• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Energiakriisi sekä inflaatio 2022 (keskustelua elämisen kustannusten äkillisestä noususta)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mikkos
  • Aloitettu Aloitettu
Iso osa öljylämmittäjistä ei todennäköisesti ole ikinä vaihtamassa pois öljystä. Muuttotappioalueen mörskät asutaan loppuun ja jätetään mätänemään ja siirrytään johonkin kerrostaloon.

Ja vaikka siirrytäänkin enenevissä määrin sähköön, siirrytään myös tehokkaampiin tapoihin. Joku excel-nero voisi laskea, paljonko sähköä vapautuisi käyttöön, kun suorasähkölämmittäjät ottavat lämpöpumppuja käyttöön.
 
OK-talossa ei mene helposti 150-200 kWh päivässä tai 1) talo on todella iso, 2) vuotaa kuin seula. On sitten kumpikin tapaus vaan, niin on peiliin katsomisen paikka. Normaalitalo on kovillakin pakkasillakin alle 100 kWh päivässä.

-35 °C - -45 °C kova pakkanen, niin eihän tuollainen 100 kWh vuorokaudessa riitä mihinkään omakotitalossa. Sehän tekee vain 4,2 kW keskitehon vuorokauden tunneilla.

Mitoitusteho on usein luokkaa kaksi kertaa tuon verran omakotitalossa ja sekin on mitoitettu usein johonkin -26 °C lämpötilaan.

Joku 1980-luvun normaali omakotitalo ja pinta-alaa joku 150 m2, niin väittäisin että kyllä se sellaisen 400 kWh vuorokaudessa tarvii lämmitykseen -45 °C pakkasella.
 
-35 °C - -45 °C kova pakkanen, niin eihän tuollainen 100 kWh vuorokaudessa riitä mihinkään omakotitalossa. Sehän tekee vain 4,2 kW keskitehon vuorokauden tunneilla.

Kunka useasti tuollaisia sitten on ja miten pitkään ne jatkuvat? Nykyisin kylmiä talvia on harvemmin kuin ennen mutta kuitenkin (noita päälle 30C pakkasia vähintään 5pv jaksoja on ollut esim. 1kpl 2011-2012 talvena kestäen 9 pävää, vuonna 1965-1966 on ollut peräti 3kpl pisin kestäen 8 päivää minkä jälkeen joudutaankin menemään vuoteen 1984-1985 jolloin oli 2 kertaa pisimmän kestäessä 8 päivää noin siis Sodankylässä mitaten ja päälle -30C eli hieman vielä tuosta -45C jäädään joten ei sitä ihan "joka vuosi" odoteta. Suomen pakkasennätys taitaa olla -51,5C Kittilan Pokassa tammikuun lopulla 1999 eli viime vuosituhannella mitattuna.
Alhaisimmat mittatulokset on tässä:
Mittaushistorian alhaisimmat lämpötilat Suomessa (Lähde: Ilmatieteen laitos)
Havaintoasema (ajankohta)Lämpötila (°C)
Kittilä Pokka (28.1.1999)–51,5
Kittilä Pokka (27.1.1999)–51,0
Kittilä Pulju (28.1.1999)–50,5
Salla Naruskajärvi (6.1.1985)–50,4
Salla Naruskajärvi (7.1.1985)–50,1
Kittilä Pulju (27.1.1999)–50,0
Inari Väylä (28.1.1999)–49,5
Sodankylä Tähtelä (28.1.1999)–49,5
Salla Naruskajärvi (8.1.1985)–49,2
Sodankylä Vuotso (28.1.1999)–49,0
Inari Nellim (27.1.1999)–49,0
Inari Sevettijärvi (271.1.1999)–49,0
Sodankylä Tähtelä (5.2.1912)–49,0
Jos nyt mietitään realistisesti ei vain ennätystä vaan edes -30C pakkasta vähintään 5pv jaksoa niin ei niitä kovin tiuhaan nähdä:
Tässä hieman tilastoa jos muisti ei riitä...
Vähintään viiden vuorokauden pituiset hyvin kylmät jaksot vuodesta 1961
Kireitten pakkasjaksojen (vähintään 5 vrk) lukumäärä vuodesta 1961 alkaen. Tässä taulukossa käytetyt rajat ovat viisi astetta matalampia kuin tavallisesti käytössä olevat kireän pakkasen rajat.

Helsinki-Vantaa lentoasemaJyväskylä lentoasemaSodankylä Tähtelä
Tmin < -20 °C ja Tka < -15 °CTmin < -25 °C ja Tka < -20 °CTmin < -30 °C ja Tka < -25 °C
talvilkmpisinloppupvmlkmpisinloppupvmlkmpisinloppupvm
1962/1963---1721.12.1516.1.
1965/19662613.2.11314.2.384.2.
1966/1967151.2.161.2.1531.1.
1967/196811319.1.21219.1.1710.1.
1969/19701722.2.------
1973/1974------159.12.
1975/19761518.1.------
1976/1977------1630.12.
1978/1979172.1.281.1.---
1981/1982------11127.12.
1983/1984------161.12.
1984/19852711.2.258.1. ja 18.2.2725.1.
1985/1986------1722.1.
1986/198711215.1.11415.1.1922.1.
1993/1994---155.2.---
1995/19961528.12.1525.12.---
1998/19991510.2.1611.2.3729.1.
2001/2002---162.1.---
2002/2003197.1.1107.1.1731.12.
2005/2006---1523.1.---
2010/20111921.2.11225.2.1618.2.
2011/2012------198.2.
2015/2016---1722.1.---
 
Viimeksi muokattu:
Kunka useasti tuollaisia sitten on ja miten pitkään ne jatkuvat? Nykyisin kylmiä talvia on harvemmin kuin ennen mutta kuitenkin (noita päälle 30C pakkasia vähintään 5pv jaksoja on ollut esim. 1kpl 2011-2012 talvena kestäen 9 pävää, vuonna 1965-1966 on ollut peräti 3kpl pisin kestäen 8 päivää minkä jälkeen joudutaankin menemään vuoteen 1984-1985 jolloin oli 2 kertaa pisimmän kestäessä 8 päivää noin siis Sodankylässä mitaten ja päälle -30C eli hieman vielä tuosta -45C jäädään joten ei sitä ihan "joka vuosi" odoteta. Suomen pakkasennätys taitaa olla -51,5C Kittilan Pokassa tammikuun lopulla 1999 eli viime vuosituhannella mitattuna.


Harvoin ne kovin pitkään tuollaiset pakkasjaksot jatkuvat. Oulussa muistelen olleen viimeksi yli -40 °C pakkasia 25 vuotta sitten talvella 1998. Eikä ne kovin montaa päivää jatkuneet.

Lämmitysjärjestelmä kuitenkin tulee mitoittaa niin, että sitä ei sellaisellakaan pakkasella palellu sisällä, joka toistuu edes kerran viidessä kymmenessä vuodessa.

Itse aiheeseen palatakseni, niin se 100 kWh vuorokaudessa lämmitysenergiankulutusta on alakanttiin kovalla -25 °C pakkasellakin nykyaikaisessakin matalaenergiaomakotitalossa. Keskiteho olisi silloin 4,2 kW. Kyllä sen saa kertoa kahdella normaalissa 1980- ja 1990-luvun omakotitalossa.

Toivotaan ettei sellaisia pakkasia ensi talvena esiinny Suomessa, koska se tulee hyvin kalliiksi sähkölämmitteisissä taloissa asuvilla jos alla on joku 60 senttiä per kWh sopimus tai pörssisähköstä kiskovat yli euron hintaa per kWh siihen aikaan. Sillä ei toki ole mitään merkitystä mitä minä tai muut toivovat kun ne toiveet ei säihin vaikuta vähääkään.
 
Iso osa öljylämmittäjistä ei todennäköisesti ole ikinä vaihtamassa pois öljystä. Muuttotappioalueen mörskät asutaan loppuun ja jätetään mätänemään ja siirrytään johonkin kerrostaloon.
Öljyä on viimevuosina paljon saneerattu, ja olisi enemmänkin jos ei olisi ollut komponentti pulaa.
Tänä loppu kesästä taisi kiire öljystä luopumiseen loppua kertaheitolla.

Ja vaikka siirrytäänkin enenevissä määrin sähköön, siirrytään myös tehokkaampiin tapoihin. Joku excel-nero voisi laskea, paljonko sähköä vapautuisi käyttöön, kun suorasähkölämmittäjät ottavat lämpöpumppuja käyttöön.
Maalämpöä markkinoidaan yhden suhde neljään (lämmitys/vesi), syys-kevät kaudella yhden suhde kolmeen kokonais kulutuksessa ihan toteutunuttakin (siis talouden kokonais kulutus).
Parempaakin voi päästä jos samalla muutakin remppaa. En sano etteikö huonomminkin voisi käydä, mitoitus väärä, ja kohteessa ajetaan verkkoon joka vaatii kuumepaa vettä kuin optimi.

Sitä voi sitten miettiä kumpi olisi edullisempaa, lisätä halvansähköntuotantoa vs viritellä joka mökki energiatehokkaaksi ja huomattavia investointeja lämmitysjärjestelmään.
 
-35 °C - -45 °C kova pakkanen, niin eihän tuollainen 100 kWh vuorokaudessa riitä mihinkään omakotitalossa. Sehän tekee vain 4,2 kW keskitehon vuorokauden tunneilla.

Mitoitusteho on usein luokkaa kaksi kertaa tuon verran omakotitalossa ja sekin on mitoitettu usein johonkin -26 °C lämpötilaan.

Joku 1980-luvun normaali omakotitalo ja pinta-alaa joku 150 m2, niin väittäisin että kyllä se sellaisen 400 kWh vuorokaudessa tarvii lämmitykseen -45 °C pakkasella.
...
Itse aiheeseen palatakseni, niin se 100 kWh vuorokaudessa lämmitysenergiankulutusta on alakanttiin kovalla -25 °C pakkasellakin nykyaikaisessakin matalaenergiaomakotitalossa. Keskiteho olisi silloin 4,2 kW. Kyllä sen saa kertoa kahdella normaalissa 1980- ja 1990-luvun omakotitalossa.
Kun unohdetaan joutavat puheet -45 asteen pakkasista, niin paljonko sinulta löytyy faktaa sanojesi taakse?

200 kWh, saati 400 kWh vuorokaudessa on niin hurja määrä, että talon lisäksi on jotakin muutakin kulutuksen piirissä, kuutioita löytyy tuhottomasti ja sisällä on +28 lämmintä tai sitten on jätetty eristykset ja/tai tiivistykset tekemättä. Toki jos pihasta löytyy iso autotalli, sauna tai jokin varasto huonoilla eristyksillä, saa mittarin juoksemaan. Nyt oli kuitenkin puhe talosta ja jätetään usean tunnin saunomisetkin pois. Ei ihan helposti normaalitaloissa mennä noihin lukemiin.
 
Kun unohdetaan joutavat puheet -45 asteen pakkasista, niin paljonko sinulta löytyy faktaa sanojesi taakse?

200 kWh, saati 400 kWh vuorokaudessa on niin hurja määrä, että talon lisäksi on jotakin muutakin kulutuksen piirissä, kuutioita löytyy tuhottomasti ja sisällä on +28 lämmintä tai sitten on jätetty eristykset ja/tai tiivistykset tekemättä. Toki jos pihasta löytyy iso autotalli, sauna tai jokin varasto huonoilla eristyksillä, saa mittarin juoksemaan. Nyt oli kuitenkin puhe talosta ja jätetään usean tunnin saunomisetkin pois. Ei ihan helposti normaalitaloissa mennä noihin lukemiin.

Sehän "tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho" löytyy jokaisesta energiatodistuksestakin. Googleen kun laitat tuon hakusanoiksi ja haet vaikka maalämpöfoorumilta tai lampöpumppuforumilta, niin voit itse niitä tutkia.

Tyypillisesti se tarvittava lämmityslaitteet teho voi olla esimerkiksi 9 kilowattia. Se kertoo sen millä teholla taloa pitää lämmittää -26C tai -30C tms. "standardipakkasella," että se pysyy lämpimänä ja sisäilma siellä +20C korvilla.

Tuon 9 kilowattia kun kertoo 24 tunnilla, niin saadaan 216 kWh.

Joku vanha talonrötiskö jos on kyseessä, niin se mitoitustehontarve voi olla paljon suurempikin mitä tuo 9 kW.
 
Nyt on jo syyskuussa pihalla ollut vieno puunpolton tuoksu, ilmeisesti naapurustossa on alkanut jo takkojen lämmityskausi. Aika aikaisin tuo on alkanut tänä vuonna. Aiemmin tuon huomasi vain satunnaisesti pakkaskauden aikana.
Itse en ole vielä viitsinyt takkaa sytytellä, mutta pitäisikö sitä nyt vaikka yöpakkasten alettua aktivoitua tuohonkin hommaan.
Vieläkö polttopuita voi jostain ostaa vai käyköhän tänä vuonna niin, että kaikki puut on poltettu jo ennen helmikuun loppua.:rolleyes:
Ilmalämpöpumppuasentajilla pitää kuulemma kiirettä tällä hetkellä. Toivottavasti ilpit on tilattu ajoissa, jos ajatuksena on ollut saada se vielä paikoilleen ennen lämmityskauden alkua.
 
2200 MW on se puute, ei 4000MW. Lisätietoja Fingridiltä, joka järjestelmävastaavana lienee perillä tilanteesta.
En löytänyt tota, mutta löysin
-tosta laskien vuonna 2021 tuotiin sähköenergiaa => 17768000MWh/8760h/vuosi = 2028MWh
tosin tuolloin sitä tuotiin Venäjältäkin ja Olkiluoto 3 kanssa on vieläkin kaikea muuta kuin varma, että toimii.
Mutta joo eikähän se sitten joskus alaihan OK toimia, tosin noi muut on sen verran vanhoja ettei niiden 100% toiminasta voine olla varma edes pakkaskausina.
Öljylämmitystä siirtyy paljon pumppuihin, niin vesi-ilma- kuin maalämpöpumppuihin. Silloin pitää ottaa huomioon hyötysuhde, eikä vääntää suoraan öljyn energiamäärästä sähkötarpeeseen.
Ehkäpä luet viestini uudelleen. Arvelin siinä, että 50-60% tulisi maalämmöllä, mutta se loppu tehdään hyvin pitkälti
tulevaisuudessa sähköllä (kaikki eivät voi korvata öljyä maalämmöllä).
Sähköautot tunnetusti on joustava kuorma ja ne todennäköisesti ovat parhaita tuulivoiman hyödyntäjiä (silloin kun sitä on halvalla runsaasti tarjolla). Ne ovat joustava kuorma myös siksi, että niiden lataushetken voi kellonajan lisäksi ajoittaa myös viikkotasolla. Kovan, pitkän ja tuulettoman pakkasjakson aikana sähköautot aiheuttavat sähköjärjestelmälle lisäkuormitusta.
Niin se tuuleton aika ja pakkanen (muuten ne sähköautotkin kuluttavat pakkasella enemmän) ja se on se ajankohta missä meille ne kalleimmat? ja välttämättömimmät lisäsähkön tarpeet ovat.
OK-talossa ei mene helposti 150-200 kWh päivässä tai 1) talo on todella iso, 2) vuotaa kuin seula. On sitten kumpikin tapaus vaan, niin on peiliin katsomisen paikka. Normaalitalo on kovillakin pakkasillakin alle 100 kWh päivässä.
Aivan varmasti menee (Toki ei kaikkissa taloissa), kun ulkona on 30 astetta pakkasta (Lapissa taitaa olla ylikin), Meillä on vielä todella vähän niitä matalaenergiataloja. Eikä niitä maalämpöpumppujakaan ole vielä enemmistönä? OK-taloistamme.

Minusta on täysin selvää, että (vihreäthän pyrkivät siihen, että energia tulee seinästä) sähkön tarpeemme lisääntyy eikä vähene tulevina vuosinakin sekä, että tarvitsemme sitä säätöenergiaa kovien pakkaskausien lisäksi. Ehkä vielä niitä
säästötoimiakin pahimpina aikoina. Pelkästään tuulivoiman lisäämisellä tuskin pärjäämme, sen varaan jos jää tulee monelle kovilla pakkasilla kylmä.
 
Sehän "tarvittava lämmityslaitteen lämmitysteho" löytyy jokaisesta energiatodistuksestakin. Googleen kun laitat tuon hakusanoiksi ja haet vaikka maalämpöfoorumilta tai lampöpumppuforumilta, niin voit itse niitä tutkia.

Tyypillisesti se tarvittava lämmityslaitteet teho voi olla esimerkiksi 9 kilowattia. Se kertoo sen millä teholla taloa pitää lämmittää -26C tai -30C tms. "standardipakkasella," että se pysyy lämpimänä ja sisäilma siellä +20C korvilla.

Tuon 9 kilowattia kun kertoo 24 tunnilla, niin saadaan 216 kWh.

Joku vanha talonrötiskö jos on kyseessä, niin se mitoitustehontarve voi olla paljon suurempikin mitä tuo 9 kW.
Eipä käsitellä mitoitustarpeita vaan puhutaan käytännön kulutuksesta. Onko sinulla tuttavapiirissäsi normaalien omakotitalojen omistajia? Sanotaan nyt 120-150m2, niin suora sähkö kuin maalämpö / ilmalämpö ja eri ikäisinä. Unohdetaan ne autotallit ja lämmitetyt piharakennukset. Keskitytään omakotitaloon.

Kysy sitten heiltä esimerkkeinä vuorokausikulutukset 8.12.2021, 21.1.2019 ja 7.1.2016.

200 kWh voi mennä vuorokaudessa ja ylikin, mutta neliöitäkin löytyy sitten reippaasti tai lämmitys huomattavan isolla tai uima-allas tai autotalli tai kerta kaikkiaan sellainen talo, jolle olisi pitänyt tehdä remppa tai purku jo kauan sitten.

Jo yli kymmenen vuotta on tunti- ja vuorokausisarjat saanut kätevästi verkkoyhtiön sivuilta.
 
Eipä käsitellä mitoitustarpeita vaan puhutaan käytännön kulutuksesta. Onko sinulla tuttavapiirissäsi normaalien omakotitalojen omistajia? Sanotaan nyt 120-150m2, niin suora sähkö kuin maalämpö / ilmalämpö ja eri ikäisinä. Unohdetaan ne autotallit ja lämmitetyt piharakennukset. Keskitytään omakotitaloon.

Kysy sitten heiltä esimerkkeinä vuorokausikulutukset 8.12.2021, 21.1.2019 ja 7.1.2016.

200 kWh voi mennä vuorokaudessa ja ylikin, mutta neliöitäkin löytyy sitten reippaasti tai lämmitys huomattavan isolla tai uima-allas tai autotalli tai kerta kaikkiaan sellainen talo, jolle olisi pitänyt tehdä remppa tai purku jo kauan sitten.

Jo yli kymmenen vuotta on tunti- ja vuorokausisarjat saanut kätevästi verkkoyhtiön sivuilta.
Meillä on niin monenkuntoisia taloja ja niissä asuu ihan oikeita ihmisiä perheineen, joista moni on erittäin huolissaan onko varaa pitää talo lämpimänä. Ikävintähän on että niissä asuu ne vähemmän varoissaan olevat (oisko syy siihen ettei ole korjattu). Valitettavan usein heillä on vielä vanhat jää/pakastin liedet jne eli se käyttösähkökin voi olla 20-30kWh vuorokausi.

Ei tämä energiapula koske varakkaita kuin korkeintaan hetken (jos on pakko säästää, hekin joutuvat sen uhriksi).
Muut ovat sitten huolissaan miten pärjäävät ja heitä on paljon.
 
En löytänyt tota, mutta löysin
-tosta laskien vuonna 2021 tuotiin sähköenergiaa => 17768000MWh/8760h/vuosi = 2028MWh
tosin tuolloin sitä tuotiin Venäjältäkin ja Olkiluoto 3 kanssa on vieläkin kaikea muuta kuin varma, että toimii.
Mutta joo eikähän se sitten joskus alaihan OK toimia, tosin noi muut on sen verran vanhoja ettei niiden 100% toiminasta voine olla varma edes pakkaskausina.

Ehkäpä luet viestini uudelleen. Arvelin siinä, että 50-60% tulisi maalämmöllä, mutta se loppu tehdään hyvin pitkälti
tulevaisuudessa sähköllä (kaikki eivät voi korvata öljyä maalämmöllä).

Niin se tuuleton aika ja pakkanen (muuten ne sähköautotkin kuluttavat pakkasella enemmän) ja se on se ajankohta missä meille ne kalleimmat? ja välttämättömimmät lisäsähkön tarpeet ovat.

Aivan varmasti menee (Toki ei kaikkissa taloissa), kun ulkona on 30 astetta pakkasta (Lapissa taitaa olla ylikin), Meillä on vielä todella vähän niitä matalaenergiataloja. Eikä niitä maalämpöpumppujakaan ole vielä enemmistönä? OK-taloistamme.

Minusta on täysin selvää, että (vihreäthän pyrkivät siihen, että energia tulee seinästä) sähkön tarpeemme lisääntyy eikä vähene tulevina vuosinakin sekä, että tarvitsemme sitä säätöenergiaa kovien pakkaskausien lisäksi. Ehkä vielä niitä
säästötoimiakin pahimpina aikoina. Pelkästään tuulivoiman lisäämisellä tuskin pärjäämme, sen varaan jos jää tulee monelle kovilla pakkasilla kylmä.
Niin. Loviisan ja Olkiluodon 1&2 yksiköt ovat maailman luotettavimpia ydinvoimayksiköitä.

Tästä voi vilkaista tarkemmin tuontitarpeesta: Fingrid päivitti arvion sähkön riittävyydestä tulevana talvena: Muutoksia tehoreservissä ja tuonnin saatavuudessa

Öljyn korvaaminen suoralla sähköllä nyt on vain todella typerää. Joko vesi-ilma-lämpöpumppu tai sitten pelkkä ilmalämpöpumppu, jos maalämpö ei käy. Öljyn luovuttama lämpöteho ei ole sama asia kuin lämpöpumpun ottama sähköteho vaan hyötysuhde on parempi. Varmaan puhuttiin samasta asiasta?

Kerran aivan varmasti helposti menee normaalitalossa 150-200 kWh kovilla pakkasilla, niin tähän toivoisin jonkinlaista faktaa. Pidän kovana pakkasena 20-30 pakkasasteen väliä. Kuten Taneli jo edellä osoitti, alle 30 pakkaset ovat kovin harvinaisia.

Edit:
Meillä on niin monenkuntoisia taloja ja niissä asuu ihan oikeita ihmisiä perheineen, joista moni on erittäin huolissaan onko varaa pitää talo lämpimänä. Ikävintähän on että niissä asuu ne vähemmän varoissaan olevat (oisko syy siihen ettei ole korjattu). Valitettavan usein heillä on vielä vanhat jää/pakastin liedet jne eli se käyttösähkökin voi olla 20-30kWh vuorokausi.

Ei tämä energiapula koske varakkaita kuin korkeintaan hetken (jos on pakko säästää, hekin joutuvat sen uhriksi).
Muut ovat sitten huolissaan miten pärjäävät ja heitä on paljon.
Aivan samaa mieltä, että kustannusten nousu on hyvin huolestuttava monelle taloudelle ja perheelle. Paras olisi, kun sähkön hinta tasaantuisi kiireen vilkkaa.

Silti hämmästelen, millaisessa vähävaraisen omistamassa talossa saa kulumaan satoja kilowattitunteja vuorokaudessa sähköä? Joko se on iso ja sellaista ei olisi pitänyt alun alkaenkaan ostaa tai sitten on tietoisesti ostettu heikkoeristeinen talo ja luotettu halpaan sähkön hintaan. Tai sitten on vain törsätty sähköä.

Tulee mieleen vertaus 20 litraa satasella kuluttavaan jenkkirautaan, jonka omistaja on hädissään polttoaineen hinnan noususta.

Ymmärtääkseni aika monessa vanhemmassa ja huonoeristeisessä talossa on kuitenkin tulisija, jonka avulla pääsee kustannuksissa hieman alaspäin.
 
Viimeksi muokattu:
Niin. Loviisan ja Olkiluodon 1&2 yksiköt ovat maailman luotettavimpia ydinvoimayksiköitä.
Niinhän ne kaikki kunnes rikkoutuvat ja se päivä on huomenna päivää lähempänä.
Katsellaan tota sitten talvella, jos niitä kovia pakkasjaksoja tulee ja kuinka laajalle alueelle samaan aikaan.
Öljyn korvaaminen suoralla sähköllä nyt on vain todella typerää. Joko vesi-ilma-lämpöpumppu tai sitten pelkkä ilmalämpöpumppu, jos maalämpö ei käy. Öljyn luovuttama lämpöteho ei ole sama asia kuin lämpöpumpun ottama sähköteho vaan hyötysuhde on parempi. Varmaan puhuttiin samasta asiasta?
Joo siksi sanoinkin vain 50-60 % mutta se lämmön teko maalämpöpumpullakin vaatii sähköä. Olemme todella pahasti sähköstä riippuvaisia. Ja jos vihreät saisivat päättää luultavasti ne puu-takatkin poistettaisiin.
Mitää terrorismin mahdollisuuttahan ei edes mietitä? sähköenergian saannin kannalta.
Kerran aivan varmasti helposti menee normaalitalossa 150-200 kWh kovilla pakkasilla, niin tähän toivoisin jonkinlaista faktaa. Pidän kovana pakkasena 20-30 pakkasasteen väliä. Kuten Taneli jo edellä osoitti, alle 30 pakkaset ovat kovin harvinaisia.
Se mikä on kenenkin mielestä normaalitalo ollee veteen piirretty viiva. Kuten @Lucas mainitsi noita maalämpöpumppuja mitoitetaan 9kWh mukaan jotkut jopa 12-16kWh.
Kun sulla on se 30 alle (tarkoitit ehkä 20-30 asteen väliä?) tai hivenen ylikin oleva pakkanen, ei se paljon lohduta, jos talo on 15-asteinen tai alle kun ei voikkaan laittaa sitä lisävastusta "kattilassa/lämpöpumpussa" päälle. Kovaa sähkölaskua pelätessään.

Noita maalämpöpumppuja myytiin paljon alitehoisena (halvempi hankintahinta), koska se kova pakkaskausi on kuulemma niin lyhyt, että voi silloin sähköllä paikata puutteen.
Silti hämmästelen, millaisessa vähävaraisen omistamassa talossa saa kulumaan satoja kilowattitunteja vuorokaudessa sähköä? Joko se on iso ja sellaista ei olisi pitänyt alun alkaenkaan ostaa tai sitten on tietoisesti ostettu heikkoeristeinen talo ja luotettu halpaan sähkön hintaan. Tai sitten on vain törsätty sähköä.
Kuten jo sanoin meillä on monenlaisia taloja kooltaan, kunnoltaan ja eristykseltää. Energian hinta on ollut kohtuu järkevällä tasolla, paitsi nyt.
Oletko tullut miettineeksi, että nyt kun olet varoissasi voikin käydä niin, että 20-vuoden päästä et enää olekaan niin hyväpalkkaisessa hommassa vaikka "luulit" työpaikkaa ikuiseksi. Tai huomaat eläkeelle päästessäsi, että tulot tippuivat 50% ja hinnat lähtivät rajuun nousuun.

Noin on käynyt monelle ja OK-talot tehdään (kun sitä rahaa näytti olevan) usein sellaisiksi ettei enää tarvitseisi vaihtaa, kuin aivan viimeisinä vuosinaan. Nyt kun energia on poliittisin päätöksin tehty järjettömän kalliiksi, ei se talon myyntikään kaikille ole käynnön vaihtoehto. Ostohalukkuuden vähetessä epävarman taloudellisen tulevaisuuden takia.

Joo puuta varmasti palaa, mutta sekään ei ole ilmaista eikä kaikilla ole edes lämmitykseen sopivaa varaavaa takkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä käsitellä mitoitustarpeita vaan puhutaan käytännön kulutuksesta. Onko sinulla tuttavapiirissäsi normaalien omakotitalojen omistajia? Sanotaan nyt 120-150m2, niin suora sähkö kuin maalämpö / ilmalämpö ja eri ikäisinä. Unohdetaan ne autotallit ja lämmitetyt piharakennukset. Keskitytään omakotitaloon.

Kysy sitten heiltä esimerkkeinä vuorokausikulutukset 8.12.2021, 21.1.2019 ja 7.1.2016.

200 kWh voi mennä vuorokaudessa ja ylikin, mutta neliöitäkin löytyy sitten reippaasti tai lämmitys huomattavan isolla tai uima-allas tai autotalli tai kerta kaikkiaan sellainen talo, jolle olisi pitänyt tehdä remppa tai purku jo kauan sitten.

Tuttavapiiristä löytyy monenlaisia omakotitalojakin. Osa lähes "suomalaisen normin passiivitaloja" ja vielä maalämmöllä 8000 kWh vuosisähkökulutuksella ja sitten yli 350 neliöisiä 1970-luvun kivitaloja mallia "aika ennen öljykriisiä". Sitten jotain rintamamiestaloja yli 35000 kWh vuosisähkökulutuksella.

En todellakaan viitsi alkaa kysellä varsinkaan tällaisena aikana noiden isompiruokaisten talojen omistajilta paljonko sähköä mennyt sinä ja sinä päivänä varsinkaan, jos talo lämpenee vielä sähköllä, kun on hyvin arka paikka nyt muutenkin se ja osa valitellut muutenkin sitä että saa nähdä miten selviää tulevan talven sähkölaskuista ja näkee jo muutenkin että ketuttaa se.

Täällä on tällainen karkea kaava, miten huipputehontarve määritellään:



"Laskennallinen tehon tarve määrittelee lämmitettävän kohteen vaatiman lämmitysjärjestelmän kokoluokan. Tavallinen asuinrakennus vaatii lämmitykseensä tehoa keskimäärin 20-30 wattia/rakennuskuutiometri (W/rm3). Oikea mitoitus ja tehon tarpeen määritys on hyvin toimivan lämmitysjärjestelmän perusta, mikä säästää turhilta investoinneilta ja varmistaa laitoksen moitteettoman toiminnan."​

Meillä on niin monenkuntoisia taloja ja niissä asuu ihan oikeita ihmisiä perheineen, joista moni on erittäin huolissaan onko varaa pitää talo lämpimänä. Ikävintähän on että niissä asuu ne vähemmän varoissaan olevat (oisko syy siihen ettei ole korjattu). Valitettavan usein heillä on vielä vanhat jää/pakastin liedet jne eli se käyttösähkökin voi olla 20-30kWh vuorokausi.

Ei tämä energiapula koske varakkaita kuin korkeintaan hetken (jos on pakko säästää, hekin joutuvat sen uhriksi).
Muut ovat sitten huolissaan miten pärjäävät ja heitä on paljon.

Käyttösähkö mikä kuluu esimerkiksi noihin kylmäkalusteisiin, liesiin, valaistukseen yms. on onneksi suoraan pois talon muusta lämmitystarpeesta.

Se on ihan oikeasti ongelma, että monella ei ole varaa lämmittää taloa nykyisillä sähkönhinnoilla. Esimerkiksi jos sähköä kuluu 25.000 kWh vuodessa ja sähkösopimuksen mukaan sähkö maksaa 60 senttiä per kWh siirtomaksuineen, niin se tekee 15 tuhatta euroa vuodessa. Se on paljon se. Ja sähköä voi kulua vielä enemmänkin ja hinta olla ensi talvena vielä kovempi kuin tuo 60 senttiä per kWh.

Osalla taas koko sähkön hintakriisi ei tunnu missään kun vanhat sopimukset on voimassa vielä toista vuotta ja sähkö maksaa jonkun 5-6 senttiä per kWh plus siirtomaksut ja sähköverot eikä niin tiukoilla taloudellisesti ole. Lähipiiristäkin yksi tilasi toisen ilmalämpöpumpun ja pientä lisäeristystä kun sähköä kuluu alle 13 tuhatta kWh vuodessa ja on vielä pitkään halpa sähkösopimus voimassa, mutta halusi varautua jo etukäteen sähkön hinnan mahdolliseen nousuun 2024 vuonna. Toinen taas tilasi 15 tuhannen kWh:n vuosikulutuksella maalämmön kun tilanne on suunnilleen samanlainen ja saikin sen muutaman kuukauden päähän. Muistaakseni porauksen saa tämän vuoden puolelle ja tälle vuodelle siitä ne kotitalousvähennykset ja muut asennukset sitten ensi vuoden puolelle ja sen kotitalousvähennykset ensi vuodelle.

Sitten taas osalla on julkisuudessa olleiden tietojen perusteella niin tiukkaa, että ovat hädissään jo siitä että mistä saisivat rahaa polttopuun ostoon jottei tarvisi sikahintaista sähköä ostaa niin paljoa. Tunnen kyllä itsekkin ihmisiä joilla on niin tiukkaa, mutta onneksi asuvat maaseudulla ja poltettavaa rankaa riittää kunhan vain oma kunto antaa myöten puusavottaan.

Eli ei mene tässä sähkön hintakriisissäkään nallakarkit tasan. Osa selvinnyt kuiville sähkön hintakriisissä jo sillä kun sattuneet tekemään vuosi sitten jonkun 3 vuotta voimassa olevan 4 senttiä per kWh sopimuksen. Osa taas tehnyt vuoden sopimuksen vaikka viime marraskuussa ja nyt pitää sitten ottaa himskatin kallis uusi sopimus. Osa taas tehnyt hyvän sopimuksen, mutta sähkönmyyjä kaatunut alta konkurssiin. Eli ihan tuuripeliä tuo on ollut pääasiassa.
 
Meillä energialuokkaa A2013 oleva maalämpötalo imee verkosta reilun 20 asteen pakkasilla nm 60-65 kW/h. COP lienee ainakin yli 3, eikä talo ole edes 200 neliöä. Suoralla sähköllä 200 kWh/vrk menee ihan heittämällä isossa vanhemmassa talossa, varsinkin jos ei ole ilppejä nurkissa.
 
Meillä energialuokkaa A2013 oleva maalämpötalo imee verkosta reilun 20 asteen pakkasilla nm 60-65 kW/h.
Paljonko vuorokaudessa, vai tarkoittaako tuo 60-65kWh/vuorokausi
Suoralla sähköllä 200 kWh/vrk menee ihan heittämällä isossa vanhemmassa talossa, varsinkin jos ei ole ilppejä nurkissa.
Jos haetaan jonkin random paikakkakunnan piikki kulutusta 50 vuoden historialla ja lämmöt korkealla niin varmasti isoja löytyy.
Mutta jos käytetään sitä aiempaa Hämeenlinna tasoa, niin kuullostaa aika isolta jos kylmimpinä talvikuukausina menee kk tasolla yli 5000Kw/h, se toki tarkoittaa että piikki vuorokausina 200 paukkuu.

Tulevana talvena osa tiputtaa lämpöjä, vähentää kireimmillä hetkillä tuuletusta, osa ajoittaa kulutusta ohi valtakunnallisten kulutuspiikkeja. Riippuen rakennuksen materiaaleista, ilmanvaihdosta tiiveydestä niin se suorasähkölämmityskin ei tarkoita etteikö sitä lämpöä siltivoisi varautu rakenteisiin. Kannattaa toki jättää se pelivara sähkökatkoja varten.

Jos lämmitystehot jotenkin mitoitettu tontille, niin tehoa on niin paljon että sillä pystyy pakkasillakin lämpötilaa nostaa. Tai no jokin maalämpö voi olla mitoitettu niin että suoralla sähköllä loput.

Edit:
Tämä taisi lähteä siitä liikkeelle onko meillä omavaraista tuotanto piikki kysynnälle, ja tuotantomuoto kritiikkiä, siinä ILP, Maalämpö jne. ovat vähän haasteellisia koska kireillä pakkasilla niiden muotojen sähköntarve pomsahtaa ja kun ovat osittain korvanneet sähköntuotantoa joissa sähköntuotanto lisääntyy pakkasilla.

Jos tulee tilanne että tuotanto ja tuonti ei riitä tyydyttään kulutusta, niin on sitä varavoimaa, sillä ei väliä maksaako se vitosen vai kympin, rinnalla on myös sopimus/"vapaahtoisia" kulutusleikkauksia, sen jälkeen vasta ne pakkoleikkaukset. Haja-astus alueilla talouksia joille sähkökatkot ei ole mikään vieras juttu, heidän kokemuksiin verrattuna jokin hallittu sähkökatko kevyttä. Taajamissa, kaupunki keskuksissa sitten olisivat tiukempia kokemuksia. Tosin jotkin verkkoyhtiöt ovat kertoneet suunnitelmista niin että välttelevät alueensa keskuksia.
 
Viimeksi muokattu:
siinä ILP, Maalämpö jne. ovat vähän haasteellisia koska kireillä pakkasilla niiden muotojen sähköntarve pomsahtaa ja kun ovat osittain korvanneet sähköntuotantoa joissa sähköntuotanto lisääntyy pakkasilla.

Toisaalta tuo on ollut ja on jokaisen tuollaisen ostavalla (ainakin maalämmössä) ns. oma valinta. Meille luvattiin että jos kestää päälle viikon -28C pakkasta niin tarvetta on laittaa lisäsähköä päälle. Pirkanmaan kohdalla tuo on mahdollista ja toki joskus toteutunut, mutta harvemmin. Eli päätimme jotta 750m kaivon syvyyttä riittää (suositus 600m).

Jos nyt tulee useita vuosia peräkkäin jopa kuukausien -30C+ pakkasjaksoja Pirkanmaan alueelle myönnän, tuli valittua väärä kortti ja tehtyä ns. tyhmästi. Mutta jos (kuten epäilen) näin ei tule käymään eikä edes tuota viikon -28C pakkasjaksoa tule tässä muutamaan vuoteen (voi ottaa talteen ja tulla ilkkumaan) päätös ettei makseta extraa siitä että oltaisiin saatu esim. -30C viikon pakkaset eikä tarvisi sähköllä lämmittää lisää olisi ollut ns. kaivoon heitettyä rahaa.

Eli on hyvä varautua moneen asiaan, mutta jos pahin tapahtuu ja esim. se ydintalvi tulee mikä kestää vuosikymmeniä jos ei satoja kun Venäjä pommittaa Ukrainaa ydinaseilla, sitten USA (NATO) yhtyy leikkiin jne.. en usko että ihan ensimmäisenä huoli maalämpökaivon syvyydestä tulee itselle mieleen.

Toki nyt taitaa Tokmannilla olla 5kpl nötköttiä tarjouksessa 10€ joten sitä voisi hankkia ja varautua pidempään sähkökatkokseen talvella, eli ruokaa mikä säilyy ja mitä voi syödä kylmänäkin...
 
Toisaalta tuo on ollut ja on jokaisen tuollaisen ostavalla (ainakin maalämmössä) ns. oma valinta. Meille luvattiin että jos kestää päälle viikon -28C pakkasta niin tarvetta on laittaa lisäsähköä päälle. Pirkanmaan kohdalla tuo on mahdollista ja toki joskus toteutunut, mutta harvemmin. Eli päätimme jotta 750m kaivon syvyyttä riittää (suositus 600m).

Miehekäs määrä kaivosyvyyttä yhdessä tai useammassa kaivossa yhteensä.

Omakotitalo vai rivitalo? Paljonko tuollainen kulutti lämmitykseen ennen maalämpöä ja paljonko kuluttaa nykyään vuodessa?
 
Omakotitalo vai rivitalo? Paljonko tuollainen kulutti lämmitykseen ennen maalämpöä ja paljonko kuluttaa nykyään vuodessa?

Rivitalo, työ tehty nyt kesällä joten vielä ei ole muutoksia tullut vastikkeeseen. Tässä tietoja talosta ja kulutuksesta:
- Lämmitettävät kuutiot; 2900
- Kerrokset: 1
- Lämmitysmuoto: Öljy
- Kulutus: 14 000
- Tehontarve (KW): 33
- Käyttöveden mitoitus (hlö / ltr / vrk ): 25

Täällä oli lämmitysmuotona: vesikeskuslämmitys + lämmönlähteenä: kevyt polttoöljy.
Oma arvioni on (varmaan marraskuun yhtiökokouksessa saa tarkemman tiedon ja laskua) että projektin hinnaksi tulee noin 4 000- 4 500€ (kiitos ARA:n energia-avustuksen) heti maksaen tai ehkä 1000-1500€ enemmän jos jonkun 5-10 vuotta tuota alkaisi lainana lyhentämään (mitä en halua tehdä, varsinkin kun nyt on täysin mahdollista että tapahtuu samaa kuin noin 10v sitten kun lainamarginaalit nousivat pankkien yksipuolisella ilmoituksella Kirje pankilta: taloyhtiönne lainamarginaali nousee 700 prosenttia ).

Vielä ei (tietenkään) ole vastikkeeseen vaikuttanut mutta otaksun että 2023 kesällä osaa jo sanoa paljonko tulee eroa vuosikulutuksessa. Tietysti kevyen polttoöljyn hinta vaihteli(vaihtelee) vuosittain mutta kuitenkin uskon että vastiketta saadaan alaspäin.

Tuohon kilpailutukseen otettiin tietysti mukaan myös jatkotoimenpiteitä:
" Lisäksi urakkasopimuksessa on sovittu 5 v huoltosopimus (kohteen etävalvonta ja etäohjaus, lämmitysjärjestelmän vuosihuolto 1 krt/vuosi, hälytysten ohjaus sovitulle huoltohenkilölle, vuosiraportointi) "
 
Rivitalo, työ tehty nyt kesällä joten vielä ei ole muutoksia tullut vastikkeeseen. Tässä tietoja talosta ja kulutuksesta:
- Lämmitettävät kuutiot; 2900
- Kerrokset: 1
- Lämmitysmuoto: Öljy
- Kulutus: 14 000
- Tehontarve (KW): 33
- Käyttöveden mitoitus (hlö / ltr / vrk ): 25

Polttoöljyn lämpöarvo on noin 10 kWh/litra.

Eli tuo 14.000 litraa öljyä vastaa noin 140 tuhatta kWh sähköä lämmityksessä.

Maalämmön COP kerroin on noin 3 jos talossa on seinillä vesipatterit ja luokkaa 4 jos talossa on haaleampaa vettä kaipaavat lattialämmitysputket.

Eli COP kertoimella kolme maalämpöpumppu tarvisi noin 47 tuhatta kWh vuodessa sähköä tuossa kohteessa.

Siitähän voi vähän laskeskella suuruusluokkia sille miten paljon se sähkö maksaa ja sitten vertailla mitä se 14 kuutiometriä öljyä olisi kustantanut.

Toki se kulutus selviää laskelmia paremmin sitten kun pari talvea on takana maalämmöllä ja taloyhtiön kulutustiedoista katsoo toteutuneet sähkönkulutukset. Parin edeltävän vuoden sähkönkulutukset jos taloyhtiöltä katsoo ennen maalämpöpumppua, niin saa laskettua sen maalämpöpumpun sähkönkulutuksen siitä jos sille pumpulle ei ole omaa sähkönkulutusmittaria.
 
Polttoöljyn lämpöarvo on noin 10 kWh/litra.

Eli tuo 14.000 litraa öljyä vastaa noin 140 tuhatta kWh sähköä lämmityksessä.
Tässä ilmeisesti se lokiikka että sähkölämmityksen hyötysuhde samalla tontilla kuin öljylämmityksen hyötysuhde.

Hyvässä , huelletussa ja tikissä olevassa öljy vertauksessa varmaan ihan hyvä oletus. Ja parempi ynnäillä ns varman päälle.



Toki se kulutus selviää laskelmia paremmin sitten kun pari talvea on takana maalämmöllä ja taloyhtiön kulutustiedoista katsoo toteutuneet sähkönkulutukset. Parin edeltävän vuoden sähkönkulutukset jos taloyhtiöltä katsoo ennen maalämpöpumppua, niin saa laskettua sen maalämpöpumpun sähkönkulutuksen siitä jos sille pumpulle ei ole omaa sähkönkulutusmittaria.
Ja sitä sitten voi miettiä minkä eduksi laskee samassa yhteydessä tehdyt muut optimoinnit.
Vain pintaraapaisua nähneenä kuvittelen että nykyään laitteissa on mittaukset eriasioille ja logitusta, toki ne sähkölaitoksen mittaukset kannattaa siltikin rinnalla silmäillä. Vaikka rempan yhteydessä olisi muutakin touhuttu.
 
maalämpö ok.talo veroja maksetaan 380 m2 (kiinteistövero) asuin pintaala 280 m2 lämmitys + lämminkäyttövesi maksoi edellisen vuoden (08. -21 - 08. -22) noin 450€ sähkön hinta noin 15centiä / kw (toistaiseksi)

280 m2 lämmintä neliötä ja sähköä meni maalämmöllä vain 3000 kWh/v? Vaikka olisi lattilämmitys ja 4 cop, niin miten noin vähällä selviää?
 
Tässä ilmeisesti se lokiikka että sähkölämmityksen hyötysuhde samalla tontilla kuin öljylämmityksen hyötysuhde.

Hyvässä , huelletussa ja tikissä olevassa öljy vertauksessa varmaan ihan hyvä oletus. Ja parempi ynnäillä ns varman päälle.

Voihan sitä halutessaan laskea mukaan öljynpolttimen hyötysuhdetta, öljynpolttimen sähkönkulutusta ja huomioda lämmitystarvelukua mikä ollut ja niin edelleen, mutta ei taida olla järkeä jos yrittää vain suuruusluokat laskea öljylämmityksen ja maalämmön "polttoaineiden kulutuksille".

Tarkemmin kulutukset selviävät muutamassa vuodessa niistä toteutuneista kulutuksista jälkeenpäin.

Hintoja lienee aika mahdoton laskea etukäteen kun pitäisi olla selvinnäkijä, että tietäisi öljyn ja sähkön markkinahinnat tuleviksi vuosiksi ja niiden verotukset.
 
viimeisen 12 vuoden keski kulutus per vuosi noin 4500 kw

tosta lukemasta jäänyt käyttövesi pois noin 1000 kw/h per vuosi eli 3000 kwh + 1000kwh = 4000kwh x 0.15 € eli 600 € vuosi ja kokonais sähkön kulutus 2021 12600 kwh vuosi vaihtelua ollut 12 v. 9000 -12500 välillä per vuosi
Tuntuu kyllä todella pieneltä jos noin isossa talossa vain 4000kWh lämmitykseen. Ellet lämmitä taloasi samaan aikaan jolloin muulla tavalla esim. puulla. Tai talosi on ns. matalaenergiatalo
Enkä oikein ymmärtänyt tota tarkennustasi; V.2021 meni kuitenkin sähköä 12600kWh?
Aika kova kulutus muuhun toimintaan. Mutta se kokonaissähkön kulutus on se mistä olen huolissani ja varsinkin sen hinnan järkyttävästä suuruudesta.

Käyttösähkö mikä kuluu esimerkiksi noihin kylmäkalusteisiin, liesiin, valaistukseen yms. on onneksi suoraan pois talon muusta lämmitystarpeesta.
Onneksi menee talvella, mutta kesällä ei ja kiinteähintaisilla tai nyt toistaiseksi voimassa olevilla
nekin nostavat niitä vähatuloisen kuluja.

Paljonko vuorokaudessa, vai tarkoittaako tuo 60-65kWh/vuorokausi
Mä ymmärrän ton niin, että imee tunnissa ton, mutta kuinka monta tuntia vuorokaudessa sen tekee ei tule tässä ilmi.
Jos haetaan jonkin random paikakkakunnan piikki kulutusta 50 vuoden historialla ja lämmöt korkealla niin varmasti isoja löytyy.
Mutta jos käytetään sitä aiempaa Hämeenlinna tasoa, niin kuullostaa aika isolta jos kylmimpinä talvikuukausina menee kk tasolla yli 5000Kw/h, se toki tarkoittaa että piikki vuorokausina 200 paukkuu.
Hämeenlinna on vielä aika etelässä ja meillä asuu todella paljon henkilöitä pohjoisempana
Tulevana talvena osa tiputtaa lämpöjä, vähentää kireimmillä hetkillä tuuletusta, osa ajoittaa kulutusta ohi valtakunnallisten kulutuspiikkeja. Riippuen rakennuksen materiaaleista, ilmanvaihdosta tiiveydestä niin se suorasähkölämmityskin ei tarkoita etteikö sitä lämpöä siltivoisi varautu rakenteisiin. Kannattaa toki jättää se pelivara sähkökatkoja varten.
Laskin tossa äsken, että huomioiden kaikki valtion antamat palautukset ja alv. veron alennukset. 15000kWh /4 kk aikana ja loput 10000kWh 8kk aikana ja energian hinta 18,72.

=> Keskimäärin menee n. 650 €/kk (jokaisena vuoden kuukautena )tai yli jos kovat siirtomaksut.
Ton lisäksi tulee vakuutukset, vesimaksut, jätemaksut + kiinteistövero, joka etelässä voi olla yli 1000€.
Ja toi vain siis 25000kWh kokonaiskulutuksella (sis. käyttösähkönkin) ja "vain" 18,72 ilman alv. energiahinnalla.
Sitten kun mietit, että niissä taloissa asuu henkilöitä, joiden tulot eivät riitä edes nyt kunnolla elämäsisestä aiheutuviin kuluihin tai niihin korjausremontteihin.

Jos lämmitystehot jotenkin mitoitettu tontille, niin tehoa on niin paljon että sillä pystyy pakkasillakin lämpötilaa nostaa. Tai no jokin maalämpö voi olla mitoitettu niin että suoralla sähköllä loput.
Jos puhut maalämmöstä, voi myös käydä niin, että alimitoitetut kaivot jäätyvät. Ja mitä enemmän sieltä tehoa otetaan sitä enemmän sitä sähköäkin tarvitaan
Edit:
Tämä taisi lähteä siitä liikkeelle onko meillä omavaraista tuotanto piikki kysynnälle, ja tuotantomuoto kritiikkiä, siinä ILP, Maalämpö jne. ovat vähän haasteellisia koska kireillä pakkasilla niiden muotojen sähköntarve pomsahtaa ja kun ovat osittain korvanneet sähköntuotantoa joissa sähköntuotanto lisääntyy pakkasilla.
Niin ja meillä ei ole sitä omaa tuotantoa tarpeeksi, tossa aiemmin Fingrid arviossa että puute on muistaakseni n. 2100MWh oli otettu huomioon se että Olkiluoto 3 toimii. Ja pyritty arvioimaan tuulettomien päivien vaiktutus tuulivoiman tuottoon.
Siinä taisi olla että meille voidaan tuoda 1,1+1,1+1=3,2MWh, mutta se on sitten aivan eri asia.
onko Ruotsalaisillakaan varaa laittaa toto 2,2MWh tai etelästä tuoda tota 1MWh.
Veikkaan ettei tota Venäjän vastapakotteiden aiheiuttamaa kaasupulaa ihan heiti saada oikaistua
eli Viekö Viro eurooppaan vai Suomeen jää nähtäväksi.

Sitten voi kysellä vielä toimivatko voimalat 100% teholla Suomessakaan.
Jos tulee tilanne että tuotanto ja tuonti ei riitä tyydyttään kulutusta, niin on sitä varavoimaa, sillä ei väliä maksaako se vitosen vai kympin, rinnalla on myös sopimus/"vapaahtoisia" kulutusleikkauksia, sen jälkeen vasta ne pakkoleikkaukset. Haja-astus alueilla talouksia joille sähkökatkot ei ole mikään vieras juttu, heidän kokemuksiin verrattuna jokin hallittu sähkökatko kevyttä. Taajamissa, kaupunki keskuksissa sitten olisivat tiukempia kokemuksia. Tosin jotkin verkkoyhtiöt ovat kertoneet suunnitelmista niin että välttelevät alueensa keskuksia.
Sehän meillä on ongelmana, että sitä varavoimaa ei juurikaan ole. Inkoon voimalan purku oli kyllä aivan järjetön teko, jos mietitään asiaa energiahuollon kannalta. Mutta todella fiksu, jos mietitään
sähköyhtiöiden voittojen kannalta.

Venäjän tuonnin merkitys oli meille hyvin olleellinen ja nyt näyttää siltä, että talvella säästetään sähköä.
Harmi vaan, että luulen monen jo sitä nyt tekevän joten sitä säästövaraa ei heillä ole ilman, että kärsitään pakkasella, pumattakaan mitä energian hinnan nousu aiheuttaa perheen muulle hyvinvoinnille.
 
Viimeksi muokattu:
...
Niin ja meillä ei ole sitä omaa tuotantoa tarpeeksi, tossa aiemmin Fingrid arviossa että puute on muistaakseni n. 2100MWh oli otettu huomioon se että Olkiluoto 3 toimii. Ja pyritty arvioimaan tuulettomien päivien vaiktutus tuulivoiman tuottoon.
Siinä taisi olla että meille voidaan tuoda 1,1+1,1+1=3,2MWh, mutta se on sitten aivan eri asia.
onko Ruotsalaisillakaan varaa laittaa toto 2,2MWh tai etelästä tuoda tota 1MWh.
...
Sitten voi kysellä vielä toimivatko voimalat 100% teholla Suomessakaan.

Sehän meillä on ongelmana, että sitä varavoimaa ei juurikaan ole. Inkoon voimalan purku oli kyllä aivan järjetön teko, jos mietitään asiaa energiahuollon kannalta. Mutta todella fiksu, jos mietitään
sähköyhtiöiden voittojen kannalta.

Venäjän tuonnin merkitys oli meille hyvin olleellinen ja nyt näyttää siltä, että talvella säästetään sähköä.
Harmi vaan, että luulen monen jo sitä nyt tekevän joten sitä säästövaraa ei heillä ole ilman, että kärsitään pakkasella, pumattakaan mitä energian hinnan nousu aiheuttaa perheen muulle hyvinvoinnille.
Pohjois-Ruotsin yhteydestä olisi hetkellisesti saatavissa reippaasti yli 2000 MW tehoa esim. vikatilanteessa. Sen normaali siirto taitaa olla luokkaa 1500MW ja uusi normaali 1200 MW OL3:n tehon noustessa yli 1200MW (siirtoyhteydestä osa varataan osaksi järjestelmäsuojaa).

Meillä on huonosti reservilaitoksia sähkön hinnan tukemiseen, toistatonnia löytyy kyllä häiriöreservejä vikatilanteisiin. Tälle talvelle tehoreservi jäi ottamatta käyttöön eli kaikki teho on markkinoilla. Varavoimana on siis häiriöreservit ja näiden lisäksi jotain nopeaa joustoa, kuten kasvihuonevalaistuksia sun muuta. Kiperälle talvi kuitenkin näyttää ja mitään isoja voimalaitosvikoja ei sovi tapahtua. Muutama jo purettu hiilivoimalaitos olisi kelvannut tehoreserviksi.

Sinisilmäisyys omasta ja naapureiden halvasta energiasta on tähän meidät johtanut. Nyt sitten itänaapurin kiukutellessa eurooppa on energian osalta ongelmissa. Toki minulle suomalaisena kelpaa, että kovilla pakkasilla osa tuodaan Ruotsista, mutta tulevaisuudessa voitaisiin mieluummin viedä kuin tuoda sähköä. Eikä Ruotsin tuontiin voi tuudittautua.

Itse muuten uskon, että sähkön säästöön kyllä löytyy joustoa. Ei niiltä, jotka muutenkin elää niukasti, vaan paremmin pärjääviltä, palveluista ja osasta teollisuutta. 10% tekisi jo ihmeitä ja määräaikaisten sopimuksien pikkuhiljaa muuttuessa hinta tulee ohjaamaan yhä isompaa joukkoa.

Loppuun vielä noista vuorokausikulutuksista. Täällä oli puhetta, että edes matalaenergiatalot eivät pääse alle 100 kWh/vrk kovilla pakkasilla.
Kaverin talo Keski-Suomessa on yli 200m2/1000m3 (siis iso) maalämmöllä ja ikää yli 20v. Sisälämpötila 22-23. Kulutus oli viime joulukuun kovimmilla pakkasilla (keskilämpötila -24) enimmillään 120 kWh/vrk. Ei autotallia, poreallasta tai lämmintä ulkovarastoa.
Toisella kaverilla sataneliöinen suorasähkölämmitteinen rivari korkealla sisäkatolla eli vastannee 110-120m2 kokoluokkaa. Vuosituhannen alusta. Kovin lukema kovilla pakkasilla joulukuussa 2021 (eli jossain 20-30 välissä) oli 78 kWh/vrk, sisälämpötila 21.

Löytyy muuten huonosti keskusteluja aiheesta sähkönkulutus vuorokaudessa. En löytänyt kuin Suomi24 keskustelun: Sähkönkulutus/vrk - Lämmitys ja eristäminen - Suomi24 Keskustelut Kyllä tuoltakin saa viitettä, että 200 kWh lukemat ovat poikkeuksellisia.

Jos kuitenkin kulutus on vanhassa ja isossa 70/80-luvun talossa sen 200 kWh kovilla pakkasilla, niin missä vika? Voiko tuolloin syyttää vain sähkömarkkinoita, kun todennäköisesti energiarempat (+tiivistykset/lisäeristykset) on tekemättä ja neliöitäkin lienee liikaa maksuvalmiuteen nähden? Toisaalta ymmärrän hyvin omakohtaisestikin, että kasvukeskusten ulkopuolella ei naurata investoida energiaremppoihin, kun asuntojen arvostus laskee lujaa ja työllisyysnäkymät ovat epävarmoja eli lähtö muualle voi tulla. Kansaneläkkeellä kituuttelevalla entisellä pientilan emännällä eli nykyisellä pihtiputaan mummolla ei ole rahoja energiaremppaan koskaan edes kertynyt.
 
Pohjois-Ruotsin yhteydestä olisi hetkellisesti saatavissa reippaasti yli 2000 MW tehoa esim. vikatilanteessa. Sen normaali siirto taitaa olla luokkaa 1500MW ja uusi normaali 1200 MW OL3:n tehon noustessa yli 1200MW (siirtoyhteydestä osa varataan osaksi järjestelmäsuojaa).
Se riippuu Ruotsin senhetkisestä omasta tarpeestakin, jos tulee pitempi pakkasjakso heillekin ,niin myyntihalukkuus hyvin todennäköisesti järkihinnalla pienenee.
Meillä on huonosti reservilaitoksia sähkön hinnan tukemiseen, toistatonnia löytyy kyllä häiriöreservejä vikatilanteisiin. Tälle talvelle tehoreservi jäi ottamatta käyttöön eli kaikki teho on markkinoilla. Varavoimana on siis häiriöreservit ja näiden lisäksi jotain nopeaa joustoa, kuten kasvihuonevalaistuksia sun muuta. Kiperälle talvi kuitenkin näyttää ja mitään isoja voimalaitosvikoja ei sovi tapahtua. Muutama jo purettu hiilivoimalaitos olisi kelvannut tehoreserviksi.
Niin olisi, ei yhtään mietitty muuta kuin sen hetkisiä kuluja? ja että meidän pitää maapallo pelastaa?
Sinisilmäisyys omasta ja naapureiden halvasta energiasta on tähän meidät johtanut. Nyt sitten itänaapurin kiukutellessa eurooppa on energian osalta ongelmissa. Toki minulle suomalaisena kelpaa, että kovilla pakkasilla osa tuodaan Ruotsista, mutta tulevaisuudessa voitaisiin mieluummin viedä kuin tuoda sähköä. Eikä Ruotsin tuontiin voi tuudittautua.
Niin, euroja on löytynyt vaikka minne, mutta oman maan energian tuotantoon ei ole juuri kuin tuulivoiman osalta kyetty satsaamaan ja sekin luultavasti ulkomaisella rahalla? Olkiluoto3 on sentään ollut tekeillä, saa nähdä milloin se on 100% käyttökunnossa, vaikka Fingrid laskelmissa näin oletetaan. Jotenkin on vaan ollut usko sen suhteen koetuksella liian kauan.
Itse muuten uskon, että sähkön säästöön kyllä löytyy joustoa. Ei niiltä, jotka muutenkin elää niukasti, vaan paremmin pärjääviltä, palveluista ja osasta teollisuutta. 10% tekisi jo ihmeitä ja määräaikaisten sopimuksien pikkuhiljaa muuttuessa hinta tulee ohjaamaan yhä isompaa joukkoa.
Olen lähes satavarma, että säästetään, mm. katuvaloissa K-kaupat jo osin tekevätkin, mutta riittääkö se siihen, että myös hinnat järkiintyisivät.
En löytänyt kuin Suomi24 keskustelun: Sähkönkulutus/vrk - Lämmitys ja eristäminen - Suomi24 Keskustelut Kyllä tuoltakin saa viitettä, että 200 kWh lukemat ovat poikkeuksellisia.
Ensi talvena vielä vähemmän, koska monen on tolla kulutuksella pakka vaan lopettaa/ vähentää kovasti lämmitystään. jo 150kWh-kulutus tarkoittaa, että energiaa kuluu 4650 kWh/kk ja jos se maksaa vaikka 50snt siirtoineen niin 2325€/kk. Kyllä siinä vaan on monen pakko jo miettiä mitä tekee.
Jos kuitenkin kulutus on vanhassa ja isossa 70/80-luvun talossa sen 200 kWh kovilla pakkasilla, niin missä vika? Voiko tuolloin syyttää vain sähkömarkkinoita, kun todennäköisesti energiarempat (+tiivistykset/lisäeristykset) on tekemättä ja neliöitäkin lienee liikaa maksuvalmiuteen nähden?
Vika on tietenkin sen aikaisissa rakentamismääräyksissä, meillä alettiin lämmöneristyksen suhteen kiristää niitä vasta 1975 öljykriisin jälkeen. Monet ovat tehneet niitä vaatimuksia paremmiksi, mutta
harva uskalsi/ uskaltaa tehdä (tai eurot riittää) niitä selkeästi eristykseltään paremmiksi.
Matalaenergia/ 0-energiatalojen rakenneratkaisujen toimivuus mm. kosteusvaurioiden ja työvirheiden merkityksen korostuessa on vielä pitkäaikaiskeston osalta selvittämättä.

Sekä energian hinnan nousu kohtuuttoman korkealle, vailla todelliset kulut vuositasolla ei ole nouseet lähellekkään niin paljon.
On oleellinen syy ja politikot eivät näytä tekevän muuta kuin "toivotaan, ettei jouluna ole kova pakkanen" tyylisiä asioita ja kaikkeen muuhun kyllä löytyy niitä miljardeja. Kuitenkin heillä on kaikki valta säätää lakeja.
Toisaalta ymmärrän hyvin omakohtaisestikin, että kasvukeskusten ulkopuolella ei naurata investoida energiaremppoihin, kun asuntojen arvostus laskee lujaa ja työllisyysnäkymät ovat epävarmoja eli lähtö muualle voi tulla. Kansaneläkkeellä kituuttelevalla entisellä pientilan emännällä eli nykyisellä pihtiputaan mummolla ei ole rahoja energiaremppaan koskaan edes kertynyt.
Eikä siinä tarvitse edes olla Pihtiputaan mummo, monella muullakin talous on työttömyyden yms. takia mennyt niin huonoksi, että eurot riittävät vain peruselämiseen ja nyt eivät siis siihenkään kaikilla.
 
Paljonko vuorokaudessa, vai tarkoittaako tuo 60-65kWh/vuorokausi

Jos haetaan jonkin random paikakkakunnan piikki kulutusta 50 vuoden historialla ja lämmöt korkealla niin varmasti isoja löytyy.
Mutta jos käytetään sitä aiempaa Hämeenlinna tasoa, niin kuullostaa aika isolta jos kylmimpinä talvikuukausina menee kk tasolla yli 5000Kw/h, se toki tarkoittaa että piikki vuorokausina 200 paukkuu.

Tulevana talvena osa tiputtaa lämpöjä, vähentää kireimmillä hetkillä tuuletusta, osa ajoittaa kulutusta ohi valtakunnallisten kulutuspiikkeja. Riippuen rakennuksen materiaaleista, ilmanvaihdosta tiiveydestä niin se suorasähkölämmityskin ei tarkoita etteikö sitä lämpöä siltivoisi varautu rakenteisiin. Kannattaa toki jättää se pelivara sähkökatkoja varten.

Jos lämmitystehot jotenkin mitoitettu tontille, niin tehoa on niin paljon että sillä pystyy pakkasillakin lämpötilaa nostaa. Tai no jokin maalämpö voi olla mitoitettu niin että suoralla sähköllä loput.

Edit:
Tämä taisi lähteä siitä liikkeelle onko meillä omavaraista tuotanto piikki kysynnälle, ja tuotantomuoto kritiikkiä, siinä ILP, Maalämpö jne. ovat vähän haasteellisia koska kireillä pakkasilla niiden muotojen sähköntarve pomsahtaa ja kun ovat osittain korvanneet sähköntuotantoa joissa sähköntuotanto lisääntyy pakkasilla.

Jos tulee tilanne että tuotanto ja tuonti ei riitä tyydyttään kulutusta, niin on sitä varavoimaa, sillä ei väliä maksaako se vitosen vai kympin, rinnalla on myös sopimus/"vapaahtoisia" kulutusleikkauksia, sen jälkeen vasta ne pakkoleikkaukset. Haja-astus alueilla talouksia joille sähkökatkot ei ole mikään vieras juttu, heidän kokemuksiin verrattuna jokin hallittu sähkökatko kevyttä. Taajamissa, kaupunki keskuksissa sitten olisivat tiukempia kokemuksia. Tosin jotkin verkkoyhtiöt ovat kertoneet suunnitelmista niin että välttelevät alueensa keskuksia.
Per vuorokausi piti kirjoittaa, ei per tunti.

Piikkipäivistä tuossa taisi ollakin kyse. Vuoskilutuksissa erot ovat vastaavia. 30-40 MWh/vuosi imevä talo kuluttaa aika huikeita määriä pakkaspäivinä, se tuossa vaan oli pointti kun täällä väitettiin ettei sellasia lukemia kuluta mikään talo.
 
Vaikka miljardeja löytyisi rahaa nyt heti, ei niillä tehdä tähän hätään uusia voimaloita. Sähkö maksaa koska maakaasusähkö on kallista, vesi/tuuli/aurinko/ydinvoima halpaa. Yksinkertaisesti meillä on liian vähän näillä halvoilla metodeilla tuotettua sähköä markkinoilla. Ei siinä sen kummempia tarvita.

Ps. OL3 tehot huomenna jo 1551MW ja PE kello 00:00 jo 1586MW :tup:
 
Vaikka miljardeja löytyisi rahaa nyt heti, ei niillä tehdä tähän hätään uusia voimaloita. Sähkö maksaa koska maakaasusähkö on kallista, vesi/tuuli/aurinko/ydinvoima halpaa. Yksinkertaisesti meillä on liian vähän näillä halvoilla metodeilla tuotettua sähköä markkinoilla. Ei siinä sen kummempia tarvita.
Meillä on nytkin ihan riittävästi, mutta silti pyydetään älyttömiä hintoja myydystä energiasta. Nyt on selkeästi kyse siitä, että käytetään tilaisuutta hyväksi ja kiskotaan kansalaisilta eurot pois. Periaattella "Itkekööt, mutta maksavat silti" Ja politikot eivät tee mitään kuin näpertelevät alv. veronpalautuksilla.
Tietenkin sekin on jotain, mutta aivan riittämätöntä ja talous alkaa sakkaamaan lisää.
 
Meillä on nytkin ihan riittävästi, mutta silti pyydetään älyttömiä hintoja myydystä energiasta. Nyt on selkeästi kyse siitä, että käytetään tilaisuutta hyväksi ja kiskotaan kansalaisilta eurot pois. Periaattella "Itkekööt, mutta maksavat silti" Ja politikot eivät tee mitään kuin näpertelevät alv. veronpalautuksilla.
Tietenkin sekin on jotain, mutta aivan riittämätöntä ja talous alkaa sakkaamaan lisää.
Sitten kun meillä on oman kulutuksen + siirtolinjojen maksimikapan verran omaa halpaa tuotantoa niin hinnat laskisi. Tai Norjan ja Ruotsin tuotanto riittäisi täyttämään siirtolinjat keskieurooppaan maksimiin ja vielä heillä jäisi yli halpaa sähköä meille ja viroon hinnat laskis. Yksinkertaisesti tarvitsemme lisää halpaa sähköä joka riittää täyttämään siirtolinjan koko kapasiteetin keskieurooppaan, täällä laskee hinnat. Ellei sitten keskieurooppa ala itse tekemään halpaa sähköä, joka taas ei kaasulla onnistu. Kallein tuotantotapa määrää hinnan ja sähkö menee sinne mistä parhaimman hinnan saa.
 
Meillä on nytkin ihan riittävästi, mutta silti pyydetään älyttömiä hintoja myydystä energiasta. Nyt on selkeästi kyse siitä, että käytetään tilaisuutta hyväksi ja kiskotaan kansalaisilta eurot pois. Periaattella "Itkekööt, mutta maksavat silti" Ja politikot eivät tee mitään kuin näpertelevät alv. veronpalautuksilla.
Tietenkin sekin on jotain, mutta aivan riittämätöntä ja talous alkaa sakkaamaan lisää.
Ei sähköstä voi pyytää senttiäkään enempää kuin mitä ostajat ovat valmiita maksamaan.

Markkina on symmetrinen: korkeat hinnat ovat aivan yhtä paljon ostajien, kuin myyjienkin vika. Hinnat kyllä laskevat jos ostajat vaan lopettavat kalliilla ostamisen ja ovat mielummin ilman.
 
Hämeenlinna on vielä aika etelässä ja meillä asuu todella paljon henkilöitä pohjoisempana
Hämeenlinnaan suosittu kohta koska väestöllisesti keskellä. Mannersuomen kolmessa eteläisimmässä läänissä asuu yli 4,5 miljoonaa asukasta. Jos jätetään Itä-Suomen lääni pois laskuista niin kahdella muulla asuu yli neljämiljoonaa.

On totta että idässä ja pohjoisessa on myös asuntoja, ja myös etelässä asuvien vapaa-ajan asuntoja. Ja vähän tuota tasoittaa se että siellä missä väestö, on myös paljon kaukolämpöä asukasta kohti, toiseen suuntaan tasoittaa se että myös paljon sinkkuja.
 
Tuossa laskeskelin, niin jollain 15kwh/vrk sähköllä voisi pärjätä -10c kelillä, puita lisäksi. Ipillä cop 4-5.
 
Sitten kun meillä on oman kulutuksen + siirtolinjojen maksimikapan verran omaa halpaa tuotantoa niin hinnat laskisi. Tai Norjan ja Ruotsin tuotanto riittäisi täyttämään siirtolinjat keskieurooppaan maksimiin ja vielä heillä jäisi yli halpaa sähköä meille ja viroon hinnat laskis. Yksinkertaisesti tarvitsemme lisää halpaa sähköä joka riittää täyttämään siirtolinjan koko kapasiteetin keskieurooppaan, täällä laskee hinnat. Ellei sitten keskieurooppa ala itse tekemään halpaa sähköä, joka taas ei kaasulla onnistu. Kallein tuotantotapa määrää hinnan ja sähkö menee sinne mistä parhaimman hinnan saa.
Näinhän se nyt menee, mutta miksi me maksamme politikoille, jos eivät edes näin vakavaa yhteiskunnallista ongelmaa saa korjattua, vaikka heillä on aivan kaikki valta tehdä lakeja niin, etteivät vain yksittäiset tahot hyödy. Tästä lähtee todella paha kierre talouteemme, kun kauppa vähenee.

Tässähän on aivan selkeästi energiayhtiöillä käytännön monopoli, jota ohjaa toi Pörsssisähkön "ennakkomyynti".

Ei sähköstä voi pyytää senttiäkään enempää kuin mitä ostajat ovat valmiita maksamaan.

Markkina on symmetrinen: korkeat hinnat ovat aivan yhtä paljon ostajien, kuin myyjienkin vika. Hinnat kyllä laskevat jos ostajat vaan lopettavat kalliilla ostamisen ja ovat mielummin ilman.
Niin ennen oli "romaanilla" hevonen ja juuri kun se oppi olemaan syömättä, se kuoli.
Riittävästi kun pakotetaan säästämään, tosta voi tulla totta niiden "säästäjienkin" keskuudesssa kovilla pakkasilla. Perilliset sitten purattavat ne myyntikelottomiksi menneet rakennukset.

Hämeenlinnaan suosittu kohta koska väestöllisesti keskellä. Mannersuomen kolmessa eteläisimmässä läänissä asuu yli 4,5 miljoonaa asukasta. Jos jätetään Itä-Suomen lääni pois laskuista niin kahdella muulla asuu yli neljämiljoonaa.

On totta että idässä ja pohjoisessa on myös asuntoja, ja myös etelässä asuvien vapaa-ajan asuntoja. Ja vähän tuota tasoittaa se että siellä missä väestö, on myös paljon kaukolämpöä asukasta kohti, toiseen suuntaan tasoittaa se että myös paljon sinkkuja.
Noin yleensä ollee niin, että ne huonokuntoisimmat talot ovat tuolla pohjoisemma.
 
Niin ennen oli "romaanilla" hevonen ja juuri kun se oppi olemaan syömättä, se kuoli.
Riittävästi kun pakotetaan säästämään, tosta voi tulla totta niiden "säästäjienkin" keskuudesssa kovilla pakkasilla. Perilliset sitten purattavat ne myyntikelottomiksi menneet rakennukset.
Mutta ei tarvitse olla kokonaan syömättä. Jos kaikki vähentävät kulutusta 15%, vaikutus hintaan olisi massiivinen.
 
Per vuorokausi piti kirjoittaa, ei per tunti.

Piikkipäivistä tuossa taisi ollakin kyse. Vuoskilutuksissa erot ovat vastaavia. 30-40 MWh/vuosi imevä talo kuluttaa aika huikeita määriä pakkaspäivinä, se tuossa vaan oli pointti kun täällä väitettiin ettei sellasia lukemia kuluta mikään talo.
Viittanet minuun. En ole väittänyt, että mikään talo ei kuluta 200 kWh/vrk.

Koko keskustelu lähti siitä, että ihmisillä ei ole varaa pitää koteja lämpimänä ja sähköä menee kovalla pakkasella helposti 150-200 kWh vuorokaudessa omakotitalossa. Ja kohta puhuttiinkin jo 400 kWh lukemista.

Minusta tuolla kovan pakkasen 200 kWh/vrk kulutuksella talo on:
1) iso, jolloin on kyseenalaista vedota varattomuuteen tai olisi pitänyt tiedostaa riski
2) vuotaa huolella, jolloin todennäköisesti energiarempat tekemättä ja tuudittauduttu halpaan sähkön hintaan

Liikkuvia osasia ovat vielä autotalli, huonelämpötila, saunan käyttö ja kaikenmaailman piharakennukset, valaistukset sun muut. Ne eivät kuitenkaan kuulu nyt tähän, kun puhutaan ihmisten tarkenemisesta kodeissaan sähkömittarin rallattaessa lämmityksen takia.

Normaali suomalainen omakotitalo eli sellainen perus 135 m2 kohtuullisella eristyksellä ja järkevällä sisälämpötilalla ei syö sähköä 200 kWh/vrk kovallakaan pakkasella, ei helposti eikä vaikeasti. Vanha sahanpururintsikka pelkillä sähköpattereilla, huonoilla ikkunoilla ja +25 sisälämpötilalla voi viedä 40 000 kWh vuodessa ja piikkipäivinä hurjasti.

Toivottavasti kovan kulutuksen taloudet ovat lukinneet sähkön hinnan edes 20c/kWh tasolle, että talvella ei sitten 60c/kWh toistaiseksi voimassaolevalla diilillä mietitä, mistä rahat.
 
Viittanet minuun. En ole väittänyt, että mikään talo ei kuluta 200 kWh/vrk.

Koko keskustelu lähti siitä, että ihmisillä ei ole varaa pitää koteja lämpimänä ja sähköä menee kovalla pakkasella helposti 150-200 kWh vuorokaudessa omakotitalossa. Ja kohta puhuttiinkin jo 400 kWh lukemista.
Kyllä noi on kovia lukemia kuten sanot. Omakohtaisesta kokemuksesta kun ostin sähkölämmitteisen omakotitalon talvella, niin havahduin 2 viikon jälkeen katsomaan kulutuslukemia. 125-150kWh/vrk. Syyksi paljastui ettei myyjä ollut laittanut ilmanvaihtokoneesta lämmöntalteenottoa käyttöön talveksi (oli siellä suodattimetkin väärin päin, hepa väärinpäin ja karkea suodatin hepan jälkeen). Kulutus tipahti heti ~100kWh/vrk luokkaan. Molemmat lukemat toki myös takan poltolla joka toinen päivä. 140+20 neliötä lämmitettävää alaa. Voisin kuvitella tuollaisen 150-200 kWh vuorokaudessa kuluttavan omakotitalon olevan todella suuri omakotitalo tai tosiaan vetää joka nurkasta tai lämmitys säädetty huonosti. Ilmalämpöpumpun asennus ja takan jättäminen kylmäksi sekä lattialämmityksen säätö pois pumpun läheisyydestä ~65-75kW/vrk.

PILPinkin saa säädettyä pieleen kuten aiemmin rivarissa asuessa naapuri valitteli, että lämmin vesi loppuu kesken, lattiat on kylmät alakerroksessa sekä sähkölasku on suuri. Ihmettelin, että ikinä ei ole loppunut lämmin vesi, lattiat lämpimät kaikkialla ja sähkölaskukin oli kohtuullisen pieni (95m2 ~10MWh/a vaikka pelikone 24/7 päällä). Sehän oli pikavilkaisulla säädetty väärin ja ilmeisesti joko asentaja tai edellinen omistaja oli sen kädettänyt.
 
Noin yleensä ollee niin, että ne huonokuntoisimmat talot ovat tuolla pohjoisemma.
Se totta että kasvukeskusten liepeillä tonttien hinnat on sitä luokkaa ettei vanhoja rintsikoita kannata niissä pitää.
Mutta JKL eteläpuolella on kaikenlaista vanhaa suorasähkö harakanpesää, mukaan lukien pienkerrostaloja.
Sitten se pahin, kulutus piikkeihin, "suoralämmitteisiä" sähkösaunoja.

En tiedä miten se asuntojen sähkölämmityksen kulutus jakaantuu alueellisesti. ja pohjoismaissa pohjoisessa sähköä ilmeisesti paremmin tarjolla.
 
Miksi niissä ei kannattaisi pitää? Uuden rakentaminen on helvetin kallista.
Mitä ei kannata pitää ?

Hmm, pohditko kasvukeskusten rintsikoita.

Jos kiinteistön arvo on sillä purkurintsikalla sadoissatuhansissa, niin siirtolapuutarhaa haluavalle halvempiakin.

Rintamamies talon korjaaminen on kallista ja lopputulos no... Eli kannattaa maksaa purkaminen ja tehdä uusi.

Tilanne toinen jos joku "suojelualue" jossa ei voi noin tehdä, se sitten näkyy hinnassa.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä ei kannata pitää ?

Hmm, pohditko kasvukeskusten rintsikoita.

Rintamamies talon korjaaminen on kallista ja lopputulos no... Eli kannattaa maksaa purkaminen ja tehdä uusi.

Tilanne toinen jos joku "suojelualue" jossa ei voi noin tehdä, se sitten näkyy hinnassa.
Uusi talo maksaa niin paljon että harvalla on siihen varaa. Lienee luokkaa 300ke nykyään.
 
Uusi talo maksaa niin paljon että harvalla on siihen varaa. Lienee luokkaa 300ke nykyään.
Saattaa oll ihan tosi minimi tänä paivana tuo hinta. Ei kovin kummoista tönöä lähde 300k€. Tietysti vähän auttaa, jos on liittymät jo tontilla valmiina.
 
Uusi talo maksaa niin paljon että harvalla on siihen varaa. Lienee luokkaa 300ke nykyään.

Tämä, lisäksi jos ensin maksat pohjalle vaikka jonkun 150k siitä sähkö+puulämmitteisestä rintamamiestalosta missä kiva oma tontti ja kohtuullisen lähellä sen kasvukeskuksen (ei suurimman kaupunkin Helsinki/Turku/Tampere mutta lähellä) keskustaa.

Siihen päälle hinnat kun purat sen, teet uudet suunnitelmat, hyväksytät ne kunnalla ja alat rakennnuttamaan sitä uutta taloasi sekä tietysti asut vielä vanhassa / vuokralla sen rakentamisenkin ajan.
 
Rintamamies talon korjaaminen on kallista ja lopputulos no... Eli kannattaa maksaa purkaminen ja tehdä uusi.

Tilanne toinen jos joku "suojelualue" jossa ei voi noin tehdä, se sitten näkyy hinnassa.

Kyllähän se maksaa enemmän kuin uuden talon rakentaminen jos rintamiestalosta halutaan remontoida joka suhteessa uutta vastaava.

Moni rintamamiestalo on vielä enemmän tai vähemmän pilattu huonoilla remonteilla ja laajennuksilla.

Ongelma niissä tosiaan usein on se ainakin isoissa kaupungeissa, että kaava tai joku suojelumerkintä estää niiden purkamisen ja uuden tekemisen tilalle. Toinen ongelma esimerkiksi Oulussa on keskustan läheisyydessä sijaitsevissa rintamamiestaloissa, että sijaitsevat vuokratontilla, jossa halpa vuokrasopimus vetelee viimeisiään.

Mikä ettei niissä rintamamiestaloissa voi hyvinkin asua, mutta pitää vain ymmärtää sen talon rajoitukset ja se että asuminen niissä on sellaista ikuista korjaamista.
 
Kyllähän se maksaa enemmän kuin uuden talon rakentaminen jos rintamiestalosta halutaan remontoida joka suhteessa uutta vastaava.

Moni rintamamiestalo on vielä enemmän tai vähemmän pilattu huonoilla remonteilla ja laajennuksilla.

Ongelma niissä tosiaan usein on se ainakin isoissa kaupungeissa, että kaava tai joku suojelumerkintä estää niiden purkamisen ja uuden tekemisen tilalle. Toinen ongelma esimerkiksi Oulussa on keskustan läheisyydessä sijaitsevissa rintamamiestaloissa, että sijaitsevat vuokratontilla, jossa halpa vuokrasopimus vetelee viimeisiään.

Mikä ettei niissä rintamamiestaloissa voi hyvinkin asua, mutta pitää vain ymmärtää sen talon rajoitukset ja se että asuminen niissä on sellaista ikuista korjaamista.
Ei aina maksa (taidoista riippuen), jos hyväksyy sen pohjan eli ei lähde kantavia rakenteita muuttamaan ja tekee itse mahdollisimman paljon sekä hyväksyy etteivät kaikki ole suorassa kulmassa.
Eikä maksa rakennuksesta ylihintaa, mutta monesti sen hinnan määrää sen tontin sijainti.
Positiivisena asiana noissa voi usein asua (säästyy vuokrarahat) rempan aikana, jos vaan hermot sen ongelmat kestää.

Huoneiden käyttötarkoituksen muutos ei niinkää vaikuta hintaa. Joskus kosteiden tilojen teko isoina voi olla haasteellista.

Lopputuloksena saa ääniteknisesti usein paremman. Vieraalla teetettynä vaikeampi arvioida asiaa. Siinä vaan pitää tietää miten tekee ja eikä uusia turhaan esim. lattioita.
Noissa on usein hyvä runko ja perustus. Ikuista korjaamista on kaikissa taloissa, kun riittävän kauan asuu.

Vuokaratontille rakentaminen on aina omat riskinsä, se 50-vuottakin menee nopeasti kun taaksepäin katselee.
Se totta että kasvukeskusten liepeillä tonttien hinnat on sitä luokkaa ettei vanhoja rintsikoita kannata niissä pitää.
Tai paremminkin ne ostaa pois sellaset joilla on varaa (tai uskoa velanmaksukykyynsä) tehdä niihin asialliset
remontit tai jopa purkaa (joskus se on halvempikin tapa) ja tehdä uusi. Etelässä keskituloiselle todella haastava päästä tollaseen kiinni muuten kuin itse tekemällä.
Mutta JKL eteläpuolella on kaikenlaista vanhaa suorasähkö harakanpesää, mukaan lukien pienkerrostaloja.
Sitten se pahin, kulutus piikkeihin, "suoralämmitteisiä" sähkösaunoja.
Niinhän noita on ja usein ne eurot on käytetty elämiseen ja pankit eivät välttämättä anna lainaa niihin
tarpeellisiin energiaremontteihin.

Ongelmanahan tässä on myös se, ettei sähkön säästäminenkään hintoja välttämättä tiputa, nyt kun
energian tekijät ovat todenneet politikot hampaattomiksi, jotka eivät kansalaisten eduista juurikaan tunnu välittävän. Jos kysyntä sakkaa laitetaan tuulimyllyt seisomaan ja ei tehdä muutenkaan kaikkea mitä voitaisiin,
menemällä "maapallo pitää pelastaa" asian taakse.

Sekin panee miettinään, nyt ST1 tekee jonkun laitoksen josta saadaan energiaakin 100miljoonan hanke, johon
valtio ontaa tukea n. 35miljoonaa. Kysyn miksi ei ota 30-35% sen osakkeista kun kerran maksaakin? Tai näin ainakin oletan. Muuten kyllä hienolta kuullostavan ja kannatettava hanke.
Harmi vaan, että tossakin rahoitamme paljon ja voitot menevät ennestäänkin todella varakkaa ST1 omistajan taskuun.
En tarkoita, etteikö yrittäjänkin tarvitseisi tienata sijoituksellaan

En tiedä miten se asuntojen sähkölämmityksen kulutus jakaantuu alueellisesti. ja pohjoismaissa pohjoisessa sähköä ilmeisesti paremmin tarjolla.
EIi kai tolla ole mitään merkitystä? Eikös se sähkö siirry suomen sisällä kantaverkkoja pitkin kumpaankin suuntaa.
 
Kevyt maitopurkin hinta "hieman" noussut S-kaupoissa.

Prismassa oli 76 senttiä syyskuussa ja nyt on 89 senttiä. Korotus "maltillinen" 17 prosenttia.

S-Marketissa oli 84 senttiä syyskuussa ja nyt on 1,05 euroa. Korotus "maltillinen" 25 prosenttia.

:darra::nb::rage::rage:
 
Kevyt maitopurkin hinta "hieman" noussut S-kaupoissa.

Prismassa oli 76 senttiä syyskuussa ja nyt on 89 senttiä. Korotus "maltillinen" 17 prosenttia.

S-Marketissa oli 84 senttiä syyskuussa ja nyt on 1,05 euroa. Korotus "maltillinen" 25 prosenttia.

:darra::nb::rage::rage:

Tähän astihan paljon kohuttu ~10% inflaatio on ollut pelkästään energian/polttonesteitten tuomaa. Nyt kun nuo energian hinnan korotukset alkavat valumaan kaikkeen muuhunkin, niin äkkiä päästään tuohon reilun 20% kokonaisinflaatioon.

Vauhti kiihtyy...:eek:

Keväällä tulleesta palkankorotuksesta voi sanoa oikeasti, ettei ollut kissan paskan vertaa. Halvin silica kissanhiekka 10l oli puuilossa noussut 12,90 --> 14.90, Motonetissä jo ennätykselliset 23,90. Jos noita säkkejä menee ~3 per kk, niin aika paljon enemmän pitää tienata, että saa edes kissan paskomisen kustannusten nousun katettua. :lol:
 
Viimeksi muokattu:
Tuollaisia 25 prosentin korotuksia kun tekevät kerran kuussa maitopurkin hintaan, niin viiden vuoden päästä hinta maitopurkilla on vaatimattomat 650 tuhatta euroa.

Hoitajaliitot olivat pakahtua onnesta kun saivat sen jonkun 17 prosentin palkankorotukset kolmen vuoden aikana. Oikastaan melkein neljän kun sopimuksettomassa tilassa olleet kohta vuoden ja vanhoilla sopimuksilla menty.

Inflaatio jyllää sellaista vauhtia, että tuollaisella korotuksella reaalipalkat ovat painuneet jo ensi vuonna huonommaksi kuin mitä lähtötilanne oli. Siitä pari vuotta eteenpäin niin pakkasella ovat todella reilusti reaalipalkoissa.

Aikoinaan 1980-luvullakin palkankorotukset mitoitettiin sen mukaan, että inflaatio plus muutama prosentti päälle vuodessa.

Vissiin se on sitä nykyaikaa, että inflaatiosta eivät välitä mitään vaan muutaman prosentin korotuksista ovat mielissään vaikka inflaatio jo on moninkertainen.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 259
Viestejä
4 501 903
Jäsenet
74 375
Uusin jäsen
wookie

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom