Epätoivo ammatinetsinnässä

Liittynyt
26.11.2020
Viestejä
1
Olen 31-vuotias ja tehnyt viimeisen noin 10 vuotta töitä samassa työpaikassa. Työ on ihan mukavaa(eipä siinä muuten olisi varmaan noin kauaa viihtynyt), mutta ongelmana on oikeastaan se, että työ on vuorotyötä.
Palkka on n. 2500€/kk lisien kanssa, mikä on omaan elämäntyyliini ihan ok.

Mutta nyt oikeastaan alkanut haaveilemaan työstä, josta saisi vähintään tuon saman rahan , mutta "normaaleilla" työajoilla. Tai edes niin että viikonloput vapaat. Ei haittaa iltavuorot arkena.

Ongelmana on vain se, että minulla ei ole pienintäkään hajua, mitä sitä haluaisi tehdä. En ole ole kovin kummoinen opiskelija koskaan ollut, korkeakouluun ei ole asiaa. Yhden tutkinnon aikoinaan keskeyttänyt.
Mutta hyvin voisin aikuispuolella opiskella uuden ammatin, mikäli vain kiinnostava ala löytyisi.

En ole todellakaan mikään "ura-ohjus". Haluaisin työn joka ei seuraa minua kotiin, eli selkeää ja "paineetonta" työtä, teen työni ja lähden kotiin tekemään asioita joista oikeasti nautin.
Tietenkin avun saaminen täältä voi olla hankalaa, mutta kaikkia ehdotuksia otetaan vastaan. Varmasti on olemassa ammatteja, joiden olemassaoloa/sopivuutta en ole ajatellutkaan.

Ideaalityö minulle olisi varmaan työ joka olisi n. puoliksi toimisto/fyysistä. Ei tälläkään kyllä oikeasti niin väliä ole. Siisti sisätyö toki talvisin kiinnostaa, mutta olen avoin kaikelle ehdotukselle.

Arvostan jos mieleesi tulee jotain ja jaat sen tänne. Katsotaan onko tätä kautta apua.
 
Kaveri hiljan kertoi legendaa että alumiinihitsaajana tekee aika hyvää liksaa ja töissä ei moittimista mitenkään (tosin kuulemman sattui vielä aika hyvä työporukka)
Huomionarvoista tosin että kyseinen herra asustelee venäjän rajan lähettyvillä, hitsaa alumiinia veneisiin ja on vissiin ainoa aluhitsari koko alueella.
 
Kartoittaja / mittamies
Plussat: on toimistotyötä ja sitten osaksi reipasta ulkohommaa, voi päästä kiinni kunnan tai valtion virkaan ja etuna on melko varma työpaikka ja normaalia pitemmät lomat
Miinukset: ei näitä duunipaikkoja varmaan ihan älyttömän paljoa kerrallaan ole tarjolla
 
Olen 31-vuotias ja tehnyt viimeisen noin 10 vuotta töitä samassa työpaikassa. Työ on ihan mukavaa(eipä siinä muuten olisi varmaan noin kauaa viihtynyt), mutta ongelmana on oikeastaan se, että työ on vuorotyötä.
Palkka on n. 2500€/kk lisien kanssa, mikä on omaan elämäntyyliini ihan ok.

Mutta nyt oikeastaan alkanut haaveilemaan työstä, josta saisi vähintään tuon saman rahan , mutta "normaaleilla" työajoilla. Tai edes niin että viikonloput vapaat. Ei haittaa iltavuorot arkena.

Ongelmana on vain se, että minulla ei ole pienintäkään hajua, mitä sitä haluaisi tehdä. En ole ole kovin kummoinen opiskelija koskaan ollut, korkeakouluun ei ole asiaa. Yhden tutkinnon aikoinaan keskeyttänyt.
Mutta hyvin voisin aikuispuolella opiskella uuden ammatin, mikäli vain kiinnostava ala löytyisi.

En ole todellakaan mikään "ura-ohjus". Haluaisin työn joka ei seuraa minua kotiin, eli selkeää ja "paineetonta" työtä, teen työni ja lähden kotiin tekemään asioita joista oikeasti nautin.
Tietenkin avun saaminen täältä voi olla hankalaa, mutta kaikkia ehdotuksia otetaan vastaan. Varmasti on olemassa ammatteja, joiden olemassaoloa/sopivuutta en ole ajatellutkaan.

