Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

[newbi]

Täällä Swegon Casa W80 EC kone myös temppuilee. Ohjauspaneeli vilkuttaa jatkuvasti vihreää valoa eli jäätymisenestotoiminto on käynnissä karkeasti arvioiden 50% ajasta. Kurkkasin koneen sisälle ja kenno oli täysin umpijäässä (jäätä oli poistopuhaltimen suodattimelle asti eli tuli kennon "yli". Kaikki lamellien välit tukossa. Huonosti näyttää jäätymisen esto toimivan.

Kävin roplaamassa koneen huoltoasetuksia yrittäen saada 1000W esilämmitysvastuksen päälle. Tätä en saanut millään käyntiin, myöskään jälkikämmitys ei tunnu käynnistyvän vaikka koneen lämpötila-anturin mukaan huoneeseen työnnetään tällä -25C kelillä -5 asteista ilmaa.

Koneella ikää 15 vuotta. Täytynee laittaa kone vaihtoon tänä vuonna... Tai sitten yrittää elvytystä vaihtamalla piirikortin.

 

[venalaine]

Täällä Swegon Casa W80 EC kone myös temppuilee. Ohjauspaneeli vilkuttaa jatkuvasti vihreää valoa eli jäätymisenestotoiminto on käynnissä karkeasti arvioiden 50% ajasta. Kurkkasin koneen sisälle ja kenno oli täysin umpijäässä (jäätä oli poistopuhaltimen suodattimelle asti eli tuli kennon "yli". Kaikki lamellien välit tukossa. Huonosti näyttää jäätymisen esto toimivan.

Kävin roplaamassa koneen huoltoasetuksia yrittäen saada 1000W esilämmitysvastuksen päälle. Tätä en saanut millään käyntiin, myöskään jälkikämmitys ei tunnu käynnistyvän vaikka koneen lämpötila-anturin mukaan huoneeseen työnnetään tällä -25C kelillä -5 asteista ilmaa.

Koneella ikää 15 vuotta. Täytynee laittaa kone vaihtoon tänä vuonna... Tai sitten yrittää elvytystä vaihtamalla piirikortin.

Jos ulkona on -25, ei se kone sitä kennoa saa pidettyä tarpeeksi lämpimänä, jos lämpovastukset on poissa pelistä, vaikka kuinka sulattelisi. Käsittääkseni myös sen sulatuksen aikana apuna käytetään sitä etuvastusta. Löysitkö koneen asetuksista sellaisen valikon kuin "Lämpövastukset"? Sieltä pitäisi pystyä laittamaan sekä etu- että jälkilämmitysvastus päälle ja pois ja asettamaan tähän halutun lämpötilan. Jos tuossa sinun koneessa tuo "EC" viittaa ekono -malliin, niin siinä ei varmaan jälkilämmitystä ole, mutta etuvastus pitäisi löytyä.

Tämän linkin kautta löytyy W130 mallin käyttöohje, mistä voi ehkä soveltaen jotain apua olla.

https://www.taloon.com/media/attachments/swegon/swegon_casa_kaytto_ja_huolto_ohje.pdf

 

[Svaiski]

Täällä Swegon Casa W80 EC kone myös temppuilee. Ohjauspaneeli vilkuttaa jatkuvasti vihreää valoa eli jäätymisenestotoiminto on käynnissä karkeasti arvioiden 50% ajasta. Kurkkasin koneen sisälle ja kenno oli täysin umpijäässä (jäätä oli poistopuhaltimen suodattimelle asti eli tuli kennon "yli". Kaikki lamellien välit tukossa. Huonosti näyttää jäätymisen esto toimivan.

Kävin roplaamassa koneen huoltoasetuksia yrittäen saada 1000W esilämmitysvastuksen päälle. Tätä en saanut millään käyntiin, myöskään jälkikämmitys ei tunnu käynnistyvän vaikka koneen lämpötila-anturin mukaan huoneeseen työnnetään tällä -25C kelillä -5 asteista ilmaa.

Koneella ikää 15 vuotta. Täytynee laittaa kone vaihtoon tänä vuonna... Tai sitten yrittää elvytystä vaihtamalla piirikortin.

Siitä mahtaa saada kennon irti? Itse olen käyttänyt Deekaxin kennoa saunan lauteilla kun veti jäähän, föönillä kuivattelin perään niin sai nopeammin takaisin paikalleen.. Sen jälkeen syynäsin asetukset läpi niin jäteilma kylmää raja ja etulämmittimen asetus oli pielessä -> ei pystynyt suorittamaan jäätymisenestoa kun asetukset oli ristissä. Sulatuksen ja säätöjen jälkeen on tämäkin pakkasjakso mennyt ilman kennon jäätymistä.

 

[newbi]

Jos ulkona on -25, ei se kone sitä kennoa saa pidettyä tarpeeksi lämpimänä, jos lämpovastukset on poissa pelistä, vaikka kuinka sulattelisi. Käsittääkseni myös sen sulatuksen aikana apuna käytetään sitä etuvastusta. Löysitkö koneen asetuksista sellaisen valikon kuin "Lämpövastukset"? Sieltä pitäisi pystyä laittamaan sekä etu- että jälkilämmitysvastus päälle ja pois ja asettamaan tähän halutun lämpötilan. Jos tuossa sinun koneessa tuo "EC" viittaa ekono -malliin, niin siinä ei varmaan jälkilämmitystä ole, mutta etuvastus pitäisi löytyä.

Tämän linkin kautta löytyy W130 mallin käyttöohje, mistä voi ehkä soveltaen jotain apua olla.

https://www.taloon.com/media/attachments/swegon/swegon_casa_kaytto_ja_huolto_ohje.pdf

Molemmat vastukset on kytketty päälle asetuksista. Etulämmityksen raja -20C ja jälkikämmityksen -13C. Vastukset ovat myös fyysisesti koneessa olemassa. Huoneeseen puhallettavan tuloilman asetus on 15C.

