Kolmen vuoden lisätakuu
Päivämäärä: 4.5.2018
Diaarinumero: KKV/2536/14.08.01.05/2014
Osapuolet
Verkkokauppa.com Oyj
Tiivistelmä
Verkkokauppa.com Oyj markkinoi tietokoneille, tableteille, televisioille ja kameroille annettavaa kolmen vuoden lisätakuuta. Lisätakuun ehtojen mukaan kolmantena vuotena valmistajan takuun päätyttyä virheellinen tuote hyvitetään lahjakortilla, missä huomioidaan tuotteen arvonalentuminen ikävähennyksenä 2 % jokaista kuukautta kohti, eli kolmannen vuoden alkaessa arvo oli alentunut noin 50 %. Kuluttajansuojalaissa takuun edellytetään olevan kuluttajalle lisäetu siihen nähden, mitä oikeuksia laki hänelle jo ilman takuutakin antaa. Lisätakuun antama suoja jäi kuluttaja-asiamiehen mukaan ainakin pääsääntöisesti alle sen mitä ratkaisukäytännössä on lakisääteisen virhevastuun osalta edellytetty. Lainmukaista ei ollut myöskään se, että palautettava kauppahinta hyvitettiin kuluttajalle lahjakortilla eikä se, että virheen seuraamuksen määräsi myyjä. Yrityksen menettely oli kuluttajansuojalain vastaista.
Lainsäädäntö
Kuluttajansuojalain
2 luvun 1 ja 3 § sekä
3 luvun 1 §
Asiasanat
Kohtuuton sopimusehto,
Takuu,
Virhevastuu
Perustelut
Verkkokauppa.com Oyj:n tietokoneille, tableteille, televisioille ja kameroille markkinoiman kolmen vuoden lisätakuun ehtojen mukaan, mikäli vastaavaa tuotetta ei ollut saatavilla tuotteen ikävähennys oli 2 % jokaista kuukautta kohti, eli kolmantena vuonna arvo oli alentunut 50 % (25 kk) – 70 % (35 kk). Kuluttajalle ei katsottu merkitsevän lisäetua se, että lisätakuussa palautettavasta kauppahinnasta tehtiin 2 vuoden käytön jälkeen kaavamainen 50 %:n käyttöhyötyvähennys. Lainmukaista ei ollut myöskään se, että palautettava kauppahinta hyvitettiin kuluttajalle lahjakortilla, ei hyvittämällä summa kuluttajalle käteisellä tai esimerkiksi pankkisiirtona. Virheen seuraamukset määräytyvät takuussa kuluttajansuojalain 5 luvun säännösten mukaan, jollei takuuehtoihin sisälly ostajan kannalta edullisempia määräyksiä. Säännöksissä lähdetään siitä, että ostajalla on eräin rajoituksin oikeus vaatia, mitä seuraamusta (virheen korjaaminen, virheettömän tavaran toimittaminen, hinnanalennus, kaupan purkaminen) virheen osalta sovelletaan. Verkkokauppa.comin lisätakuussa virheen seuraamuksen määräsi myyjä ja mahdollista oli vain purkaa kauppa, jollei vastaavaa tuotetta ollut saatavilla, eikä ostaja voinut halutessaan valita seuraamukseksi esim. hinnanalennusta.
Kuluttaja-asiamies katsoi, että Verkkokauppa.comin markkinoimaan lisätakuuseen liittyi kuluttajansuojalain (KSL) kannalta seuraavia ongelmia:
1) Lahjakortin käyttäminen virheen hyvittämisessä ei ole kuluttajansuojalain mukainen virheseuraamus. Myyjän pitää oikaista tavaran virhe KSL:n 5 luvussa määriteltyjä periaatteita noudattaen, jos takuuehdoissa ei ole ostajan kannalta edullisempia määräyksiä. Mikäli virhettä ei voida oikaista muuten kuin purkamalla kauppa, tehdyt suoritukset tulee palauttaa sellaisenaan. Näin ollen kauppahintaa ei voi palauttaa lahjakortin muodossa, koska se ei vastaa alun perin tehtyä suoritusta. Kauppahinta tulee siis palauttaa käteisellä, tilisiirtona tai hyvittää ostos luottokortille. Sopimusehto, jonka mukaan virhe oikaistaan palauttamalla kauppahinta kuluttajalle lahjakortilla, on kuluttajien kannalta kohtuuton ja kuluttajansuojalain 3 luvun 1 §:n vastainen.
2) Takuun on oltava kuluttajalle lisäetu siihen nähden, mitä oikeuksia laki hänelle jo ilman takuutakin antaa. KSL:n perusteluissa (HE 360/1992) todetaan, että takuun tulee antaa ostajalle vähintään samat tai paremmat oikeudet kuin mitä laista seuraa. Perustelujen mukaan takuuksi nimettyjen sopimusehtojen osalta on kuluttajansuojalaissa ja sen soveltamiskäytännössä lähdetty siitä, että niiden tulee merkitä ostajalle lisäetua lain säännöksiin verrattuna. Tämä perustuu siihen, että takuu-nimitys on edelleenkin omiaan aikaansaamaan kuluttajissa erityisiä odotuksia tavaran laadun ja sen hankintaan liittyvän oikeussuojan suhteen.
