Ei poliittinen keskustelu taloudellisen riippumattomuuden(FI) ja aikaisen eläköitymisen(RE) tavoittelusta

[asddsa]

Varmaan tässä on osittain myös eroja persoonassa. Itse olen ollut aina luontaisesti melko säästäväinen. Ei jotenkin ole koskaan ollut sellaista tarvetta käyttää raha saman tien kun sen saa. Omallakin työpaikalla taas kuulostaa olevan aika paljon "palkka tuli palkka meni" kerholaisia, joille palkkapäivä on joku kuukauden kohokohta ja lupa tuhlata.

Sinänsä ymmärrän sen, että osa ihmisistä haluaa laittaa kaiken "elämiseen". Mutta tietyllä tavalla sekin tuntuu jotenkin rajoittuneelta, jos ainoa tapa nauttia elämästä on rahan tuhlaaminen. Aika pienelläkin rahalla voi keksiä tekemistä jos vähän käyttää mielikuvitusta.

Vaikka FIREä ei saavuttaisi niin monelle sijoittaminen voisi silti kannattaa oman taloudellisen turvan nimissä. 100 euroa kuussa sijoituksiin tekisi 20 vuodessa 5% reaalituotolla noin 40 000 inflaatiokorjatun euron potin.

 

[asddsa]

Aika paljon taitaa olla tietenkin sitäkin, että elämä on vain asumisen ja muun puolesta skaalattu sellaiseksi, että sitä rahaa vain palaa aika reippaasti ihan juokseviin kuluihin. Pariskunnalla vaikka iso talo tai asunto sekä kesämökki, kaksi autoa, harrastuksia joissa käytetään kalliita välineitä jne. Lapset sitten tietenkin vielä oma lukunsa. Kovankin palkan saa kyllä palamaan tällä tyylillä.

En kyllä itse aina tajua, että miten ihmisillä muka edes riittää aika kaikkeen? Suuria määriä materiaa, mutta ehtiikö siitä sitten oikeasti edes iloita tai nauttia? Parhaimmilla on useampi mökki kun on vaikka saatu perintönä.

 

[TurboJ]

En kyllä itse aina tajua, että miten ihmisillä muka edes riittää aika kaikkeen? Suuria määriä materiaa, mutta ehtiikö siitä sitten oikeasti edes iloita tai nauttia? Parhaimmilla on useampi mökki kun on vaikka saatu perintönä.

Niillä yliampuvilla hankinnoilla yritetään nimenomaan kompensoida laadukkaan ajan rajallisuutta. Kuvitellaan, että kalliista leluista saadaan tyydytystä pelkästään omistamalla ne.

Käytännössä tämä kuitenkin jää toteutumatta, koska pelkän ajanpuutteen lisäksi ongelmaksi tulee pitkässä juoksussa menetetyn pääoman aiheuttama stressi, ts. että omaisuuden kasvu hidastuu sekä joutuu jatkossa vinguttamaan Visaa voidakseen tehdä taas uusia "kivoja juttuja".

Kaikenlaisessa taloudenpidossa olen oppinut, että kaikkein tärkein asia on tietää ja ymmärtää mitä oikeasti tarvitsee ja haluaa. Suurin osa ihmisistä ostaa ensin ja miettii sitten, jos sittenkään. Sillä tyylillä eivät suuret tulot juuri auta.

 

[finWeazel]

Oma mielenlaatu sellainen, että paljon ennemmin vuokraa erityisen kalliita asioita kuin omistaa niitä. Iso vene, mökki, urheiluauto,asunto(hidas matka maailmanympäri asumalla paikoissa),... kaikki nuo koen sellaiseksi etten saa lisäarvoa omistamisesta, ylläpitämisestä, arvonalenemisesta yms. Ennemmin vuokraa noita sen mukaan mitä mieli tekee. Poikkeuksen toki tekisi , jos olisi tunneside vaikkapa mökkipaikkaan("mummola", "lapsuudenajan hyvät muistot tms) ja tunteen vuoksi haluaisi omistaa. En saa autoista mitään kicksejä, toisaalta mulla on kavereita joille autot on the juttu. Mä en ymmärrä kavereiden autohommia eikä kaverit ymmärrä mun kalastushommia.

 

[asddsa]

Niillä yliampuvilla hankinnoilla yritetään nimenomaan kompensoida laadukkaan ajan rajallisuutta. Kuvitellaan, että kalliista leluista saadaan tyydytystä pelkästään omistamalla ne.

Käytännössä tämä kuitenkin jää toteutumatta, koska pelkän ajanpuutteen lisäksi ongelmaksi tulee pitkässä juoksussa menetetyn pääoman aiheuttama stressi, ts. että omaisuuden kasvu hidastuu sekä joutuu jatkossa vinguttamaan Visaa voidakseen tehdä taas uusia "kivoja juttuja".

Kaikenlaisessa taloudenpidossa olen oppinut, että kaikkein tärkein asia on tietää ja ymmärtää mitä oikeasti tarvitsee ja haluaa. Suurin osa ihmisistä ostaa ensin ja miettii sitten, jos sittenkään. Sillä tyylillä eivät suuret tulot juuri auta.

Tämä on varmaan aika osuva analyysi asiasta. Ehkä välillä myös tavallaan kuvitellaan, että kun ostetaan jokin asia, niin samalla ostetaan aika siitä nauttimiseen ja sen käyttämiseen. Asiahan ei tietenkään näin ole, mutta mielikuvilla on joskus aika suurikin vaikutus.

 

[Vipu]

Mitä vähemmän omistaa tavaraa, sitä vähemmän tavarat omistavat sinut.
Se ei paljon mieltä paina kun joku naarmuttaa vanhaa toyotaa mutta kun sulla on uusi kiiltävä mersu niin kyllä siihen menee parin vuoden yöunet, jo pelkästä ajatuksesta et millon niin tapahtuu.

 

[Honzo]

Mitä vähemmän omistaa tavaraa, sitä vähemmän tavarat omistavat sinut.
Se ei paljon mieltä paina kun joku naarmuttaa vanhaa toyotaa mutta kun sulla on uusi kiiltävä mersu niin kyllä siihen menee parin vuoden yöunet, jo pelkästä ajatuksesta et millon niin tapahtuu.

Sanoo joku, joka ei ilmeisesti ole uutta kallista autoa omistanut? Kyllä mulla on noita 60-80te autoja ollut ja ihan käyttöesineita ne on. Just viime kesänä tuli 3kk vanhaan 70te autoon iso naarmu takapuskuriin. Ei muuta kuin maalaamoon ja vakuutukseen. Ei mennyt edes yhdet yöunet.

 

[TurboJ]

Tämä on varmaan aika osuva analyysi asiasta. Ehkä välillä myös tavallaan kuvitellaan, että kun ostetaan jokin asia, niin samalla ostetaan aika siitä nauttimiseen ja sen käyttämiseen. Asiahan ei tietenkään näin ole, mutta mielikuvilla on joskus aika suurikin vaikutus.

Mielikuvia sitä kai yleensä ostetaankin sen sijaan, että oikeasti oltaisiin valmiit maksamaan kylmästä todellisuudesta se pyydetty hinta. Ja todellisuus ei juuri koskaan vastaa sitä tavoiteltua mielikuvaa ja sen takia enemmällä harkinnalla välttyisi myös pettymyksiltä.

Tässä vain monesti käy vielä niinkin, että kun ostaa liian kallista, niin siitä nauttimista ei estä pelkästään ajan puute vaan myös rahan puute. On iso joukko autoihmisiä, jotka ostavat niin kalliin auton, että sitä ei ole varaa kunnolla huoltaa - tai joissain tapauksissa edes täyttää tankkia tarpeeksi usein. Ja suomalaisten lempisynti on liian kallis talo tai asunto. Maksetaan olevinaan luksuksesta, muttei se velkavankeus ja pakollinen penninvenytys oikeasti mitään luksusta ole, vaan ihan päinvastoin.

 

[antti-x]

Kaikki saa priorisoida mitä haluaa. Itsellä hifi ja elektroniikka on kalliimasta päästä yleensä, käytössä about kallein sanaraton kännykkä mitä löytyy enkä sääli yhtään erilaisissa likasemmissakaan töissä. Parin vuoden jälkeen vaihtoarvo ei ole sama kuin jonkun muun luurilla mutta en jaksa miettiä. Autot taas on ikuisuuden vanhoja jossa naarmun korjaamiseen ei tarvitse nähdä edes harmistumisen tai korjaamolla käynnin vaivaa, kun ei tule juurikaan ajettua kuin tosi lyhyitä matkoja. Voi vuokrata tai lainata kalliimman jos siltä tuntuu. Jos sattusi olemaan tarpeen ajaa paljon (eli vähintään 500h vuodessa), voisin toki panostaakin. Asumisen laatuun nyt panostan mutta lähinnä siksi että itselle rakennan eikä viitsi mitään ihan perushalpista toteuttaa. Muuta arvoaan lähinnä laskevaa ja/tai ylläpitoa vaativaa omaisuutta en pyri hankkimaan yhtään.

 

[Taneli-]

Tässä vain monesti käy vielä niinkin, että kun ostaa liian kallista, niin siitä nauttimista ei estä pelkästään ajan puute vaan myös rahan puute.

Tuo varmaan pitää jonkun verrankin paikkansa. En ole hetkeen edes muistanut mutta oli lapsuudessa kaveri joka oli hieman yksinäinen ja syynä oli se että koti oli kuin museo.

Hyvin harvoin sai kutsua ketään kotiin ja olihan siellä toki hienoa mutta mihinkään ei saanut koskea, oli oikeasti vielä sohvien päällä muovit (ehkä samat mitkä ostaessa) ja moni muukin koulukaveri sanoi sitä että tuntui oudolta että esim. seinillä olevien maalausten ympärillä oli tilat minkä sisäpuolelle ei saanut mennä jne. Jopa hänen huoneensa oli tosi siisti, ei leluja yms.

Ei saanut juosta, ei leikkiä. Piti olla kuin "aikuinen", istua keittiön pöydän ympärillä ja juoda teetä mukista mikä piti laittaa siististi lasinaluselle.

Vanhemmiten ehkä tajusi paremmin että varmaan oli liian kallis asunto Pispalasta sieltä Alatalon Mikon lähistöltä ja se oli 80-luvun alkua joten en olisi yllättynyt jos olisivat muuttaneet 90-luvulla sitten.

Lukion aikaan hän sitten (eri koulussa, kuulin kavereilta) aina esitti miten voisi muuten ostaa ja maksaa vuorollaan jotain kahviossa tms. mutta kun ei ole kuin tämä yksi seteli (eli se 500mk mitä hän useasti ja hartaasti aina esitteli mutta ei koskaan rikkonut tai käyttänyt).

Toki jokainen saa ostaa mitä haluaa mutta olisi se silti kiva jos sitä uskaltaisi myös käyttää. Eli ei ostaisi liian kallista tai miettisi vaan jälleenmyyntiarvoa tms. Varsinkin jos on lapsia ja vaimo (tai miksei mieskin, kait tässä ketjussa voi naisiakin olla keskustelemassa) myös elämässä.

En sano etteikö voisi pitää asioista siistissä kunnossa, mutta siinä on selkeä ero jos varsinkin lapsiperheessä sohvatkin ovat vielä alkuperäisissä myyntimuoveissa mitä pitää varoa ja lapset eivät saa edes sohvalla istua.

 

[TurboJ]

Tuo varmaan pitää jonkun verrankin paikkansa. En ole hetkeen edes muistanut mutta oli lapsuudessa kaveri joka oli hieman yksinäinen ja syynä oli se että koti oli kuin museo.

Hyvin harvoin sai kutsua ketään kotiin ja olihan siellä toki hienoa mutta mihinkään ei saanut koskea, oli oikeasti vielä sohvien päällä muovit (ehkä samat mitkä ostaessa) ja moni muukin koulukaveri sanoi sitä että tuntui oudolta että esim. seinillä olevien maalausten ympärillä oli tilat minkä sisäpuolelle ei saanut mennä jne. Jopa hänen huoneensa oli tosi siisti, ei leluja yms.

Ei saanut juosta, ei leikkiä. Piti olla kuin "aikuinen", istua keittiön pöydän ympärillä ja juoda teetä mukista mikä piti laittaa siististi lasinaluselle.

Vanhemmiten ehkä tajusi paremmin että varmaan oli liian kallis asunto Pispalasta sieltä Alatalon Mikon lähistöltä ja se oli 80-luvun alkua joten en olisi yllättynyt jos olisivat muuttaneet 90-luvulla sitten.

Lukion aikaan hän sitten (eri koulussa, kuulin kavereilta) aina esitti miten voisi muuten ostaa ja maksaa vuorollaan jotain kahviossa tms. mutta kun ei ole kuin tämä yksi seteli (eli se 500mk mitä hän useasti ja hartaasti aina esitteli mutta ei koskaan rikkonut tai käyttänyt).

Toki jokainen saa ostaa mitä haluaa mutta olisi se silti kiva jos sitä uskaltaisi myös käyttää. Eli ei ostaisi liian kallista tai miettisi vaan jälleenmyyntiarvoa tms. Varsinkin jos on lapsia ja vaimo (tai miksei mieskin, kait tässä ketjussa voi naisiakin olla keskustelemassa) myös elämässä.

En sano etteikö voisi pitää asioista siistissä kunnossa, mutta siinä on selkeä ero jos varsinkin lapsiperheessä sohvatkin ovat vielä alkuperäisissä myyntimuoveissa mitä pitää varoa ja lapset eivät saa edes sohvalla istua.

Mielenkiintoinen perhe ollut siinä kyllä. Saahan jokainen arvottaa asiat kuten tahtoo, muttei tuosta synny ainakaan itselle sellaista mielikuvaa, että hankitusta materiasta olisi kovasti nautittu.

Jännästi tuollainen menee silti samaan kategoriaan nykyaikana yleistyneen kulutushysterian kanssa - että jos oikein arvaan, niin toimintaa ajaa siinäkin jonkinlainen pakkomielle sen sijaan, että tavoite olisi saavuttaa itselle aitoa iloa.

Samaan tapaan on siinä tutussa Virtas-vaikutuksessakin: ei se läheskään aina ole pätemistä, eli että odotettaisiin elvistelystä saatavan lisäarvoa omaan elämään. Vaan usein kysymys onkin vain siitä pelosta, ettei tule hyväksytyksi - tai mikä pahinta, että tulee pidetyksi omituisena tai jopa hulluna, jos tekee asiat liian eri tavalla.

Kyllä mielestäni viimeistään siinä vaiheessa olisi syytä laittaa omat prioriteetit kuntoon, kun pelko ajaa ihmisen elämään yli varojensa. Silloinhan sitä on omien luulojensa orja hyvin kouriintuntuvalla tavalla. Arjesta tulee pakkotyötä ja vapaa-ajasta hyväksynnän etsimistä.

Mutta valitettavan harva tuntee itsensä siinä määrin, että edes tietäisi todelliset tarpeensa: ei ole koskaan edes kokeillut muuta tapaa kuin sen tutun ja "turvallisen". Kuitenkin se "turvallinen" johtaa taloudelliseen perikatoon. Ja taloudellinen perikato on isompi asia kuin aina edes käsittää, koska jokainen maksuun menevä euro on ainakin alkujaan revittävä omasta elinvoimasta luopumalla, yksi tunti ja viikko kerrallaan.

FIREssäkin auttaisi, kun opettelisi tuntemaan oman ihanne-elämänsä ensin siltä pohjalta, ettei edes mieti asioiden hintalappua. Kalliimpi ei ole parempi, vaan sopivampi on parempi. Maksaisitko 1000€ siitä, että saat päivän verran kävellä ympäri suomalaista mäntymetsää? Moni nimittäin maksaisi.

 

[Joku_242]

Mitäs täällä on porukka laskenut paljonko on fire-tavoitteena mukava kuukausisumma käteen? Jos laskee vaikka asumiskulujen jälkeen kun siinä on paljon vaihtoehtoja (vuokra, kokonaan tai osittain maksettu koti, nomad jne)

Mukava on olla mahdollisimman paljon mutta tavallaan jos lähtee siitä että ennen Fire:ä on tehnyt olennaisimmat hankinnat sis. kohtuullinen omistusasunto, niin pienimmillään 100% varma 1500€ käteen voisi riittää jos lähtökohtana on heti päästä eroon töistä koska pää haljoaa tms. ja sijoitukset tuottaa todennäköisimmin paremmat kuukausitulot hetkeä myöhempää aikaa varten. Jos tarvitsee sen tietyn "elintason" vakiona ulkona syömisineen ja bisnessluokan lentoineen niin tietty pitää melkein viisinkertaistaa.

Mietin kanssa että 1500e/kk riittäisi ihan mukavaan elintasoon. Vastikkeeseen menee pari-kolmesataa, ruokakauppaostoksiin pari sataa, autoon bensoineen ehkä pari sataa ja muihin laskuihin satanen. Siitä jäisi silti luokkaa 700e huvitteluun, joten söisi sillä välillä ulkonakin.

Kiva voida tukea muksuja kuitenkin siihen asti että saavat opinnot valmiiksi.

Ei kai tätä tukea kuitenkaan älyttömästi tarvi olla, luokkaa satku-pari kuussa auttaa jo mukavasti tukien päälle?

Varmaan tässä on osittain myös eroja persoonassa. Itse olen ollut aina luontaisesti melko säästäväinen. Ei jotenkin ole koskaan ollut sellaista tarvetta käyttää raha saman tien kun sen saa. Omallakin työpaikalla taas kuulostaa olevan aika paljon "palkka tuli palkka meni" kerholaisia, joille palkkapäivä on joku kuukauden kohokohta ja lupa tuhlata.

Sinänsä ymmärrän sen, että osa ihmisistä haluaa laittaa kaiken "elämiseen". Mutta tietyllä tavalla sekin tuntuu jotenkin rajoittuneelta, jos ainoa tapa nauttia elämästä on rahan tuhlaaminen. Aika pienelläkin rahalla voi keksiä tekemistä jos vähän käyttää mielikuvitusta.

Joo, en ole kanssa koskaan ymmärtänyt sitä tarvetta pistää rahaa haisemaan. Mutta yllättävän moni kyllä näyttää saavan siitä jotain kicksejä...

 

[antti-x]

Ei kai tätä tukea kuitenkaan älyttömästi tarvi olla, luokkaa satku-pari kuussa auttaa jo mukavasti tukien päälle?

Maksulliset opinnot ulkomailla ei ole mikään ensisijainen tavoite itselle eikä ainakaan toistaiseksi yhdellekään muksulle, mutta ajattelin että olisi tietty kivaa jos sekään optio ei ole poissuljettu. Ei mitään 60 000USD/v jenkkiyliopistoja mutta Eurooppalaisia vaihtoehtoja joissa niissäkin saattaa tonni tai pari mennä kuussa herkästi.

Eli ei välttämättä tule tarvetta kovin kummoisille summille, mutta pidän sen mahdollisuuden mielessä.

 

[Joku_242]

Maksulliset opinnot ulkomailla ei ole mikään ensisijainen tavoite itselle eikä ainakaan toistaiseksi yhdellekään muksulle, mutta ajattelin että olisi tietty kivaa jos sekään optio ei ole poissuljettu. Ei mitään 60 000USD/v jenkkiyliopistoja mutta Eurooppalaisia vaihtoehtoja joissa niissäkin saattaa tonni tai pari mennä kuussa herkästi.

Eli ei välttämättä tule tarvetta kovin kummoisille summille, mutta pidän sen mahdollisuuden mielessä.

Tommoinen toki menee aika kalliiksi. Tosin sanoisin ettei ulkomaiset yliopistot ole kovin kustannustehokas ratkaisu, vaan tutkinto kannattaa mieluummin hakea kotimaasta kun sen kerran saa ilmaiseksi. Erasmus-vaihto taas on hyvä vaihtoehto siihen, että haluaa vähän nähdä maailmaa.

 

[mailman]

Itse laskenut, että sellainen 40ke/vuosi ( eli noin 3300e/kk) nettona riittää hyvin omiin tarpeisiini. Sisältäen siis ns kaiken.
Toki tulevaisuuttahan ei tiedä, voi tarvita enemmän tai vähemmän. Sitten vaan vähän säädetään.
Toki tuo asuntolaina pitäisi olla maksettuna aikalailla tasan 5v päästä. Kovasti miettinyt että josko maksaisi sen samantien pois, varsinkin kun verotuksessa tuotakaan ei enää voi käyttää...
Mutta asuntolainan jälkeen tuo ym summa riittää kyllä aika pitkälle.

 

[kasa]

Säästäminen jatkuu, jos sitä vaikka joskus FIRE-onnistuisi. Tosin nyt on sellainen tilanne, että ei kovin paljoa kuukaudessa pysty säästämään, kun menot on suuret - lähinnä asuntolainan takia. Asunnon voisi hyvin myydäkin, kun ei nyt ole unelmakoti vielä, mutta kun ei oikein nyt markkinakaan vedä, niin ei ole jaksettu. Toisaalta ei ole tarvinnut hetkeen ottaa sijoituksista rahaa. Lähivuosina ollaan puolison kanssa ajateltu viettää enemmän aikaa reissun päällä, varmaan puhutaan ainakin kuukausista. Tai jos työmahdollisuuksia on, niin voisi asuakin ulkomailla. Jonkinlainen sapattivapaa nyt ainakin olisi mukava. Töitä on kuitenkin paiskittu jo yli 10 vuotta. IT-alakin sakkaa, niin saa nähdä josko tulee mahdollisuudet vapaaseen ihan pyytämättäkin.

Jonkinlainen burnout saattaa myöskin olla päällä tai tulossa kun ei ole oikein ollut kiinnostusta esimerkiksi opetella uusia teknologioita. Tosin joihinkin muihin harrasteisiin riittää kyllä kiinnostusta. Tilanne IT-alalla on sinänsä raskas, kun koko ajan tulee uutta tavaraa hirveällä vauhdilla ja kaikki päivittyy, pitää juosta pysyäkseen edes paikallaan. Refaktorointi on jatkuvaa ja SCRUM ja kiire syövät mehut tunnollisista tyypeistä, jotka haluaisivat tehdä laatua. Lisätään soppaan pari kroonista uudistuspainetta takaraivossaan potevaa kehittäjää, jotka esittelevät joka viikko uuden työkalun tai paradigman, jonka olettavat otettavan käyttöön. En ihmettele lisääntyviä sairaslomia. Kaipaan sitä aikaa kun koodin laadulla oli enemmän väliä, kuin millä työkalulla tai framewörkillä se pyörii. Tekoälystä en osaa sanoa mitä siitä vielä tulee, ei oikein ole itselle kovin innostava juttu. Mutta auttaahan se jonkin verran.

Oma FIRE olis varmaan tavaran suhteen aika minimalistinen, mutta matkustelua tulisi sitten enemmän. Toki mieluinen koti ja hyvä reissuauto. Mieluummin ostaa vähän ja laatua ja korjauttelee tavaroita kuin ostaisi paljon krääsää. Ja vuokraa sitten tarvittavat hifi-lelut. Ylipäänsä rauhallisempi elämänrytmi kiinnostaa. Mietityttää kyllä, että jos vaikka 50-vuotiaana vetäytyisi eläkkeelle niin olisiko seuraa muista ja keksisikö sitä sitten tekemistä riittävästi. Toisaalta länsimaissa on ehkä ihmisille opetettu aika työkeskeinen elämäntapa ja peloteltukin, että olet yksin ja ulkopuolinen jos poikkeat normista ja alat elämäntapaintiaaniksi. Pitäis jaksaa puristaa sorvia rystyset valkoisina sinne 70-vuotiaaksi, jonka jälkeen voi kunniallisesti siirtyä vanhainkotiin sairastamaan.

 

[finWeazel]

Säästäminen jatkuu, jos sitä vaikka joskus FIRE-onnistuisi. Tosin nyt on sellainen tilanne, että ei kovin paljoa kuukaudessa pysty säästämään, kun menot on suuret - lähinnä asuntolainan takia. Asunnon voisi hyvin myydäkin, kun ei nyt ole unelmakoti vielä, mutta kun ei oikein nyt markkinakaan vedä, niin ei ole jaksettu. Toisaalta ei ole tarvinnut hetkeen ottaa sijoituksista rahaa. Lähivuosina ollaan puolison kanssa ajateltu viettää enemmän aikaa reissun päällä, varmaan puhutaan ainakin kuukausista. Tai jos työmahdollisuuksia on, niin voisi asuakin ulkomailla. Jonkinlainen sapattivapaa nyt ainakin olisi mukava. Töitä on kuitenkin paiskittu jo yli 10 vuotta. IT-alakin sakkaa, niin saa nähdä josko tulee mahdollisuudet vapaaseen ihan pyytämättäkin.

Jonkinlainen burnout saattaa myöskin olla päällä tai tulossa kun ei ole oikein ollut kiinnostusta esimerkiksi opetella uusia teknologioita. Tosin joihinkin muihin harrasteisiin riittää kyllä kiinnostusta. Tilanne IT-alalla on sinänsä raskas, kun koko ajan tulee uutta tavaraa hirveällä vauhdilla ja kaikki päivittyy, pitää juosta pysyäkseen edes paikallaan. Refaktorointi on jatkuvaa ja SCRUM ja kiire syövät mehut tunnollisista tyypeistä, jotka haluaisivat tehdä laatua. Lisätään soppaan pari kroonista uudistuspainetta takaraivossaan potevaa kehittäjää, jotka esittelevät joka viikko uuden työkalun tai paradigman, jonka olettavat otettavan käyttöön. En ihmettele lisääntyviä sairaslomia. Kaipaan sitä aikaa kun koodin laadulla oli enemmän väliä, kuin millä työkalulla tai framewörkillä se pyörii. Tekoälystä en osaa sanoa mitä siitä vielä tulee, ei oikein ole itselle kovin innostava juttu. Mutta auttaahan se jonkin verran.

Oma FIRE olis varmaan tavaran suhteen aika minimalistinen, mutta matkustelua tulisi sitten enemmän. Toki mieluinen koti ja hyvä reissuauto. Mieluummin ostaa vähän ja laatua ja korjauttelee tavaroita kuin ostaisi paljon krääsää. Ja vuokraa sitten tarvittavat hifi-lelut. Ylipäänsä rauhallisempi elämänrytmi kiinnostaa. Mietityttää kyllä, että jos vaikka 50-vuotiaana vetäytyisi eläkkeelle niin olisiko seuraa muista ja keksisikö sitä sitten tekemistä riittävästi. Toisaalta länsimaissa on ehkä ihmisille opetettu aika työkeskeinen elämäntapa ja peloteltukin, että olet yksin ja ulkopuolinen jos poikkeat normista ja alat elämäntapaintiaaniksi. Pitäis jaksaa puristaa sorvia rystyset valkoisina sinne 70-vuotiaaksi, jonka jälkeen voi kunniallisesti siirtyä vanhainkotiin sairastamaan.

Paljon hyvää asiaa ja pohdintaa sun postauksessa. Otan kantaa vain omasta kokemuksesta onko tekemistä kun alkaa FIRE:n viettoon. Mulla tekemistä riittää enemmän kuin on aikaa. Hyvä päivä ja viikkorytmi tekee minun elämästä mielekkään. Tyyliin aina ruoka samaan aikaan+ruuanlaitto, aina hyvä uni ja unihygienia(nukkumaan samaan aikaan, herää kun herää) mihin mulla osana kuuluu ottaa aikaa kirjan lukemiseen iltaisin. Kunnosta huolen pitäminen eli liikuntaharrastukset. Keho tuntuu toimivan parhaiten kun on hyvä ja tasainen rutiini elämässä. Pitää kiinni normielämässä. Päälle ripottelee matkustelun, muut harrastukset(ei enää sitkun elämää, tekee ja harrastaa). Reissussa tietenkin reissuhommat eikä mitään autistista aamiainen on saatava 8:05 tai tulee itkupotkuraivari.

Tekemistä paljon "sesongin" mukaan, kesällä suomi+marja+kala+sukulais/suomikaverihommat. Kevät/syksy kalastushommaa asuinpaikan lähistöllä(las vegas) ja talvella matkustushommaa+retrotietokonenörtteilyä kun ulkona oleskelu ei ole niin mukavaa kylmyyden vuoksi. Vaihtelu sesonkien mukaan pitää virkeänä. Toimii minulle tällä hetkellä, ei ehkä toimi muille. Iso bonus matkustamisessa, että voi tehdä ex tempore ja hyödyntää halpoja hintoja/viikon säätä.

Ihmiskontaktia jos kaipaa niin joukossa harrastaminen varmaan hyvä korvike työelämälle. Mä olen aika introvertti niin mulle riittää nettiin kirjoittelu eikä ole intoa lähteä jonnekin ryhmäjumppaan/fillarointiporukkaan/shakkikerhoon/... Harrasteet enempi omaa juttua. Kalapaikoilla on esim. moni muu innokas kalastaja ja koiranulkoiluttajat tulleet tutuksi. Kameraharrastus on siitä mielenkiintoinen, että monesti ihmiset pysäyttää ja juttelee valokuvaamisesta. Ihmiskontaktia saa just niin vähän tai paljon kuin haluaa.

Burnouttia en toivo oman kokemuksen jälkeen edes pahimmalle vihamiehelle. Se on paha paikka jos päätyy oikein syvälle syövereihin missä loppuu kaikki jaksaminen, uni loppuu jne jne.

 

[finWeazel]

FIRE laskuri etenee. Muutin härpättimen webbisivuksi AI:n avulla. Pitäs jaksaa miettiä millainen UI olisi parempi. Eräillä parametreilla saa allaolevan käppyrän. Inflaatio melko raju. Vuoden 17 kohdalla pääomankasvu ylittää sen mitä on raakana rahana palkasta säästetty. Hyvin näkyy myös miten rahojen makuuttaminen pankkitilillä versus nuo sijoitetut rahat tuottavat pitkällä aikajänteellä...

Piirakkaan vuotta vaihtelemalla hyvin visualisoituu miten jos sijoittaa vakioprosenttia nettotulosta niin osakepotti alkaa vuosi vuodelta dominoimaan salkussa enemmän kuin huonommin tuottavat vähäriskisemmät vaihtoehdot

Näillä prosenteilla laitoin nettoliksasta säästöön laskurissa. inflaatio 2%, palkka kasvaa vuosittain 2.5%

Tuottoprosentit laitoin näin eri instrumenteille

Pitäs tehdä tuolle jonkinlaiset testit, että sais varmistettua laskujen oikeellisuuden. Toinen juttu olis laajennella visualisaatioita sen suuntaan, että saa paremmat käppyrät siitä mihin raha menee ja voisiko sieltä säästää("budjetointi"). Kolmas homma viritellä monte carlo simulaatiot + lähdedatat toteutuneille historiallisille tuotoille(pythonissa on jo, webbisivulla ei). Mukavaa hommaa puuhastella AI:n kanssa laskuria. Parametrien tallettaminen ja lataaminen olisi myös hyödyllinen ja ehkä joku eri parametrien lopputuloksen side by side vertailu.

 

[David ":DA" Imodium]

Ja jos Kadonneen aarteen metsästäjät ilmestyisi tänään, niin Indiana Jones seikkailisi 1980-luvulla.

Lähinnä ajatusta siihen miten aika käyttäytyy. Sinä kuvittelet sen menevän hitaasti tai käytännössä nolla nopeutta. Minä olen tässä, nyt. Miten voisin olla joskus vanhempi?

Tämä on ehkä suurin syy meidän (suomalaisten) vähäiseen sijoitus asteeseen?

On muumit jakso jossa he matkaavat taaksepäin ajassa tekemään järkevämpiä ratkaisuja.

Todellisuudessa menneisyyteen matkustaminen on niin vaikeaa, että jälkiviisaus on ainoa käyttökelpoinen aikamatkustuksen muoto.

 

[miksu8]

Tyhmä kysymys: jos laskee kasvavia säästöjä sijoitustuoton perusteella niin onko sama jos laskee vuosituotoksi esim 4% vai että laskee sen 6% ja lisää erikseen säästökaavaan 2% inflaation?

 

[kaarlos]

Tullut tässä mietittyä omistusasunnon myyntiä tämän AI:n aiheuttaman IT-alan murroksen takia - en haluaisi olla kovin sidoksissa yhteen paikkakuntaan jos oma työnantaja alkaa tehdä isompia muutoksia. Samalla voisi ton asunnossa kiinni olevan pääoman sijoittaa johonkin tuottavaan.

Oma fiilis on että AI:n vaikutus portfolioon voi olla positiivinen, mutta ironisesti sillä voi olla negatiivinen vaikutus omiin työkuvioihin. Tiettyä kuumotusta on tämän asian ympärillä, koska pitäisi noin 10 vuotta pysytellä työelämässä ennenkö salkku itsessään olisi riittävä eläköitymiseen, vaikkakin varmaan jotain vajaata viikkoa voisin nähdä itseni tekemässä tuonkin jälkeen jos duunit pysyy kiinnostavina. Kämpän myynnillä toi aikajana lyhenisi jonkin verran.

 

[KiLLPaTRiCK]

Kannattaako FIREtystä yrittävän asua omistusasunnossa?
Jos nyt on vaikka ihan lainan loppupuolella tai jopa kokonaan maksettu asunto esim. pääkaupunkiseudulta, niin sinulla on asunto jonka arvo on jotain 300 keilaa viiva yksi mega, joka ei tuota mitään tai hyvin vähän.
Pitäisikö tuollaisesta luopua? Ottaa sitä vastaan maksilainat, jotka sijoittaa? Antaa mennä nykyisellä tavalla, jolloin iso osa varallisuudesta on kiinni seinissä?

 

[zepi]

Kannattaako FIREtystä yrittävän asua omistusasunnossa?
Jos nyt on vaikka ihan lainan loppupuolella tai jopa kokonaan maksettu asunto esim. pääkaupunkiseudulta, niin sinulla on asunto jonka arvo on jotain 300 keilaa viiva yksi mega, joka ei tuota mitään tai hyvin vähän.
Pitäisikö tuollaisesta luopua? Ottaa sitä vastaan maksilainat, jotka sijoittaa? Antaa mennä nykyisellä tavalla, jolloin iso osa varallisuudesta on kiinni seinissä?

Riippuu aika paljon asumistarpeista ja preferensseistä. Monessa paikassa omistusasuminen on nykyisellään kalliimpaa kuin vuokra-asuminen - mutta usein vuokralle siirtyminen ei ole vaihtoehto.

Tyyliin jos haluat asua omakotitalossa -> vuokraaminen ei käytännössä ole useinkaan vaihtoehto.

Keskimäärin sanoisin, että mitä kalliimmalla alueella haluaa asua, sitä todennäköisemmin kannattaa downsizettää vuokra-asuntoon. Jos meinaa loppuiäkseen muuttaa syrjemmälle, niin ostaminen voi olla ihan fiksua jos tykkää itse remppailla ja ei niin välitä mahdollisesta perinnön arvosta.

 

[TommiZeliard]

Tyhmä kysymys: jos laskee kasvavia säästöjä sijoitustuoton perusteella niin onko sama jos laskee vuosituotoksi esim 4% vai että laskee sen 6% ja lisää erikseen säästökaavaan 2% inflaation?

Jos todellinen reaalituotto olisi 4%/a, voisit laskea helposti 1,04^vuodet. Jos kuitenkin nimellistuotto on 6 %/a ja inflaatio 2 %/a, niin edellinen ei ole oikea laskutapa (virhe tosin on aika pieni noin pienillä prosenteilla, jos ei puhuta useista vuosikymmenistä). Väärä tapa antaa hieman liian optimistisen kuvan.

Jälkimmäinen kuuluu laskea (1,06 / 1,02)^vuodet.


Ero 40 vuodessa:

A) väärä tapa, 1,04^40 = 4,80

B) oikea tapa, (1,06 / 1,02)^40 = 4,66 (potin reaaliarvo 4,66-kertaistuisi)


Jos nimellistuotto olisi 12 %/a ja inflaatio 3 %/a:

A) väärä, 1,09^40 = 31,4

B) oikea, (1,12 / 1,03)^40 = 28,5

 

[Taneli-]

Kannattaako FIREtystä yrittävän asua omistusasunnossa?
Jos nyt on vaikka ihan lainan loppupuolella tai jopa kokonaan maksettu asunto esim. pääkaupunkiseudulta, niin sinulla on asunto jonka arvo on jotain 300 keilaa viiva yksi mega, joka ei tuota mitään tai hyvin vähän.
Pitäisikö tuollaisesta luopua? Ottaa sitä vastaan maksilainat, jotka sijoittaa? Antaa mennä nykyisellä tavalla, jolloin iso osa varallisuudesta on kiinni seinissä?

Kuten sanottu se riippuu.
Voin sanoa itsestäni että tykkään asua kohtuullisen lähellä keskustaa & palveluita. Oikeastaan helpompi lainata aiemmasta viestistäni:

Eli jos ja kun se oma asunto on saatu maksettua (mikä olisi tietysti helposti se suurin kuluerä jos asuisi vuokralla, asunto ison kasvukeskuksen vieressä kasvavan kaupungin ydinkeskustassa) asumiseen riittää helposti (vastike [sisältää 50/50 netin, autopaikan, vesimaksut, lämmityksen, TV:n jne]+sähköt) alle 500€* ja ruokaan joku 200€ mistä jäisi vielä joku 300€ ns. ylimääräisiin kuluihin. Jos asuisi vuokralla voisi todeta suoraan että asumiseen riittäisi "helposti" 1500€ jolloin seuraavat laskelmat voisi varmaan kutakuinkin tuplata. Jos siihen lisäisi auton se nostaisi lisää kustannuksia sanotaan 1000€+ per kuukausi.

Sen voi miettiä myös siten että jos jossain vaiheessa haluaa voi sen asunnon/osakkeen myydä ja siirtyä niiden rahojen turvin esim. palveluasuntoon. Kun jossain sitä kuitenkin täytyy asua ja lähes aina se oma asunto on mukava & halvempi vaihtoehto kuin vastaava vuokralla (jos sellaista edes saisi).

Tuossa olin laskenut että ns. "juuri nyt" voisi tulla jopa jollain tonnillakin toimeen (ja 1500€ riittäisi hyvin) jos saisi asuntolainan maksettua. Mikäli asuisi vuokralla summan voisi vähintään tuplata eli ainakin se 3000€/kk + joku 1k ehkä autoon (otaksun että ns. ydinkeskustasta ei vuokralle saisi vastaavaa asuntoa => vuokraat muualta ja hankit auton koska ne palvelut...).
Tietysti (kuten ylemmissä postauksissa olen todennut) joku 2000€/kk on sellainen mitä olen miettinyt ja vuodessa ns. ylimääräinen "touhutonni" ja kun hyvin luultavasti rahat tuottavat edes jotain ei tarvitse sitten stressata. Toki bonusta jos kuussa ei kulu esim. kuin se tonni mutta onpahan sitten varalle enempi.

Kuitenkin se on lähes varma fakta että kun elää eteenpäin niitä yllättäviä ja "yllättäviä" menoja tulee. Jos ei asunnossa / tavaroissa jokin kulu ja hajoa niin sitten omassa kropassa ja siihen on vain järkevää varautua. Eli se summa mikä riittäisi "juuri nyt" ei välttämättä riitä enää tulevaisuudessa joten ei kannata ihan liian tarkkaan laskea.

 

[finWeazel]

Kannattaako FIREtystä yrittävän asua omistusasunnossa?
Jos nyt on vaikka ihan lainan loppupuolella tai jopa kokonaan maksettu asunto esim. pääkaupunkiseudulta, niin sinulla on asunto jonka arvo on jotain 300 keilaa viiva yksi mega, joka ei tuota mitään tai hyvin vähän.
Pitäisikö tuollaisesta luopua? Ottaa sitä vastaan maksilainat, jotka sijoittaa? Antaa mennä nykyisellä tavalla, jolloin iso osa varallisuudesta on kiinni seinissä?

Yksi kulma sekin, että mitä haluaa FIRE:lta. Jos miettii että ei ole asuntoa niin helppo tehdä niin että jättää vuodeksi asunnon vuokraamatta ja kiertää hieman off season "Long term" airbnb-asunnoissa. Kreikka, italia, portugali niin saa melko järkihinnalla offseason airbnb:na koko huoneistoa/mökkiä/taloa. Voi tuollainen vuoden/parin reissaaminen olla yllättävän halpaa. Bonuksena saa asuttua eri paikoissa niin fiilis on aika erilainen kuin 1-2vk lomareissussa.

Miettii että olis vaikka 300ke kämppä versus 300ke sijoituksissa ja reaalituotto 5% niin sijoitus antaisi 15ke/vuosi reaalituottoa. Riittääkö tuollainen 15ke kattamaan vuokran vai olisiko edukkaampaa asua 300ke luukussa? Omistusasunnossa tulee rempat ja kodinkoneet omasta taskusta, vuokra-asunnossa vuorantantaja maksaa. Lainavipu erinomainen asia, jos lainahommat ei vie yöunia.

Jos asunto on koti niin imho. asunto kannattaa. Jos on on joustava, hakee joustavuutta ja asunto on vain asunto niin vuokrahommat voi olla kannattavia. Vuokrakämpässä voi ehkä tyytyä vaatimattomampaan kuin kodin kanssa. Mulle nykyisessä paikassa sellainen asunto mitä kutsuisi kodiksi maksaa enemmän kuin vuokra-asunto joka on vain lyhytaikainen joustava ratkaisu.

 

[finWeazel]

Auto on myös semmonen mitä kannattaa miettiä tarviiko oikeasti ja kuinka paljon. Sellainen auto minkä mä haluaisin menettäisi arvoansa 5-numeroisen summan vuodessa, paikallinen vakuutus 4ke/vuosi, 1ke/vuosi säilytys kesänyli(suomenreissun ajaksi auto säilytykseen) jne. Kallista on ennen kuin ajaa kilometriäkään. Joku ihan halpa vanha ruoska ei oikein kelpaa, kun suurin käyttötarve autolle on roadtripit missä luotettavuus ja mukavuus on oleellista.

Korvasin auton arkikäytössä sähköfillari, kotitoimitukset, uber, vuokra-autoilu. Kotitoimitukset instacart ja amazon prime. Ei ole ikävä kauppareissuja, maidotkin tulee kotiovelle asti. amazon prime, instacart, tipit instacart toimituksiin, sähköfillarin huolto jää alle 1ke/vuosi. Viimeisen 12kk aikana noin 3.5ke mennyt vuokra-autoihin. uberiin mennyt 500e.

Tulen kyllä jossain kohtaa ostamaan auton kun autottomuudessa on myös huonoja puolia. Tällä hetkellä kuitenkin autottomuus toimii hyvin ja pitää elämän huolettomana. Reissussa kiva kun saa aina uudehkon vuokrakärryn alle ja voi testailla erilaisia autoja mitä niistä tykkää.

Sähköfillari oli 5/5 ostos. Suosittelen. Saa olla tosi laiskalla päällä ettei sähköfillarilla jaksais. Jos on enempi jaksamista niin avustin minimiin ja käy kuntoilusta.