Hapanjuurileivät ja muu hapanjuuri keskustelu

[jonesky12345]

En bongannut tätä aihetta foorumilta, joten pistetään ketju pystyyn. Oon itse taas viimeaikoina saanut aikaiseksi leipoa, joten voisin vaikkapa avata hieman omaa prosessia. Nettikeskusteluissa ja facebookissahan aiheesta saadaan hyvin monitulkintainen kokonaisuus aikaiseksi ja se mikä on totta ja mikä ei on aina vähän kysymysmerkki.

Aloitetaan startterista:

Startterin tekohan on suhteellisen yksinkertaista. Toki jostain voi hommata valmiin startterinkin, mutta uskon vahvasti siihen, että se startteri hakee kyllä makunsa ja bakteeri ja hiivabalanssinsa sieltä kodin olosuhteista pidemmän päälle eli sama se on tehdä alusta alkaen itse se oma startterinsa.

Startteriin menee 1:1 vettä ja jauhoa painoperusteisesti. Startterin teko alkaa siitä, että sekotetaan aineita tuossa suhteessa lasipurkkiin ja päivittäin dumpataan osa (puolet) aineksista pois ja täydennetään tuoreilla. Siinä sitä bakteereita ja hiivoja ympäristöstä kerääntyy hiljalleen startteriin ja sen kyllä huomaa kuplinnasta ja startterin kohoamisesta, kun aktiivisuutta alkaa olemaan. Yleensä tuohon menee pari viikkoa joskin hieman pidempikin aika voi olla tarpeen ja lopputulos on hieman yksilöllinen. Kun startteri kuplii aktiivisesti ja haisee happamalle (voi muistuttaa omenamehua, piimää tms riippuen bakteereista) startteri alkaa olla valmis.

Tässä vaiheessa puhutaan siis päivittäin esim jostain 50g jauhoa, 50g vettä suuruusluokasta, eli kauhean iso haaskaus ei ole kyseessä ja kun startteri on valmis niin sitä ruokitaan sitten leivontatarpeeseen. Yleissuositus on kuitenkin esim kerta viikkoon vaikkei leipoisikaan.

Startterihan toimii karkeasti niin, että siellä on leivinhiivan sukuisia hiivoja ympäristöstä ja lisäksi maitohappobakteereita. Jos startteri ei ole vielä valmis, tai se on heikosti ruokittu pidemmän ruokkimistauon jälkeen, voi käydä niin ettei leivät kohoa kunnolla. Homma toimii karkeasti niin, että hiiva on aktiivisena todella aktiivinen verrattuna maitohappobakteereihin, mutta maitohappobakteerit työstävät happamuutta rauhakseen vaikka hiiva olisi hommansa jo hoitanut, joten pidempi tauko ruokinnassa tarkoittaa happamampaa startteria ja se hiivan herättely vaatii tauon jälkeen useamman ruokintasyklin.

Yleensä kun startteri on valmis ja säilytetään jääkaapissa perussykli voi olla esim ottaa startteri huoneenlämpöön taikinantekoa edeltävänä päivänä esim aamusta, ruokkia se ja katsoa, että se kohoaa. Startterin voi ruokkia toiseen kertaan illalla ja viimeisen kerran leipomisaamuna. Jos/kun startteri toimii kuten pitääkin, niin se ruokinnalla kohoaa tuplakokoon muutamassa tunnissa, jossa vaiheessa se sotketaan taikina-aineksiin.

Leivonta:

Kun startteri on hoidettu, niin perusleivonta etenee tyylillä jauhoa, vettä, suolaa, startteria. Itse teen taikinat omiin kohotusastioihin 75% kosteudella karkeasti ja 300g jauholla per taikina. Jos teen 2 leipää niin raaka-aineita menee siis 600g jauhoa ja 450g vettä eli vettä 75% jauhojen määrästä. Suolaa menee n. 1,5% taikinan painosta ja startteria sitten fiiliksen mukaan about desi. Perusvinkit on nämä stretch and fold jutut kohotuksen aikana, ja niillä oon itekin mennyt. Yleensä koitan ajoittaa homman niin, että mulla olisi vaikkapa etätyöpäivä, jolloin aamulla herätessäni ruokin startterin, sotken taikina-ainekset sekaisin siinä joskus lounaan aikaan ja sitten iltapäivästä sen mitä muistan nousta keittiöön parin tunnin aikana käyn venyttelemässä taikinaa ja sit se saakin kohota lämpimässä kunnes alkaa karkeasti olla tuplakoossa. Siinä vaiheessa pallotan taikinapallot kohotusastioihin ja annan ehkä vielä tunnin olla huoneenlämmössä kunnes pääsevät jääkaappiin yöksi. Aamulla sitten uuniin pizzakiven päälle.

Tuosta voi sitten hifistellä, mutta hyvää sopivasti ilmavaa, rapealla kuorella on tullut tähän mennessä. Vinkkejä voi jakaa tai kysellä.

 

[JuhoN]

Tiktokissa on hapanjuuri aiheista leivontaa käyttäjänimellä rousena

 

[Mikkos]

En bongannut tätä aihetta foorumilta, joten pistetään ketju pystyyn. Oon itse taas viimeaikoina saanut aikaiseksi leipoa, joten voisin vaikkapa avata hieman omaa prosessia. Nettikeskusteluissa ja facebookissahan aiheesta saadaan hyvin monitulkintainen kokonaisuus aikaiseksi ja se mikä on totta ja mikä ei on aina vähän kysymysmerkki.

Aloitetaan startterista:

Startterin tekohan on suhteellisen yksinkertaista. Toki jostain voi hommata valmiin startterinkin, mutta uskon vahvasti siihen, että se startteri hakee kyllä makunsa ja bakteeri ja hiivabalanssinsa sieltä kodin olosuhteista pidemmän päälle eli sama se on tehdä alusta alkaen itse se oma startterinsa.

Startteriin menee 1:1 vettä ja jauhoa painoperusteisesti. Startterin teko alkaa siitä, että sekotetaan aineita tuossa suhteessa lasipurkkiin ja päivittäin dumpataan osa (puolet) aineksista pois ja täydennetään tuoreilla. Siinä sitä bakteereita ja hiivoja ympäristöstä kerääntyy hiljalleen startteriin ja sen kyllä huomaa kuplinnasta ja startterin kohoamisesta, kun aktiivisuutta alkaa olemaan. Yleensä tuohon menee pari viikkoa joskin hieman pidempikin aika voi olla tarpeen ja lopputulos on hieman yksilöllinen. Kun startteri kuplii aktiivisesti ja haisee happamalle (voi muistuttaa omenamehua, piimää tms riippuen bakteereista) startteri alkaa olla valmis.

Tässä vaiheessa puhutaan siis päivittäin esim jostain 50g jauhoa, 50g vettä suuruusluokasta, eli kauhean iso haaskaus ei ole kyseessä ja kun startteri on valmis niin sitä ruokitaan sitten leivontatarpeeseen. Yleissuositus on kuitenkin esim kerta viikkoon vaikkei leipoisikaan.

Startterihan toimii karkeasti niin, että siellä on leivinhiivan sukuisia hiivoja ympäristöstä ja lisäksi maitohappobakteereita. Jos startteri ei ole vielä valmis, tai se on heikosti ruokittu pidemmän ruokkimistauon jälkeen, voi käydä niin ettei leivät kohoa kunnolla. Homma toimii karkeasti niin, että hiiva on aktiivisena todella aktiivinen verrattuna maitohappobakteereihin, mutta maitohappobakteerit työstävät happamuutta rauhakseen vaikka hiiva olisi hommansa jo hoitanut, joten pidempi tauko ruokinnassa tarkoittaa happamampaa startteria ja se hiivan herättely vaatii tauon jälkeen useamman ruokintasyklin.

Yleensä kun startteri on valmis ja säilytetään jääkaapissa perussykli voi olla esim ottaa startteri huoneenlämpöön taikinantekoa edeltävänä päivänä esim aamusta, ruokkia se ja katsoa, että se kohoaa. Startterin voi ruokkia toiseen kertaan illalla ja viimeisen kerran leipomisaamuna. Jos/kun startteri toimii kuten pitääkin, niin se ruokinnalla kohoaa tuplakokoon muutamassa tunnissa, jossa vaiheessa se sotketaan taikina-aineksiin.

Leivonta:

Kun startteri on hoidettu, niin perusleivonta etenee tyylillä jauhoa, vettä, suolaa, startteria. Itse teen taikinat omiin kohotusastioihin 75% kosteudella karkeasti ja 300g jauholla per taikina. Jos teen 2 leipää niin raaka-aineita menee siis 600g jauhoa ja 450g vettä eli vettä 75% jauhojen määrästä. Suolaa menee n. 1,5% taikinan painosta ja startteria sitten fiiliksen mukaan about desi. Perusvinkit on nämä stretch and fold jutut kohotuksen aikana, ja niillä oon itekin mennyt. Yleensä koitan ajoittaa homman niin, että mulla olisi vaikkapa etätyöpäivä, jolloin aamulla herätessäni ruokin startterin, sotken taikina-ainekset sekaisin siinä joskus lounaan aikaan ja sitten iltapäivästä sen mitä muistan nousta keittiöön parin tunnin aikana käyn venyttelemässä taikinaa ja sit se saakin kohota lämpimässä kunnes alkaa karkeasti olla tuplakoossa. Siinä vaiheessa pallotan taikinapallot kohotusastioihin ja annan ehkä vielä tunnin olla huoneenlämmössä kunnes pääsevät jääkaappiin yöksi. Aamulla sitten uuniin pizzakiven päälle.

Tuosta voi sitten hifistellä, mutta hyvää sopivasti ilmavaa, rapealla kuorella on tullut tähän mennessä. Vinkkejä voi jakaa tai kysellä.

Yritin tehdä pari kertaa ruisleivän juurta. Homma tyssäsi siihen että en tiennyt millaista sen pitää olla ja onko pilalla vai ei. Alkoi kyllä ns. kuplia tai sitten ei, en tiedä kun en ole nähnyt mikä on oikeaa, ja tein tuota puolittamista ja ruokkimista mutta kolmantena tai neljäntenä päivänä haisi niin järjettömältä oksennukselta että en uskaltanu käyttää. Oliko se hyvä vai huono? En tiedä koska en tiedä miltä sen pitäisi haista ja näyttää.. videoissakaan ei haju välity.
Parin kolmen kerran jälkeen ajattelin jostain alkaa etsiä valmista juurta.

 

[Boulder]

Haisee pahalle, kuuluu asiaan Vehnäleivän juuren tuoksu on yleensä paljon miellyttävämpi. Omasta mielestä siitä tulee usein mieleen Erikeeper-puuliima.

 

[asentaja1]

Yritin tehdä pari kertaa ruisleivän juurta. Homma tyssäsi siihen että en tiennyt millaista sen pitää olla ja onko pilalla vai ei. Alkoi kyllä ns. kuplia tai sitten ei, en tiedä kun en ole nähnyt mikä on oikeaa, ja tein tuota puolittamista ja ruokkimista mutta kolmantena tai neljäntenä päivänä haisi niin järjettömältä oksennukselta että en uskaltanu käyttää. Oliko se hyvä vai huono? En tiedä koska en tiedä miltä sen pitäisi haista ja näyttää.. videoissakaan ei haju välity.
Parin kolmen kerran jälkeen ajattelin jostain alkaa etsiä valmista juurta.

Tuo on ihan totta, että kaikessa fermentoinnissa, taikinajuurissa jne hommissa voi olla vaikea päästä alkuun juuri tuon hajun takia, siis kun ei tiedä miltä sen homman pitäisi (tai miltä sen ei pitäisi) haista, vaikka tuotos ehkä näyttäisikin olevan ok.
Mun näkemyksen mukaan kuitenkin voisi sanoa niin, että yleensä aika vahvakin haju voi olla ihan ok, mutta jos haju on selvästi "todella paha", "myrkyllinen", "kemikaalimainen" tai "oksettava" tai jos näkyy jotakin sinistä tai mustaa tai jotakin muuta räikeää väriä, on homma silloin pilalla. Jos se taas haisee leivältä, makealta, etikkaiselta, hiivalta, viinalta, kaljalta, viiniltä tai hedelmältä se todennäköisesti on ok. Aloitettava uusi startteri myös monesti haisee vahvemmalta ja sieltä voi löytää vanhaa villasukkaa ja muutakin ei niin kovin hyvää hajua, sen hajun kuitenkin pitäisi miedontua ja parantua mitä pidemmälle mennään.

 

[Mikkos]

Tuo on ihan totta, että kaikessa fermentoinnissa, taikinajuurissa jne hommissa voi olla vaikea päästä alkuun juuri tuon hajun takia, siis kun ei tiedä miltä sen homman pitäisi (tai miltä sen ei pitäisi) haista, vaikka tuotos ehkä näyttäisikin olevan ok.
Mun näkemyksen mukaan kuitenkin voisi sanoa niin, että yleensä aika vahvakin haju voi olla ihan ok, mutta jos haju on selvästi "todella paha", "myrkyllinen", "kemikaalimainen" tai "oksettava" tai jos näkyy jotakin sinistä tai mustaa tai jotakin muuta räikeää väriä, on homma silloin pilalla. Jos se taas haisee leivältä, makealta, etikkaiselta, hiivalta, viinalta, kaljalta, viiniltä tai hedelmältä se todennäköisesti on ok. Aloitettava uusi startteri myös monesti haisee vahvemmalta ja sieltä voi löytää vanhaa villasukkaa ja muutakin ei niin kovin hyvää hajua, sen hajun kuitenkin pitäisi miedontua ja parantua mitä pidemmälle mennään.

Tässähän se ongelma juuri onkin. Kerran kun näkisi ja haistaisi miltä juuren pitää näyttää ja haista niin homma olisi helppoa. Mutta kun ei tiedä niin on aika riskaapelia ruveta tekemään siitä ruokaa ja ravintoa..

Yhden kerran homehtui, se oli selväpeli, mutta kahdella seuraavalla oli niin silkka väkevä oksennus niin että meina omakin laatta lentää, eikä siitä ei löytänyt mitään leipään vähänkään viittaavaa osaa. Luulisin voivani kuvitella miltä tuon PITÄISI tuoksua ja näyttää mutta luulo ei ole tiedon väärti.

 

[jonesky12345]

Tässähän se ongelma juuri onkin. Kerran kun näkisi ja haistaisi miltä juuren pitää näyttää ja haista niin homma olisi helppoa. Mutta kun ei tiedä niin on aika riskaapelia ruveta tekemään siitä ruokaa ja ravintoa..

Yhden kerran homehtui, se oli selväpeli, mutta kahdella seuraavalla oli niin silkka väkevä oksennus niin että meina omakin laatta lentää, eikä siitä ei löytänyt mitään leipään vähänkään viittaavaa osaa. Luulisin voivani kuvitella miltä tuon PITÄISI tuoksua ja näyttää mutta luulo ei ole tiedon väärti.

Kannattaa tehdä juuri vehnästä ja kun se on hapan ni ruoki ruisjauhoilla. Oma vehnäjuuri haisee väkevälle happamalle ehkä vähän etikkaisellekin, sellanen pistävä haju muttei millekään paskalle haise.

Eri bakteerikannat lactossa tekee vähän erilaisia aromeita leipään.

 

[Mikkos]

Kannattaa tehdä juuri vehnästä ja kun se on hapan ni ruoki ruisjauhoilla. Oma vehnäjuuri haisee väkevälle happamalle ehkä vähän etikkaisellekin, sellanen pistävä haju muttei millekään paskalle haise.

Eri bakteerikannat lactossa tekee vähän erilaisia aromeita leipään.

Pitää koittaa vehnää. Ruista käytin koska ruislimppua halusin tehdä..
Pataleipää olen pari kertaa tehnyt hiivaleipä ja vehnäjauhoista ja sitähän kuplitetaan yön yli ja siinä on kyllä ollut ihan eri tuoksu..
Voiko vehnäjauhojuurta sitten käyttää ruislimppuun?

 

[jonesky12345]

Pitää koittaa vehnää. Ruista käytin koska ruislimppua halusin tehdä..
Pataleipää olen pari kertaa tehnyt hiivaleipä ja vehnäjauhoista ja sitähän kuplitetaan yön yli ja siinä on kyllä ollut ihan eri tuoksu..
Voiko vehnäjauhojuurta sitten käyttää ruislimppuun?

Voi käyttää mut pointti oli siinä et kun saat sen vehnäjuuren toimivaksi ja hajua kenties helpompi tulkita niin voit alkaa ruokkimaan sitä ruisjauhoilla niin siinähän se muuttuu sitten ruisjuureksi.

 

[Mikkos]

Voi käyttää mut pointti oli siinä et kun saat sen vehnäjuuren toimivaksi ja hajua kenties helpompi tulkita niin voit alkaa ruokkimaan sitä ruisjauhoilla niin siinähän se muuttuu sitten ruisjuureksi.

Juu pitääkin kokeilla.

 

[Esterhaus]

Juuren toiminta perustuu maitohappokäymiseen ja happamuus pitää haitalliset mikrobit pitkälti kurissa. Jos käyttää normaalipuhtaita astioita, aineksia ja välineitä, huolehtii omasta hygieniastaan normaalin käsien pesun verran ja ruokkii juurta/sen alkua tarpeeksi usein, ei pitäisi olla enempiä riskejä. Jos juuri pääsee kuolemaan, eli se hyödyllinen bakteerikanta kuolee, silloin pääsee iskemään etenkin home ja mahdollisesti muutkin haitalliset mikrobit.

Olen leiponut monta vuotta samalla juurella, välillä saattaa olla jääkaapissa kuukaudenkin koskematta ja välillä tulee käytettyä useammin. En sitä koskaan edes haistele, ei erityisemmin tee mieli haistellakaan koska ei sen tuoksu mikään herkullinen ole, mutta sen näkee ihan silmämääräisesti, että juuri on kunnossa. Ja kuulee, kun pitää sellaista poreilevaa ääntä kun juuri on otettu käyttöön. Netissä on paljon kuvia normaalista toimivasta juuresta. Sellaiselta kun näyttää, on juuri sitä mitä pitääkin.

Olematta minkäänlainen elintarvikebiologian ekspertti väitän, että mikäli juuri on pilaantunut, se ei silloin edes toimi kunnolla eli ei kupli, kohoa jne. Toki varmaan siellä juuressakin voi kaikenlaista mikrobia joukossa elellä niin kuin joka paikassa, mutta ei sentään mitään sellaista, mikä uunin lämpötilat kestäisi tai edes pääsisi ryöstäytymään haitallisesti valloilleen happamassa elävän juuren ympäristössä.

Vastavalmistunut juuri ei ensimmäisellä parilla leipomiskerralla yleensä toimi vielä täydellä teholla. Leipä voi jäädä vähän alikohonneeksi jne. mutta käyttökertojen myötä juuren teho paranee normaalitasolle.

Sen verran stydiä kamaa tuollainen hapatettu taikina on, että vanha yliherkkä ja liian lähellä keittiötä ollut palovaroitin alkoi pari kertaa huutaa kun otin hapatetun taikinan esiin ja sekoittelin kauhalla jolloin pääsi käymisen aineenvaihduntatuotekaasut kunnolla ilmoille.

 

[jokumuu]

Minulla on myös pari vuotta vanha juuri. Valmistuksessa tosin oikaisin ja ostin aikanaan juuren valmiina pakasteena. Ja eiköhän se ole jo muuntunut omanlaisekseen.

Eli jos helpolla haluaa päästä hankkii valmiin pakastejuuritaikinan ja lähtee siitä liikkeelle. Juurella on tehty sekä vaaleaa (pelkkää vehnää), että tummahkoa leipää (~50/~50 vehnä ruis). Varsinaista ruisleipää en ole tuolla kuitenkaan tehnyt.

 

[Ryderio]

Itse tein juuren Marttojen reseptillä, ihan hyvin lähti pelittämään. Nyt tulee tehtyä pari-kolme kertaa kuussa hapanjuurileipää. Säilön juurta jääkaapissa ja ennen leipomista herättelen sen edellisenä päivänä syöttämällä ja säilyttämällä huoneenlämmössä.

 

[Tohelo]

Itekki tähän juurileivontaan vasta tutustuin, tai tarkemmin ottaen gluteenittomaan juurileivontaan. Parempi puolisko on gluteenittomalla, ei tosin keliaakikko, ja monesti hän sanonu kuinka kaipaa ruisleipää. No tuli vastaan ohje "ruisreissareille" ja päätin kokeilla. Juuri itessään on tehty Teff-jauhoista.

Häkellyttävää kuinka lähellä tuo makumaailma oli oikeaa ruisleipää kun maistoin ja olen melko varma, että jos tuota sokkona jollekki antaa niin erehtyy ruisleiväksi sanomaan. Leipä myös näyttää ihan oikealta ruisreissarilta.

E: Kenellä näitä tein totesi myös, että tämä on ku söis oikeaa ruisleipää eli siinäkin mielessä onnistunut kokeilu

 

[Boulder]

Itse tein juuren Marttojen reseptillä, ihan hyvin lähti pelittämään. Nyt tulee tehtyä pari-kolme kertaa kuussa hapanjuurileipää. Säilön juurta jääkaapissa ja ennen leipomista herättelen sen edellisenä päivänä syöttämällä ja säilyttämällä huoneenlämmössä.

Itse leivon ruisleipää ehkä kerran kolmessa viikossa kolme vuokaleipää kerrallaan. Juuri pakkasessa ja 3-4 päivää riittää sen täyteen aktivoimiseen kun on ottanut sulamaan.

 

[Jo_Hani]

Itekki tähän juurileivontaan vasta tutustuin, tai tarkemmin ottaen gluteenittomaan juurileivontaan. Parempi puolisko on gluteenittomalla, ei tosin keliaakikko, ja monesti hän sanonu kuinka kaipaa ruisleipää. No tuli vastaan ohje "ruisreissareille" ja päätin kokeilla. Juuri itessään on tehty Teff-jauhoista.

Häkellyttävää kuinka lähellä tuo makumaailma oli oikeaa ruisleipää kun maistoin ja olen melko varma, että jos tuota sokkona jollekki antaa niin erehtyy ruisleiväksi sanomaan. Leipä myös näyttää ihan oikealta ruisreissarilta.

E: Kenellä näitä tein totesi myös, että tämä on ku söis oikeaa ruisleipää eli siinäkin mielessä onnistunut kokeilu

Tämä mennyt itseltä täysin ohitte, liikaa tottuu vanhoihin kaavoihin. Pitääkin joku vklp laittaa kokeiluun, kun juuri tuo hyvä gluteeniton "ruisleipä" on myös itsellä ollut pienenä kaipuuna.

Pari kertaa vuodessa tulee tehtyä normaaleja isomummon juurta jatkaen (jostain 1940 luvulta tainnut juuri pysyä ellei aikaisemminkin, pakastimessa säilyy hyvin ja vanhoja ohjeita jatkaen menee) ruisleipää, tosin menee suoraan sisarien perheille yms kun itse ei sitä pysty syömään. Mut leivonta on lepposaa vaihtelua sekä saa vielä vanhassa leivinuunissa, kun siihen mahtuu se 20 ruisleipää löysästi laittaen

 

[Esterhaus]

Itse leivon ruisleipää ehkä kerran kolmessa viikossa kolme vuokaleipää kerrallaan. Juuri pakkasessa ja 3-4 päivää riittää sen täyteen aktivoimiseen kun on ottanut sulamaan.

Jos haluat nopeuttaa prosessia, 3 vko säilyy juuri ihan hyvin jääkaapissakin niin ei tarvi sulatella. Aktivointiin riittää silloin alle vuorokausi mallilla illalla juuri + vesi + jauhot ja seuraavana aamuna sama uusiksi.

 

[Tohelo]

Tämä mennyt itseltä täysin ohitte, liikaa tottuu vanhoihin kaavoihin. Pitääkin joku vklp laittaa kokeiluun, kun juuri tuo hyvä gluteeniton "ruisleipä" on myös itsellä ollut pienenä kaipuuna.

Pari kertaa vuodessa tulee tehtyä normaaleja isomummon juurta jatkaen (jostain 1940 luvulta tainnut juuri pysyä ellei aikaisemminkin, pakastimessa säilyy hyvin ja vanhoja ohjeita jatkaen menee) ruisleipää, tosin menee suoraan sisarien perheille yms kun itse ei sitä pysty syömään. Mut leivonta on lepposaa vaihtelua sekä saa vielä vanhassa leivinuunissa, kun siihen mahtuu se 20 ruisleipää löysästi laittaen

Jos haluat niin voin sulle pistää YV:nä ohjeen millä tein

 

[Boulder]

Jos haluat nopeuttaa prosessia, 3 vko säilyy juuri ihan hyvin jääkaapissakin niin ei tarvi sulatella. Aktivointiin riittää silloin alle vuorokausi mallilla illalla juuri + vesi + jauhot ja seuraavana aamuna sama uusiksi.

Juurta joutuu kuitenkin ruokkimaan välillä?

 

[Tohelo]

Juurta joutuu kuitenkin ruokkimaan välillä?

Kyllä sen pitäis säilyä helposti 3vko ilman ruokintaa. Toki disclaimer, en ole vielä ite testannut kun ekaa kertaa tein, mutta näin monet on sanonu.

 

[Esterhaus]

Juurta joutuu kuitenkin ruokkimaan välillä?

Ei vielä tuossa ajassa pitäisi olla tarvetta. Oma juureni on melko useinkin ollut muutamankin viikon koskematta. Itse asiassa en edes tiedä kuinka pitkäksi ajaksi juuri on enimmillään jäänyt ruokkimatta jääkaappiin, mutta luulisin, että yli kuukausikin meni joskus laiskemman leipomisinnon aikana kesäkaudella ja oli silti säilynyt käyttökelpoisena.

Teen koostumukseltaan aika paksua juurta. Jostain luin väitteen, että paksumpirakenteinen juuri säilyy paremmin ja jääkaappikin on minimikylmyydellä 1C, mikä auttanee säilymisessä.

Juuren pinnalle alkaa kertyä nestettä sitten kun ravinteet alkaa olla vähissä. Mutta senkin jälkeen on juurella vielä elinikää jäljellä.

Pitäisi kyllä jemmata vähän juurta pakastimeen tai kuivattaa varmuuskopioksi kaikesta huolimatta.

 

[matthew]

Ei vielä tuossa ajassa pitäisi olla tarvetta. Oma juureni on melko useinkin ollut muutamankin viikon koskematta. Itse asiassa en edes tiedä kuinka pitkäksi ajaksi juuri on enimmillään jäänyt ruokkimatta jääkaappiin, mutta luulisin, että yli kuukausikin meni joskus laiskemman leipomisinnon aikana kesäkaudella ja oli silti säilynyt käyttökelpoisena.

Teen koostumukseltaan aika paksua juurta. Jostain luin väitteen, että paksumpirakenteinen juuri säilyy paremmin ja jääkaappikin on minimikylmyydellä 1C, mikä auttanee säilymisessä.

Juuren pinnalle alkaa kertyä nestettä sitten kun ravinteet alkaa olla vähissä. Mutta senkin jälkeen on juurella vielä elinikää jäljellä.

Pitäisi kyllä jemmata vähän juurta pakastimeen tai kuivattaa varmuuskopioksi kaikesta huolimatta.

Varmaan puoli vuotta ollut itsellä pisimmillään taukoa ja juuri ruokkimatta jääkaapissa. Tuoksu on tuossa vaiheessa yleensä aika etikkaine tai asetoniin viittaava mutta siitä ei kannata säikähtää. Ei se tollasen tauon jälkeen lähde ”ykkösellä tulille” mutta paremmin ja varmemmin kuitenkin kuin jos tyhjästä aloittaisi.

Juuri säilyy siellä kertyneen nesteen alla hyvin, mutta purkin seinämillä tai suulla olevat roiskeet voivat homehtua ensimmäisenä.

Pitkän tauon jälkeen voi vaatia 2-5 kertaa ruokinnan, teen tän pienellä juurimäärällä niin jauhohukka ja tiskimäärä (juomalasit) pysyy pienenä. Tyyliin 10g juurta, 20g jauhoja, 20g vettä, -> fermentointi, 40g juurta roskiin ja 10g taas seuraavaan kierrokseen. Toimiva vehnäjuuri kohoaa kaksinkertaiseksi alle 12 tunnissa, joskus se ehtii jo lätsähtääkkin tuossa ajassa.