Henkilökohtainen talous

[hundi]

Tulorekisterin voimaantulo lopetti palkkaennakot, kun aiheuttavat ylimääräistä työtä ja kustannuksia tulee ylimääräisten maksujen muodossa. Näin siis oma työnantaja aikoinaan ilmoitti. Itse vähän ihmettelin palkkaennakkoa, kun aina palkka on tullut joka toinen perjantai ja kerran kuukaudessa matkalaskut maksetaan.

Toisilla se raha polttelee niin pirusti taskussa.

 

[zepi]

Mun vaan on vaikea ymmärtää tätä ajatusmaailmaa. Olen todennut, että mieluummin vaikka tingin asumisesta ja syön enemmän kaurapuuroa jos se tarkoittaa että pystyy ylläpitämään jonkinlaista puskuria. Vähentää vain taloudellista stressiä niin paljon. Tietenkin sitten jos nyt vain ihan kirjaimellisesti ei pysty säästämään ilman että elintaso laskee ihan kohtuuttoman matalaksi, niin asia erikseen. Lapset myös varmaan oma lukunsa, jos niitä on.

Hommahan perustuu siihen, ettei vaan ota mitään stressiä toimeentulosta.

 

[zepi]

Itse otin joskus palkkaennakkoa kun muutin maasta toiseen ja samassa kuussa tuli maksettavaksi takuuvuokraa uudesta maasta, iso kasa uusia huonekaluja ja jotain muuta vastaavaa.

Olisihan noita voinut toki jostain osakesäästötileiltäkin kotiutella, mutta ajattelin että se on turhaa kun työnantajalta sai korotonta luottoa.

 

[B12]

Yhdellä edesmenneellä yrittäjäkollegalla about puolet duunareista otti puolet palkastaan kottina joka viikko. Ja varmaan puolet halusi ainakin osan liksastaan pimeänä koska karhuttavia velkoja oli niin vitusti. Ihan normifiksuja 40-50 vuotiaita äijiä kaikki olivat.

En ymmärtänyt silloin nuorena mitä duunarit tuossa kuvittelivat voittavansa, enkä ymmärrä kyllä vieläkään. Vuodesta toiseen kikkailua ja säätämistä raha-asioiden kanssa, en jaksaisi.

Siinä voittaa sen, että ei ole niin monta päivää nälkä: Saat tilin kahden viikon välein ja reilun viikon päästä rahat loppu toisen viikonlopun jälkeen. Käyt maanantaina kottia ja pärjäät perjantaihin kunnes tili tulee.

Onhan noita tarinoita. Yksi herra sai lomarahat ja lomapalkan ja lähti lomille. Viikon päästä tuli hakemaan kottia, kun kaikki juotu tenuremmin kanssa. Oli yksinkertaiset tulostetut tilinauhat, jotka taitettu ja nitojalla kiinni. Välistä jos pilkisti oliko keltainen vai pinkki lappu, niin se oli ulosoton lappu. Härskisti näki lokerikossa kun meni hakemaan tilinauhaa, kellä ulosottoa päällä.

 

[all-in]

Tulihan se ensimmäisen työpaikan kassan neiti tutuksi kun jatkuvasti kottia haettiin.
Vanhemmilta lähtiessä mukaan lähti sänky ja vaatteet niin yllättäen sitä hankittavaa ilmaantui jatkuvasti.
Tilipäivänä haettiin sitten niitä kotiin tarvittavia asioita ja kaappi täyteen ruokaa. Palkka 2vko välein ja baariin piti päästä jokaisena viikonloppuna vaikka rahaa oli jokunen 10 markkaa.

Sittemmin ehkä hieman fiksuuntuneena yrittänyt hoitaa asiansa sillai ettei hurvitella jos KÄYTTÖtilillä tiettyä rahasummaa.
Säästöön ja sijoituksiin on ehtinyt vähän kertyä, mutta muutama ero taustalla niin ottanut säästötkin osumaa.

