Erilaiset asumismuodot - Mikä on sinun tilanteesi?

[Jo_Hani]

Lapsuus kun meni korvessa rälläten vapaasti ja opintojen jälkeen asunut vuokralla perus 70-luvun kerrostalossa. Niin hiljalleen alkanut katsoa rivari kaksioita, jos sellaiseen ottaisi asuntolainan (kaksiot vaan kiven alla). Asumisoikeus ei oikein innosta, kun ei paljoa eroa vuokrasta. Mielummin sitä omaa maksaapois kuin et toisi toiselle vaan tiliä.

 

[KapteeniTunkki]

Nyt asutaan vuokralla kaksiossa helsingin keskustassa mutta oma asunto houkuttelisi. Keskustan hinnat vaan on vähän korkeita niin tulee mietittyä josko asuisi vuoden pari mökillä ensin ja kerryttäisi sen aikaa vähän isompaa käsirahaa.

Jos haluat asua tällaisella halutulla alueella, niin paras taktiikka on ostaa mikä vaan budjettiin mahtuva ja muuten siedettävä kämppä nyt kuin asua muualla ja säästää.

Sillä säästämisellä kun ei millään pääse ohi hinnannoususta, ts. säästöt < lyhennys + arvonnousu.

 

[BongisKhan]

ASO-rivarissa Vantaalla. Tämä oli alusta asti tilapäiskämppä kun jouduimme pakenemaan edellisestä vuokrakämpästä kylppäriremppaa. Omakotitaloja ollaan kovasti kateltu, mutta reilu 300 donan budjetilla ei kyllä meinaa täällä PKS:llä saada ei sitten yhtään mitään.

 

[venalaine]

Meidän tilanne on, että muutettiin puoli vuotta sitten omakotitaloon. Toiveena oli saada perheelle lisää tilaa, harrastushuonetta jne. Tämä puoli vuotta on ollut yhtä paskaa ja äsken päätettiin, että keväällä lähtee talo myyntiin. Ei vaan toimi omakotitalossa asuminen, kun ei ole remonttitaitoa, mutta tässä pitäisi vähän väliä jotain tehdä. Todennäköisesti kohta siis etsitään vuokra-asuntoa ja tästä ihanuudesta jää vielä velkaakin. Omakotitalosta haaveilevia suosittelen miettimään, että riittääkö hommaan rahkeet.

 

[BongisKhan]

@venalaine

No mikäs siinä nyt niin kauheeta on, että noin kovalla kiireellä haluatte pois, vieläpä persnetolla? Tuliko ostettua sutta ja sekundaa?

 

[venalaine]

@venalaine

No mikäs siinä nyt niin kauheeta on, että noin kovalla kiireellä haluatte pois, vieläpä persnetolla? Tuliko ostettua sutta ja sekundaa?

Kyllä. Siitäkin on osittain kyse, että huijauksen uhreja ollaan. Vaikka virheet korjuuttaisi, niin silti jäisi vielä niin paljon laitettavaa, että rahat ei riittäisi millään. Persnettoa tulisi siis joka tapauksessa, koska talosta ei tule saamaan koskaan lähellekään sitä, mitä itse maksettiin. Parasta irrottautua mahdollisimman pian ja aloittaa alusta jossain muualla.

Ja vaikka olisi kunnossakin, niin on tässä alkanut vituttaa mm. sijainti, paska tontti jne. Niitä ei voi vaihtaa.

 

[Mikkos]

Kyllä. Siitäkin on osittain kyse, että huijauksen uhreja ollaan. Vaikka virheet korjuuttaisi, niin silti jäisi vielä niin paljon laitettavaa, että rahat ei riittäisi millään. Persnettoa tulisi siis joka tapauksessa, koska talosta ei tule saamaan koskaan lähellekään sitä, mitä itse maksettiin. Parasta irrottautua mahdollisimman pian ja aloittaa alusta jossain muualla.

Ja vaikka olisi kunnossakin, niin on tässä alkanut vituttaa mm. sijainti, paska tontti jne. Niitä ei voi vaihtaa.