Ideaalityö minulle olisi varmaan työ joka olisi n. puoliksi toimisto/fyysistä. Ei tälläkään kyllä oikeasti niin väliä ole. Siisti sisätyö toki talvisin kiinnostaa, mutta olen avoin kaikelle ehdotukselle.

Arvostan jos mieleesi tulee jotain ja jaat sen tänne. Katsotaan onko tätä kautta apua.
Pitäis vaan vähän tietää enemmän mistä tykkäät jne. Pitääkö olla jotain kokoonpanoon viittaavaa, varastotyötä vai käsityötä vai teoreettisempaa? Ja mikä kiinnostaa, metalli, lukeminen, elektroniikka, ohjelmointi, konedein kasaus..?
Tarkemmin kun kerrot niin saattaa olla helpompi ehdottaa :)
 
Sairaanhoitaja (tokin amk tutkinto, mutta lue ny loppuun). Työpaikasta riippuen työ on juurkin puoliksi istumatyötä ja puoliksi liikkuvaa kiitos nykyisten kirjaamis/järjestelmä yms. juttujen vuoksi. Työpaikoissa hirvee vaihtelu että mitä siellä tehdään. Varsinkin yhtää tekniikkaa handlaaville löytyy äkkiä oma soppi jostakin vähän erikoisemmasta toimesta. Palkka ilman lisiä itsellä juurikin tuo 2500, lisien kanssa jossain ~3200 maastossa ja ylimääräisiä "lisillä ostettuja" vapaapäiviä on melko paljon(10-20) tuollakin palkkatasolla.

Töitä on tarjolla, joten ei opiskellessa tarvi jännätä, et meneekö hukkaan. Miehille on kysyntää valinnasta huolimatta. 8-16 työpaikkojakin on yllättävänkin paljon, joskin näissä kilpailua enemmän. Erikoissairaanhoidossa varsinkin siistimpää ja teknisempää työtä joka opetellaan paikanpäällä eikä koulussa. Opiskelusta puolet on käytännön harjoittelua osastoilla yms., ja käytännössä ehkä eka vuosi vaatii jonkin verran opiskelua jos anatomiat tms. ei ole tuttua. Niissäkin ihan muutama kurssi. Kontaktiopetusta on vähennetty niin, että hyvä jos opettajia näkee muutenkuin harjoitustunneilla. Opiskeluiden ohella jo alkaa useimmat tekeen töitä ja monesti viiminen vuosi meneekin töiden ja opiskelun yhteen nivomisessa.

Työt seuraa kotiin tasan niin paljon ku niiden antaa seurata, muuten kyl voi sanoa, että ei paljoa harmita lähtä lomalle/vapaille, ei oo odottavia töitä, vaan jatketaan aina siihen mihin edellinen vuoro jätti.
 
Itse voisin suositella automaatioasentajaksi tai -insinööriksi opiskelua. En ole itse automaatioinsinööri, mutta teen töitä automaation parissa ja ainakin meillä on selvä pula asentajista ja insinööreistä. Kunnossapidon puolella työt on toimistolla istumista sekä kentällä tehtäviä töitä.
 
Kartoittaja / mittamies
Plussat: on toimistotyötä ja sitten osaksi reipasta ulkohommaa, voi päästä kiinni kunnan tai valtion virkaan ja etuna on melko varma työpaikka ja normaalia pitemmät lomat
Miinukset: ei näitä duunipaikkoja varmaan ihan älyttömän paljoa kerrallaan ole tarjolla

Ihan näin kartoittajana voin vinkata, että kunnalla on turha haaveilla mistään 2.5k bruttopalkasta ;) Valtiolla tohon pääsee päivärahojen avulla. Yksityisellä saa tuon kun on jokunen vuosi kokemusta. Työpaikkoja on rajoitetusti, mutta kanssakilpailijoita niihin ei juuri ole.
 
Vaikea on suositella sinulle mitään kun ei tiedä kiinostuksen kohteita.
Itse olen ollut yli 20vuotta samasss työpaikassa ja sain kesällä irtisanomis ilmotuksen käteen.
Itseä on alkanut kiinostamaan sähkö/automaatio asentajan hommat.
Pitäisikin tuossa loppuvuodesta täytellä hakupaperit ja toivoa et pääsis kouluun ja et kela myöntäisi ansiosidonnaisen opiskeluun.
 