 

[namlepo]

Eiköhän ne jotka raha asioista stressaa oli lähinnä niitä jotka tätä ketjua lukee. Jotkut vaan elää ja antaa mennä. Ei raha asiat paljon ahista. Exäkin kertoi ottaneen 30 tonaa ja sillä makselleen entiset luotot pois. Kuukausi eräkin pieneni entiseen verrattuna. Eli käyttöraha vaan lisääntyi. No on sitä itelläkin velkaa omiksi tarpeiksi.

 

[poskiholisti]

Eiköhän ne jotka raha asioista stressaa oli lähinnä niitä jotka tätä ketjua lukee. Jotkut vaan elää ja antaa mennä. Ei raha asiat paljon ahista. Exäkin kertoi ottaneen 30 tonaa ja sillä makselleen entiset luotot pois. Kuukausi eräkin pieneni entiseen verrattuna. Eli käyttöraha vaan lisääntyi. No on sitä itelläkin velkaa omiksi tarpeiksi.

Niin no, sitten on niitä ihmisiä joille pienimuotoinenkin varautuminen ja henkilökohtainen riskienhallinta näyttäytyy jonkinlaisena "stressaamisena".

 

[taski]

Osuvasti ilmaistu ja näinhän se väistämättä on. Tässä kohtaa ihmettelen vaan suuresti aikuisten ihmisten rahankäyttöä (ei liity enää postaukseen), kun edellisellä työpaikalla tosi moni työkavereista oli oikeasti törsännyt sen palkkansa kokonaan, siis ihan kokonaan, ennen seuraavan tulemista. Nyt kun oli tuossa ne OP:n maksuhäiriöt, ettei palkat näkyneet tilillä heti aamusta, oli Discordissa hirveä haloo, miten saa sen auton 120€ öljynvaihdon maksettua, kun ei ole rahaa. En käsitä miten ihmiset voivat talousteknisiä asioita hoitaa niin päin helvettiä, että jo palkan myöhästyminen parilla tunnilla aiheutti hirveät stresseit ja sydämentykytykset. Miksei tuollaiset tapaukset lähinnä pistä miettimään, että jos edes vaikka sen 50€/kk siirtäisi jonnekin jemmaan yllättäviä menoja varten.

Tutuissa ainakin tuntuu olevan näitä oman elämänsä sijoitusguruja jotka laittaa kaiken vähänkään löysässä olevan sijoituksiin, rahastoihin tmv. eikä jätä mitään puskuria. Tilanne tuntuu kaikesta huolimatta olevan jatkuvasti se että rahastot yms. on rankasti pakkasella joten niistä ei nyt ainakaan missään tapauksessa voi irrottaa pääomaa jolloin lopputulos on se että rahaa ei yksinkertaisesti ole kun luototkin on jo tapissa valmiiksi.

Edit: Hommahan olisi ihan järkevää (Sijoittaminen siis) ellei tuhansia ja tuhansia menisi korkojen maksuun ja kaikkeen ihmeelliseen säätämiseen.

 

[Tonnin Seteli]

Niin no, sitten on niitä ihmisiä joille pienimuotoinenkin varautuminen ja henkilökohtainen riskienhallinta näyttäytyy jonkinlaisena "stressaamisena".

Toisin sanoen niitä, jotka ovat selvinneet tähän asti tuurilla.

 

[TommiZeliard]

Ihan saatanasti. Olen omasta lähisuvustani esimerkiksi ainoa, jolla on käytännössä mitään säästöjä. Lisäksi muussa lähipiirissä ovat tilit käytännössä tyhjät hyvistä tuloista huolimatta. Nämä ovat enemmistöä.

Lähisukusi on mediaanin alapuolella, jos heidän kotitaloutensa tilit + sijoitukset ovat (v. 2019) olleet alle 13 000 € (tilastokeskus, kotitalouksien rahoitusvarallisuuden fraktiilit 2019). Toki 13k voi näyttää kädestä suuhun -meiningiltä p95/p99 -murosalkkuun verrattuna, mutta onhan siinä jo pakosti muutakin bufferia kuin palkkatilien kuukauden keskisaldo.