Ihan uteliaisuudesta että mitä kaikkea siellä on? Jotain homevaurioita tai vastaavaa vai normaalia remppaa ja asunnon ylläpitoa (remontointia, katon, ikkunoiden vaihtoa, tekniikan päivittämistä)?
Itse kun muutin omakotitaloon niin olin peukalo aivan keskellä kämmentä enkä käytännössä ollut tehnyt mitään maalaamista ja tapetointia vaikeampaa.
Mutta pikkuhiljaa sitä ihan vaan kyselemällä ja netistä asioita tutkimalla ja opettelemalla sitä on kaikkea tullut tehtyä. Niin laatoitusta kun sähköjenkin vetoa (mikä tosin on vähän arveluttavaa koska ei ole papereita) mikä ei ole mitään rakettitiedettä kun vaan ottaa asioista selvää. Aina sitä oppii uutta. On tullut parista seinästä kipsit purettua ja laitettua uudet tilalle (kiitos lasikuitutapetin jota ei saa kirveelläkään irti). On purettu seiniä ja rakennettu vaatehuone alusta loppuun sähköineen. Ja kaikki itse opettelemalla. Toki tuttavissa on rakennusmiehiä ja ammattilaisia, mutta niiden apu on ollut ainoastaan neuvoa. Mitään fyysistä eivät ole tehneet.

Toki asiaa helpottaa se, että kämppä muuten on asuttavassa kunnossa ja kaikki "toimii" ja riittää että asuintiloja päivitetään pikkuhiljaa. Se on eriasia jos mikään ei toimi ja vessat ei vedä ja kylpyhuone on homeessa mutta muuten kyllä se remppa siitä etenee ku hissussee huone kerrallaan. Rahaahan se toki vaatii, kaikki maksaa ja varsinkin alussa työkaluihin meni pienen auton verran rahaa, mutta toisaalta rempan tekeminen on äärettömän paljon mukavempaa ja helpompaa kun kaikki on käden ulottuvilla.

Mutta sen voi kyllä sanoa että omakotitaloon ei kannata muuttaa jos ei ole valmis remppaa ja huoltotoimia tekemään. Ja piha vaatii aina omansa.
Mulle noi oli ainakin ihan itsestään selvyyksiä kun OKT muutettiin. Lisätila ja itsenäisyys vaatii "uhrauksia".

 

[venalaine]

Ihan uteliaisuudesta että mitä kaikkea siellä on? Jotain homevaurioita tai vastaavaa vai normaalia remppaa ja asunnon ylläpitoa (remontointia, katon, ikkunoiden vaihtoa, tekniikan päivittämistä)?
Itse kun muutin omakotitaloon niin olin peukalo aivan keskellä kämmentä enkä käytännössä ollut tehnyt mitään maalaamista ja tapetointia vaikeampaa.
Mutta pikkuhiljaa sitä ihan vaan kyselemällä ja netistä asioita tutkimalla ja opettelemalla sitä on kaikkea tullut tehtyä. Niin laatoitusta kun sähköjenkin vetoa (mikä tosin on vähän arveluttavaa koska ei ole papereita) mikä ei ole mitään rakettitiedettä kun vaan ottaa asioista selvää. Aina sitä oppii uutta. On tullut parista seinästä kipsit purettua ja laitettua uudet tilalle (kiitos lasikuitutapetin jota ei saa kirveelläkään irti). On purettu seiniä ja rakennettu vaatehuone alusta loppuun sähköineen. Ja kaikki itse opettelemalla. Toki tuttavissa on rakennusmiehiä ja ammattilaisia, mutta niiden apu on ollut ainoastaan neuvoa. Mitään fyysistä eivät ole tehneet.

Kosteusvaurioita siellä täällä. No niihin liittyen vaihdatettiin jo kokonaan yläpohjasta eristeet, korjuutettiin höyrynsulkuja, eristytettiin IV-kanavat, sisäkatot uusiksi jne. Kustannus oli viisinumeroinen. Nyt jälkeenpäin harmittaa, että tuli teetettyä, koska olisi ollut paljon pienempi vaiva vaan laittaa suoraan myyntiin remonttikohteena. Myyjä on sellainen mulkku, että mistään ei voi sopia muutoin kuin menemällä käräjille ja siinä taas riskinä + 10 000 € oikeudenkäyntikulut ja voi olla, että silti jää itse maksumieheksi. Ja kyllä, kuntotarkastus teetetiin, mutta jäi huomiotta nämä. Tarkastajaa / välittäjää ei tietenkään saa vastuuseen. Joutuu vaan myöntämään, että oma elämä on käytännössä ohi, koska taloudellisesti tästä ei ole enää mahdollista nousta. Ei ole yksinkertaisesti enää mahdollista hoitaa tästä jääviä velkoja ja kerätä uutta pohjakassaa, että voisi vielä joskus asunnon ostaa. Vuokralla jossain lähiössä juoppojen keskellä loppuelämä. Ikävää tässä on myös se, että todennäköinen lopputulema on, että hajoaa koko perhe, kun ei tässä ole enää kellään hyvä olla.