Koneessa on yhteensä 8 lämpötila-anturia, yksi anturi on tuloilmakanavassa joka näyttää tällä hetkellä -22C, yksi on etulämmitysvastuksen yhteydessä joka näyttää samaa -22C arvoa.

Etulämmitysvastuksen lämpötilaraja ei jotenkin jää muistiin, jos arvoa muuttaa ja menee hetken kuluttua katsomaan niin sama -20C arvo käytössä.

Otin kennon irti ja sulattelin kuumassa suihkussa jonka jälkeen föönillä kuivaksi.

Selvittely jatkuu, yritän päästä jyvälle lämpötila-antureiden mittauksista eri tilanteissa sekä mittaan vastusten kunnon yleismittarilla. Jospa noista voisi jotain päätellä.

 

[Mco]

Molemmat vastukset on kytketty päälle asetuksista. Etulämmityksen raja -20C ja jälkikämmityksen -13C. Vastukset ovat myös fyysisesti koneessa olemassa. Huoneeseen puhallettavan tuloilman asetus on 15C.

Koneessa on yhteensä 8 lämpötila-anturia, yksi anturi on tuloilmakanavassa joka näyttää tällä hetkellä -22C, yksi on etulämmitysvastuksen yhteydessä joka näyttää samaa -22C arvoa.

Etulämmitysvastuksen lämpötilaraja ei jotenkin jää muistiin, jos arvoa muuttaa ja menee hetken kuluttua katsomaan niin sama -20C arvo käytössä.

Otin kennon irti ja sulattelin kuumassa suihkussa jonka jälkeen föönillä kuivaksi.

Selvittely jatkuu, yritän päästä jyvälle lämpötila-antureiden mittauksista eri tilanteissa sekä mittaan vastusten kunnon yleismittarilla. Jospa noista voisi jotain päätellä.

Omassa W80 EC:ssä (joka tosiaan on eri kuin W80 EC Econo), tuo etulämmitysvastuksen lämpötilarajan asetus näyttää myös -20C, mikä ei vastaa sen todellista rajaa. Loggaan laitteen sarjaporttiliikenteestä noita lämpötila-antureiden arvoja ja logista näkee, että etulämmitysvastus kytkeytyy päälle, jos tuloilma on muutaman asteen pakkasella (omassa tapauksessa tuloilmakanava on melko pitkä, joten ilma ehtii jonkin verran jo lämmetä siinä). Etulämmitysvastus tekee melko tiheää päälle/pois sykliä.

 

[Poro1]

Onko normaalia että näillä kovemmilla pakkasilla Vallox 125mv sulattaa vuorokaudessa 10-14 kertaa. Sit kun menee alle -15 asteen niin harvenee sulatukset huomattavasti. Olisiko kellään antaa toimivia sulatusasetuksia?

 

[Vesiperä]

Onko normaalia että näillä kovemmilla pakkasilla Vallox 125mv sulattaa vuorokaudessa 10-14 kertaa. Sit kun menee alle -15 asteen niin harvenee sulatukset huomattavasti. Olisiko kellään antaa toimivia sulatusasetuksia?

Kai sulla on valittuna sulatukseen ohitus vai pysäytteekö koko myllyä?

Itse ei huomaa kun joskus vessassa käydessä että sulattelu menossa kun hieman hiljaisempi suhina. On mainio päivitys entiseen romuun jonka kanssa meni hermo humpata konetta päälle pois.

 

[Poro1]

Kai sulla on valittuna sulatukseen ohitus vai pysäytteekö koko myllyä?

Itse ei huomaa kun joskus vessassa käydessä että sulattelu menossa kun hieman hiljaisempi suhina. On mainio päivitys entiseen romuun jonka kanssa meni hermo humpata konetta päälle pois.

On ohitus valittu. On kyllä mainio ja hiljainen vehje, mutta lukenut että tätä sulatusongelmaa ollut näissä.

 

[Vesiperä]

On ohitus valittu. On kyllä mainio ja hiljainen vehje, mutta lukenut että tätä sulatusongelmaa ollut näissä.

Tälläset asetukset minulla, ei ole temppuillut.

 

[NxTH]

Tälläset asetukset minulla, ei ole temppuillut.

Mikähän tämä viileäntalteenotto käytännössä on? Omassani se on päällä, ja varmaan aina ollutkin.

 

[Vesiperä]

Mikähän tämä viileäntalteenotto käytännössä on? Omassani se on päällä, ja varmaan aina ollutkin.

Enpä ole tutustunut sen pitempään kun täällä harvoin se viilennys on tarpeen. Muistaakseni ohjaili läppiä automaattisesti kesäaikaan että öisin otti viileempää ulkoilmaa rakennuksen jäähdyttämiseen. Riippuen minkälaisilla raja arvoilla konetta ajelee, että mitenkä haluaa läpän toimivan.

 

[eskoasko45]

Mikähän tämä viileäntalteenotto käytännössä on? Omassani se on päällä, ja varmaan aina ollutkin.

Luulisin, mutta en tiedä, että jos hellekaudella sisäilma on toimintarajan ylittävästi viileämpää kuin ulkoilma, niin LTO on aktiivinen, ettei menetetä tarpeettomasti viileyssisältöä ilmanvaihdolla.
Jos taas sisäilma on lämpimämpää kuin ulkoilma, niin LTO on pois käytöstä, jolloin saadaan taloon ulkoilman viileyssisältöä.

 

[venalaine]

Mulla on ainakin Swegonin koneessa joku kesäviilennysasetus, joka vaikuttaa toimivan niin, että sen ollessa päällä, kun ulkona on tarpeeksi lämmintä, niin kenno ohitetaan. Paitsi kun kone tajuaa, että sisältä koneelle päätyvä ilma onkin viileämpää kuin ulkoa tuleva hönkä, niin sitten ilma ohjataankin kennon läpi siinä toiveessa, että se viilenisi.