Vasta p25 (2 437 € säästöjä per kotitalous) näyttää siltä, ettei ole juurikaan säästöjä, vaan pelkät kuukauden mittaan hupenevat palkat. Sitten p10:ssä (400 € säästöjä) ollaan tukien varassa/palkkapäivänä mennään takki auki baaritiskille, jolloin tili tulee käytettyä etupainoisesti. Nämä p10/p25 kuitenkin ovat vähemmistöä.

@potero

Yllättävän yleistä tuntuu myös olevan, että koko ajan eletään visan varassa. Sitten kun palkka tulee, maksetaan luottokorttilasku pois ja jatketaan vinguttamista.

Sinkuista tai lapsettomista pareista noin joka viidennellä tai kuudennella on korollista korttivelkaa tai tililuottoa. Lapsiperheillä osuus on selvästi suurempi, reilu kolmasosa. Yli 65-vuotiailla harvinaisempaa.

 

[91danger91]

Tässä kun on ollut puhetta henkilökohtaisesta taloudesta niin kuinka moni on oikeasti miettinyt mihin ne rahat menevät ja sitä miksi ne omat rahat eivät välttämättä riitä? Ja nyt en tarkoita moralisoida sitä, että mitkä ne menokohteet ovat, vaan sitä mikä niissä on se verotus? Jos asiaa tarkastellaan menojen näkökulmasta niin Suomessa on yksi korkeimmista ALVeista Euroopassa ja Bensanhinta EU:n on korkeimpia verojen takia. Lisäksi meillä on näitä vihreän siirtymän projekteja joista tulee lisää kustannuksia mm. jakeluvelvoitteen kautta.

Samoin tulopuolella suomalainen keskituloinen saa käteen paljon vähemmän kuin Ruotsissa. Erot korostuvat erityisesti 3-5k kuussa tienaavien joukossa.

Oleellinen kysymys on kysyä että miksi veroihin menee niin paljon rahaa ja vielä tärkeämpi kysymys on se, mihin ne menevät? Tavallisen suomalaisen sukankuluttajan rahat menevät mm.

• Yliviikarointiin, eli valtavan virkakoneiston näennäiseen työntekoon jolla ei saada mitään aikaiseksi.
• Yli 300 kunnan ylläpitämiseen vanhenevalla väestöllä koska Keskusta. Oikea luku tässä olisi reilusti alle 100
• 22 HVA:n ruletin pyörittämiseen joilla monella on kassa aivan tyhjä. Tätä ylläpidetään koska Keskusta halusi maksimaalisesti valtuustopaikkoja ja muu vasemmisto julkiselle sektorille lisää sadoittain ellei tuhansittain päälllekkäisiä työtehtäviä
• HUS:n sekoiluihin Poliisi selvittää Husin kilpailutuksessa paljastuneita epäselvyyksiä – markkinaoikeus määräsi sairaanhoitopiirille 50 000 euron seuraamusmaksun, KKV: HUS ei noudattanut hankintalakia elvytyspalkeiden hankinnassa – Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Esimerkkejä on liikaa muutenkin
• TIVI-lehdessä on ollut kymmeniä ellei satoja esimerkkejä kuinka paskalla hankintaosaamisella ja huonolla kilpailutuksella on puhallettu miljardien edestä rahaa erilaisissa hankkeissa. Näissä on kunnostauneet valtion virastot ja isot kunnat Poliisi kilpailuttaa it-järjestelmän hankinnan jo kolmannen kerran – mitä projektille kuuluu nyt?, Miljardiluokan tietojärjestelmähanke kuohuttaa tunteita – mielenilmaus suunnitelmia vastaan

Listaa voisi jatkaa vielä lisää mutta tuossa vain muutama esimerkki. Jos tänä vuonna otetaan 9 miljardia lisää velkaa ja politiikot sanoo vaan että kyllä tässä pitää kestää kun hinnat nousee ja valmiiksi jo pienellä ostovoimalla tätä sekoilua pitäisi vain katsoa vierestä?