Äsken revin suutuspäissäni yhden huoneen seinästä tapetit alas. Ei hajuakaan, että mitä tuolle nyt tapahtuu. Itse en todellakaan saa tapettia seinään laitettua. Tai saan, mutta jälki on niin hirveää, että ei sitä kestä kukaan katsoa.

 

[Coanda]

Kosteusvaurioita siellä täällä. No niihin liittyen vaihdatettiin jo kokonaan yläpohjasta eristeet, korjuutettiin höyrynsulkuja, eristytettiin IV-kanavat, sisäkatot uusiksi jne. Kustannus oli viisinumeroinen. Nyt jälkeenpäin harmittaa, että tuli teetettyä, koska olisi ollut paljon pienempi vaiva vaan laittaa suoraan myyntiin remonttikohteena. Myyjä on sellainen mulkku, että mistään ei voi sopia muutoin kuin menemällä käräjille ja siinä taas riskinä + 10 000 € oikeudenkäyntikulut ja voi olla, että silti jää itse maksumieheksi. Ja kyllä, kuntotarkastus teetetiin, mutta jäi huomiotta nämä. Tarkastajaa / välittäjää ei tietenkään saa vastuuseen. Joutuu vaan myöntämään, että oma elämä on käytännössä ohi, koska taloudellisesti tästä ei ole enää mahdollista nousta. Ei ole yksinkertaisesti enää mahdollista hoitaa tästä jääviä velkoja ja kerätä uutta pohjakassaa, että voisi vielä joskus asunnon ostaa. Vuokralla jossain lähiössä juoppojen keskellä loppuelämä. Ikävää tässä on myös se, että todennäköinen lopputulema on, että hajoaa koko perhe, kun ei tässä ole enää kellään hyvä olla.

Äsken revin suutuspäissäni yhden huoneen seinästä tapetit alas. Ei hajuakaan, että mitä tuolle nyt tapahtuu. Itse en todellakaan saa tapettia seinään laitettua. Tai saan, mutta jälki on niin hirveää, että ei sitä kestä kukaan katsoa.

Voimia, nuo on ihan äärettömän vittumaisia tilanteita.

Eihän teillä satu oikeusturvavakuutusta olemaan?

Kannattaa harkita sitä käräjöintiä laskun uhallakin, tuntuu olevan nykyään myyjä heikoilla noissa jutuissa.

 

[venalaine]

Voimia, nuo on ihan äärettömän vittumaisia tilanteita.

Eihän teillä satu oikeusturvavakuutusta olemaan?

Kannattaa harkita sitä käräjöintiä laskun uhallakin, tuntuu olevan nykyään myyjä heikoilla noissa jutuissa.

Onhan meillä ja kyllä tämä asia on "prosessissa", mutta kyllä lakimies on sanonut, että ei näissä mihinkään käräjille kannata mennä. Vaikka rempat ovatkin makseneet nyt ehkä 15 000 €, on se kuitenkin sen verran pieni summa suhteessa kauppahintaan, että esim. kaupanpurkua ei saa. Todennäköisin lopputulema on, että myyjältä voi saada joitakin tonneja hinnanalennusta, ja ne menevät sitten lakimiehen kuluihin. Vaikka oikeusturvavakuutus onkin, niin siinähän on 15 % omavastuu, mikä helposti tarkoittaa tuhansia euroja. Ongelmallista on se, että kun nyt talosta tiedetään se mikä tiedetään, niin sen arvo ei ole enää lähellekään sitä mitä siitä maksettiin. Ei, vaikka miten remontoisi. Jos jossain on ollut joskus kosteusvaurio, niin se tieto karkoittaa varmaan yksinään jo 98 % mahdollisista ostajista, ihan sama oli korjattu tai ei. Ja se asiahan tietysti pitää kertoa.