Itse voisin suositella automaatioasentajaksi tai -insinööriksi opiskelua. En ole itse automaatioinsinööri, mutta teen töitä automaation parissa ja ainakin meillä on selvä pula asentajista ja insinööreistä. Kunnossapidon puolella työt on toimistolla istumista sekä kentällä tehtäviä töitä.
Täysin samaa mieltä ja samat kokemukset. Alkuun pääsee varmaan ihan ammattikoulututkinnolla, jonka aloittaja voisi varmasti suorittaa työn ohessa (arkivapaat, ilta- ja yövuorot?).
 
Vaikea on suositella sinulle mitään kun ei tiedä kiinostuksen kohteita.
Itse olen ollut yli 20vuotta samasss työpaikassa ja sain kesällä irtisanomis ilmotuksen käteen.
Itseä on alkanut kiinostamaan sähkö/automaatio asentajan hommat.
Pitäisikin tuossa loppuvuodesta täytellä hakupaperit ja toivoa et pääsis kouluun ja et kela myöntäisi ansiosidonnaisen opiskeluun.

Niin, se kannattaa sitten varmistaa kolme kertaa että myöntääkö vai ei. Tai työkkäri kai sen päättää.

Kerran puhelimessa luvattu ei aina tarkoita mitään.
 
Suosittelen kyllä suoraan AMK-tutkintoa. Ei ole mahdottoman vaikea jos yhtään on älliä päässä.
Itse valmistunut 2004 OAMK:sta ja osa opiskelutovereista oli kyllä sen verran kuutamolla maailmanmenosta ja kaikesta, että täytyy ihmetellä että miten ne sai AMK-insinöörin paperit ylipäätään... Toki kyllä samaiset jannut on valmistumisen jälkeen työelämässä sitten karsiutunut ulos insinöörin tehtävistä ja jopa kortistoon. Yritän siis kertoa, että rima ei kovin korkealla ole. Ainakaan silloin 15-20 vuotta sitten.
 
Ruoho on aina vihreämpää aidan toisella, totesi alankomaalainen entinen kollega 13v. sitten. Se AMK on kuitenkin yksi hyvä vaihtoehto. Se opiskelluun menevä 4v. on jälkeen päin katsottuna lopulta kuitenkin lyhyt ja hyvin käytetty aika.
 
Sairaanhoitaja (tokin amk tutkinto, mutta lue ny loppuun). Työpaikasta riippuen työ on juurkin puoliksi istumatyötä ja puoliksi liikkuvaa kiitos nykyisten kirjaamis/järjestelmä yms. juttujen vuoksi. Työpaikoissa hirvee vaihtelu että mitä siellä tehdään. Varsinkin yhtää tekniikkaa handlaaville löytyy äkkiä oma soppi jostakin vähän erikoisemmasta toimesta. Palkka ilman lisiä itsellä juurikin tuo 2500, lisien kanssa jossain ~3200 maastossa ja ylimääräisiä "lisillä ostettuja" vapaapäiviä on melko paljon(10-20) tuollakin palkkatasolla.

Töitä on tarjolla, joten ei opiskellessa tarvi jännätä, et meneekö hukkaan. Miehille on kysyntää valinnasta huolimatta. 8-16 työpaikkojakin on yllättävänkin paljon, joskin näissä kilpailua enemmän. Erikoissairaanhoidossa varsinkin siistimpää ja teknisempää työtä joka opetellaan paikanpäällä eikä koulussa. Opiskelusta puolet on käytännön harjoittelua osastoilla yms., ja käytännössä ehkä eka vuosi vaatii jonkin verran opiskelua jos anatomiat tms. ei ole tuttua. Niissäkin ihan muutama kurssi. Kontaktiopetusta on vähennetty niin, että hyvä jos opettajia näkee muutenkuin harjoitustunneilla. Opiskeluiden ohella jo alkaa useimmat tekeen töitä ja monesti viiminen vuosi meneekin töiden ja opiskelun yhteen nivomisessa.

Työt seuraa kotiin tasan niin paljon ku niiden antaa seurata, muuten kyl voi sanoa, että ei paljoa harmita lähtä lomalle/vapaille, ei oo odottavia töitä, vaan jatketaan aina siihen mihin edellinen vuoro jätti.
Mä en kyllä voisi kuvitella hoitoalalle lähteväni. Hyvä että jotkut tykkää.