HS-haastattelu | Suomalaisia odottavat ”kuumottavan vaikeat” kuukaudet, sanoo valtiovarainministeri Saarikko ja esittää ay-liikkeelle painokkaan vetoomuksen

Hallitus on valmis tukemaan suomalaisten ostovoimaa veronkevennyksillä, mutta samalla palkansaajien täytyy pitää palkankorotusvaatimuksensa maltillisena, Saarikko sanoo kotikunnassaan Oripäässä.

www.hs.fi

"Hintojen voimakkaan kallistumisen vuoksi suomalaisilta tarvitaan loppuvuoden aikana ”sisua ja sietokykyä”, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk). Kuluttajahinnat olivat toukokuussa nousseet seitsemän prosenttia vuodentakaisesta. Jotkut hyödykkeet ovat kallistuneet selvästi toisia enemmän."


Sitaatti IS:n jutusta 10 vuoden takaa: Koulutettu, ole iloinen huonosta palkastasi: "
Asiantuntijoiden mukaan Pohjoismaiden sijoittuminen ostovoiman häntäpäähän johtuu institutionaalisista seikoista. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto katsoo, että sijoitukset kertovat täkäläisen yhteiskuntamallin rakenne-eroista muihin Euroopan maihin verrattuna.– Julkiset palvelut on Suomessa suunnattu enemmän koko väestölle kuin vaikkapa EU-alueella keskimäärin. Palvelut eivät rajoitu vain toimeentulotukeen tai muihin tulonsiirtoihin vähävaraisille, vaan mukana on palvelutuotanto koko kansalle, hän sanoo. Vaikka pohjoismainen yhteiskuntamalli heijastuu työntekijän palkkapussille korkeana verotuksena ja korkeina hintoinakin, tarjoaa se myös verrattomia etuja. – Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa pitää itse maksaa terveydenhoito ja koulutus, toisin kuin Pohjoismaissa. Tämä varmasti näkyy ostovoimavertailussa, Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkina-asiantuntija Niilo Hakonen sanoo. – Kyllä varmaan pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa on jotain vetoavaa, koska ihmiset jäävät tänne töihin eivätkä riennä liksan perässä Amerikkaan, Eero Lehto kommentoi. "

Mitäs me sillä rahalla saadaan kun hoidon ja koulutuksen laatu laskee? Vai johtuuko lasku siitä että rahat menevät aivan turhanpäiväisen hömpän pyörittämiseen joista muutaman yllä esitin?

---

Mielestäni yllä olevat seikat ovat tärkeitä näkökulmia kun puhutaan henkilökohtaisesta taloudesta sillä ne vaikuttavat kaikkiin meihin Suomessa asuviin. Järkevämmällä julkisen rahan käytöllä ihmisillä jäisi myös kriisiaikoina enemmän käteen. Tuossa muutama nosti Ison-Britannian hyvänä esimerkkinä, jossa hintojen nousu ajaa jopa keskiluokkaisia ahdinkoon.

Inflaation isommat vaikutukset ovat olleet omaan osakesalkkuun, josta on hävinnyt 25% puolen vuoden aikana. Myös kulutuspuolella olen päätynyt autoilun ja ruokaostosten vähentämiseen.

 

[Vaateri]

Suomessa on yksi korkeimmista ALVeista Euroopassa

Ottamatta nyt kantaa muuhun, niin tekstissä muualla mainitussa Ruotsissa yleinen ALV on 25 % vs. Suomen 24 %. Ja sama 25 on myös Tanskassa ja Kroatiassa. Sellainen veronkeräämisen esimerkkimaakin kuin Kreikka on Suomen kanssa tasoissa ja yhden pisteen päässä ovat Portugali, Puola ja Irlanti. Ja suurin massa on 21 % kohdalla. Yleistä ALV-kantaa oleellisempaa on se, mitä sisältyy alennettuihin ja mikä on alennetun kannan prosentti. Ja tällöin on oleellista se henkilökohtaisen kulutuksen jakauma, eli minkä ryhmän tuotteita/palveluita käyttää, jos halutaan nostaa Suomen ALV jotenkin merkitykselliseen osaan verrattuna muuhun EU-alueeseen.

 

[tavallinen viikari]

Ottamatta nyt kantaa muuhun, niin tekstissä muualla mainitussa Ruotsissa yleinen ALV on 25 % vs. Suomen 24 %. Ja sama 25 on myös Tanskassa ja Kroatiassa. Sellainen veronkeräämisen esimerkkimaakin kuin Kreikka on Suomen kanssa tasoissa ja yhden pisteen päässä ovat Portugali, Puola ja Irlanti. Ja suurin massa on 21 % kohdalla. Yleistä ALV-kantaa oleellisempaa on se, mitä sisältyy alennettuihin ja mikä on alennetun kannan prosentti. Ja tällöin on oleellista se henkilökohtaisen kulutuksen jakauma, eli minkä ryhmän tuotteita/palveluita käyttää, jos halutaan nostaa Suomen ALV jotenkin merkitykselliseen osaan verrattuna muuhun EU-alueeseen.

Lisäksi ALV:n suuruus riippuu prosenttimäärän suurudesta mutta myös tuotteen ALV0% hinnasta ja ne ALV0%-hinnat eivät ole Suomessa halvimmasta päästä.

 

[No Future]

Ja ALV0% hintojen korkeus esim elintarvikkeissa johtuu Suomessa ennenkaikkea tuotantopanosten sekä työn hinnasta, ja pohjoisista olosuhteista.

vaikka elintarvikkeiden huoltovarmuudesta kovin sössötetäänkin etenkin Kepun toimesta, niin omasta mielestäni on ihan aiheellista kyseenalaistaa kuinka iso osa elintarvikkeiden alkutuotannosta on tarpeen tuottaa Suomessa. Maataloustuotanto on oikeastaan ainoa ala miltä juhlapuheissa vaaditaan jopa yli 100% omavaraisuutta, vaikka jokainen tietää että MTK puhuu puhdasta paskaa jo nyt hehkuttaessaan näennäistä omavaraisuutta. John Deeret kylvää dieselin voimalla ulkomaisia lannoitteita ja myrkkyjä pelloille, ja skotlannista lennätetyt broilerit kasvavat tuontirehun voimalla. Vaikka MTK itkeekin kotimaisten elintarvikkeiden kuolemaa harva se viikko, niin määrällisesti suurin yksittäinen tuontiartikkeli elintarvikkeissa on tuotantoeläinten rehu.

 

[kilroy1]

Kreikassa käydessä yllätyin polttoaineen hinnasta. Yhtään vähättelemättä Suomen sikakallista hintatasoa sikäläiseen palkkatasoon kun suhteuttaa on 2,50€/l kova hinta 95E:stä. Siellä välimatkat ovat lyhyempiä, toisaalta monesti vuoristoa mikä nostaa huomattavasti kulutusta. Ja palkkataso on sen reilun tonnin kuussa niin kummasti riipaisee..

Puhumattakaan Israelin Tel Avivin tilanteesta.. Tuossa vaiheessa lopettaisin työnteon jos palkkojen ja elinkustannusten ero olisi noin suuri. Israel | Israelilainen Doria Eliyo tienaa opettajana 11 euroa ja siivoojana 27 euroa tunnissa, mutta asuntoon hänellä ei ole varaa – Tel Avivin elinkustannukset karkasivat käsistä

Enkä todellakaan halua vähätellä Suomen kustannusten nousua.

 

[B12]

Puhumattakaan Israelin Tel Avivin tilanteesta.. Tuossa vaiheessa lopettaisin työnteon jos palkkojen ja elinkustannusten ero olisi noin suuri. Israel | Israelilainen Doria Eliyo tienaa opettajana 11 euroa ja siivoojana 27 euroa tunnissa, mutta asuntoon hänellä ei ole varaa – Tel Avivin elinkustannukset karkasivat käsistä

Enkä todellakaan halua vähätellä Suomen kustannusten nousua.

Ympäri maailman satunnaisissa suurkaupungeissa tapahtuu tuollaisia ylilyöntejä. Kyllähän täällä periferiassakin ihmetellään Helsingin asuntojen hintoja ja vuokratasoa. Sinne on ollut kova tunku ja imu, eli markkinaehtoisesti se hintataso määräytyy.

Ongelma noissa suurkaupunkien yleisissä asumisen kustannuksissa on se, että suurkaupungeissa tarvitaan valtava määrä matalapalkkaisia palvelualojen työntekijöitä pyörittämään sitä kaupunkia. Eihän sillä kovapalkkaisella pääkonttorin johtajalla ole mitään ongelmaa asua suurkaupungissa. Varmasti ihan mukavaakin. Muualla maailmassa sitten muodostuu slummejakin, joissa vartijat, siivoojat jne jäätelömyyjät sitten asuvat todella kurjissa oloissa. Suurkaupungissa on töitä, mutta siellä ei matalapalkkaislla ole mahdollisuutta ihmisarvoiseen elämiseen.

 

[love_doctor]

• HUS:n sekoiluihin Poliisi selvittää Husin kilpailutuksessa paljastuneita epäselvyyksiä – markkinaoikeus määräsi sairaanhoitopiirille 50 000 euron seuraamusmaksun, KKV: HUS ei noudattanut hankintalakia elvytyspalkeiden hankinnassa – Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Esimerkkejä on liikaa muutenkin
• TIVI-lehdessä on ollut kymmeniä ellei satoja esimerkkejä kuinka paskalla hankintaosaamisella ja huonolla kilpailutuksella on puhallettu miljardien edestä rahaa erilaisissa hankkeissa. Näissä on kunnostauneet valtion virastot ja isot kunnat Poliisi kilpailuttaa it-järjestelmän hankinnan jo kolmannen kerran – mitä projektille kuuluu nyt?, Miljardiluokan tietojärjestelmähanke kuohuttaa tunteita – mielenilmaus suunnitelmia vastaan

Julkisen puolen hankinnoissa on kyllä valitettavia ongelmia sekä pienissä että isoissa hankintasummissa ja palveluissa/tuotteissa joissa on riskinä toimittajaloukku, mutta myös muuten. Käytännössä ongelma on hyvin laaja ja epäonnistuneita hintoja on vaikka kuinka. Esim. kouluissa on toisen jutun mukaan kilpailutettu puitesopimuksella toimistovälineitä ja sitten se kilpailutettu liima esimerkiksi on aivan pasketta ja erikeepperi moninkerroin törkeän ylihintaista. Epäonnistuneen kilpailutuksen ja tiedotuksen vuoksi on pakko ostaa ylihintaista. It-hankinnoissa voi olla että kilpailutettu yksittäinen 21" näyttö niin että on 5 eur halvempi kuin Jimmsissä, mutta sitten usb-johdot ja muistitikut alkaen 30 eur + pienlaskutuslisä + alv, vaikka kaikista muista kaupoista saisi saman osan kympillä veroineen. Softapuolella vaaditaan ehdotonta IE11-tukea ja Flash-tukea, vaikka vapailla markkinoilla niistä jo luovuttaisiin. Senaatti-kiinteistöt voi laskuttaa vuosia roimaa ylihintaa tilavuokrista hoitamatta edes kiinteistöjä asianmukaisesti. Noilla varmasti on vaikutusta myös henk.koht. budjetteihin, mutta vaikea sanoa miten paljon lopulta.