 

[Coanda]

Onhan meillä ja kyllä tämä asia on "prosessissa", mutta kyllä lakimies on sanonut, että ei näissä mihinkään käräjille kannata mennä. Vaikka rempat ovatkin makseneet nyt ehkä 15 000 €, on se kuitenkin sen verran pieni summa suhteessa kauppahintaan, että esim. kaupanpurkua ei saa. Todennäköisin lopputulema on, että myyjältä voi saada joitakin tonneja hinnanalennusta, ja ne menevät sitten lakimiehen kuluihin. Vaikka oikeusturvavakuutus onkin, niin siinähän on 15 % omavastuu, mikä helposti tarkoittaa tuhansia euroja. Ongelmallista on se, että kun nyt talosta tiedetään se mikä tiedetään, niin sen arvo ei ole enää lähellekään sitä mitä siitä maksettiin. Ei, vaikka miten remontoisi. Jos jossain on ollut joskus kosteusvaurio, niin se tieto karkoittaa varmaan yksinään jo 98 % mahdollisista ostajista, ihan sama oli korjattu tai ei. Ja se asiahan tietysti pitää kertoa.

Voisiko hinnanalennusta hakea sen verran isosti, että olisi kannattavaa?

Äkkiähän niistä piilevistä virheistä kertyy myyjälle maksettavaa jos niitä on talo täynnä.

 

[venalaine]

Voisiko hinnanalennusta hakea sen verran isosti, että olisi kannattavaa?

Äkkiähän niistä piilevistä virheistä kertyy myyjälle maksettavaa jos niitä on talo täynnä.

Voihan sitä hakea vaikka mitä, mutta eria asia, että miten niiden vaateiden kanssa menestyy. Käytännössähän perustana on aina korjauskustannus tms. Käsittääkseni mielipahalle, arvonalenemiselle yms. ei oikein tässä maassa hintalappua voi laittaa. Sitten siinä on sekin hidastava tekijä, että käytännössähän joka asia pitäisi tutkituttaa ammattilaisella, koska maallikon sanomisilla ei ole mitään arvoa. Insinööritoimiston laskuistakin tulee äkkiä monta tonnia. Tähän mennessä ovat pyörähtäneet pari kertaa paikalla ja niistäkin on kertynyt jo nelinumeroinen summa maksettavaa.

Mitä olen omaa tilannetta miettinyt, ja muiden vastaavia kokemuksia lueskellut, niin sanoisin, että kiinteistökauppariidoissa kyllä hyvin harvoin oikeus toteutuu. Monesti, vaikka myyjä jotain joutuisikin korvaamaan, saa hän silti vielä kusetuksensa ansiosta ylivoittoa. Esimerkiksi kaupanpurut ovat äärimmäisen harvinaisia. Vaikka muutoin rauhallinen ihminen olenkin, niin myönnän, että tekisi mieli käydä ampumassa kuula myyjän kalloon.

 

[Zigh]

Voisiko hinnanalennusta hakea sen verran isosti, että olisi kannattavaa?

Äkkiähän niistä piilevistä virheistä kertyy myyjälle maksettavaa jos niitä on talo täynnä.

On helvetin vaikeaa hakea myyjältä korvauksia remonteista, jotka on itse mennyt jo tekemään.

 

[venalaine]

On helvetin vaikeaa hakea myyjältä korvauksia remonteista, jotka on itse mennyt jo tekemään.

Siis kaikesta mitä on tehty tai tutkittu, on kyllä reklamoitu ja myös ilmoitettu myyjälle etukäteen. On varattu mahdollisuus olla paikalla jne., mutta ei ole kiinnostanut.

 

[Raaka]

Nämä on kyllä hankalia tapauksia.

Onko talossa vielä ns. Akuuttia remontoitavaa vai onko nämä ongelmat jo rempattu? Lähinnä vaam mietin jos rahat on tähän taloon satsattu ja seuraavan asunnon / talon ostaminen on rahallisesti mahdotonta, niin jäisitte kumminkin tähän taloon asumaan?

 

[Make]

Yksiössä vuokralla. Säästän omaan asuntoon, omakotitaloasunto olisi tavoitteena mutta saa nähdä vaatiiko se liian isoa asuntolainan tarvetta erityisesti jos yksin hakee...

Tilanne muuttunut niin, että ensi viikolla tarkoitus muuttaa omistusasuntoon rivitalon päätyyn.

 

[venalaine]

Nämä on kyllä hankalia tapauksia.

Onko talossa vielä ns. Akuuttia remontoitavaa vai onko nämä ongelmat jo rempattu? Lähinnä vaam mietin jos rahat on tähän taloon satsattu ja seuraavan asunnon / talon ostaminen on rahallisesti mahdotonta, niin jäisitte kumminkin tähän taloon asumaan?

Tällä hetkellä tiedossa olevat on tehty. Ongelma on siinä, että koska myyjä on äärimmäisen epärehellinen ja rakentamisen laatu on ollut aika luokatonta, on enemmän kuin todennäköistä, että ongelmia löytyy vielä vaikka mistä. Siksi tuntuisi helpommalta myydä koko roska jollekin rakennustaitoiselle, joka on valmis ottamaan riskin kantaakseen.

 

[samiv]

Asun isossa omistusasunnossa pienen maalaiskaupungin keskustassa kerrostalossa perheeni kanssa.

Tykkään periaatteessa paljon sekä kerrostaloasumisesta, että keskustassa asumisesta. Mutta osa hyödyistä ei toteudu täällä maalla keskellä ei mitään, joten etsinnässä on omakotitalo tästä mahd. läheltä niin lasten koulut ei vaihtuisi (tosin nykyinen asunto ostettiin niin, että myös perheen lukion aloittanut lapsi voisi käydä helposti lukiossa ja vuoden jälkeen poika kuitenkin vaihtoi kauas amikseen, koska koulunkäynti oikeassa koulussa kävi liian raskaaksi).

Hyvät puolet teoriassa:
- Palvelut lähellä varsinkin jos asuu keskustassa (ei toteudu täällä Seinäjoella, keskusta on kuollut ja alkeellisimmatkin palvelut vain peltomarketeissa).
- Kerrostalossa vaiva rajoittuu omaan asuntoon (ei toteudu pienessä maalaistaloyhtiössä, kaikki tehdään yhdessä ja esim. piha pidetään nättinä yhdessä).
- Selkeä kulurakenne ei yllätyksiä (tämä pitää paikkaansa myös meillä, eli kun taloa pidetään kunnossa etupainoitteisesti tiedetään kokoajan mihin rahaa menee ja vastike pysyy samana ilman lisärahituspaineita).
- Keskustassa asuntojen arvokehitys on nopeaa (ei toteudu Seinäjoella, täällä suuret keskusta-asunnot eivät ole haluttuja koska ne keskustan hyödyt puuttuu, joten muutkin haluaa omakotitaloon. ja arvo laskee).
- Keskustasta on helppo mennä julkisilla mihin vain (ei toteudu Seinäjoella, täällä julkiset on naurettavan huonot, siis jopa selvästi huonommat kuin muissa saman kokoluokan kaupungeissa).

Huonot puolet teoriassa:
- Melu jne. haitat (ei oikeasti mikään ongelma, kunhan talo on kunnossa. Meille ei kuulu mitään ääni pihalta eikä muista asunnoista. Ainoastaan satunnaiset remottiäänet kuuluvat rakenteita pitkin. ilmastointi tuo jossaintapauksissa ääniä toisista asunnoista, mutta se on harvinaista ja poistuisi äänenvaimennuksella raittiinilman putkiin.
- Et tunne naapureita (Se on kiinni taloyhtiöstä, me tunnetaan lähes kaikki naapurit ja esim. pihatöissä tapaa naapureita)
- Asiat eivät ole omissa käsissä (juu no tämä pitää paikkaansa, meidän taloyhtiö eli siis myös me, rakennettiin uusi aita joka tehokkaasti blokkaa pihan läpi oikaisijat, joka siis harmitti enemmistöä osakkaista ja meidän perheen lapset ja minä ollaan yhdet oikaisijoista, eli efektiivisesti maksoin oman elämäni haittaamisesta)
- Et voi remontoida ja rakentaa oman pään mukaan (no juu me haaveiltiin porealtaasta, mutta sen saadakseen parvekkeelle joka sen teknisesti kyllä kestää olisi niin pitkä ja vaikea juttu saada taloyhtiössä läpi ettei laiteta)

 

[j-o-r-e]

- Keskustassa asuntojen arvokehitys on nopeaa (ei toteudu Seinäjoella, täällä suuret keskusta-asunnot eivät ole haluttuja koska ne keskustan hyödyt puuttuu, joten muutkin haluaa omakotitaloon. ja arvo laskee).

Nopeudesta voidaan olla montaa mieltä, mutta yleisesti täällä on kalliit kerros- ja rivitalot, kun taas omakotitalot on lähempänä totuutta. Töissä on ihmisiä ympäri Suomea ja lähes kaikki ovat olleet suorastaan pöyristyneitä, kun olen näyttänyt esimerkki hintoja Seinäjoen myynnissä olevista kerrostaloista. Erään kanssa vertailtiin Naantalin hintoja. Asukasmäärältään Naantali on toki pienempi, mutta Turku ja muut erikousuudet vaikuttaa siellä huonattavasti hintaan. Kerrostaloasuntojen hinnat olivat aikalailla samat, Seinäjoella ehkä jopa hieman korkeemmat. Omakotitaloissa taasen Seinäjoen hintoihin saa laittaa 100-200ke lisää, jotta oltaisiin Naantalin hinnoissa.

 

[Farendlöse]

Oulunseudulla 134m² -99 valmistuneessa okt:ssa on tullut kohta 4v asuttua. Ostettiin vaimon kanssa puoliksi, kun oltiin 24v ja 23v. Lisäksi pääsee maalle pakoon kaupunkia (vaikka maalla naapurit enemmän perseestä) wanhaan hirsikartanoon jos siltä tuntuu. Lisäksi on sitten sijoitusasuntoja Rovaniemellä.

 

[petepeluri]

Tällä hetkellä tiedossa olevat on tehty. Ongelma on siinä, että koska myyjä on äärimmäisen epärehellinen ja rakentamisen laatu on ollut aika luokatonta, on enemmän kuin todennäköistä, että ongelmia löytyy vielä vaikka mistä. Siksi tuntuisi helpommalta myydä koko roska jollekin rakennustaitoiselle, joka on valmis ottamaan riskin kantaakseen.

Kun mitään akuuttia ei kerran ole, niin kannattaisi vaan opetella tekemään itse.

Korjattu kosteusvaurio tuskin on este myynnille jos on asiallisesti korjattu.

 

[venalaine]

Kun mitään akuuttia ei kerran ole, niin kannattaisi vaan opetella tekemään itse.

Korjattu kosteusvaurio tuskin on este myynnille jos on asiallisesti korjattu.

No itse tunnen kyllä sen verran rajojani kädentaitojen suhteen, että mitään kovin kriittistä en lähtisi tekemään itse. Lisäksi elämäntilanne on sellainen, että remonttien tekemiseen ei juuri ole aikaa. Kaikkein ärsyttävintä näissä remppahommissa on vieläpä se, että vaikka haluaisi rahalla ostaa palvelua, niin tuntuu olevan jumalattoman vaikeaa saada ainakaan hyvää ja luotettavaa tekijää paikalle.

 

[maaco]

Rivitalossa.
Hyvät puolet:
- ei juuri lumitöitä, vähän nurmikonleikkuuta
- pieni yhtiövastike, sisältää kaiken pl. sähkö

Huonot puolet:
- liki kaikki naapurit vetää röökiä, kämppää ei tartte paljon tuulettaa koskaan
- naapurit kun metelöi ulkona, se kuuluu enemmän ja vähemmän sisälle ikkunoiden läpi (kesälomakaudella nukkumaanmeno usein venyy)

Olen päättänyt että sitten kun tämän myyn, muutan varmaan aso/vuokrakämppään ja luhti/kerrostalo. Jos ei naapurilotossa osu, voi kämppää vaihtaa helpommin. Kaikkinensa nykyisessä viihtynyt ihan ok kuitenkin.

 

[Eräilves]

Omakotitalossaha sitä, vihdoin oma rauha ja suap ite päättää mitä tekee.