Yleisesti ottaen se ala, joka ekana kyykytetään poikkeuslailla tai muulla pakkolailla jos yhtään näyttää siltä, että yrittävät liian tosissaan lisää palkaa itselleen ja tarvittaessa (covid) ihan muutenkin. Samalla kansa käännetään lööpeillä työtaistelevia vastaan jos yksikin potilas kuolee jossain. Ja siis en ole todellakaan mikään ay-fani mutta oikeus jättää tulematta töihin ja olla ottamatta palkkaa on minulle perustavanlaatuinen ihmisoikeus josta ei tingitä.

Bottom line: Kun sulla on pätevyys niin äärimmillään et saa lomailla, vaihtaa työpaikkaa ja tarvittaessa pakotetaan eläkkeeltä tai toisesta työstä takaisin. Korvaukseksi saat siniset valot Finlandia-taloon.

Lastenhoitajaksi, miksei? Niistäkin on pulaa mutta olet sentään vapaa lähtemään.
 
Mä en kyllä voisi kuvitella hoitoalalle lähteväni. Hyvä että jotkut tykkää.

Yleisesti ottaen se ala, joka ekana kyykytetään poikkeuslailla tai muulla pakkolailla jos yhtään näyttää siltä, että yrittävät liian tosissaan lisää palkaa itselleen ja tarvittaessa (covid) ihan muutenkin. Samalla kansa käännetään lööpeillä työtaistelevia vastaan jos yksikin potilas kuolee jossain. Ja siis en ole todellakaan mikään ay-fani mutta oikeus jättää tulematta töihin ja olla ottamatta palkkaa on minulle perustavanlaatuinen ihmisoikeus josta ei tingitä.

Bottom line: Kun sulla on pätevyys niin äärimmillään et saa lomailla, vaihtaa työpaikkaa ja tarvittaessa pakotetaan eläkkeeltä tai toisesta työstä takaisin. Korvaukseksi saat siniset valot Finlandia-taloon.

Lastenhoitajaksi, miksei? Niistäkin on pulaa mutta olet sentään vapaa lähtemään.
Juu, eihän tässä pelkästään hyviä puolia ole. Voihan sen toki niinkin ajatella, että seuraavan pandemian sattuessa ei ole kovin suurta pelkoa joutua lomautetuksi.
 
Mene myyntiin, et tarvitse koulutusta ja palkan saat siihen 50 000-100 000e /v paikkeille. Toki työajat iltapainotteisia mutta vapaasti päätettävissä.
 
Niin, se kannattaa sitten varmistaa kolme kertaa että myöntääkö vai ei. Tai työkkäri kai sen päättää.

Kerran puhelimessa luvattu ei aina tarkoita mitään.

Sehän pitää ensin hommata koulupaikka ja sitten hakee työkkäristä myöntyykö ne opiskeluihin ansiosidonnaisella vai ei. Jos eivät myönny opiskeluun ansiosidonnaisella niin sitten on vähän pakko opiskella opintotuella...
 
Putkimiehillä on kuulemma hyvä palkka. Työajoista en sitten tiedä, voi olla ihan perus 8-16.
 
Putkimiehillä on kuulemma hyvä palkka. Työajoista en sitten tiedä, voi olla ihan perus 8-16.

Tää ja sähkäri myös pääkaupunkiseudulla. Ainakin sellainen tunne tulee kun yrittää hommata kotiin tekemään pieniä asennuksia. Ei kiinnosta, ei saavuta kun on luvattu kun on isompaakin keikkaa ja ainoa, joka tulee on 2h minimilaskutuksen ottava pikapalvelu. Koulut tietty pitää käydä.
 
Olen 31-vuotias ja tehnyt viimeisen noin 10 vuotta töitä samassa työpaikassa. Työ on ihan mukavaa(eipä siinä muuten olisi varmaan noin kauaa viihtynyt), mutta ongelmana on oikeastaan se, että työ on vuorotyötä.
Palkka on n. 2500€/kk lisien kanssa, mikä on omaan elämäntyyliini ihan ok.

Mutta nyt oikeastaan alkanut haaveilemaan työstä, josta saisi vähintään tuon saman rahan , mutta "normaaleilla" työajoilla. Tai edes niin että viikonloput vapaat. Ei haittaa iltavuorot arkena.

Ongelmana on vain se, että minulla ei ole pienintäkään hajua, mitä sitä haluaisi tehdä. En ole ole kovin kummoinen opiskelija koskaan ollut, korkeakouluun ei ole asiaa. Yhden tutkinnon aikoinaan keskeyttänyt.
Mutta hyvin voisin aikuispuolella opiskella uuden ammatin, mikäli vain kiinnostava ala löytyisi.

En ole todellakaan mikään "ura-ohjus". Haluaisin työn joka ei seuraa minua kotiin, eli selkeää ja "paineetonta" työtä, teen työni ja lähden kotiin tekemään asioita joista oikeasti nautin.
Tietenkin avun saaminen täältä voi olla hankalaa, mutta kaikkia ehdotuksia otetaan vastaan. Varmasti on olemassa ammatteja, joiden olemassaoloa/sopivuutta en ole ajatellutkaan.

Ideaalityö minulle olisi varmaan työ joka olisi n. puoliksi toimisto/fyysistä. Ei tälläkään kyllä oikeasti niin väliä ole. Siisti sisätyö toki talvisin kiinnostaa, mutta olen avoin kaikelle ehdotukselle.

Arvostan jos mieleesi tulee jotain ja jaat sen tänne. Katsotaan onko tätä kautta apua.

Mitä olet nyt tehnyt 10 vuotta työksesi? Onko sulla jonkinlainen ammattitutkinto alla, vai pelkkä lukio? Sanoit että yhden tutkinnon keskeyttänyt, amis? Kauppis? Oletko hyvä tekniikan kanssa ja käytännön asioissa?
Fyysisissä töissä on yleensä se etu että harvemmin ne seuraavat kotiin asti. Toimistotyöt taas saattavat helposti seurata ja olla enemmän tai vähemmän mielessä myös vapaalla.
 
Pari kertaa olen tehnyt ammatinvalintatestin ja ne ovat aina ehdottaneet jotakuinkin omia "unelma-ammatteja". Testi näyttää nykyään hiukan erilaiselta, en tiedä onko vielä toiminnaltaan samanlainen: AVO

Testi aloitetaan klikkaamalla Löydä ammattisi-linkkiä.

Omalla kohdalla ehdotetut ammatit varmasti sopisivat luonteelleni loistavasti, mutta vaatisi usean vuoden lisäkouluttautumisen. Testi ei ainakaan ennen ottanut kantaa palkkaukseen, joten siltä osalta tulokset saattavat jättää toivomisen varaan. Kysymyksillä selvitetään luonteenpiirrettäsi ja suositellaan ammatteja, joissa luultavasti et pitkästyisi kuoliaaksi jne.
 
Viimeksi muokattu:
Kiinteistönhoitaja (Kaupungilla, peruspalkka n.2050e, 38h25min. viikko) käyty n.13kk mittainen kiinteistönhoitajan perustutkinto (180op.) työttömyysturvalla +9e/pv.

Monipuolinen ja merkittävä tehtävä, jossa kiitos seisoo kun kädenjälkeää ei noteerata millään lailla. Valitukset kyllä löytyvät ja kiinteistönhoidossa ollaan heti ensimmäisenä säästämässä, kun tiukka aika tulee.
Kahvin juonti tulee tutuksi, mutta sitäkään ei ehdi harjoittamaan niin paljon kuin silminnäkijähavainnot väittävät.
Ennen wanhaa on kuulemma yksityiselläkin joutunut keissin jälkeen menemään toimistolla paperitöitä, mutta nyt ne hoidetaan älypuhelimella monesti esim. työautossa (-> Kiinteistönhoitaja vaan istuu paikallaan ja roskat lentelevät pihalla/lumet eivät kävele pois/rappuset eivät hiekotu itsestään)

Parasta antia monipuolisuuden lisäksi liikuntamäärät ovat 2-3kertaiset normaaliin ok-päivään nähden ja saleja yms. ei tarvitse illalla jaksaa haikailla, vaan voi avata esim. konvehtirasian.

Rikastumaan ei viherpuolella pääse, mutta erikoistumisen mahdollisuuksia on. Lumesta ja hiekasta eivät mielellään tingi, tosin kuin puiden lehdistä tai jopa suodattimen vaihdosta, eli ahkera tratoritaitoinen saattaa saada hyvät lisät (Riippuen monesta seikasta).
 
Sairaanhoitaja (tokin amk tutkinto, mutta lue ny loppuun). Työpaikasta riippuen työ on juurkin puoliksi istumatyötä ja puoliksi liikkuvaa kiitos nykyisten kirjaamis/järjestelmä yms. juttujen vuoksi. Työpaikoissa hirvee vaihtelu että mitä siellä tehdään. Varsinkin yhtää tekniikkaa handlaaville löytyy äkkiä oma soppi jostakin vähän erikoisemmasta toimesta. Palkka ilman lisiä itsellä juurikin tuo 2500, lisien kanssa jossain ~3200 maastossa ja ylimääräisiä "lisillä ostettuja" vapaapäiviä on melko paljon(10-20) tuollakin palkkatasolla.

Töitä on tarjolla, joten ei opiskellessa tarvi jännätä, et meneekö hukkaan. Miehille on kysyntää valinnasta huolimatta. 8-16 työpaikkojakin on yllättävänkin paljon, joskin näissä kilpailua enemmän. Erikoissairaanhoidossa varsinkin siistimpää ja teknisempää työtä joka opetellaan paikanpäällä eikä koulussa. Opiskelusta puolet on käytännön harjoittelua osastoilla yms., ja käytännössä ehkä eka vuosi vaatii jonkin verran opiskelua jos anatomiat tms. ei ole tuttua. Niissäkin ihan muutama kurssi. Kontaktiopetusta on vähennetty niin, että hyvä jos opettajia näkee muutenkuin harjoitustunneilla. Opiskeluiden ohella jo alkaa useimmat tekeen töitä ja monesti viiminen vuosi meneekin töiden ja opiskelun yhteen nivomisessa.

Työt seuraa kotiin tasan niin paljon ku niiden antaa seurata, muuten kyl voi sanoa, että ei paljoa harmita lähtä lomalle/vapaille, ei oo odottavia töitä, vaan jatketaan aina siihen mihin edellinen vuoro jätti.
Jos haluaa teknisempää tai luonnontieteellisempää hommaa terveydenhuollossa, niin sitten kannattaa opiskella röntgenhoitajaksi tai bioanalyytikoksi.
 
Mites sitten suvaitsevaisuus ja kulttuurisuus näkökulma? Jos ei koe tulevansa persvakoäijien kanssa toimeen niin mitä ammatteja se rajaa pois.

Itse olen ainakin ymmärtänyt kärjistäen että mitä lyhyempi koulutus ja helpompi työ niin sitä ymmärtämättömiä ja yksinkertaisia ollaan.

Voiko esim homo olla alumiinihitsaaja, kartoittaja taikka kiinteistöhoitaja?
 
Mites sitten suvaitsevaisuus ja kulttuurisuus näkökulma? Jos ei koe tulevansa persvakoäijien kanssa toimeen niin mitä ammatteja se rajaa pois.

Itse olen ainakin ymmärtänyt kärjistäen että mitä lyhyempi koulutus ja helpompi työ niin sitä ymmärtämättömiä ja yksinkertaisia ollaan.

Voiko esim homo olla alumiinihitsaaja, kartoittaja taikka kiinteistöhoitaja?
Ymmärtääkseni tubettaminen ei vaadi mitään koulutusta, ja ainakin siellä on muitakin kuin persvakoäijiä.
 
Mites sitten suvaitsevaisuus ja kulttuurisuus näkökulma? Jos ei koe tulevansa persvakoäijien kanssa toimeen niin mitä ammatteja se rajaa pois.

Itse olen ainakin ymmärtänyt kärjistäen että mitä lyhyempi koulutus ja helpompi työ niin sitä ymmärtämättömiä ja yksinkertaisia ollaan.

Voiko esim homo olla alumiinihitsaaja, kartoittaja taikka kiinteistöhoitaja?

kartoittaja varmaan istuu yksinään siellä kolmiomittaustornissa, että ihan sama vaikka tykkää taisteluhelikoptereista kunhan ei niitä työajalla bongaile.
 
Jos haluaa teknisempää tai luonnontieteellisempää hommaa terveydenhuollossa, niin sitten kannattaa opiskella röntgenhoitajaksi tai bioanalyytikoksi.
No jaa, röntgenhoitajana pääsee toki käyttämään röntgen- ja magneettikuvauslaitteita, mutta minulla ei ainakaan ole kyseisestä ammatista mitenkään poikkeuksellisen teknistä/luonnontieteellistä mielikuvaa verrattuna tavalliseen sairaanhoitajaan. En siis itse ole röntgenhoitaja, mutta lähisukulainen on.
 
No jaa, röntgenhoitajana pääsee toki käyttämään röntgen- ja magneettikuvauslaitteita, mutta minulla ei ainakaan ole kyseisestä ammatista mitenkään poikkeuksellisen teknistä/luonnontieteellistä mielikuvaa verrattuna tavalliseen sairaanhoitajaan. En siis itse ole röntgenhoitaja, mutta lähisukulainen on.
Oma kokemukseni on, että TT- ja magneettikuvaukset ja sädehoito ovat melko teknisiä ja fysiikan ymmärrys auttaa noissa. Ei sairaanhoitajilla, jotka potilaita paikalle kärrää, ole oikein mitään hajua mitä ja miksi tapahtuu.
 
Jos haluaa teknisempää tai luonnontieteellisempää hommaa terveydenhuollossa, niin sitten kannattaa opiskella röntgenhoitajaksi tai bioanalyytikoksi.

No jaa, röntgenhoitajana pääsee toki käyttämään röntgen- ja magneettikuvauslaitteita, mutta minulla ei ainakaan ole kyseisestä ammatista mitenkään poikkeuksellisen teknistä/luonnontieteellistä mielikuvaa verrattuna tavalliseen sairaanhoitajaan. En siis itse ole röntgenhoitaja, mutta lähisukulainen on.

Kukaan ei poikkeuksellisen teknisestä ole puhunutkaan. Hyvä röntgenhoitaja tuntee laitteensa ja varjoaineet ja annokset paremmin kuin lähettävä radiologi. Kyllä se mun mielestä teknisempää on, mutta toki tavallinen tasoröntgenhoitaja saattaa pitää työtään rutiininomaisena. Varmasti joku CNC-koneen valvominen on myös.
 
Pari kertaa olen tehnyt ammatinvalintatestin ja ne ovat aina ehdottaneet jotakuinkin omia "unelma-ammatteja". Testi näyttää nykyään hiukan erilaiselta, en tiedä onko vielä toiminnaltaan samanlainen: AVO

Testi aloitetaan klikkaamalla Löydä ammattisi-linkkiä.

Omalla kohdalla ehdotetut ammatit varmasti sopisivat luonteelleni loistavasti, mutta vaatisi usean vuoden lisäkouluttautumisen. Testi ei ainakaan ennen ottanut kantaa palkkaukseen, joten siltä osalta tulokset saattavat jättää toivomisen varaan. Kysymyksillä selvitetään luonteenpiirrettäsi ja suositellaan ammatteja, joissa luultavasti et pitkästyisi kuoliaaksi jne.

Tein ihan mielenkiinnosta testin kun nykyinen työ on jo tovin maistunut puulta, mutta tuon mukaan jatkan mielellään nykyisessä työssä. Kymmenen parhaan joukkoon kun kuului mm. palomestari, rehtori, asianajaja ja baarimestari. Yhtäkään noista en tekisi päivääkään, eikä mielestäni vadtauksetkaan noihin oikein viittaneet.

Aiheeseen, viime keväänä tuli jo haettua yliopistoon, alalle josta ei periaatteessa ole yhtään kokemusta, paitsi kolme omaa lasta. Pääsykokeeseen menin oikeastaan ihan lonkalta, mitä hieman tuli katsottua aiempia pääsykokeita. Jatkokokeeseen pääsy jäi kiinni kahdesta pisteestä ja lisäksi tuloksella olisi päässyt toiseen yliopistoon..

Se motivoi kyllä sen verran että keväällä haku uusiksi ja vähän paremmin valmistautuneena. Vaikka ikää onkin jo 30+ niin silti tuntuu että vaihto kannattaisi, nykyisessä työssä ei eläkeikää tulisi näkemään ehjänä, nyt kun jo alkaa paikat hajoamaan.

Iän myötä alkanut miettimään että ennemmin tekee sitä mistä oikeasti pitää, vaikka palkka olisi pienempi kuin nykyään
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 377
Viestejä
4 536 310
Jäsenet
74 793
Uusin jäsen
Sasu Heikkilä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom