Ilmalämpöpumput eli ILPit

[valurauta]

ILPin asennus vie useamman tunnin, ja vaatii asentajalta sähkö- ja kylmälaiteasentajan pätevyyden sekä pitkän liudan työkaluja jotta sen saa tehtyä. Asenuksen aikaan tehdään sähkö- ja putkivetoja, läpivientejä, kourutuksia, yksiköiden kiinteät asennukset sekä käsitellään rajoitettuja ilmastovaarallisia kemikaaleja. Ei noita nyt oikein järkevästi voi verrata keskenään

Koulutus ja työkalut on kertainvestointeja, joilla ammattilainen tekee töitä vuosia. Ei siitä suurta kustannusta yhtä asennusta kohden tule. Työkalumääräkin lienee perin vähäinen tavalliseen autokorjaamoon verrattuna. Voitko vähän avata, mitä tämä "käsitellään rajoitettuja ilmastovaarallisia kemikaaleja" tarkoittaa tavanomaisessa perusasennuksessa?

Uskon kyllä, että amatöörillä kuluu hommassa tunti jos toinenkin tuumaustaukoineen mutta en mitenkään usko, että rutinoituneella ammattiasentajalla perusasennuksessa (se 5 metriä eikä erikoisia läpivientejä) 2-3 tuntia enempää kuluu. Työ pitäisi organisoida niin, että toiminta on tehokasta ja kaikki hoituu alusta loppuun yhdellä käynnillä ilman, että välillä täytyy juosta tukkuun hakemaan kupariputkea, tjsp. Hyvin organisoidussa pakettiautossa kulkee mukana melkoinen valikoima erilaisia asennustarpeita.

 

[quqa]

Koulutus ja työkalut on kertainvestointeja, joilla ammattilainen tekee töitä vuosia. Ei siitä suurta kustannusta yhtä asennusta kohden tule. Työkalumääräkin lienee perin vähäinen tavalliseen autokorjaamoon verrattuna. Voitko vähän avata, mitä tämä "käsitellään rajoitettuja ilmastovaarallisia kemikaaleja" tarkoittaa tavanomaisessa perusasennuksessa?

Uskon kyllä, että amatöörillä kuluu hommassa tunti jos toinenkin tuumaustaukoineen mutta en mitenkään usko, että rutinoituneella ammattiasentajalla perusasennuksessa (se 5 metriä eikä erikoisia läpivientejä) 2-3 tuntia enempää kuluu. Työ pitäisi organisoida niin, että toiminta on tehokasta ja kaikki hoituu alusta loppuun yhdellä käynnillä ilman, että välillä täytyy juosta tukkuun hakemaan kupariputkea, tjsp. Hyvin organisoidussa pakettiautossa kulkee mukana melkoinen valikoima erilaisia asennustarpeita.

Sä taidat olla joku konsultti tai joku toimihenkilö kellä ei ole mitään käsitystä asennus töistä?

Se 2h menee jo helposti siihen että käyt aamulla hakemassa pumput, kourut, sähköjohdot ym. tavarat tukkurilta ja tarttee sitä se autoki ajella pois ja siivota asennus paskat pois sieltä autosta keikan jälkeen.

2h asennus onnistuis varmasti jossain täydellisissä olosuhteissa missä olis kaikki valmiina läpivientejä myöden. Johan hyvään vakumointiin menee tunnin verran.

 

[kjns]

Koulutus ja työkalut on kertainvestointeja, joilla ammattilainen tekee töitä vuosia. Ei siitä suurta kustannusta yhtä asennusta kohden tule. Työkalumääräkin lienee perin vähäinen tavalliseen autokorjaamoon verrattuna.

Lainaamassasi postauksessa vertailin astianpesukoneen asentajan työkaluja pumppuasentajaan. Tosin investointeja ne työkalut on joka tapauksessa, eikä ne kaikki vehkeet ikuisia ole vaan niitä pitää uusia väliajoin joten kyllä sekin hinnassa näkyy, vaikkakin per asennus hintavaikutus ei kovin suuri olekaan.

. Voitko vähän avata, mitä tämä "käsitellään rajoitettuja ilmastovaarallisia kemikaaleja" tarkoittaa tavanomaisessa perusasennuksessa?

Lukaise vaikka tuolta, kotipumpuissa on käytännössä aina joko R410A tai R32 kylmäaine, jotka molemmat ovat F-kaasuasetuksen alaisuuteen kuuluvia kasvihuonekaasuja.
Fluoratut kasvihuonekaasut yritystoiminnassa - ymparisto.fi
Kylmäala

Uskon kyllä, että amatöörillä kuluu hommassa tunti jos toinenkin tuumaustaukoineen mutta en mitenkään usko, että rutinoituneella ammattiasentajalla perusasennuksessa (se 5 metriä eikä erikoisia läpivientejä) 2-3 tuntia enempää kuluu. Työ pitäisi organisoida niin, että toiminta on tehokasta ja kaikki hoituu alusta loppuun yhdellä käynnillä ilman, että välillä täytyy juosta tukkuun hakemaan kupariputkea, tjsp. Hyvin organisoidussa pakettiautossa kulkee mukana melkoinen valikoima erilaisia asennustarpeita.

Optimitilanteessa, jossa mitään ylimääräistä ei ilmaannu eikä mitään ennalta-arvaamatonta nekaletta tarvitse, eikä metriäkään tarvitse putkittaa ja kouruttaa ylimääräistä voi sen pumpun varmaan seinään saada kolmessa tunnissa. Asennuksen päälle toki tulee myös testaus, käytönopastus, asennuspöytäkirjan täyttö ym toimenpiteet, joten kyllä se 3 tuntia on jo aika hyvö suoritus jos siihen pääsee.

Jokainen keissi on kuitenkin yksilöllinen. Asennusfirman on varattava aika sen mukaan työlle mitä siihen saattaa mennä jos joudutaankin esim. vetelemään sähköjä eri paikasta tms.

 

[valurauta]

Se 2h menee jo helposti siihen että käyt aamulla hakemassa pumput, kourut, sähköjohdot ym. tavarat tukkurilta ja tarttee sitä se autoki ajella pois ja siivota asennus paskat pois sieltä autosta keikan jälkeen.

Eipä ihme, etta asennuksissa palaa aikaa, jos jokaista yksittäisasennusta varten käydään erikseen hakemassa tukkurilta romuja. Jos jotain unohtuu, niin sitten kai käydään useampaan otteeseen?

Jotta toiminta olisi tehokasta, niin aivan kaikkea mitä tarvitaan vähintään kerran viikossa pitäisi löytyä omasta varastosta, joka kulkee aina mukana pakussa. Johan pumppujakin sopii kyytiin useampia.

 

[quqa]

Eipä ihme, etta asennuksissa palaa aikaa, jos jokaista yksittäisasennusta varten käydään erikseen hakemassa tukkurilta romuja. Jos jotain unohtuu, niin sitten kai käydään useampaan otteeseen?

Jotta toiminta olisi tehokasta, niin aivan kaikkea mitä tarvitaan vähintään kerran viikossa pitäisi löytyä omasta varastosta, joka kulkee aina mukana pakussa. Johan pumppujakin sopii kyytiin useampia.

Katsos kun pumppuasentajatkin tekevät muitakin töitä kun asentelee pumppuja. Sielä autossa on varaosahyllyt, hitsipillit, sammutuskalusto ja niitä kylmäainepulloja. Lisäksi helvetinmoinen läjä erillaisia kylmätyökaluja joten ei sinne montaa pumppua mahdu. Ja asiakkaat tilaa eri merkkisiä pumppuja ni sitten varmaa pitäis olla joka sorttia pumppujakin sielä. Järki käteen nyt.

 

[Rensu]

Ja asiakkaat tilaa eri merkkisiä pumppuja ni sitten varmaa pitäis olla joka sorttia pumppujakin sielä. Järki käteen nyt.

Työjono on yhden asennuksen mittainen? Mistä nämä viikkojen asennusajat syntyy ?

 

[Jebaus]

Eipä ihme, etta asennuksissa palaa aikaa, jos jokaista yksittäisasennusta varten käydään erikseen hakemassa tukkurilta romuja. Jos jotain unohtuu, niin sitten kai käydään useampaan otteeseen?

Jotta toiminta olisi tehokasta, niin aivan kaikkea mitä tarvitaan vähintään kerran viikossa pitäisi löytyä omasta varastosta, joka kulkee aina mukana pakussa. Johan pumppujakin sopii kyytiin useampia.

Voi luoja tätä keskustelua
Sun timpurilla pitää varmaan olla puolet k-raudasta kontissa ja putkimiehellä neljännes LVI-tukusta?

Tottakai ne kamat haetaan kohteeseen aamusta kun ne päivällä siellä tarvitaan. Tietysti jos asiakas osaa kertoa mitä tarvitaan niin saa asentaja kaikki tavarat yhdellä noudolla. Epäilen että näin ei ikinä ole käynyt kun ihmiset ei osaa edes seinän maalauksesta tilatessaan kertoa mitä muuta siihen pitäisikin sisällyttää kun se itse maalaus.

Kahviasia kannattaa sisäistää em. Kommenteista. Juuri tänään jätin yhdestä pienestä kiinteällä hinnalla (2350€) tarjotusta urakasta 4h lisätöitä laskuttamatta koska asiakas tarjosi asentajille kahvit ja kylmää vissyä töiden lomassa. Pieni ele mutta tässä tapauksessa kolmen päivän kahvit teki 200€ säästön. Muistin myös mainita asian sähköpostissa kun laskun laitoin menemään.

 

[valurauta]

Katsos kun pumppuasentajatkin tekevät muitakin töitä kun asentelee pumppuja. Sielä autossa on varaosahyllyt, hitsipillit, sammutuskalusto ja niitä kylmäainepulloja. Lisäksi helvetinmoinen läjä erillaisia kylmätyökaluja joten ei sinne montaa pumppua mahdu. Ja asiakkaat tilaa eri merkkisiä pumppuja ni sitten varmaa pitäis olla joka sorttia pumppujakin sielä. Järki käteen nyt.

Nykyään pelin henki on, eikä pelkästään kylmäalalla, että se firman varasto on siellä tukuissa, eikä mitään ylimääräistä pidetä hyllyssä tai autossa.

Johan alkaa löytyä syitä, miksi ILP:n asentaminen Suomessa on niin järjettömän kallista. Meillä ei siis ole keskenään kilpailevia toimijoita, joiden liiketoiminnan ydinajatuksena olisi asentaa ILP:jä asiakkaiden seinille mahdollisimman tehokkaasti vaan ILP-asennukset on uniikkeja tapauksia, joita kylmäfirmat tekevät muiden toimien ohessa.

ILP:t on miljoonasarjoissa massatuotettua bulkkikamaa, ja niin pitäisi asennustenkin olla. Meillä pitäisi olla ILP-miehiä, jotka eivät tee mitään muuta kuin asentavat yhden valmistajan 1-2 mallia toistuvana sarjatyönä niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. Silloin pakussa ei kulkisi mitään prisman pakkashuoneiden vaatimia erikoisvermeitä vaan yksinomaan tavaroita, joita tarvitaan juuri näiden ILPien tavanomaisissa kotiasennuksissa.

ILP-mies myy kahdenlaisia asennuksia: perusasennus, joka vie puoli päivää ja vaikeita asennuksia, joihin olisi varattu koko päivä. ILP-mies ei siivoa, mutta asiakkaan niin halutessa tilaa kyllä siivoojan paikalle erillistä korvausta vastaan. ILP-mies lyö lähtiessään kaukosäätimen ja käyttöohjeen asiakkaan kouraan ja kertoo maksullisen palvelunumeron, josta voi kysyä enempiä neuvoja.

 

[quqa]

Nyt alkaa olee keskustelun taso huikeeta luokkaa Mutta mitä tulee tohon asennus hintaan ja sitä kun ihmetellään, että miten se noin kallista voi olla. Maksaahan se kun viet auton merkkiliikkeeseen huoltoon niin 70-110e/h tai tilaat sähkärin, putkarin ym. Suomessa nyt on vaan helvetin kallista pitää työntekijöitä ja vielä tarttis firmallekkin saada siitä pieni siivu mielellään että toiminta jatkuu.
Noin yleisesti kylmäala on todella kilpailtu ala ja tunti hinnat vedetty tosi alas vaikka ala on vaikea ja vaatii paljon erikoisosaamista monen eri ammatin ammattitaitoa asentajalta.

 

[MrB]

Se, että työ maksaa jotakin ei tarkoita etteikö noista prosesseista löytyisi löysää. Noiden kommenttien perusteella vaikuttaa siltä, että pieni prosessikehitys ja -automaatio tehostaisi toimintaa. Ja jos ei laskisi asiakashintoja, niin ainakin parantaisi firmojen kannattavuutta. Noi on kuitenkin ihan perusharjoituksia monella muulla alalla.

 

[Kuka_kusi_muroihini]

Suunnitelmat kehittyy. Nipotin tuossa yläkerran kuumuudesta ja mietin sitä siirrettävää pömpeliä. Joku heitti ajatuksen ilmalämpöpumpun asennuksesta. Kämpän pohja on vähän hassu, mutta jos sisäyksikölle löytäisi sopivan paikan, niin saisin todennäköisesti yläkerran kuumuuden yksikön avulla torpattua, ja samalla toisenkin puolen kämpästä talvisin lämmitettyä. Toinen puoli asunnosta kun lämpenee jo ilmalämpöpumpulla, mutta kämpän ollessa sokkeloinen lämpö eikä viileys kulje toiselle puolelle asuntoa.

Onko jotakin periaatteita tai sääntöjä sisäyksikön korkeudelle? Jos sisäyksikkö olisi seinällä 3,5m korkeudella, se voisi puhaltaa yläkerran makuuhuoneeseen sisäikkunan kautta viileää ilmaa. (siivet vasemmalle osoitettuna, matkaa sisäikkuna-aukkoon n.3m)
Kun taas talvikäytössä asuntoa pitäisi lämmittää, työntäisi se lämmintä ilmaa asennuspaikassa suoraan eteenpäin ja lämpö leviäisi loppuosaan alakerrasta. Tosiaan puhallus lämpöiselle ilmalle tulisi sitten sieltä 3,5m korkeudelta (siivet suoraan ja alas). Onko asennuskorkeudella merkitystä suuntaan tai toiseen..

 

[Kollimaattori]

Pitäisi laittaa ilmalämpöpumppu 81 neliön kaksikerroksiseen rintamamiestaloon. Päätarkoituksena olisi säästää lämmityskuluissa. Joku halpa peruspumppu siis kelpaa. Onko porukalla suositella mitään tiettyjä malleja? Kasvaako noissa yleensä hyötysuhde samassa linjassa hinnan kanssa?

 

[Jamboa]

Omalla kohdallani ilmalämpöpumppu oli hyvin "helppo". Lyhyt putkiveto, laitteiden asennuspaikka matalalla, ei sähköjohtoja tiellä tai seinissä ja koolauksetkin valmiiksi etsitty sekä alue tyhjennetty asentajan tieltä. Tästä huolimatta asentaja ähräsi kaikkineen 6 tuntia asentaessaan konetta -käytön opastukseen tästä meni minuutti "lämpötila säädetään näistä napeista ja haluttu puhallusteho sekä suunta näistä napeista".

Itse laskeskelin, että jonkinlaisella "yleisellä" tuntitaksalla ilmalämpöpumppuni asennustyö olisi maksanut n.390€(6*65€). Veloitettu "hinta"(eritelty koneen hinnasta verotusta varten) on asennuksesta 650€, mutta ei silti mielestäni kohtuuton. Nyt on sesonkiaika, joten ymmärrettävästi ei haluta myydä tuntityönä (ja onhan tässä asiakkaallekin se etu, että jos hommassa kuluukin enemmän aikaa, ei hinta nouse). Lisäksi pakettiin kuuluu kaikki tarvikkeet, sokkelitelineet ja sähköjohdot mukaan luettuna.

Tee se itse -miestenkin kannattaa muistaa, että aina itse tekemällä ei tule halvemmaksi. Itse olen kantapään kautta oppinut, että yleensä joutuu hankkimaan jotain erikoistyövälineitä joista tulee kustannuksia ja lisäksi, jos ei mitään mene asennuksessa vikaan, niin takuu ei välttämättä kuitenkaan enää pelaa

 

[Jamboa]

Pitäisi laittaa ilmalämpöpumppu 81 neliön kaksikerroksiseen rintamamiestaloon. Päätarkoituksena olisi säästää lämmityskuluissa. Joku halpa peruspumppu siis kelpaa. Onko porukalla suositella mitään tiettyjä malleja? Kasvaako noissa yleensä hyötysuhde samassa linjassa hinnan kanssa?

Kyllä hyötysuhde kasvaa, mutta ei yleensä yhtä paljon suhteessa sähkön säästöön. Kalliimmassa maksat siis hyötysuhteen lisäksi muista ominaisuuksista, kuten hiljaisuus ja desing. Jos nämä eivät paina, niin kannattaa valita edullisemman pään laitteista (kunhan laite tarjoaa tarvitun tehon ja tuotto pysyy halutulla lämpötila alueella).

Mielestäni ei kuitenkaan kannata ostaa konetta, joka pitää sammuttaa -15 pakkasasteessa sen vuoksi, että kone menee alle 1 hyötysuhteen tai lakkaa vain toimimasta...

 

[juu-zo]

Panan HZ9RKE-1 on nyt autossa kyydissä. Pitäisi sille hommata vielä asennus.

 

[Jamboa]

Panan HZ9RKE-1 on nyt autossa kyydissä. Pitäisi sille hommata vielä asennus.

Kerro toki mihin hintaan saat asennetettua ja varsinkin, jos saat sen ennen syksyä. Ilmeisen nihkeitä oltiin turun seudullakin asentamaan jos ei osta pumppua samasta paikasta

 

[kjns]

Kerro toki mihin hintaan saat asennetettua ja varsinkin, jos saat sen ennen syksyä. Ilmeisen nihkeitä oltiin turun seudullakin asentamaan jos ei osta pumppua samasta paikasta

Parissa paikassa ensin oltiin olevinaan valmiita asentamaan muualta ostettu pumppu, mutta yritettiin toki myydä kovasti laitettakin meille. Kun pelkän asennuksen tilaus olisi tullut ajankohtaiseksi niin pistettiin radiohiljaisuus päälle ja lopetettiin vastaaminen, mikä on mun mielestä aika perkeleen tökeröä.

Lopulta meillä kävi P.Peltola Oy asentamassa pumpun. Se, että pumppu oli muualta ostettu ei ollut tälle ongelma, Panasonic heilläkin edustuksessa, mutta sanoi ettei olisi millään pystynyt myymään samaan hintaan millä itse sain tuon. Asennuksen hinta oli kiinteä 600€ sis. tarvikkeet maks. 6m putkivedoille saakka.

 

[penttip]

Itse laskeskelin, että jonkinlaisella "yleisellä" tuntitaksalla ilmalämpöpumppuni asennustyö olisi maksanut n.390€(6*65€). Veloitettu "hinta"(eritelty koneen hinnasta verotusta varten) on asennuksesta 650€, mutta ei silti mielestäni kohtuuton.

Kannattaa huomata, että yleensä tuohon kiintään asennukseen kuuluu putket 4 tai 5 metriin asti.. Seinätelineen ja kourujen kanssa materiaalikulut ovat varmasti noin 100 euroa. Eli nyt jo ollaan 500 eurossa. Lisäksi lähes kaikki kauppiaat käyvät kohteessa tarjousvaiheessa, eikä kartoitus maksa ylimääräistä.. Tuohonkin menee väkisin se yksi tunti, vaikka matka ei olisi edes pitkä. Tällä tavalla laskemalla tuo hinta on siis varsin kohtuullinen, eikä siinä mielestäni ole yhtään ylimääräistä..

Optimitilanteessa sen asennuksen pystyy ehkä tekemään siihen 3-4 tuntiin. Moni ILP asentaja toimii elinkeinonharjoittajana, jolloin siirtymineen on käytännössä aika hankalaa saada kaksi asennusta onnistumaan samalle päivälle, ellei tee jatkuvasti 10+ tuntisia päiviä.. Varsinkin kun pitäisi olla vielä aikaa niille kartoituskäynneillekin.. Noitahan pitää vielä tehdä selvästi enemmän kuin varsinaisia asennuksia, koska jokainen ei johda kauppoihin.

 

[juu-zo]

Itse pumpulla on hintaa ~1230€ alvin kanssa. Asennuksesta laitoin kyselyä tuttuun firmaan joka oli työkaverillekin käynyt gigantin pumpun ruuvaamassa kiinni. Katsotaan mitä tarjoavat hinnaksi asennukselle. Jos tuo asennushinta vaikuttaa överiltä niin aion kysyä mitä maksaa työ ilman isoja tarvikkeita ja haen nuo sitten tukusta tarvittaessa itse. (Lähinnä siis maateline, putket, johdot)

 

[Boulder]

Asennettava ILP on vielä päättämättä lopullisesti, sovittiin asentajan kanssa että katsotaan tarkempi ajankohta ja laite sitten kun nämä pahimmat hässäkät rauhoittuu.

Alue Etelä-Suomi eli ei välttämättä mitään tulipalopakkasia ainakaan pitkään, kesällä jonkinlainen jäähdytystarve. Aurinkoon päin olevat ikkunat on kalvotettu, muistaakseni läpi pääsevän lämpöenergian määrä on noin 50% pienempi. Neliöitä vähän vajaa 120 ja 1980-luvun alussa rakennettu. Mulla on kaukolämpöliittymä, joka jää käyttöön eli sillä lämmitetään luultavasti lähinnä kovilla pakkasilla jos vain saan säädettyä lämpökäyrät sopivasti. Laskeskelin ainakin nopeasti, että ILP:llä on kustannustehokkaampaa lämmittää kun laite joka tapauksessa täytyy hankkia jäähdytyksen vuoksi. Talossa on ilmalämmitys eli lämmitetty ja jäähdytetty ilma pääsee kyllä hyvin joka tilaan.

Itse olen pähkäillyt Daikin Perfera 30:n tai Fujitsu LZCAN 09:n välillä, mutta en osaa sanoa kumpi olisi parempi. Olisiko jollain heittää ajatuksia noista? Fujitsulla on ilmoitettu SCOP ja SEER ainakin paremmat, mutta mikä on sitten totuus, sitä ei tiedä.

 

[MarkusV]

Itseltä löytyy lzcan 12 talo on noin 150m2 ja sisäyksikkö pääsee puhaltamaan noin 10m suoraan aulan läpi keittiö olohuone alueelle. Vuodessa vienyt noin 3000kw. Kun vertaa vanhaan Fujitsuun se vei 4000kw/v ja puita meni takassa noin 5m3 enemmän kuin tuon lzcanin kanssa. Maksoi muistaakseni 2200€ Asennettuna vuosi helmikuussa putket 8m pitkät.

 

[valurauta]

Mulla on kaukolämpöliittymä, joka jää käyttöön eli sillä lämmitetään luultavasti lähinnä kovilla pakkasilla jos vain saan säädettyä lämpökäyrät sopivasti. Laskeskelin ainakin nopeasti, että ILP:llä on kustannustehokkaampaa lämmittää kun laite joka tapauksessa täytyy hankkia jäähdytyksen vuoksi.

Tässä kohdin kannattaa huomata, että ILP:n teho ja hyötysuhde ei suhde eivät suinkaan ole vakioita vaan molemmat laskevat kuin lehmän häntä ulkolämpötilan alentuessa, samalla kun lämmöntarve kasvaa. ILP:llä tuskin kannattaa lämmittää taloa kovin kummoisille pakkasille, jos kohtuuhintaista kaukolämpöenergiaa on tarjolla. Tällä on oleellinen vaikutus laitteen mitoitukseen.

Kun ollaan plussalla, lämmitys kannattaa aika varmasti hoitaa ILP:llä mutta milloin kannattaa siirtyä kaukolämpöön? Ravistelenpa hihasta, että kynnys on pikemminkin -5 kuin -10 astetta eikä missään tapauksessa -15. Jos ILP:n mitoittaa jonkun 0 ... -5 asteen mukaan, niin silloin ei tule järjetöntä ylimitoitusta jäähdytykseen.

 

[valurauta]

Ymmärrän hyvin noi ilppien asennuksen taksat jos oikeasti töitä joudutaan tekemään seinän läpivientien takia. Hyvilläkin koneilla menee jo läpiviennin tekemisessä aikaa jos seinä sekamateriaalia. Esim. tiiliverhouksellinen jossa huokolevyä, villaa, muovia, kovalevyä, taloa tukevaa vinolaudotus, lastulevy ja kipsilevy. Et pääse yhdellä työkalulla kaikkien läpi vaan saa liuta eriä olla ja pitää varoa liikaa kuumentumista ettei pala seinän välissä kohta jotain.. Se parituntia on äkkiä vierähtänyt. Toisista seinistä puolestaan on menty läpi muutamassa minuutissa.

Onko tämä hankalien läpivientien tekeminen hommaa, johon kannattaa käyttää kalliiden kylmäeksperttien aikaa?

Toinen asia sitten on, että onko ylipäänsä järkevää kairata seinään iso reikä, josta putket saa vietyä täysillä eristeillä läpi. Useimmissa taloissa on "helppojakin" kohtia, kuten ovien ja ikkunoiden karmit tai niitä ympäröivä tilkerako, joista ainakin pelkät putket saisi vietyä helpommin läpi. Onko siitä jotain olennaista haittaa, jos putkieristys katkeaa läpiviennin kohdalla?

Itselläkin on laadukas CPS FT-806A laippatyökalu (ovh 273€) enkä ultimaten putkiin saanut kaunista laippaa aikaseksi sillä kun liian kovaa ja ohutta?. Muihin putkiin tulee joka kerta ongelmitta hyvät laipat.

Mahtaako Ultimaten putket täyttää mitään kylmäaineputkille asetettuja normeja?

 

[Boulder]

Tässä kohdin kannattaa huomata, että ILP:n teho ja hyötysuhde ei suhde eivät suinkaan ole vakioita vaan molemmat laskevat kuin lehmän häntä ulkolämpötilan alentuessa, samalla kun lämmöntarve kasvaa. ILP:llä tuskin kannattaa lämmittää taloa kovin kummoisille pakkasille, jos kohtuuhintaista kaukolämpöenergiaa on tarjolla. Tällä on oleellinen vaikutus laitteen mitoitukseen.

Kun ollaan plussalla, lämmitys kannattaa aika varmasti hoitaa ILP:llä mutta milloin kannattaa siirtyä kaukolämpöön? Ravistelenpa hihasta, että kynnys on pikemminkin -5 kuin -10 astetta eikä missään tapauksessa -15. Jos ILP:n mitoittaa jonkun 0 ... -5 asteen mukaan, niin silloin ei tule järjetöntä ylimitoitusta jäähdytykseen.

Mitä noita VTT:n testikäppyröitä olen katsonut niin aika pitkälle COP pysyy vielä 2.0:n paikkeilla. Laskeskelin, että nykyisillä kaukolämpö- ja sähköenergian hinnoilla kannattavuuden raja kulkee vähän alle kahdessa. Kaukolämmön kuukausimaksua ei noissa vertailuissa voi pitää mukana kun ei ole tarkoitus korvata nykyistä järjestelmää vaan ILP tuli enemmänkin jäähdytystarpeeseen. Idea vaan laajeni sitten kun luin laitteista enemmän ja totesin, että nehän on oikeasti kehittyneet todella paljon ja täälläkin on syksystä kevääseen pääsääntöisesti leutoa.

Jollain oli 9kW LZCAN Rovaniemellä 120m2 talossa eli ilmeisesti sellainen riittäisi hyvin ottaen huomioon tuon kaukolämmön käyttömahdollisuuden.

 

[juu-zo]

Kannattaa kysellä sille työlle hintaa että jos kaikki hitaimmat työvaiheet kuten läpiviennit ja pumput on valmiiksi asennettuna tarvien vaan kytkeä sähköt ja putket. Eli kaikki ne työt jotka ei vaadi lupia valmiiksi tehtynä.

Aionkin tehdä osan työstä jo valmiiksi, eli sisäyksikkö on jo ruuvattuna seinään. Yhden kevyen väliseinän läpimenon aion porata itse (vain gyprokkeja seinissä) ja ulkoyksikölle paikka seinustalle valmiiksi sekä mahdollisesti myös maateline jo hommattuna sinne paikalleen. Myös sähköjohdot aion vetää valmiiksi niin että kytkentä jää asentajalle. Asentajan hommiksi siis ulkoseinän läpimeno (gyprok + tiiliverhous), kylmäputkien ja sähköjohdon liittäminen sekä kondenssiputken veto ja putkien/johtojen kourun laitto.

 

[Zigh]

Mitä noita VTT:n testikäppyröitä olen katsonut niin aika pitkälle COP pysyy vielä 2.0:n paikkeilla. Laskeskelin, että nykyisillä kaukolämpö- ja sähköenergian hinnoilla kannattavuuden raja kulkee vähän alle kahdessa. Kaukolämmön kuukausimaksua ei noissa vertailuissa voi pitää mukana kun ei ole tarkoitus korvata nykyistä järjestelmää vaan ILP tuli enemmänkin jäähdytystarpeeseen. Idea vaan laajeni sitten kun luin laitteista enemmän ja totesin, että nehän on oikeasti kehittyneet todella paljon ja täälläkin on syksystä kevääseen pääsääntöisesti leutoa.

Jollain oli 9kW LZCAN Rovaniemellä 120m2 talossa eli ilmeisesti sellainen riittäisi hyvin ottaen huomioon tuon kaukolämmön käyttömahdollisuuden.

Kannattaa huomioida sekin, että ILPillä lämmittäminen aiheuttaa aina lisääntynyttä vedon tunnetta, jolloin lämpötilaa voi joutua nostamaan ainakin parilla asteella verrattuna johonkin fiksumpaan lämmönjakotapaan.

 

[valurauta]

Mitä noita VTT:n testikäppyröitä olen katsonut niin aika pitkälle COP pysyy vielä 2.0:n paikkeilla. Laskeskelin, että nykyisillä kaukolämpö- ja sähköenergian hinnoilla kannattavuuden raja kulkee vähän alle kahdessa.

... ja parin pakkasasteen tuntumassa COP on n. 3 ja plussakeleillä 4. Pelkän COP:n ohella pitää katsoa myös ILP:n tuottamaa lämpötehoa, joka laskee pakkasen kiristyessä. Jos ILP-kapasiteetin mitoittaa keskikireän pakkasen mukaan niin kaikissa muissa oloissa laitteet on reippaasti ylimitoitetut.

 

[Boulder]

Kannattaa huomioida sekin, että ILPillä lämmittäminen aiheuttaa aina lisääntynyttä vedon tunnetta, jolloin lämpötilaa voi joutua nostamaan ainakin parilla asteella verrattuna johonkin fiksumpaan lämmönjakotapaan.

Talossa on ilmalämmitys, joten tuo vedon tunne ei ole ongelma. Sisäyksikkö tulee vielä varmuudeksi paikkaan, jossa ei juuri oleilla.

 

[Boulder]

... ja parin pakkasasteen tuntumassa COP on n. 3 ja plussakeleillä 4. Pelkän COP:n ohella pitää katsoa myös ILP:n tuottamaa lämpötehoa, joka laskee pakkasen kiristyessä. Jos ILP-kapasiteetin mitoittaa keskikireän pakkasen mukaan niin kaikissa muissa oloissa laitteet on reippaasti ylimitoitetut.

Jep, siksi mitoitus onkin haastavaa. Koska kaukolämpö on käytettävissä ja ollaan kuitenkin Etelä-Suomessa niin jätän ILP:n mieluummin vähän alamittaiseksi, tärkein juttu on kuitenkin se, että jäähdytysteho riittää koska sille ei ole apuja (pl. kylmän talteenotto).

 

[valurauta]

Hallin yläkerrassa ovet auki oleva toimisto jossa kone käy 24/7 täydellä teholla kylmää. Eli vetää hallista kaiken lämpimän kostean ilman ainoastaan puhallusvirras ollen viileää. Eli vähän extreme olosuhteet.

Mut sinällään oli tarkoitus olla esimerkkinä miksi eriste noissa putkissa on ja ettet voi vetää seinänläpi jostain koloista ilman eristettä.

Kuulostaa tosiaan vähän extreme-tapaukselta, ilmeisesti pumppu on ko. käytössä alimittainen, eikä laite koskaan saavuta asetusarvojaan, jos se puhaltaa kaiken aikaa täysillä? Asuntokäytössä tilanne ei taida yleisesti olla ihan noin patologinen. Tilapäisesti samaan varmaan pääsee, kun painostavan kostealla helteellä jättää ulko-oven auki, tjsp.

Normaalikäytössä kondenssiriskiä vähentää ILP:n ilmaa kuivaava vaikutus. Kun ilma on kuivaa, siitä ei kondensoidu niin helposti kovin paljon vettä. Toisaalta on varmaankin niin, että ILP:llä ei huoneilman kastepistettä saa laskettua kylmäaineen höyrystymislämpötilan alle, joten jonkinlainen kondenssiriski on olemassa. Kondenssiriskin eliminoiminen edellyttää joko kaasutiivistä eristystä, höyryputken lämmitystä kastepistettä lämpimämmäksi tai kondensaatin hallittua käsittelyä (esim. viemäröinti tai haihduttaminen). Eristys ei ole ainoa tekninen ratkaisu. Satunnaista, tilapäistä riskiä ei taida olla välttämätöntä eliminoidakaan, kunhan materiaalit sietävät tilapäistä kosteutta.

Kun täällä on kylmäosaajiakin paikalla, niin mikä on tavanomainen höyrystymislämpötila ilpeissä ja paljonko tehoa tarvittaisiin lämmittämään höyryputki vaikka +13 asteen lämpötilaan (vastaisi 50% kosteutta 24-asteen lämpötilassa), jos puhutaan 2-3 kW jäähdytystehosta? Kyllähän tämän saa laskettua, kun kaivaa datat esille mutta jos jollakulla sattuisi olemaan tieto valmiina. Tulistus ei tee hyvää hyötysuhteelle mutta olisiko vaikutus merkittävä?

 

[Viliz03]

valurauta Yleensä asunnossa on alipaine jonka takia eristeisiin voi tulla vuodontakia lämmintä ja märkää ilmaa ulkoa. Ja kun kastepiste saavutetaan jossakin kohtaa eristeissä niin vesi kondensoituu ja kastelee eristeet. Tosin tämmösiä kelejä ei kyllä kovin montaa ole kun ilpin pyyntinä on +22-24°C.

edit: Jaa sielä aikasemmissa viesteissä murehdittiin lähinnä läpiviennin hikoilua.

 

[valurauta]

0-15°C riippuen laitteesta ja sen logiikasta. Kyllähän sen imuputken lämpötila jo kennolta lähtiessä pitäisi olla 10°C tuntumassa, jos ei kenno ole tukossa.

Jos höyrystimeltä lähtevän höyryn lämpötila on jo 10 asteen luokkaa, niin vähän teoreettisilta merkittävät höyrylinjan kondenssiongelmat tuntuvat - ellei sitten ole kyse jostain 'hanat kaakossa 24/7 koko kesän' -tyyppisestä käytöstä. On kai muutenkin järkevää käyttää höyryn kylmyys jäähdytykseen eikä yrittää viedä kylmää ulos.

Jos kondenssiongelmia on ilmetäkseen, niin läpivienti eristeiden läpi on myös riskipaikka. Seinäeristeiden sisällä lämpötila putkieristeen pinnalla voi hyvinkin laskea kastepisteen alle, jolloin putki(-eriste) kondensoi vettä seinäeristeisiin. Tuskin tämäkään on normaalisti ongelma mutta jos kuormitusprofiili on sellainen että putkikouruihinkin kondensoituu vettä, niin...

 

[Resetor]

Niin no. Minulla oli edellises talos ultimate 13 basic pro lämmittämäs 160 neliön taloa. Selvää oli ettei kyseinen pumppu riittänyt yksinään millään pakkastennkiristyessä. Ajatus olikin nopein takaisinmaksuaika ja loppu lämmityksestä hoitaa keskuslämmityksellä joko öljyllä tia sähköllä. Pumppu kävi täysillä melkein koko aika. Joka aiheutti ulkoyksikön jäätymistä 0..+10 asteen lämmöissä jossa kosteutta vielä ilmassa eikä tarpeeksi lämmitän ettei jäätyisi. Pakkasten tulles jääongelmat loppu. Pumppu maksoi itsensä takaisin todella nopeasti maksimaalisen käyntinsä takia. Pidemmällä aikavälillä isompi säästö olisi syntynyt jos tehokkaampi pumppu olisi ollut tilalla eikä keskuslämmitys olisin koskaan joutunut avustaan. Mutta tässä tapauksessa nopea takaisin maksu olennaisempi kun talo meni myyntiin muutaman vuoden jälkeen.

Sen ILP:n kuuluukin "jäätyä" jos sitä tehokkaasti käytetään. Niillä joiden ILP ei vedä jäähän ei sitä myöskään käytetä täydellä teholla. Se sitten jos ILP ei osaa ulkoyksikköä sulattaa, vaan menee umpijäähän niin asia on eri.

 

[Resetor]

No enpä aatellut et pitää erikseen sanoa että 0..+10 asteen sulatusjakso oli liian pieni että sulaisi. Pakkasten tulles sulatusjaksot piisas kun ilmankosteuskin pieni.

Vetikö se siis umpijäähän ja piti sammuttaa, vai mikä siinä oli ongelma?

 

[Team_Slow]

Onko joku ilmalämpöpumppu malli ylitse muiden? En tarvitse lämmitystä, koska asunto on rivitalo kolmio 85.5 neliötä joka lämpenee kaukolämmöllä, mutta toisaalta eipä siitä varmaan haittaa ole. Sisäyksikkö asennetaan rappusiin niin, että saa molemmat kerrokset viilennettyä. Ulkoyksikkö tulee terassilleni. Mahdollisimman hiljainen sisä sekä ulkoyksikkö olisi hyvä ja putkistosta ei saisi ääniä kuulua kuten joissain taitaa tehdä? Vähän on mietinnässä laittaisiko letkut kulkemaan makuuhuoneeni lävitse vai olohuoneen katossa. Makuuhuoneessa pelottaa lähinnä tuo ääni kun olen tosi herkkä häiriö äänille. Ei ole tarkkaa budjettia kun tuskin tätä hetkeen ollaan uusimassa ja laadusta mieluusti maksaa. Kondensio vedet saa mulla kätevästi johdettua suoraan samaan putkeen mihin rännin vedet menee.

 

[Jamboa]

Taitaa jokainen kylmäaineputki pitää jonkinlaista ääntä, eli älä ainakaan sitten omassa tapauksessasi makuuhuoneesta vedä. Kannattaa miettiä kylmän ilman virtausta yläkertaan. Sijainniksi rappusten yläpää lienee parempi, mutta silti kylmä todennäköisesti menee pääasiassa alakertaan

 

[Meisseli]

Itse lähtisin siitä ajatuksesta, että yksi sisäyksikkö pystyy lämmittämään/viilentämään yhden kerroksen. Toki voi olla tapauksia joissa yksi hoitaa joten kuten välttävästi molemmat kerrokset mutta vähemmän tulisi pettymyksiä jos ei sellaista edes yrittäisi.

Meillä talossa kaksi kerrosta ja kaksi pumppua, näin homma toimii.

Ei tarvitse sitten jokaisen erikseen kirjoittaa vastausta jossa kertoo että meillä kyllä yksi pumppu hoitaa hienosti kaksi kerrosta, varmasti niitäkin onnistumisia on mutta tuskin läheskään yhtä paljoa kuin epäonnistuneita yrityksiä...

 

[Lucas]

Itse lähtisin siitä ajatuksesta, että yksi sisäyksikkö pystyy lämmittämään/viilentämään yhden kerroksen. Toki voi olla tapauksia joissa yksi hoitaa joten kuten välttävästi molemmat kerrokset mutta vähemmän tulisi pettymyksiä jos ei sellaista edes yrittäisi.

Meillä talossa kaksi kerrosta ja kaksi pumppua, näin homma toimii.

Ei tarvitse sitten jokaisen erikseen kirjoittaa vastausta jossa kertoo että meillä kyllä yksi pumppu hoitaa hienosti kaksi kerrosta, varmasti niitäkin onnistumisia on mutta tuskin läheskään yhtä paljoa kuin epäonnistuneita yrityksiä...

Yläkertaan sijoitettu pumppu jäähdyttää kohtuullisesti myös alakerran jos asunnossa on suuri avoin porrasaukko kerrosten välillä. Sen sijaan yläkerran pumppu lämmitä oikein lainkaan alakertaa.

Alakerran osalta homma toimii taas päinvastaisesti. Eli sinne sijoitettu pumppu ei juuri jäähdytä yläkertaa vaikka hieman yläkertaa onnistuisi lämmittämään ison porrasaukon kautta.

 

[petepeluri]

Onko joku ilmalämpöpumppu malli ylitse muiden? En tarvitse lämmitystä, koska asunto on rivitalo kolmio 85.5 neliötä joka lämpenee kaukolämmöllä, mutta toisaalta eipä siitä varmaan haittaa ole. Sisäyksikkö asennetaan rappusiin niin, että saa molemmat kerrokset viilennettyä. Ulkoyksikkö tulee terassilleni. Mahdollisimman hiljainen sisä sekä ulkoyksikkö olisi hyvä ja putkistosta ei saisi ääniä kuulua kuten joissain taitaa tehdä? Vähän on mietinnässä laittaisiko letkut kulkemaan makuuhuoneeni lävitse vai olohuoneen katossa. Makuuhuoneessa pelottaa lähinnä tuo ääni kun olen tosi herkkä häiriö äänille. Ei ole tarkkaa budjettia kun tuskin tätä hetkeen ollaan uusimassa ja laadusta mieluusti maksaa. Kondensio vedet saa mulla kätevästi johdettua suoraan samaan putkeen mihin rännin vedet menee.

Miksi niitä letkuja ei voi laittaa ulkokautta? Hanki 1 ulko ja 2 sisäyksikköä.

 

[juu-zo]

Noniin ilpin asennus sovittu 20.8. Asentaja olisi voinut tulla jo ensi viikon keskiviikkona, mutta se ei itselle sovi niin sanoin suosiolla että jos tehään seuraavalla viikolla. Ulkoyksikkö odottaa seivustalla maatelineellä, sisäyksikkö seinällä valmiina ja sovittiin että vedän keskukselta johdon yläpohjassa valmiiksi tallin puolelle johon laitetaan sitten turvakytkin ja sähköt sisäyksikölle. Asentajalle siis reikien poraus ja putkien veto sekä liitokset ja sähköistäminen. Toki olen itse paikalla ja apuna jos apuja haluaa.

 

[valexi]

@juu-zo, paljonko oli hinta-arvio, kun olit kuitenkin valmistellut jonkin verran?

 

[valurauta]

Onko joku ilmalämpöpumppu malli ylitse muiden? En tarvitse lämmitystä, koska asunto on rivitalo kolmio 85.5 neliötä joka lämpenee kaukolämmöllä, mutta toisaalta eipä siitä varmaan haittaa ole.

Oma mutu sanoo, että nimenomaan jäähdytyskäytössä ilp:t ovat massatuotettua, ohutkatteista bulkkia, jossa merkkivalmistajien erot on pieniä. Todennäköisesti mikä tahansa ajaa asiansa vähintäänkin kohtuullisesti oikein asennettuna; halvimmat kiinanihmeet ovat toki suurempia arvoituksia. Olennaisempia eroja on pakkaskelien lämmityskäytössä, ja pääsääntöisesti suomalainen ilp-keskustelu käsittelee juuri sitä. Myyjät tuppaavat yleensä kehumaan omia laitteitaan.

Miksi niitä letkuja ei voi laittaa ulkokautta? Hanki 1 ulko ja 2 sisäyksikköä.

Mitä etuja ja haittoja multisplitilla on verrattuna kahteen erilliseen perusmallin koneeseen?

 

[petepeluri]

Oma mutu sanoo, että nimenomaan jäähdytyskäytössä ilp:t ovat massatuotettua, ohutkatteista bulkkia, jossa merkkivalmistajien erot on pieniä. Todennäköisesti mikä tahansa ajaa asiansa vähintäänkin kohtuullisesti oikein asennettuna; halvimmat kiinanihmeet ovat toki suurempia arvoituksia. Olennaisempia eroja on pakkaskelien lämmityskäytössä, ja pääsääntöisesti suomalainen ilp-keskustelu käsittelee juuri sitä. Myyjät tuppaavat yleensä kehumaan omia laitteitaan.



Mitä etuja ja haittoja multisplitilla on verrattuna kahteen erilliseen perusmallin koneeseen?

Vain yksi pömpeli ulkoseinässä, halvempi. Sisäyksiköitä ei voi sijoittaa niin vapaasti.

 

[juu-zo]

@juu-zo, paljonko oli hinta-arvio, kun olit kuitenkin valmistellut jonkin verran?

525€ hinta. Eniten vaikuttaa ehkä että sisäyksikön liitos on tehtävä juottamalla kun liitos jää rakennuksen sisään ja aineina R32. Tuohon hintaan sisältyy siis kahden seinän läpimenot joissa toisessa tiiliverhous, putkien liittäminen, sähköjen liittäminen keskuksen päässä sekä turvakatkaisimen kautta sisäyksikköön, yksiköiden välinen kaapelointi ja kaapelikourut. Nimellisesti sovittiin että putkituksen pituus 5m. Talli 3m leveä ja ulkoseinältä tullaan 2m alaspäin joten tuo 5m on aika hilkulla, mutta sanoi ettei jaksa sitten muutamista senteistä nalkuttaa.

Vertailuna toisesta firmasta tarjous 750€ samalle työlle... Nämä kaksi tarjousta tosin ainoat mitä olen saanut, mutta tuo toinen oli mielestäni jo jotenkin järkevä joten tartuin siihen.

 

[Lucas]

525€ hinta. Eniten vaikuttaa ehkä että sisäyksikön liitos on tehtävä juottamalla kun liitos jää rakennuksen sisään ja aineina R32. Tuohon hintaan sisältyy siis kahden seinän läpimenot joissa toisessa tiiliverhous, putkien liittäminen, sähköjen liittäminen keskuksen päässä sekä turvakatkaisimen kautta sisäyksikköön, yksiköiden välinen kaapelointi ja kaapelikourut. Nimellisesti sovittiin että putkituksen pituus 5m. Talli 3m leveä ja ulkoseinältä tullaan 2m alaspäin joten tuo 5m on aika hilkulla, mutta sanoi ettei jaksa sitten muutamista senteistä nalkuttaa.

Vertailuna toisesta firmasta tarjous 750€ samalle työlle... Nämä kaksi tarjousta tosin ainoat mitä olen saanut, mutta tuo toinen oli mielestäni jo jotenkin järkevä joten tartuin siihen.

Mitsubishin R32 kaasuiset saa maahantuojan mukaan liittää laippaliitoksella vaikka liitos tulisi sisään. TEKESilta tullut tämä kanta asiaan. Kysyin asiaa suoraan maahantuojalta kun pumpun asennus sukulaisen taloon on ajankohtainen ja joudun sen sinne järjestämään.

Toki se hopeajuote on kunnolla tehtynä parempi liitos, mutta eipä tuolla käytännössä taida olla muuta merkitystä kuin että se maksaa enemmän.

 

[penttip]

Mitä etuja ja haittoja multisplitilla on verrattuna kahteen erilliseen perusmallin koneeseen?

Multisplit olisi minun valinta vain tilanteissa, joissa ei yksinkertaisesti esteettisistä tai muista syistä ole paikkaa kuin yhdelle ulkoyksikölle.

Multisplittien hintahaarukka on iso, mutta tuskin mitään saa asennettuna alle 2500 euroon. Merkkikoneilla hinta on todennäköisesti 3-3,5k€. Samaan rahaan saa siis kaksi hyvää erilliskonetta, ja tällöin voit optimoida paremmin koneiden valinnan ja saat myös putkivedot toteutettua pienemmällä vaivalla. Usein esim. alakertaan tarvitaan enemmän lämmitystehoa, ja yläkertaan riittää pienempikin kone. Jos se multisplit vikaantuu, menetät kerralla talon kaikki ILPit. Erilliskoneissa laitteiden vaihto ei kirpaise ihan niin pahasti, kun tuskin hajoavat samaan aikaan. Joissain erikoistapauksissa voi olla tarve jäähdyttää ja lämmittää samaan aikaan (jos toinen yksikkö on vaikka kellarissa), ja tämä ei multisplitillä onnistu, eli sisäyksiköiden on oltava samassa toimintamoodissa. Kaikkien yksiköiden ei tosin tarvitse olla päällä samaan aikaan. Koska multisplitien ulkoyksikkö on vähän isompitehoinen, se ei välttämättä taivu hirvittävän pienelle antoteholle, eli keväisin ja syksyisin käy helposti enemmän katkokäyntiä kuin normaali ILP.

 

[petepeluri]

Multisplit olisi minun valinta vain tilanteissa, joissa ei yksinkertaisesti esteettisistä tai muista syistä ole paikkaa kuin yhdelle ulkoyksikölle.

Multisplittien hintahaarukka on iso, mutta tuskin mitään saa asennettuna alle 2500 euroon. Merkkikoneilla hinta on todennäköisesti 3-3,5k€. Samaan rahaan saa siis kaksi hyvää erilliskonetta, ja tällöin voit optimoida paremmin koneiden valinnan ja saat myös putkivedot toteutettua pienemmällä vaivalla. Usein esim. alakertaan tarvitaan enemmän lämmitystehoa, ja yläkertaan riittää pienempikin kone. Jos se multisplit vikaantuu, menetät kerralla talon kaikki ILPit. Erilliskoneissa laitteiden vaihto ei kirpaise ihan niin pahasti, kun tuskin hajoavat samaan aikaan. Joissain erikoistapauksissa voi olla tarve jäähdyttää ja lämmittää samaan aikaan (jos toinen yksikkö on vaikka kellarissa), ja tämä ei multisplitillä onnistu, eli sisäyksiköiden on oltava samassa toimintamoodissa. Kaikkien yksiköiden ei tosin tarvitse olla päällä samaan aikaan. Koska multisplitien ulkoyksikkö on vähän isompitehoinen, se ei välttämättä taivu hirvittävän pienelle antoteholle, eli keväisin ja syksyisin käy helposti enemmän katkokäyntiä kuin normaali ILP.

Samalla tavalla multisplit voi lämmittää eri teholla ylä ja alakertaa, kokonaisteho ratkaisee.

 

[penttip]

Samalla tavalla multisplit voi lämmittää eri teholla ylä ja alakertaa, kokonaisteho ratkaisee.

Totta kai, mutta keväällä ja syksyllä ei todennäköisesti ole tarvetta lämmittää kuin alakertaa, jolloin laite saisi taipua pienelle antoteholle.. Paremmat koneet näkyvätkin olevan tässä suhteessa ihan kohtuullisia (esim. Toshiba 1,3kW), mutta esim. Greellä minimianto on 2,5kW.. Normaalissa ILPissä se minimiteho on tyypillisesti merkistä riippuen 600-1000w.

 

[quqa]

Itse laittelin kotia tommosen mitsun mxz-2e53vahz multisplit koneen niin tuossa minimi tehot 1kw. Toiminu päälämmönlähteenä koko huushollissa ni eipä tuo pahemmin pätkää ole käynyt. Uutta mitsun mallistoa ja jaksaa kovillaki pakkasilla työntää lämpöä eikä tehot lopu.

 

[juu-zo]

Mitsubishin R32 kaasuiset saa maahantuojan mukaan liittää laippaliitoksella vaikka liitos tulisi sisään. TEKESilta tullut tämä kanta asiaan. Kysyin asiaa suoraan maahantuojalta kun pumpun asennus sukulaisen taloon on ajankohtainen ja joudun sen sinne järjestämään.

Toki se hopeajuote on kunnolla tehtynä parempi liitos, mutta eipä tuolla käytännössä taida olla muuta merkitystä kuin että se maksaa enemmän.

Totta, kysyin myös maahantuojalta asiaa. Sanoivat että tukesin kanta on että laippaliitos on sallittu 20mm asti mutta suosittelevat juottamista jos se on teknisesti mahdollista. Asennusohje on pumppuvalmistajan tekemä ja se toimii aina varman päälle. Ilmeisesti laitteiden asennusohjeissakin on eroja tässä käytännössä, mutta tuon panan ohjeissa tosiaan liitos sisällä on oltava juotettu.