KSL:n 5 luvun virhesäännöksen mukaan ”tavaran tulee kestävyydeltään ja muuten vastata sitä, mitä kuluttajalla yleensä on sellaisen tavaran kaupassa perusteltua aihetta olettaa”. Kulutustavaroiden kauppaa ja takuita koskevan EU-direktiivin mukaan myyjän katsotaan olevan kuluttajalle vastuussa tavaran virheestä, jos se ilmenee kahden vuoden kuluessa tavaran luovutuksesta. KSL:ään tätä määräaikaa ei ole otettu vaan lain perustelujen mukaan ”on kohtuullista, että myyjä vastaa esimerkiksi ajoneuvossa, rakennusmateriaalissa tai kodinkoneessa alun perin olleesta valmistusvirheestä, vaikka virhe ilmenisi vasta yli kahden vuoden kuluttua tavaran luovutuksesta”.
Jos tavanomaisesti käytetty kulutustavara vioittuu ennen sen normaalia kestoikää, tavarassa on virhe. Kuluttajariitalautakunnassa on kodinkoneiden, kuten pesukoneiden ja elektronisten laitteiden osalta vakiintunut käytännöksi, että tavaran on kestettävä enemmän kuin 2 vuotta. Kun tavara on ollut käytössä yli 4 vuotta, sen vioittumista ei yleensä pidetä virheenä. Kun vika on ilmennyt selvästi yli 2 vuoden jälkeen ja ennen 4 vuoden ikää, kuluttajan on yleensä osallistuttava korjauskuluihin.
Jos kodinkone vioittuu 2 – 4 vuoden välillä, sen mahdollinen virheellisyys joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti. Arviointikriteerejä ovat tällöin mm. tavarasta annetut markkinointitiedot, tavaran laatu ja hinta, vian luonne ja merkitys, tavaran käyttötapa ja määrä sekä vian ilmenemisajankohta 2 – 4 vuoden välillä. Lisäksi, jos tavaralle annettu takuu on voimassa, tämä lisää kuluttajan odotuksia tavaran laadun ja kestävyyden osalta.
Verkkokauppa.com markkinoi lisätakuutaan ilmoittamalla esim., että ”3 vuoden takuu televisioille”. Tällainen pitkähkö takuu lisää kuluttajien odotuksia tavaran hyvästä laadusta ja kestävyydestä ja kuluttaja voi tällöin perustellusti odottaa, että tavaran kestoikä olisi lisätakuun myötä parempikin kuin mitä vastaavia tavaroita koskeva lakisääteinen virhevastuu edellyttää. Kun myyjän vastuu Verkkokauppa.comin lisätakuussa kuitenkin jäi noin 50 %:iin tavaran ostohinnasta kahden vuoden käytön jälkeen, tämä ei merkinnyt kuluttajalle lisäetua lain vaatimuksiin nähden vaan lisätakuun antama suoja jäi kuluttaja-asiamiehen mukaan ainakin pääsääntöisesti alle sen, mitä kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytännössä on lakisääteisen virhevastuun osalta edellytetty. Tällaisen sitoumuksen kutsuminen markkinoinnissa ”takuuksi” tai ”lisätakuuksi” oli siten kuluttajien kannalta sopimatonta ja kuluttajansuojalain 2 luvun 1 ja 3 §:ien vastaista.
3) Kuluttajakauppaan sovellettavan kauppalain 65 §:n 1 momentin mukaan ostajan on kaupanpurkutilanteissa ”maksettava kohtuullinen korvaus, mikäli hänellä on ollut tavarasta muuta hyötyä”. Säännöksen 2 momentista ilmenee, että myyjän on toisaalta maksettava palautettavalle kauppahinnalle ns. tuottokorkoa korkolain 3 §:n 2 momentin mukaisesti. Kauppalakia koskevissa hallituksen esityksen (HE 93/1986) perusteluissa todetaan mm. seuraavaa:
Myös esillä olevaa, tavarasta saadun hyödyn korvaamista koskevaa säännöstä sovellettaessa on lähdettävä siitä, että mahdollisen hyötykorvauksen purkuilmoitusta edeltävältä käyttöajalta ei tule ylittää tavaran käytöstä aiheutunutta tavaran arvon alenemista. Toisaalta silloin, kun ostaja on ennen kaupan purkamista käyttänyt tavaraa sopijapuolten edellyttämään tarkoitukseen, ei ostajaa välttämättä tule velvoittaa suorittamaan myyjälle täysimääräistä hyvitystä käytön aiheuttamasta arvonalennuksesta. Kohtuullista korvausta harkittaessa on näet otettava huomioon muun muassa se, missä määrin tavarassa oleva virhe on vaikuttanut tavaran toimintaan tai käyttömahdollisuuksiin purkua edeltäneenä aikana. Sen lisäksi että virheestä sinänsä johtuva tavaran arvon aleneminen jää myyjän vahingoksi, ovat esimerkiksi yritykset virheen korjaamiseksi voineet vähentää tavaran käyttömahdollisuuksia siinä määrin, ettei ostajan todellisuudessa saama käyttöhyöty tavarasta ole oikeassa suhteessa siihen arvonalennukseen, joka virheettömään tavaraan olisi kohdistunut tavaran vastaanottamisen ja kaupan purkamisen välisenä aikana. Niin ikään on ostajan korvausvelvollisuutta arvioitaessa otettava huomioon muun muassa kustannukset, joita ostaja on mahdollisesti pannut tavaraan ennen purkamista. Kohtuullista hyötykorvausta ei siten yleensä voida määrätä kaavamaisin perustein, vaan mahdollisen korvauksen suuruus on harkittava tapauskohtaisesti.
Lähtökohtana lain perustelujen mukaan siten on, että mahdollista hyötykorvausta ei voida määritellä kaavamaisesti esim. prosenttiosuutena tavaran kauppahinnasta vaan hyötykorvaus, sikäli kuin sen veloittaminen voi tulla kyseeseen, on määriteltävä tapauskohtaisten olosuhteiden perusteella ja huomioon on lisäksi otettava, että myyjän vastuulla on mahdollisen tuottokoron hyvittäminen ostajalle.
4) Takuussa virheen seuraamukset määräytyvät KSL:n 5 luvun säännösten mukaan, jollei takuuehtoihin sisälly ostajan kannalta edullisempia määräyksiä. 5 luvussa lähdetään siitä, että ostajalla on eräin rajoituksin oikeus vaatia, mitä seuraamusta (virheen korjaaminen, virheettömän tavaran toimittaminen, hinnanalennus, kaupan purkaminen) virheen osalta sovelletaan. Verkkokauppa.comin lisätakuussa virheen seuraamuksen määräsi myyjä eli mahdollista oli vain purkaa kauppa, jollei vastaavaa tuotetta ollut saatavilla, eikä ostaja voinut halutessaan valita seuraamukseksi esim. hinnanalennusta. Oikeutta vaatia virheellisen tavaran korjaamista ostajalla ei takuuehtojen mukaan myöskään ollut.
Valmistajan/maahantuojan antamissa takuissa normaalina käytäntönä on, että takuunantaja korjaa tavaran tai vaihtaa sen uuteen omalla kustannuksellaan. Kuluttaja sai Verkkokauppa.comin lisätakuun osalta vaikutelman samanlaisesta menettelystä, kun yhtiö ilmoitti takuuehdoissa, että ”Lisätakuu jatkuu valmistajan takuuehtojen mukaisena”. Näin ei käytännössä kuitenkaan ollut vaan lisätakuussa virheen seuraamuksena oli vastaavan tuotteen puuttuessa kaupan purkaminen, jossa ostajan saama hyvitys jäi 2 vuoden jälkeen 50 %:iin tavaran ostohinnasta.
Silloin, kun lisätakuun ehdoissa kuluttajalle annetaan käytännössä ainoana vaihtoehtona virheen seuraamukseksi kaupan purkaminen, tämä heikentää kuluttajan asemaa siitä, mikä se olisi ollut KSL:n säännösten perusteella ilman takuuta. Mikäli ostaja ei halua purkaa kauppaa, hän voi lain mukaan vaatia virhettä vastaavaa hinnanalennusta. Tällöin tuotetta ei myöskään tarvitse palauttaa myyjälle ja ostaja voi halutessaan korjauttaa sen itse. Myös virheen korjaaminen silloin, kun se voi tapahtua kohtuullisin kustannuksin, tulisi olla yhtenä kuluttajan valittavana olevana virheen seuraamuksena.
Verkkokauppa.com Oyj ilmoitti muuttavansa kolmen vuoden takuunsa ehtoja siten, että
1) Yhtiö luopuu lahjakorttien käyttämisestä ellei asiakas toivo sellaista itse.
2) Tuotteen arvon alentumaa ei lasketa ensimmäisen kahden vuoden aikana, ja kolmantena vuonna tuotteessa ilmoitettu virhe pyritään ensisijaisesti korjaamaan tai vaihtamaan tuote virheettömään.
3) Yhtiö muuttaa kaupan purkamisessa käytettävää mallia, ja ottaa käyttöön tapauskohtaisesti arvioitavan käyttöhyödyn vähentämisen. Arvioinnissa otetaan huomioon myös tuotteen oletettavissa oleva käyttöikä ja tuotteen mahdolliset huoltokerrat.
4) Yhtiö tarjoaa asiakkaalle vaihtoehtoja virheen korjaamiseksi ja ottaa läpinäkyvästi käyttöön myös hinnanalennuksen mahdollisuuden.
Päivitetty 19.6.2018