 

[MG-42]

Hehtaarin tontilla keskellä metsää omakotitalossa. Just lyötiin lukkosaumaa 300 m2 vanhan navetan kattoon. Nyt on räjäytetty keittiö ja asennettu VILP. Jouluksi ei tule valmista. Työllä pystyy tappamaan itsensä. Ja inhoan timpurin hommia...

 

[Booldie]

Ensimmäiset 10 vuotta elämästä meni paritalossa, sen jälkeen tovi isossa kerrostaloasunnossa ja nykyisin hieman pienemmässä mutta uudehkossa, omassa "kuutiossa" ihan kelpo alueella.. Kaikki palvelut ja jopa työpaikka kävelymatkan (~2km) päässä, en valita.

 

[kntkvtknt]

Asun 11 vuotta rivitalossa. 40 neliömetriä. Minulle ei sovi omakotitalo lainkaan elämäntyyliini perheettömänä.

Rivitalo alkaa kuitenkin olla liian iso, koska ääri minimalistilla ei ole paljoa tavaraa. Osa hyllyistä tyhjiä ja lattialla paljon "tyhjää tilaa", jota moni täyttäisi ylimäärähuonekaluilla. Onko olemassakaan mitään pieniä rivitalohuoneistoja, vai koetteko että 20-30 neliön kerrostaloyksiö olisi minulle asumismuotona parempi? Tykkään rivitalossa siitä, että elämä on katutasolla, joten ulos on helppo lähteä. Samoin pyörälle on oma henkilökohtainen ulkovarasto, jossa mtb-menopeli odottaa kulkijaansa joka päivä. Kerrostalossa pyörän säilyttäminen yksityisesti olisi vähän hankalaa. Yleinen käsitys on, ettei rivitaloja alle 35 nm mene.

 

[Proscribo]

Onko olemassakaan mitään pieniä rivitalohuoneistoja, vai koetteko että 20-30 neliön kerrostaloyksiö olisi minulle asumismuotona parempi? Tykkään rivitalossa siitä, että elämä on katutasolla, joten ulos on helppo lähteä.

Toki on, vaikka taitaa olla harvemmassa. Ruksi luhtitalotkin hakuun mukaan, niin löytyy vielä enemmän vaihtoehtoja.

Esim: Luhtitalo, Nokia, Viiki, 110 000 €, 30 m²

 

[Antw]

Rivarineliössä (tai kolmiossa, riippuu miten tuo nyt katsotaan) taajama-alueella n. 15km päässä keskustasta. Kokoa on 90 m2, pienemmässä en haluaisi asua. Naapureista ei haittaa ja muutenkin rauhallista.

Parissa eri okt:ssakin tuli yhteensä n 7v asuttua, se ei ole mun juttu. Ei nimittäin kiinnosta yhtään "laittaa taloa". En haluaisi kerrostalossakaan kyllä asua, enkä ole asunutkaan oikestaan luin muutaman pienen pätkän.

Rivariasuminen sopii itselle oikein hyvin. Toki sekin riippuu paljon taloyhtiöstä, alueesta, ja kämpästä miten hyvin homma skulaa.

 

[draco76]

Puolison takia täytyy tyytyä kompromissiin.

Eli taajamassa omakotitalo hieman yli 1000 neliön tontilla. Olisin itse halunnut taajaman ulkopuolella, missä ei katuvaloja ja naapurit kauempana.

Rivitalossa en oikein tykännyt asua, kerrostalo oli ihan hyvä. Tosin siinäkin paljon riippuu naapureista. Parhaillaan oli 24h Prisma samassa korttelissa, se oli kyllä luksusta.

 

[Varistin]

Tällä hetkellä asutaan puolison kanssa Helsingin ns. ratikkakaupungissa kerrostalossa vuokrakaksiossa, ison vuokrayhtiön kämppä mutta talossa jossa on myös omistusasuntoja. Itselleni sopivaa asumista ja tähän mennessä naapureidenkin kanssa on ollut tuuria, eli mitään kauhukokemuksia ei näiden kanssa ole ollut.

Plussat
- Kämppä hyvällä sijainnilla, peruskaupat muutaman sadan metrin säteellä ja molempien työpaikoille alle 2km matkaa. Vastaavaa asuntoa vastaavalla sijainnilla ei ehkä olisi varaa tai ainakaan halua ostaa omaksi.
- Helppoa asumista, ei tarvitse miettiä remontteja tai niiden kustannuksia. Maksaa vain vuokran ja sähköt ja elelee.
- Vuokralla kun on, niin voi tarvittaessa helposti vaihtaa paikkaa, ei tarvitse käyttää aikaa kämpän myyntiin.
- Kämppä hiljattain remontoitu ja talo peruskorjattu, ei tiedossa isompia remonttitarpeita. Kohtuullisen toimiva taloyhtiö muutenkin, kun ei ole pelkkä vuokrakasarmi.

Miinukset
- Ei käytännössä voi tai ainakaan kannata tehdä asuntoon mitään pysyviä muutoksia.
- Asumiskuluista ei jää mitään ns. käteen pitkälläkään asumisajalla ja yleisesti asumiskulujen suuruus Helsingissä.
- Ympäristön melu etenkin kesäisin, kun pitää ikkunoita auki. Käytännössä lähes joka kesä lähiympäristössä on tehty jotain remonttia ja rakentamista, josta tulee melua. Nytkin kuuntelen naapurikiinteistön parkkipaikalta jyrinää, kun siellä tehdään jotain maanrakennusta.
- Kaupungin valosaaste, koskaan ei ole kunnolla pimeää.

Aiemmin olen asunut pienemmillä paikkakunnilla sekä kerros-, rivi- että omakotitalossa. Jos työpaikat eivät olisi täällä ja vaatisi ainakin ajoittaista toimistolla käyntiä, niin toki mieluiten asuisin pienemmällä paikkakunnalla omakotitalossa edelleen. En toki ihan skutsissa vaan niin, että vähintään kunnollinen ruokakauppa löytyy muutaman (max. 10) kilometrin säteellä, ja luotettava nopea netti kotiin on saatavilla vähintään mobiilisti. Ns. unelma olisi omalla isolla (vähintään puoli hehtaaria, mieluiten reilusti enemmän) tontilla jossain maalaismaisemassa oleva pikkutalo. Tontti pitäisi olla iso ainakin siksi, että siinä voisi olla reilusti suojaavaa puustoa ja muuta kasvillisuutta. Näin ei tarvitsisi katsella naapureiden ikkunoita eikä naapureista meille, vaikka muita taloja olisikin lähellä.

Edit: typo

 

[BongisKhan]

ASO-rivarissa Vantaalla. Tämä oli alusta asti tilapäiskämppä kun jouduimme pakenemaan edellisestä vuokrakämpästä kylppäriremppaa. Omakotitaloja ollaan kovasti kateltu, mutta reilu 300 donan budjetilla ei kyllä meinaa täällä PKS:llä saada ei sitten yhtään mitään.

Tämähän vaihtui tuossa pari vuotta sitten.

Asutaan edelleen Vantaalla, mutta yhdellä näistä vähän "paremmista" alueista. Haaveissa oli alunperin OKT, mutta päädyimmekin paritaloon. Joskin "irralliseen" sellaiseen, eli ei ole yhtään jaettua seinää naapurin kanssa. Tämä oli itselle ihan ehdoton vaatimus.

Kämppä oli spekseiltään ihan kaikkea muuta kuin lähdettiin alunperin hakemaan, mutta toisaalta tämä oli ensimmäinen kämppä joka "kolahti" minulle ja vaimolle molemmille, sopi budjettiin ja oli sijainniltaan erinomainen. Päiväkotiin ja kouluun on reilu puoli kilsaa, pikkukauppa löytyy viiden minsan kävelyn päästä, vähän isompi kauppa viiden minsan ajomatkan päässä ja vartin ajomatkan sisällä on kolme isoa Prismaa, pari kauppkeskusta ym.

Isoin miinuspuoli/riski kämpässä on se, että tämä on kahden asunnon As Oy. Tällä hetkellä homma toimii oikein hyvin. Vastiketta kerätään tasan sen verran, että saadaan vesi- ja jätehuolto, kiinteistövero ja täysarvovakuutus maksettua, mutta muuten molemmat asunnot huolehtivat omista asioistaan. Nykyinen naapuri on oikein mukava ja taloyhtiön asiat hoituu mutkattomasti, mutta riskinä on että seuraava naapuri on jotain kaikkea muuta.