 

[Mikkos]

Onko tämä oikea keskustelu vai olisiko joku toinen säie parempi..? Saa ohjata ja siirtää.

Eli suunnitelmissa keittiöremontti ja talossa huippuimuri ja kun keittiössä kokkaa, niin huippari täysille ja "luukku auki". Tässä ei kuitenkaan riitä veto läheskään hyvin, joten keittiö on suht rasvainen ja aina savussa kun jotain tekee kuumalla lämmöllä.
Haluaisin korjata tämän rempan yhteydessä ja mietin että koska liesituulettimeen ei saa ilmastointikanavaan puhaltavaa mallia laittaa, niin mitä on vaihtoehtoina? Ainakin niitä missä on lieden keskellä se imevä suodatin josta kuullut kahta juttua , mutta onko sellaisia liesikupuja olemassa jotka tehostaa imua mutta ei puhalla hormiin vaan palauttaa huoneilmaan tjs..? Ei ole oikein kokemusta. Minkälaisella järjestelmällä itse lähtisitte toteuttamaan?

 

[eskoasko45]

Ainakin niitä missä on lieden keskellä se imevä suodatin josta kuullut kahta juttua

Voi olla jopa tehokkaita, toimivia, esteettisiä silmille. Mutta kyseenalaistaisin ennen hankintaa, että minkälainen olo tulee kuluttajalle tällaisen alla in one -laitteen takuun ulkopuolisessa rikkoutumistapauksessa, kun huolto saattaa olla joko arvokasta tai mahdotonta, sekä yhden ominaisuuden rikkoutuminen saattaa vaikuttaa laitteen kokonaistoimintaan. Myös hyvä tiedostaa, että mikä on rikkoutumistapauksessa taloyhtiön osuus korvaamisesta, jos osakkeesta on kustannuksiltaan suurempi laite.

onko sellaisia liesikupuja olemassa jotka tehostaa imua mutta ei puhalla hormiin vaan palauttaa huoneilmaan tjs..

On, hyvin perusominaisuus monessa, vaatii siis että laitteessa on mahdollisuus ilmankierrolle ja aktiivihiilisuodattimelle.
Ennen hankkimista on syytä katsoa tekniset tiedot sopiviksi itselle ;m³/h(tai l/s), dB sekä ulkonäölliset tekijät että myös aktiivihiilisuodattimen hinta.


Lopulta remontissa tämä huippuimurin putken päähän tulee laittaa päätelaite, eli venttiili näkyville,.vaikka keittiökalusteet yläsokkelin otsapintaan, jolla huoneiston yleisilmanvaihdon virtaus saadaan mitattua.ja säädettyä.

 

[Mikkos]

Voi olla jopa tehokkaita, toimivia, esteettisiä silmille. Mutta kyseenalaistaisin ennen hankintaa, että minkälainen olo tulee kuluttajalle tällaisen alla on one -laitteen takuun ulkopuolisessa rikkoutumistapauksessa, kun huolto saattaa olla joko arvokasta tai mahdotonta, sekä yhden ominaisuuden rikkoutuminen saattaa vaikuttaa laitteen kokonaistoimintaan. Myös hyvä tiedostaa, että mikä on rikkoutumistapauksessa taloyhtiön osuus korvaamisesta, jos osakkeesta on kustannuksiltaan suurempi laite.



On, hyvin perusominaisuus monessa, vaatii siis että laitteessa on mahdollisuus ilmankierrolle ja aktiivihiilisuodattimelle.
Ennen hankkimista on syytä katsoa tekniset tiedot sopiviksi itselle ;m³/h(tai l/s), dB sekä ulkonäölliset tekijät että myös aktiivihiilisuodattimen hinta.


Lopulta remontissa tämä huippuimurin putken päähän tulee laittaa päätelaite, eli venttiili näkyville,.vaikka keittiökalusteet yläsokkelin otsapintaan, jolla huoneiston yleisilmanvaihdon virtaus saadaan mitattua.ja säädettyä.

Omakotitalosta kyse joten omia virityksiä tulee kaikki olemaan.

 

[eskoasko45]

Omakotitalosta kyse joten omia virityksiä tulee kaikki olemaan.

Mietiskelisin ennen valinnan tekoa, että mitä saavutetaan ja mitä menetetään, kun ulos puhaltava liesituuletin vaihdetaan sisäkiertoiseksi, kaikki tämä tietysti ajateltuna teidän talouden ruoanlaitto käytäntöjen kautta.

 

[Mikkos]

Mietiskelisin ennen valinnan tekoa, että mitä saavutetaan ja mitä menetetään, kun ulos puhaltava liesituuletin vaihdetaan sisäkiertoiseksi, kaikki tämä tietysti ajateltuna teidän talouden ruoanlaitto käytäntöjen kautta.

Ulospuhaltavaa ei voi laittaa koska huippari on samassa röörissä. Siksi se on joko sellainen huuva jossa huoneeseen palauttava lisätuuletin tai sitten huoneeseen palauttava liesi.

 

[eskoasko45]

Ulospuhaltavaa ei voi laittaa koska huippari on samassa röörissä. Siksi se on joko sellainen huuva jossa huoneeseen palauttava lisätuuletin tai sitten huoneeseen palauttava liesi.

Ei ole tuon perusteella vielä täysin pois suljettua.

Jos tämä huippuimuri liesiluvun imurina periaatetasolla kelpaa, niin silloin tulisi analysoida:
-millä tavoin kiinteistössä nykyään säädetään huippuimurin tehoa
-millä tavoin keittiöremontin jälkeen halutaan säätää huippuimurln tehoa jos se uudistetaan paremmin toimivaksi liesikuvun imuriksi.
-kuinka monta venttiilipistettä huippuimurin varassa on ja missä sijaitsee kanaviston haarat.

Näiden perusteella voisi analysoida että kuinka hoitaisilieden käyttöaikana, kiinteistön muidenventtiilipisteiden imun kuristaminen, toteutettuna vielä niin, että kun liesiluvun käyttö päättyy, palautuu imut kiinteistön muille imupisteille.

 

[Mikkos]

Ei ole tuon perusteella vielä täysin pois suljettua.

Jos tämä huippuimuri liesiluvun imurina periaatetasolla kelpaa, niin silloin tulisi analysoida:
-millä tavoin kiinteistössä nykyään säädetään huippuimurin tehoa
-millä tavoin keittiöremontin jälkeen halutaan säätää huippuimurln tehoa jos se uudistetaan paremmin toimivaksi liesikuvun imuriksi.
-kuinka monta venttiilipistettä huippuimurin varassa on ja missä sijaitsee kanaviston haarat.

Näiden perusteella voisi analysoida että kuinka hoitaisilieden käyttöaikana, kiinteistön muidenventtiilipisteiden imun kuristaminen, toteutettuna vielä niin, että kun liesiluvun käyttö päättyy, palautuu imut kiinteistön muille imupisteille.

Huipparin tehoa säädetään (säädettiin, nyt rikki) liesikuvun napeilla. Ilmanvaihtokanavat menee kaikki samalle huipparille.
Veikkaan että jos jotain sulkuja muille kanaville alkaa virittelemään niin tulee kalliimmaksi kuin tämä talo joten en usko että käytännössä itse IV putkille lähdetään mitään tekemään.

 

[Poro1]

Tälläset asetukset minulla, ei ole temppuillut.

Itselläni tuo kosteusohjaus manuaalilla ja asetus 40%. Reagoi turhan herkästi automaatilla ilmankostuttimiin. Tuohon sulatusasetuksen sisä%RH laitoin nyt kokeeksi -5 % . Miltä sulla näyttää lämpötila ja puhallin historiatrendit viikon ajalta?

 

[mpower]

Onko normaalia että näillä kovemmilla pakkasilla Vallox 125mv sulattaa vuorokaudessa 10-14 kertaa. Sit kun menee alle -15 asteen niin harvenee sulatukset huomattavasti. Olisiko kellään antaa toimivia sulatusasetuksia?

Täältä löytyy Valloxin 145mv. Omien kokemusten pohjalta tuo 10-14 kertaa vuorokaudessa sulatus on normaalia, ainakin tuo oma koneeni tuohon tyyliin myös toimii.

Oma ymmärrykseni on, että "expert" -valikon alta löytyvällä "internal %RH" (tai "sisä %RH") parametrilla tuota sulatustiheyttä pystyy jonkin verran säätämään. Oletusarvo tuolle parametrille taitaa olla "0", itse olen pitänyt siinä "-25" ja nyt kokeilussa on "-30". Tuon arvon pienentäminen siis käytännössä harventaa sulatustiheyttä. Toki tuon säätämisessä pitää olla jonkin verran varovainen, koska jos sulatustiheys on liian pieni suhteessa esim. kosteusolosuhteisiin, niin saattaa kenno alkaa mennä turhan paljon jäähän.

 

[mpower]

poistettu tupla(foorumisofta jumitti)
.

 

[Vesiperä]

Itselläni tuo kosteusohjaus manuaalilla ja asetus 40%. Reagoi turhan herkästi automaatilla ilmankostuttimiin. Tuohon sulatusasetuksen sisä%RH laitoin nyt kokeeksi -5 % . Miltä sulla näyttää lämpötila ja puhallin historiatrendit viikon ajalta?

Äärimmäisen epäselvä tuota on mielestäni käyttää jos haluaa täsmäytellä näkymää. Nyt olen pitänyt tuota poissa -tilaa, eli 30% puhallin nopeutta kovien pakkasten aikaan.

 

[Poro1]

Äärimmäisen epäselvä tuota on mielestäni käyttää jos haluaa täsmäytellä näkymää. Nyt olen pitänyt tuota poissa -tilaa, eli 30% puhallin nopeutta kovien pakkasten aikaan.

Eikös tuo tuloilman lämpötilan sahaaminen paljasta että sullakin sulattanut suht tiheästi kovemmalla pakkasella. Jäteilman lämpötilasta sen ainakin näkisi.

 

[Vesiperä]

Eikös tuo tuloilman lämpötilan sahaaminen paljasta että sullakin sulattanut suht tiheästi kovemmalla pakkasella. Jäteilman lämpötilasta sen ainakin näkisi.

Sulattelee joo. Mutta ei huomaa kun ei pysäyttele konetta, läppä vain äänettömästi liikkuu koneen sisällä tarpeen mukaan.

Näyttäs että parin tunnin välein on syklit. Pakkasta ollut 25-28 tuona aikana.

 

[Niksu]

Liittyy oletettavasti ilmanvaihtoon niin ajattelin tämän ketjun sopivan. Asutaan vuokralla 1989 valmistuneessa kerrostalossa. Talossa on koneellinen poisto kylppärissä ja keittiössä. Iltaisin klo 20 menee ilmanvaihto (poisto) selvästi / kuultavasti pienemmälle, jos pitäisi sanoa niin about 50% pienemmäksi mitä päivällä.

Iltaisin tulee ongelmaksi sellainen, että kylpyhuoneeseen alkaa tulemaan pahanhajuista hajua, se ei käsittääkseni ole viemärinhajua tms, vaan enemmänkin ruuanlaitosta tulevaa. Esim voimakasta maustetta tms, selvästi jotain vähän eksoottisempaa kuin mihin itse tottunut. Kylpyhuone on remontoitu linjasaneerauksen yhteydessä kesäkuussa 2025 eli suht tuore tapaus. Keittiö taas muistaakseni 7 vuoden takaa. Kylpyhuoneen katossa on luukku jonka takana on esim etäluettavat vesimittarit, ja lattialämmityksen säätöhärvelit jne. Lisäksi vesiputket jne menee siellä. Haju on kaikkein kovimmillaan kun tuon luukun avaa, eli selvästi tulee jostain sieltä kylppärin alaslasketun katon kautta. Siellä katon sisällä myös kylpyhuoneens ilmanpostoputki, oletettaisin, että yhdistyy siellä myös keittiön poistoputkeen ja johtaa sitten katolle. Voisikohan tuolla liitoksessa olla vuotoa tms ?

Asumme ylimmässä kerroksessa ja alapuolella on naapurin asunto joka on samanlaisella pohjalla. Myös kylpyhuoneen takana on ilmeiseti naapuri, mutta heidän pohjapiirrustuksesta ei hajua. Tuossa rappukäytävässä ei ole samaa hajuhaittaa, eikä missään muussakaan tämän taloyhtiön rapussa mitä olen käynyt haistelemassa.

Samaa hajua on myös rappukäytävässä, josta ajattelin hajun ensiksi tulevan. Vaihdoin välioven tiivisteet uusin ja tarkistin valoa vasten, ettei valoa näy läpi jne. Toki eteisessä tuo haju ei haise, joten en usko, että se tulee rappukäytävän kautta. Lisäksi haju on aina voimakkaampi meidän kylppärissä kuin rappukäytävässä.

Hajun lisäksi kotona olevat ilmanlaatumittarit reagoi tuohon, pm 1, pm 2,5, ja pm 10 partikkeleiden määrä nousee huomattavasti verrattuna normaaliin tilanteeseen. Silloin kun hajua ei esiinny on esim kylpyhuoneen anturin mukaan 0-3 µg/m³ (se ei näytä desimaaleja), mutta nousee esim 360µg/m³ kun hajua esiintyy. Myös olohuoneen anturi reagoi siihen ja siellä arvot nousee tällöin jonnekkin 50-80µg/m³ paikkeille, kuten myös makuuhuoneessa. Kun näissä normaalisti on kaikissa nuo arvot luokkaa väliltä 0 - 2.5µg/m³.

Silloin kun teen ruokaa ja paistan pannulla jorain rasvaista tms niin silloin nuo nousee hetkellisesti ja ilmanputsarit menee tehokkaammalle. Mutta omassa asunnossa ruuanlaitto ei nosta noita noin korkeaksi kuin mitä ilmeisesti jonkun muun asunnossa tehty ruuanlaitto tekee.

Myös esim voc arvot nousee sieltä noin 100 µg/m³ tasosta jopa 2000µg/m³ kun hajua esiintyy.

Olen ilmoittanut asiasta vuokranantajalle sekä isännöitsijälle. Sieltä tulikin viestiä, että isännöitsijä ottanut asian työnalle, ja keskustelee teknisen isännöitsijän kanssa asiasta. Oletettavasti vaatii siis jotain mittauksia / säätöjä tms. Mutta osaako kukaan arvailla tai sanoa mistä tuollainen voisi johtua?

Kumpikin poisto vetää hyvin, ja esim talouspaperiarkki pysyy poistoputkissa kiinni myös silloin kun "tehostus" ei ole päällä. Korvausilma asuntoon tulee ikkunoiden tiivistekatkojen kautta. Ne on tarkistettu, että ovat olemassa, ikkunanvälit on puhtaat ja ilmaa selvästi tulee joka ikkunan karmien kautta. Toki ei hajuakaan onko määrät oikein, mutta eiköhän ne mitata aikanaan.

Tuossa muutama kuva jotka lähetin isännöitsijälle. Kuvat otettu silloin kun hajua esiintyy ja pm 2.5 arvot piikaa korkealle.

Tähän keissiin liittyen. Tekninen isännöitsijä tulee huomenna käymään ja yhdessä katsomme mitä mittauksia jne pitää tilata / suorittaa. Sellaisen havainnon tein, että meidän asuntoon virtaa ilmaa rappukäytävästä, eli jos väliovi on auki ja raottaa ovea tai postilaatikon (ovessa) kautta ilmaa virtaa asuntoon päin. Eli asunto on alipaineinen kuten ilmeisesti pitäisikin.

Kun taas esim suoraan alakerran asunnossa ilmaa virtaakin asunnosta rappukäytävään. Huomasin tuon kun naapurilla on ovestaan irronnut tiiviste osittain, ja se siinä oven ulkopuolella heilui kuin tuulessa (sisällä rappukäytävässä). Hain vessapaperia suikaleen ja kokeilin laittaa heidän oven ja karmin väliin sen suikaleen niin hienosti puhaltaa asunnosta rappuun päin. Eli ilmeisesti alakerran asunto jostain syystä ylipaineinen ?

Olettaisin, että noin ei kuulu tapahtua. Mutta tosiaan eiköhän se selviä kun tekninen isännöitsijä saapuu ja kun ne mittaukset suoritetaan aikanaan.

 

[eskoasko45]

Tähän keissiin liittyen. Tekninen isännöitsijä tulee huomenna käymään ja yhdessä katsomme mitä mittauksia jne pitää tilata / suorittaa. Sellaisen havainnon tein, että meidän asuntoon virtaa ilmaa rappukäytävästä, eli jos väliovi on auki ja raottaa ovea tai postilaatikon (ovessa) kautta ilmaa virtaa asuntoon päin. Eli asunto on alipaineinen kuten ilmeisesti pitäisikin.

Kun taas esim suoraan alakerran asunnossa ilmaa virtaakin asunnosta rappukäytävään. Huomasin tuon kun naapurilla on ovestaan irronnut tiiviste osittain, ja se siinä oven ulkopuolella heilui kuin tuulessa (sisällä rappukäytävässä). Hain vessapaperia suikaleen ja kokeilin laittaa heidän oven ja karmin väliin sen suikaleen niin hienosti puhaltaa asunnosta rappuun päin. Eli ilmeisesti alakerran asunto jostain syystä ylipaineinen ?

Olettaisin, että noin ei kuulu tapahtua. Mutta tosiaan eiköhän se selviä kun tekninen isännöitsijä saapuu ja kun ne mittaukset suoritetaan aikanaan.

Asutte ylimmässä kerroksessa, joten asuntoonne kohdistuu pystysuuntainen paine alhaalta ylöspäin, eli lämpönoste.

Koska asuntonne on sekä vanha aikansa tuote, että myös erehtyväisten ihmisten rakentama, sekä talon sijaitsee kylmässä ulkoilmastossa, niin asunnoissa on monta reikää kerrosten välillä, joista ilma haluaa paine-eron takia virrata kohti ylempiä kerroksia.

Kun asuntojen päällekkäisten tilojen välillä on vuotoilman mahdollistavia tiivistämättömiä rakenteita, eikä asuntojen välistä ilman painetasapainoa pystytä hallitsemaan pelkällä poistoilma ilmanvaihdolla, niin mahdollistuu tuollainen tilanne.

Rakenteiltaan vuotavassa kerrostalossa hajuista pääsevät nauttimaan ylempänä asuvat, ja vesivahingoista alempana asujat

Lämpönosteem myötä ylös kohdistuu paine, alas kohdistuu alipaine.
Vanhassa ja kuluneessa kiinteistössä on hallitsemattomia aukkoja ja huonosti kontrolloitu ilmanvaihto, kun verrokkina on uudempi kiinteistö.

 

[Maxwell]

Omakotitalossa säädetään huippuimuria tällaisella säätimellä. Jos tämä on off-asennossa ja naksautan sen siitä pykälän verran päälle, niin onko se silloin täysillä vai minimillä? Logiikkani sanoisi, että se on minimillä ja kääntämällä toiseen ääriasentoon tulee maksimi, mutta kun kuuntelen ääntä poistoilmakanavissa tai kokeilen vetoa vaikka vessapaperin palalla, niin tuntuu että menisikin toisinpäin. Eli maksimi olisi heti kun laittaa päälle ja minimi vasta sitten ääriasennossa.

Huippuimurista pari muuta kysymystäkin: talossa on kaksi noita säätimiä, ylimmässä kerroksessa ja keskikerroksessa. Testailin perusteella ylimmän kerroksen säädin ohjaa ylimmän kerroksen ilmanpoistoa ja keskikerroksen säädin säätää keskikerroksen ja kellarikerrokesn poistoa. Onkohan talossa kuitenkin vain yksi huippuimuri vai onko niitä kaksi? En viitsi nyt mennä hankalaan paikkaan välikatolle tutkimaan.

Varsinkin jos kellarikerroksen ja keskikerroksen puhallin on päällä, ylimmässä kerroksessa kuuluu ikävä ääni. Meinaakohan se laakerivikaa vai onko normaalia, että huippuimuri pitää ääntä, voiko se olla vaikka resonointia?

 

[Svaiski]

Omakotitalossa säädetään huippuimuria tällaisella säätimellä. Jos tämä on off-asennossa ja naksautan sen siitä pykälän verran päälle, niin onko se silloin täysillä vai minimillä? Logiikkani sanoisi, että se on minimillä ja kääntämällä toiseen ääriasentoon tulee maksimi, mutta kun kuuntelen ääntä poistoilmakanavissa tai kokeilen vetoa vaikka vessapaperin palalla, niin tuntuu että menisikin toisinpäin. Eli maksimi olisi heti kun laittaa päälle ja minimi vasta sitten ääriasennossa.

Huippuimurista pari muuta kysymystäkin: talossa on kaksi noita säätimiä, ylimmässä kerroksessa ja keskikerroksessa. Testailin perusteella ylimmän kerroksen säädin ohjaa ylimmän kerroksen ilmanpoistoa ja keskikerroksen säädin säätää keskikerroksen ja kellarikerrokesn poistoa. Onkohan talossa kuitenkin vain yksi huippuimuri vai onko niitä kaksi? En viitsi nyt mennä hankalaan paikkaan välikatolle tutkimaan.

Varsinkin jos kellarikerroksen ja keskikerroksen puhallin on päällä, ylimmässä kerroksessa kuuluu ikävä ääni. Meinaakohan se laakerivikaa vai onko normaalia, että huippuimuri pitää ääntä, voiko se olla vaikka resonointia?

Kuvasta päätellen säädin on tuossa kuvassa minimiasennossa. Palkit ovat paksumpia alapuolella ja ylhäällä on musta merkki + valo merkkaamassa tämän hetkistä asentoa.

 

[Jannuhakala]

Omakotitalossa säädetään huippuimuria tällaisella säätimellä. Jos tämä on off-asennossa ja naksautan sen siitä pykälän verran päälle, niin onko se silloin täysillä vai minimillä? Logiikkani sanoisi, että se on minimillä ja kääntämällä toiseen ääriasentoon tulee maksimi, mutta kun kuuntelen ääntä poistoilmakanavissa tai kokeilen vetoa vaikka vessapaperin palalla, niin tuntuu että menisikin toisinpäin. Eli maksimi olisi heti kun laittaa päälle ja minimi vasta sitten ääriasennossa.

Huippuimurista pari muuta kysymystäkin: talossa on kaksi noita säätimiä, ylimmässä kerroksessa ja keskikerroksessa. Testailin perusteella ylimmän kerroksen säädin ohjaa ylimmän kerroksen ilmanpoistoa ja keskikerroksen säädin säätää keskikerroksen ja kellarikerrokesn poistoa. Onkohan talossa kuitenkin vain yksi huippuimuri vai onko niitä kaksi? En viitsi nyt mennä hankalaan paikkaan välikatolle tutkimaan.

Varsinkin jos kellarikerroksen ja keskikerroksen puhallin on päällä, ylimmässä kerroksessa kuuluu ikävä ääni. Meinaakohan se laakerivikaa vai onko normaalia, että huippuimuri pitää ääntä, voiko se olla vaikka resonointia?

Nämä usein toimivat siten että off asennosta menee maxille ja sitten voi pienentää kääntämällä lisää. idea on siinä, että kun huippuimurille antaa alkuun max virrat niin se jaksaa lähteä pyörimään. Sitten voi pienentää tarpeen mukaan. jos lähtisi minimivirroilla niin ei lähtisi välttämättä pyörimään laisinkaan.

 

[3raser]

Omakotitalossa säädetään huippuimuria tällaisella säätimellä. Jos tämä on off-asennossa ja naksautan sen siitä pykälän verran päälle, niin onko se silloin täysillä vai minimillä? Logiikkani sanoisi, että se on minimillä ja kääntämällä toiseen ääriasentoon tulee maksimi, mutta kun kuuntelen ääntä poistoilmakanavissa tai kokeilen vetoa vaikka vessapaperin palalla, niin tuntuu että menisikin toisinpäin. Eli maksimi olisi heti kun laittaa päälle ja minimi vasta sitten ääriasennossa.

Huippuimurista pari muuta kysymystäkin: talossa on kaksi noita säätimiä, ylimmässä kerroksessa ja keskikerroksessa. Testailin perusteella ylimmän kerroksen säädin ohjaa ylimmän kerroksen ilmanpoistoa ja keskikerroksen säädin säätää keskikerroksen ja kellarikerrokesn poistoa. Onkohan talossa kuitenkin vain yksi huippuimuri vai onko niitä kaksi? En viitsi nyt mennä hankalaan paikkaan välikatolle tutkimaan.

Varsinkin jos kellarikerroksen ja keskikerroksen puhallin on päällä, ylimmässä kerroksessa kuuluu ikävä ääni. Meinaakohan se laakerivikaa vai onko normaalia, että huippuimuri pitää ääntä, voiko se olla vaikka resonointia?

Homma menee juurikin noin kuin Jannuhakala selitti. Mitä ääneen tulee niin meillä ainakin oli edellinen omistaja jättänyt äänenvaimentimen asentamatta ja asunnossa tuntui kuin olisi laivalla ollut kun joka huoneessa humisi kovaa. Asennettiin äänenvaimennin ja ero oli valtava. Nyt vaikka huipparin laittaisi täysille niin korkeintaan venttiilin vieressä kuuluu pieni humina. Laakerivika tietääkseni on enemmän sellainen epätasainen mekaaninen ääni. Minkälaista ääntä se sitten pitää jos se on ikävä?

 

[Zigh]

Huippuimurista pari muuta kysymystäkin: talossa on kaksi noita säätimiä, ylimmässä kerroksessa ja keskikerroksessa. Testailin perusteella ylimmän kerroksen säädin ohjaa ylimmän kerroksen ilmanpoistoa ja keskikerroksen säädin säätää keskikerroksen ja kellarikerrokesn poistoa. Onkohan talossa kuitenkin vain yksi huippuimuri vai onko niitä kaksi? En viitsi nyt mennä hankalaan paikkaan välikatolle tutkimaan.

Varsinkin jos kellarikerroksen ja keskikerroksen puhallin on päällä, ylimmässä kerroksessa kuuluu ikävä ääni. Meinaakohan se laakerivikaa vai onko normaalia, että huippuimuri pitää ääntä, voiko se olla vaikka resonointia?

Se itse huippuimuri on yleensä kyllä katolla, ei yläpohjassa. Katolla olevien "tötteröiden" määrästä voi päätellä. Oletettavasti niitä on kaksi.

Ei pitäisi pitää sisälle kuuluvaa ääntä. Joku vika siinä on.

 

[jjasco]

Homma menee juurikin noin kuin Jannuhakala selitti. Mitä ääneen tulee niin meillä ainakin oli edellinen omistaja jättänyt äänenvaimentimen asentamatta ja asunnossa tuntui kuin olisi laivalla ollut kun joka huoneessa humisi kovaa. Asennettiin äänenvaimennin ja ero oli valtava. Nyt vaikka huipparin laittaisi täysille niin korkeintaan venttiilin vieressä kuuluu pieni humina. Laakerivika tietääkseni on enemmän sellainen epätasainen mekaaninen ääni. Minkälaista ääntä se sitten pitää jos se on ikävä?

Millainen äänenvaimennin ja minne se tulee? Meillä 20 vuotta vanhassa omakotitalossa humisee ilmanvaihto tyyliin joku konehuone, ehkä normaalia hiljaisempaan tottuneena, mutta omaan korvaan se kuulostaa epänormaalilta ja voisi olla hiljaisempikin. Jos joku äänenvaimennin mahdollisuus niin millainen se on ja minne asennetaan, vaikuttaako virtauksiin ja jos sellainen onkin jo niin mistä tarkistaa sen olemassaolo?

 

[3raser]

Millainen äänenvaimennin ja minne se tulee? Meillä 20 vuotta vanhassa omakotitalossa humisee ilmanvaihto tyyliin joku konehuone, ehkä normaalia hiljaisempaan tottuneena, mutta omaan korvaan se kuulostaa epänormaalilta ja voisi olla hiljaisempikin. Jos joku äänenvaimennin mahdollisuus niin millainen se on ja minne asennetaan, vaikuttaako virtauksiin ja jos sellainen onkin jo niin mistä tarkistaa sen olemassaolo?

KVDPX - hiljaisin ilmanvaihdon äänenvaimennin | Lindab

Tollanen meille laitettiin. Kuuluu laittaa mahdollisimman lähelle äänenlähdettä ja meillä se tuli yläpohjaan vesikaton alapuolelle käytännössä heti huipparin jälkeen. Hyvin simppeli asennus kun iv-putki vain poikki kahdesta kohdasta ja tuo väliin ja eristeet ympärille. Kyllähän se tietty virtauksiin jonkin verran vaikuttaa, mutta ei merkittävästi. Suosittelen kuitenkin että jos ei ole mitään automatiikkaa tai muuta mittausmahdollisuutta niin kannattaa teettää uudet säädöt asennuksen jälkeen ilmanvaihdolle ettei tule mitään yllätyksiä.

Jos tuollainen on niin sen kyllä erottaa siitä että jossain kohtaa putkistoa (luultavasti lähellä huipparia) on tuollainen isompi mötikkä kiinni.

 

[Mikkos]

Omakotitalossa säädetään huippuimuria tällaisella säätimellä. Jos tämä on off-asennossa ja naksautan sen siitä pykälän verran päälle, niin onko se silloin täysillä vai minimillä? Logiikkani sanoisi, että se on minimillä ja kääntämällä toiseen ääriasentoon tulee maksimi, mutta kun kuuntelen ääntä poistoilmakanavissa tai kokeilen vetoa vaikka vessapaperin palalla, niin tuntuu että menisikin toisinpäin. Eli maksimi olisi heti kun laittaa päälle ja minimi vasta sitten ääriasennossa.

Huippuimurista pari muuta kysymystäkin: talossa on kaksi noita säätimiä, ylimmässä kerroksessa ja keskikerroksessa. Testailin perusteella ylimmän kerroksen säädin ohjaa ylimmän kerroksen ilmanpoistoa ja keskikerroksen säädin säätää keskikerroksen ja kellarikerrokesn poistoa. Onkohan talossa kuitenkin vain yksi huippuimuri vai onko niitä kaksi? En viitsi nyt mennä hankalaan paikkaan välikatolle tutkimaan.

Varsinkin jos kellarikerroksen ja keskikerroksen puhallin on päällä, ylimmässä kerroksessa kuuluu ikävä ääni. Meinaakohan se laakerivikaa vai onko normaalia, että huippuimuri pitää ääntä, voiko se olla vaikka resonointia?

Minkä ikäinen huippari kyseessä ja onhan lavat kunnossa?
Itse kun muutin nykyiseen taloon niin huippari oli alkuperäinen jostain 90-luvun alusta ja sen kun pisti täysille niin alko sellainen meteli ettei tosikaan. Sitten kun katoin missä kunnossa moottori on niin ei ihme. Osa lavoista oli katki tai puuttui joten ei ihmekkään. Sitten kun vaihdoin moottorin niin johan hiljeni. Täysilläkään ei kuulu oikein mitään muuta kuin vaimeaa suhinaa.

 

[jjasco]

KVDPX - hiljaisin ilmanvaihdon äänenvaimennin | Lindab

Tollanen meille laitettiin. Kuuluu laittaa mahdollisimman lähelle äänenlähdettä ja meillä se tuli yläpohjaan vesikaton alapuolelle käytännössä heti huipparin jälkeen. Hyvin simppeli asennus kun iv-putki vain poikki kahdesta kohdasta ja tuo väliin ja eristeet ympärille. Kyllähän se tietty virtauksiin jonkin verran vaikuttaa, mutta ei merkittävästi. Suosittelen kuitenkin että jos ei ole mitään automatiikkaa tai muuta mittausmahdollisuutta niin kannattaa teettää uudet säädöt asennuksen jälkeen ilmanvaihdolle ettei tule mitään yllätyksiä.

Jos tuollainen on niin sen kyllä erottaa siitä että jossain kohtaa putkistoa (luultavasti lähellä huipparia) on tuollainen isompi mötikkä kiinni.

No se ei ollu kallis laite.

 

[Maxwell]

Kiitos vastauksista, eli säädin siis toimii kuten kirjoitin ja kuten havaintoni kertoivat, vaikka se tuntuikin epäloogiselta - eli maksimitehot heti kun laittaa päälle, ja pienentyy vasta kääntäessä.

Tuolla äänellä tarkoitan nimenomaan laitteen pitävää ääntä, en tuuletusputkissa kuuluvaa ääntä. Putket kylppäreissä vain humisevat jos on kova teho, ja se on ihan ok. Sen sijaan yläkerrassa ihan itse laite pitää ääntä, ainakin jos alakerroksissa on puhallus päällä. Jos vain yläkerroksen puhallus on päällä, ääni on vaimeampi. Se ei ole huminaa, vaan sellainen "pyörimisen" ääni, vähän niinkuin mitä ääntä tuuletin voi pitää mutta en tarkoita ilmavirtaa, vaan jos siinä on vähän vikaa. Ääni kuuluu selkeästi juuri laitteen alapuolella (minusta laite on nimenomaan yläpohjassa, olen siellä käynyt ja siinä se metallinen mötikkä on). Kuuluu myös muihin huoneisiin mikä hieman häiritsee.

En ole varma laitteen iästä, ensimmäinen huippuimuri tähän on laitettu 90-luvun alussa mutta mielestäni se on kerran vaihdettu. Talo on siis lapsuudenkotini jonka ostin juuri itselleni, vaikka talo on tuttu niin kaikki tekniset seikat ei ole tiedossa/dokumentoitu eikä isäni ole niistä enää kertomassa.

Täytyy varmaan pyytää joku ammattilainen tuota katsomaan, koska itse en kauheasti koneista ymmärrä.