Fujitsun Arm-prosessoreihin perustuva supertietokone valloitti Top500-listan kärkisijan

[Kaotik]

Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
Supertietokoneiden suorituskykylistaa ylläpitävä Top500.org on päivittänyt listansa nyt 55. kertaa. Listan kärkeen saatiin samalla mielenkiintoinen tulokas Arm-arkkitehtuuriin perustuvilla prosessoreilla.

Top500-listan uusi kärkinimi on japanilainen RIKEN Center for Computational Science -laitokseen asennettu Fugaku, minkä laskentatehosta vastaa Fujitsun kehittämät A64FX-järjestelmäpiirit. Kukin A64FX rakentuu yhteensä 48 Arm-ytimestä (ARMv8.2-A, SVE-tuki) ja koko supertietokoneessa on käytössä yhteensä 7 299 072 prosessoriydintä. Fugakussa ei ole erillisiä laskentapiirejä kiihdyttämässä tietyn tyyppisiä laskuja.

Muista uusia tulokkaita listan kärkipäässä ovat Italialan Eni S.p.A:lle hankittu Dellin PowerEdge-pohjainen HPC5, mikä hyödyntää Intelin Xeon Gold -prosessoreita ja NVIDIAn Tesla V100 -laskentapiirejä. HPC5 on listalla sijalla kuusi.

Toinen kärkipään uutuus on NVIDIAn Selene, mikä rakentuu DGX SuperPOD -yksiköistä. DGX SuperPODit pitävät sisällään uuteen Ampere-arkkitehtuuriin perustuvia A100-laskentapiirejä sekä AMD:n Epyc-prosessoreita. Selene on listan sijalla seitsemän.

Energiathokkuuden perusteella supertietokoneet järjestykseen pistävä Green500-lista on niin ikään päivittynyt. Sen kärkisija kuuluu nyt niin ikään japanilaisen Preferred Networksin MN-3:lle, mikä rakentuu 24-ytimisistä Xeon 8260M -prosessoreista ja MN-Core-kiihdyttimistä. MN-3 saavuttaa 21,108 GFLOPSia laskentatehoa wattia kohden.

Toinen sija meni niin ikään uudelle tulokkaalle, eli NVIDIAn Selenelle, mikä saavuttaa 20,518 GFLOPSia wattia kohden. Kolmossijalta löytyy edellisen Green500-päivityksen kärkinimi NA-1, mikä tarjoaa 18,433 GFLOPSia laskentatehoa per watti.

Lähde: Top500

Linkki alkuperäiseen juttuun

 

[hsalonen]

Tässä käy silmään tuo jenkkituhaterottimen käyttö. 18,433 GFLOPSia tuntuu suomalaiselle 18 GFLOPSilta, eikä 18 000 GFLOPsilta..

 

[torafu]

Kun on riittävästi kuutamolla, voi ihmetellä: Onko hassua vai ei, että tuo ARM-uutuus ei ole tuolla energiathokkuuden (sic) listalla myös kärkisijalla?

 

[Kaotik]

Tässä käy silmään tuo jenkkituhaterottimen käyttö. 18,433 GFLOPSia tuntuu suomalaiselle 18 GFLOPSilta, eikä 18 000 GFLOPsilta..

Ei siinä käytetä jenkkierotinta, ei tässä missään Amerikassa olla, vaan se on 18 ja risat GFLOPSia eli tuntuu ihan oikealta. 18 TFLOPSia per watti olisi kyllä kova

 

[Proscribo]

Ei siinä käytetä jenkkierotinta, ei tässä missään Amerikassa olla, vaan se on 18 ja risat GFLOPSia eli tuntuu ihan oikealta. 18 TFLOPSia per watti olisi kyllä kova

Jos tarvitsee kolmen desimaalin tarkkuudella kirjoittaa niin miten olisi selvyyden vuoksi megaflopsien käyttäminen.

 

[Kepe]

Minun silmään pistää se, että kirjoitetaan "mikä" kun pitäisi kirjoittaa "joka".

Pronominit: relatiivipronominit joka ja mikä (valintakysymyksiä)

myönteinen kanta voitti, mikä oli yllätys. Joukkueen peli on kulkenut alkukaudella mukavasti, mistä osoituksena sarjataulukon kärkipaikka. Myös määränilmaus on abstrakti….

www.kielitoimistonohjepankki.fi

P.S. eikö tuohon palautenappiin saisi jotain automatiikkaa niin, että palaute viittaisi automaattisesti siihen uutiseen/artikkeliin, jossa palautelinkkiä klikataan? Mobiililaitteella ei jaksa hyppiä välilehdeltä toiselle kopioimaan sen sivun URLia, josta palautetta haluaa antaa.

 

[prc]

Kun on riittävästi kuutamolla, voi ihmetellä: Onko hassua vai ei, että tuo ARM-uutuus ei ole tuolla energiathokkuuden (sic) listalla myös kärkisijalla?

Kun tuossa ei ole kiihdyttimiä vaan kaikki lasketaan CPU:lla. Tuota Green500 listaa kun katsoo niin jokainen ennen Fugakua oleva kone (sijat 1-8) sisältää jotain kiihdytin kortteja (yleensä GPU). Ja varmaan sitten ajelevat sille optimaalisen testin jossa niitä kiihdyttimiä voidaan käyttää.

Toinen toki on se, että osa Green500 listan koneista on "tosi pieniä", esim sijalla 1 olevassa NM-3:ssa on "vain" 2080 Corea. Tarkoittaa että se menee melko paljon pienempään määrään räkkejä jne, jolloin räkkien ja niiden nodejen välistä verkkorautaa on vähemmän ja sekin kuitenkin vie virtaa. Ja toki jokaisesa räkissä olevassa nodessa on vähintään 2 poweria, joten sitäkin kautta mitä enemmän räkkejä/powereita sitä enemmän hukkavirtaa jne.

Toki verkkotopologioilla ja verkkoteknologioilla on suuri merkitys, mutta ehkä tässä voidaan tehdä tuollainen yksinkertaistus verkon virrantarpeen suhteen kun 2. sijalla coreja on 277 760 kpl ja 3. 1 271 040 kpl.

 

[Ademeion]

Minun silmään pistää se, että kirjoitetaan "mikä" kun pitäisi kirjoittaa "joka".

Ne menevät täällä väärin usein toisinkin päin. Aina se vähän nirhaisee, mutta en ole tähän mennessä raaskinut kommentoida asiaa, kun olen yleisesti niin tyytyväinen sivustoon .