotu mielikuvaa että pahoja, jos ne päästelee suhteellisen vähän, niin onko se "pahuus" sitten ne fosiilipäästöjen luenteiset sademetsätuhot, eli niiden arvottaminen, että ne olisi heille arvokkaita.

kuva_2024-11-12_085135998.png
 
.. koska kun mielestäni Suomen talvessa karjan kasvattaminen, josta siis saadaan lihan lisäksi myös maitoa, juustoa, jogurttia, viiliä ym. ja lannoitetta on loppulaskennassa plus miinus nolla näin pohjoisessa kuin Suomi. Lannoitteella saadaan rehun ja viljan kasvatukseen tehokkuutta joka on enemmän kuin hyödyksi pohjoisemmilla seuduilla jossa salaatin kasvatus tulee luonnolle todella kalliiksi ympärivuoden kasvatusta ajatellen. Eteläisen euroopan kyvyt kasvattaa kasviksia ja juureksia on ihan eri juttu kuin mihin suomessa pystytään jos haetaan hiilineutraliteettia. Eikä ne kasvikset ihan noin vaan tänne ilmesty.
:p
Jos mennään ihan ruoaantuotannon tehokkuus edellä, niin ei se ole tehokkuutta että tuotetaan kasvismassaa syötetään se eläimelle, joka jalostaa siitä maitoa, lihaa ja ihmisen syö. Loppulaskennassa ei ole plus miinus nolla, vaan tarvitaan enemmän vs että tuotettaisiin kasvisperäistä, tai siipikarjaa.

Aikanaan lehmä on ollut erittäin tärkeä ravinnon lähde, mahdollistanut näillä karuilla alueilla elämisen ja hyvinvoinnin kasvun. En ole lehmiä lopettamassa, ja jos lehmäjalosteita haluaa syödä niin kannatan kotimaista.

jossa salaatin kasvatus tulee luonnolle todella kalliiksi ympärivuoden kasvatusta ajatellen.
Kasvisperäinen on muutakin kuin ympärivuotista kasvatusta, toki meilläkin voidaan kasvihuoneissa kasvattaa vaikka mitä, ja voi olla ilmastoystävällisempää, vähemmän fosiilipäästöjä kuin kotoinen eläinperäinen.
Toki se kotoinen eläinperäinen voi myös olla fosiilivapata/neutraalia. tavoittelee jopa Co2 verannollista neutraaliutta.

Eikä ne kasvikset ihan noin vaan tänne ilmesty.
Jos muualla voidaan kasvattaa tehokkaasti, niin nopeasti se ero kattaa rahdit. ilmastonmuutoksen kannata tärkeää toki se että katsotaan nimenomaan ilmastonmuutoksen kannalta tehokkuutta.
 
kuva_2024-11-11_151416398.png


Tuossa ilmeisesti ihan tonneina per viiva, eikä väestön mukaan.
Kiina siellä on hypännyt ja muu aasia, tuossa ei taida olla mitään selkäreppua, vaan sen mukaan missä päästö syntynyt.
Toki menneillä vuosikymmenillä on merkitystä nykyisyyteen, ja poliitikkoilla se iso vastuu, jos joku poliitikko nostaa itsensä päättämään lupaamalla muuta, niin ei se hänen vastuutaan poista, päinvastoin.

Toki hyvinvointia syö mitä pidemmälle viivytellään, jos taasen olisi 90 luvulla alettu tosissaan toimiin, niin en nyt väitä olisiko hyvinvointi parempi vai huonompi, mutta ei kuitenkaa olisi tarvinnut isosti kärsiä.
Hassu ajatus että elintasoa pitäisi tiputtaa päästöjen vähentyessä. Kun katsoo niitä valtioita jotka ovat eniten tiputtaneet päästöjään 20 viimeisen vuoden aikana, kyllä ne ovat siellä bruttokansantuotteen vertailussa ihan kärkipäässä. Asia pitää siis nähdä laajempana kokonaisuutena.
 
Jos mennään ihan ruoaantuotannon tehokkuus edellä, niin ei se ole tehokkuutta että tuotetaan kasvismassaa syötetään se eläimelle, joka jalostaa siitä maitoa, lihaa ja ihmisen syö. Loppulaskennassa ei ole plus miinus nolla, vaan tarvitaan enemmän vs että tuotettaisiin kasvisperäistä, tai siipikarjaa.
Tämähän riippuu pitkälti siinä onko siinä maapalassa käytännössä mahdollista viljellä ruokakasveja. Läheskään kaikilla maapaloilla ei ole, mutta karja pystyy käyttämään kasveja jotka kasvavat vähän huonommassakin maassa ja ovat erittäin vastustuskykyiisiä tuholaisille (toisin kuin ne ihmisravinnoksi kelpaavat kasvit yleensä ovat). Ja joku arvo on toki huoltovarmuudella, katojen kestävyydellä ja luonnollisesti erittäin hyvällä maullakin... :)
Jos muualla voidaan kasvattaa tehokkaasti, niin nopeasti se ero kattaa rahdit. ilmastonmuutoksen kannata tärkeää toki se että katsotaan nimenomaan ilmastonmuutoksen kannalta tehokkuutta.
Vain hullu luottaa siihen, että ulkomailta saadaan tilanteessa kuin tilanteessa ravintoa juuri niin paljon kuin tarvitaan. Luulisi kulkutautiepidemian jo herätelleen senkin osalta.
 
Jep
Jos tuo käppyrä mitä aiemmin postailtu, niin Afrikkan kokonais fosiilipäästöjen leikkaaminen ei tuo länkkäreillä pelivaraa. Oliko kakskko Afrikka, Etelä-Amerikka, kokonaisuutena yhteensä murto-osa euroopan fosiili päästöistä.
Toki niille varmaan voi jyvittää osan Aasian päästöistä.

Halvinta, parhaiten hyvinvointia tukevaa varmaan se että varmistetaan (autetaan) että noilla mantereilla hyvintia lisätään ilman fosiilipäästöjen kasvua.

Aasian suhteen sama, mutta siinä keinovalikoimana tulee lähinnä mieleen se että tuotteissa ja palveluissa kulkee hiiliselkäreppu.

Etelä-Amerikasta luotu mielikuvaa että pahoja, jos ne päästelee suhteellisen vähän, niin onko se "pahuus" sitten ne fosiilipäästöjen luenteiset sademetsätuhot, eli niiden arvottaminen, että ne olisi heille arvokkaita.

kuva_2024-11-12_085135998.png

Joka tapauksessa tuosta näkee myös sen, ettei länkkärit ole enää pelastamassa maailmaa.
 
Tämähän riippuu pitkälti siinä onko siinä maapalassa käytännössä mahdollista viljellä ruokakasveja. Läheskään kaikilla maapaloilla ei ole, mutta karja pystyy käyttämään kasveja jotka kasvavat vähän huonommassakin maassa ja ovat erittäin vastustuskykyiisiä tuholaisille (toisin kuin ne ihmisravinnoksi kelpaavat kasvit yleensä ovat). Ja joku arvo on toki huoltovarmuudella, katojen kestävyydellä ja luonnollisesti erittäin hyvällä maullakin...

Kulutukseen nähden aika pientä Suomessa on se eläinpärisen ravinnon tuotanto jonka ravinnon tuotanto on maapalassa jolla ei muuta arvoa vieläpä niin että siitä ei voimaperäisesti viljellä. siis otsikkoon liittyvällä tavalla.

Mutta jos muotoileen niin että Suomessa on maita joiden tehokas käyttö suoraan ihmisravinnoiksi ei ole tehokasta, mutta niillä voidaan viljellä tehokkaasti eläimille ravintoa, ja sitten on maita jotka sekäettä, tarkoitan että jos tavoite ihmisravinto, niin onnistumisprosentti ei ole sata, joten osa menee eläimille.

Otsikkoon liittyen ongelma tietenkin se että sen eläinrehun tuotanton vaatii fosiilipäästöjä, ei se heikko, ihmisravinnon tuotantoon kelpaamaton maa sitä rehua tuota tehokkaasti ilman lannoitusta. Lannoitteet voisi toki olla fosiilivapaita, mutta ei niille ole kysyntää.

Ja meilläkin käytetään pelkkään eläinrehun tuotantoon maita jotka soveltuu ihmisravinnon tuotantoon, eli kuvailemasi tilanne on paljon pienempi kuin todellinen.

Ja joku arvo on toki huoltovarmuudella, katojen kestävyydellä ja luonnollisesti erittäin hyvällä maullakin... :)

Vain hullu luottaa siihen, että ulkomailta saadaan tilanteessa kuin tilanteessa ravintoa juuri niin paljon kuin tarvitaan. Luulisi kulkutautiepidemian jo herätelleen senkin osalta.
Ilmastonmuutoksen torjunta ja omavaraisuus/huoltovarmuus ei sulje toisia pois. Tietenkin jos ilmastonmuutoksen torjuntaan ei panosteta, niin huoltovarmuus ja omavaraisuus korostuu. Mutta vaikka torjuntaan panostetaan ja onnistutaan, niin huoltovarmuus ja omavaraisuus tärkeää.
 
Viime vuoden viljataseen mukaan suoraan rehuksi käytettiin 55% viljasadosta. Kotimaiselle elintarviketeollisuudelle meni 16%.
Viljan ym viljelykelpoisesta peltopinta-alasta käytetään merkittävä osa ihan eläinten rehun tuotantoon (ei rehu vilja).
Toki puhtaasta viljanviljelystä osa ihan ei rehuksi ajateltua mutta menee syystä tai toisesta rehuksi, esim laaduntakia. Toki muistettava se että tasapainoinen tilanne ei tarkoita sitä että kaikki peltopinta-ala olisi ihmisravinnoksi, ja ilmastolliseksesti näkemyksiä että osa pinta-alasta parempi käyttää eläinterehuntuotantoon vs vailjan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 391
Viestejä
4 489 679
Jäsenet
74 152
Uusin jäsen
CyberBoi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom