Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[Sompi]

Ylläpidon lisäys:
Ketjussa on tarkoitus keskustella digitalisaatiosta ja sen hyvistä ja huonoista puolista. Esimerkiksi Opetushallitus määrittelee digitalisaation näin:

Digitalisaatio tarkoittaa laajempaa yhteiskunnallista muutosta, joka tapahtuu, kun perinteisiä analogisia toimintoja ja prosesseja korvataan digitaalisilla ratkaisuilla ja teknologioilla. Digitalisaatio voi vaikuttaa monilla eri aloilla, kuten terveydenhuollossa, koulutuksessa, liiketoiminnassa ja julkishallinnossa. Esimerkiksi ostaminen netissä, etätyö ja viranomaisten viestintä sosiaalisessa mediassa ovat digitalisaatiota. Digitalisaatio on jo nyt merkittävästi muuttanut oppimisen ja työn tekemisen tapoja.

Digitalisaatio – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Mitä sitten on digitalisaatio?

Digitalisaatio tarkoittaa laajempaa yhteiskunnallista muutosta, joka tapahtuu, kun perinteisiä analogisia toimintoja ja prosesseja korvataan digitaalisilla ratkaisuilla ja teknologioilla. Digitalisaatio voi vaikuttaa monilla eri aloilla, kuten terveydenhuollossa, koulutuksessa, liiketoiminnassa...

www.oph.fi

Mitä se on se digitalisaatio? | TIEKE

Digitalisaatiossa on kyse organisaatiokulttuurin muutoksesta, ja se on tunnetusti vaikeaa.

tieke.fi

--------------------------------------------
Käyttäjän alkuperäinen viesti:

Danske Bank poisti kertakäyttöisten salasanojen listat käytöstä ja korvaaviksi vaihtoehdoiksi tarjotaan Android- tai iOS-puhelimeen asennettavaa vakoiluohjelmaa tai tunnuslukulaitetta. Valitsin jälkimmäisen. Tietoturvaltaanhan sekään ei tietenkään ole kertakäyttöisten salasanojen veroinen, mutta eipähän ole vaarana, että joku korkkaa puhelimen ja vie rahat.

Tunnuslukulaite tuli pehmustetussa kirjekuoressa, ja mukana tuli myös ohje. Kyseistä paperia en skannaa tähän, koska se sisältää asiakastietoja. Kirjeessä neuvotaan aktivoimaan verkkopankkitunnukset navigoimalla selaimella osoitteeseen "danskebank.fi/aktivoi". Protokollahan tästä kirjeessä mainitusta "linkistä" puuttuu, mutta oletan että protokollaksi kuuluu tulla joko HTTP tai HTTPS. Osoitteen takaa avautuva sivu kuitenkin uudelleenohjautuu tällaiselle sivulle:


Onneksi olen kuitenkin aktivoinut verkkopankkitunnukseni jo aiemmin, joten minun ei tarvitse aktivointia tällöin tehdä ohjeesta tulkitsemani perusteella. Sen sijaan voin aloittaa suoraan käyttämään verkkopankkia tunnuslukulaitteella kirjautuen. Yritin siis kirjautua, mutta kirjautumisen jälkeen tulee tällainen sivu:


Hieman erikoisesti tuossa vieläpä pystyy noita vasemmanpuoleisia Error-alkuisia linkkejä klikkailemalla navigoimaan eri virhesivujen välillä. Kyseessä on siis melkoisen sekava kokonaisuus, josta on hankala ymmärtää yhtään mitään. Tämä on varsin tyypillinen esimerkki digitalisaatiosta.


Toinen esimerkki on koulusta, Savonia-AMK:sta. Siellä on ollut nyt kova digipöhinä päällä viime aikoina, ja opetusta on alettu järjestämään Zoomin välityksellä ja oppilaskäyttöön on otettu jos jonkinlaista älypuhelimen vaativaa suljetun lähdekoodin äppiä, joita ilman opiskelusta on tehty jo käytännössä mahdotonta. Yksi tällainen äppi on mainosrahoitteinen Tuudo, joka tarvitsee oikeudet nähdä mm. puhelinnumero ja kännykkään tallennetut kuvat, viestit, videot ja muut tiedostot, joita se voi käyttöehtojensa mukaisesti myös jakaa yhteistyökumppaneille.

Aivan kivuttomasti digitalisoitumiskehitys ei ole koulussa edennyt, sillä melko äskettäin kouluun kohdistui merkittävä uutisiinkin päässyt tietomurto, jonka seurauksena oppilaiden yksityistietoja oli myynnissä tor-verkossa. Tämä siitä huolimatta, että Savon Sanomien toimittajille kerrotun mukaan koululle oli hieman ennen tietomurtoa tehty jopa tietoturva-auditointi alan yrityksen toimesta!

Kaikki perusasiat kurssi-ilmoittautumisista lähtien pitää hoitaa sähköisesti. Koulujuttuja varten koulu on perustanut opiskelijoille Reppu-nimisen palvelun, jota se kutsuu "opiskelijoiden intranetiksi", mikä on mielestäni hieman erikoinen nimitys, koska perinteisesti intranetillä on tarkoitettu jotain sellaista, mihin ei ulkoverkosta pääse. Reppu-palvelu löytyy osoitteesta https://reppu.savonia.fi, ja siellä avautuu Microsoftin hostaama kirjautumiskehote, johon pitäisi pystyä kirjautumaan koulun antamien ohjeiden mukaan koulun tunnuksilla niin, että käyttäjänimen eteen laitetaan domainiksi savonia-amk\. Kirjautumiskehote ei kuitenkaan hyväksy kenoviivoja käyttäjätunnukseen. Jos jättää domainosan pois, niin kirjautumiskehote hyväksyy kyllä kirjautumisen, mutta ohjautuu sen jälkeen tällaiselle virhesivulle:

Muutaman yrityksen jälkeen virhesivu muuttuu ulkoasultaan toisenlaiseksi, ja siksi kuvakaappauksessa selain on yksityisyystilassa. Halusin kuvakaappaukseen sen sivun, joka tulee ensimmäisen kirjautumisyrityksen jälkeen.

Joillekin ihmisille tuo sivu näkyy erilaisena, ja kirjautumiskehotteen sijaan avautuu sivu, jossa on teksti: "Valitettavasti kirjautuminen ei toimi juuri nyt. Yritämme ratkaista ongelman. Yritä myöhemmin uudelleen." Tuolla saattaa siis vielä kaiken muun lisäksi olla jotain synkkaamattomia välimuisti/kuormanjakopalvelimia, koska eri ihmisille tulee eri sisältöä.


Huonosti hoidettu digitalisaatio lienee jo yksi merkittävimmistä yhteiskunnallisista ongelmista. Sen lisäksi, että digitalisointi itsessään on kallista, niin siitä johtuvien ongelmien kiertämiseen ja korjailuun kuluu joka päivä valtavasti ihmistyötunteja ja vuositasolla käsittämättömät määrät rahaa. On koko ajan yleisempää, että perusasioita digitalisoidaan ja lopputuloksena mikään ei enää toimi. Nämä tässä viestissä annetut esimerkit eivät todellakaan ole ainutlaatuisia.

Näyttää siltä, että kehitys menee kiihtyvällä vauhdilla täysin järjettömään suuntaan, jossa asiat halutaan vain periaatteesta digitalisoida lopputuloksen toimivuudesta välittämättä. Yleensä digitalisaatiota ajavat innokkaimmin ihmiset, jotka eivät tekniikasta juuri mitään ymmärrä. Kaikenlainen kritiikki vallitsevaa kehitystä kohtaan näyttää näillä ihmisillä tyypillisesti menevän erittäin vahvasti tunteisiin.

Tähän viestiketjuun voisi itse kukin kertoa esimerkkejä kohtaamistaan digitalisaation kukkasista.

 

[Vaateri]

Dansken tunnuslukulaitteen aktivointilinkki toimii oikein hyvin, joten jokin bitti taitaa olla käyttäjän päässä vinossa. Toimi siis silloin kun itse laitteen aktivoin ja toimi nyt kun sitä kokeilin.

 

[poskiholisti]

Eli siis ymmärsinkö oikein, että aloittaja ei ole aktivoinut uutta tunnuslukulaitetta? Eipä ihme jos ei toimi.

 

[poskiholisti]

Dansken linkki näyttäisi myös toimivan ja Savonian Reppu-palvelu pyytää käyttäjänimeksi sähköpostiosoitetta vanhanmallisen tunnuksen sijaan.

 

[Sompi]

Ennen viestiketjuun vastaamista olisi suotavaa lukea ja ymmärtää aloitusviesti.

 

[N1kkel]

Eli aloittaja koitti esittää valveutunutta käyttäjää, ja kyse olikin vain user erroreista.

Pidän itsekin kehitystä jossain määrin huonona. En yhtään tykkää kaiken maailman äppseistä.

Ei kai sitä tuudoa sentään pakko ole käyttää ja palautetta kannattaa antaa koululle.

 

[Vaateri]

Ennen viestiketjuun vastaamista olisi suotavaa lukea ja ymmärtää aloitusviesti.

Aloituksesta saa sen kuvan että esimerkeiksi annetut kukkaset ovat aika lailla itse aiheutettuja. En usko että kovin moni käyttäjä esimerkiksi alkaa aprikoimaan oikeaa siirtoprotokollaa annetulle linkille (joka toimii molemmilla), vaan noudattaa ohjeita sellaisina kuin ne on annettu.

 

[Obi-Lan]

Jos Savonia antanut ohjeeksi käyttää savonia-amk\tunnus niin ohje on väärin, kaikkiin MS pilvipalveluihin mennään sähköpostiosoitteella.

Microsoft tarjoaa suurimman osan palveluista ja lisensseistä oppilaitoksille niin naurettavan halvalla, että kutistuvien budjettien kanssa koulut ottavat kaiken tuollaisen ilolla vastaan.

 

[asentaja1]

Aihe itsessään on erittäin hyvä. Digitalisaation tunkeminen väkisin paikkoihin, missä se se ei varsinaisesti tuo mitään etua, usein jopa päinvastoin. Sen lisäksi aiheeseen sopii se, että usein törmää ja kuulee puhuttavan, että kun on joku "digitaalinen järjestelmä" joka on vuosien kuluessa saatu hiottua hyvin toimivaksi ja bugittomaksi, siinä vaiheessa aletaankin vaihtaa järjestelmää ihan vaan pelkästään uudistamisen ilosta ja sama bugien korjailu ja vianetsintä alkaa taas alusta. Eli korjataan jo ennestään toimivaa järjestelmää turhaan vaihtamalla uuteen.

 

[N1kkel]

Aihe itsessään on erittäin hyvä. Digitalisaation tunkeminen väkisin paikkoihin, missä se se ei varsinaisesti tuo mitään etua, usein jopa päinvastoin. Sen lisäksi aiheeseen sopii se, että usein törmää ja kuulee puhuttavan, että kun on joku "digitaalinen järjestelmä" joka on vuosien kuluessa saatu hiottua hyvin toimivaksi ja bugittomaksi, siinä vaiheessa aletaankin vaihtaa järjestelmää ihan vaan pelkästään uudistamisen ilosta ja sama bugien korjailu ja vianetsintä alkaa taas alusta. Eli korjataan jo ennestään toimivaa järjestelmää turhaan vaihtamalla uuteen.

Ja se uusi toimimaton järjestelmä on kallis ja joku tyytyväisenä kerää voitot...

 

[Vaateri]

Huonosti tai turhaan tehdystä digitalisaatiosta olisi ihan mielenkiintoista nähdä esimerkkejä, mutta avauksen pankkitunnistautuminen ei esimerkiksi sellaista ole. Tunnuslukulistat eivät ole turvallisempia eivätkä tunnistautumissovellukset vakoiluohjelmia..

 

[antti-x]

Omalta alalta eli maataloudesta mainittakoon turhana esimerkkinä se, että Maatalouden laskentakeskus, nykyinen Mtech on tehnyt reikäkorttijasta alkaen ohjelmistokehitystä maatalouden ohjelmien parissa. Yksi asioista jotka se on hoitanut on ollut nautarekisteri, eli rekisteri nautaeläimistä EU:n ja ja kansallista valvontaa varten. Se rekisteri on ollut hyvin integroituna mtechin verkkopohjaiseen sovellukseen jota käytännössä kaikki nautatilat käyttävät päivittäin. Noh, joku virkamies jossain päätti että eihän tällainen ulkoistaminen ole hyvä kun pitää valtiolla sentään olla omana työnä toteutettu rekisteri. Lopputuloksena systeemi joka on onnistunut about yhtä hyvin kuin Apotti. Monien korjausten ja arviolta parinkymmenen miljoonan panostusten jälkeen järjestelmä toimii vuosi käyttöönoton jälkeen melkein yhtä hyvin kuin ennen uudistusta.

Sinänsä digitalisaatio on kehittänyt maataloutta tosi paljon eteenpäin. Elämillä on aktiivisuumittarit seuraamassa terveyttä, traktoreissa automaattiohjaus tehostaa operointia pellolla ja kaikki kirjanpito yms. työ on järjettömästi helpompaa kuin joskus 30 vuotta sitten. Pystyn minuutissa kännykällä tarkastamaan mitä jonkun lehmän X isoisoäiti lypsi vuonna 2009 ja saiko se silloin jotain lääkehoitoja. Omaa biokaasulaitostakin saa aika 100% ohjattua kännykällä, samoin lypsyrobotteja.

 

[Sompi]

Eli aloittaja koitti esittää valveutunutta käyttäjää, ja kyse olikin vain user erroreista.

Pidän itsekin kehitystä jossain määrin huonona. En yhtään tykkää kaiken maailman äppseistä.

Ei kai sitä tuudoa sentään pakko ole käyttää ja palautetta kannattaa antaa koululle.

Aloituksesta saa sen kuvan että esimerkeiksi annetut kukkaset ovat aika lailla itse aiheutettuja. En usko että kovin moni käyttäjä esimerkiksi alkaa aprikoimaan oikeaa siirtoprotokollaa annetulle linkille (joka toimii molemmilla), vaan noudattaa ohjeita sellaisina kuin ne on annettu.

Pitikö heti tulla pilaamaan asia-aihe paskapostaamisella aloitusviestiä ymmärtämättä? Selvästihän tuossa virhesivu tulee palvelimelta asti ja selain vain näyttää sen, joten vika on palvelinpuolella. Minä en mahda sille mitään, jos palvelin servaa minulle virhesivua.

Huonosti tai turhaan tehdystä digitalisaatiosta olisi ihan mielenkiintoista nähdä esimerkkejä, mutta avauksen pankkitunnistautuminen ei esimerkiksi sellaista ole. Tunnuslukulistat eivät ole turvallisempia eivätkä tunnistautumissovellukset vakoiluohjelmia..

Se, mitä suomalaiset pankit ovat alkaneet kutsua "tunnuslukulistoiksi", tunnetaan universaalimmin kertakäyttöisten salasanojen listana, joka on mahdotonta murtaa. Siihen verrattuna tunnuslukulaite on turvattomampi kahdesta syystä: ensinnäkin niiden algoritmeissa on tunnettuja heikkouksia, ja toisekseen oikeita vastauksia tunnusluvuksi on aina useampi kuin yksi, toisin kuin kertakäyttöisten salasanojen kanssa. Tunnuslukulaitetta käyttävässä tunnistuksessa hyökkääjä siis voi suuremmalla todennäköisyydellä arvata tunnusluvun brute forcella oikein.

Lähtökohtaisesti kaikki suljetun koodin ohjelmat ovat vakoiluohjelmia, kunnes toisin todistetaan. Pankkien tunnistautumisohjelmat ovat usein aivan todistettavastikin spywarea.

Minusta pankkitunnistautuminen on varsin hyvä esimerkki huonosti tehdystä digitalisaatiosta, jos se ei edes toimi, vaan käyttäjälle tarjotaan pelkästään virhesivuja.

 

[antti-x]

Mainittakoon että danskebank.fi/aktivoi vei itsellä mozillalla tunnuslukulaitteen aktivointiin mutta chromella aloituksen virhesivulle. En lähtenyt mitään aktivoimaan kun käytän OP:n sovellusta

 

[Sompi]

Mainittakoon että danskebank.fi/aktivoi vei itsellä mozillalla tunnuslukulaitteen aktivointiin mutta chromella aloituksen virhesivulle. En lähtenyt mitään aktivoimaan kun käytän OP:n sovellusta

Kuten kuvakaappauksesta käy ilmi, niin itselläni selaimena on aivan modaamaton Firefox, versio 108.0.2 64-bittisenä. Minulle siis tuo virhesivu tulee Firefoxilla. Chromea tai Chromiumia minulla ei tässä ole asennettuna.

Seamonkeyllä yritin kyllä myös ja samat virhesivut tulivat silläkin.

 

[antti-x]

Miten tämä? Logon

Edit: Tuo toimii itsellä PC:llä mutta ei näemmä kännykällä

 

[Sompi]

Miten tämä? Logon

Tuolle sivullehan se http://danskebank.fi/aktivoi ohjautuu, ja latautuu juurikin tuo ensimmäisen kuvakaappauksen virhesivu.

 

[N1kkel]

Pitikö heti tulla pilaamaan asia-aihe paskapostaamisella aloitusviestiä ymmärtämättä? Selvästihän tuossa virhesivu tulee palvelimelta asti ja selain vain näyttää sen, joten vika on palvelinpuolella. Minä en mahda sille mitään, jos palvelin servaa minulle virhesivua.

Se, mitä suomalaiset pankit ovat alkaneet kutsua "tunnuslukulistoiksi", tunnetaan universaalimmin kertakäyttöisten salasanojen listana, joka on mahdotonta murtaa. Siihen verrattuna tunnuslukulaite on turvattomampi kahdesta syystä: ensinnäkin niiden algoritmeissa on tunnettuja heikkouksia, ja toisekseen oikeita vastauksia tunnusluvuksi on aina useampi kuin yksi, toisin kuin kertakäyttöisten salasanojen kanssa. Tunnuslukulaitetta käyttävässä tunnistuksessa hyökkääjä siis voi suuremmalla todennäköisyydellä arvata tunnusluvun brute forcella oikein.

Lähtökohtaisesti kaikki suljetun koodin ohjelmat ovat vakoiluohjelmia, kunnes toisin todistetaan. Pankkien tunnistautumisohjelmat ovat usein aivan todistettavastikin spywarea.

Minusta pankkitunnistautuminen on varsin hyvä esimerkki huonosti tehdystä digitalisaatiosta, jos se ei edes toimi, vaan käyttäjälle tarjotaan pelkästään virhesivuja.

Äläs nyt hermostu, kommentoinhan itse asiaakin.

Nuo ovat edelleen vain yksittäisiä esimerkkejä. Jotenkin pitäisi osoittaa että kyse on laajasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, ja niin iso yhteiskunnallinen ongelma kuin väität.

 

[Vaateri]

Mainittakoon että danskebank.fi/aktivoi vei itsellä mozillalla tunnuslukulaitteen aktivointiin mutta chromella aloituksen virhesivulle. En lähtenyt mitään aktivoimaan kun käytän OP:n sovellusta

Minulla linkki toimii Windowsissa Firefoxilla ja Chromella sekä Androidissa Samsung Internetillä ja Chromella. Toimii myös sekä private-tilassa että normaali-tilassa.

 

[Tonnin Seteli]

Näyttää siltä, että kehitys menee kiihtyvällä vauhdilla täysin järjettömään suuntaan, jossa asiat halutaan vain periaatteesta digitalisoida lopputuloksen toimivuudesta välittämättä.

Minusta tämä kuulosti toisen ilmiön kuvauksesta. Siis asioita jotka on digitalisoitu jo 10-30 vuotta sitten uudistetaan uudistamisen vuoksi ja ne harvoin toimivat vakaasti kovin pitkään ennen seuraavaa rumbaa. Asioita, jotka on aikanaan tai kerran tai aina muutaman vuoden välein saatu hienosti toimimaan sähköisinä, rikotaan uudelleen koska mikä ettei.

 

[love_doctor]

Aloituksesta saa sen kuvan että esimerkeiksi annetut kukkaset ovat aika lailla itse aiheutettuja. En usko että kovin moni käyttäjä esimerkiksi alkaa aprikoimaan oikeaa siirtoprotokollaa annetulle linkille (joka toimii molemmilla), vaan noudattaa ohjeita sellaisina kuin ne on annettu.

Nykyään selaimista on kytketty aika pitkälti pois päältä tuki millekään muulle protokollalle kuin mainitulle kahdelle. Websocket on mutta ei siihen ohjata loppukäyttäjiä. HTTP:n ja HTTPS:n välilläkään ei tarvi välttämättä arpoa kun selain voi yrittää yhtä ja jos ei pääse, kokeilee toisella.

Noista kuvakaappauksista ja tilanteista oma näkemys on, että palveluissa on vielä hiomista, jos ylipäänsä loppukäyttäjä törmää tuollaisiin. Tietysti osa käyttäjistä on herkempiä triggeröimään bugeja, mutta aika erikoinen logiikka sinulla, jos syytät loppukäyttäjää tässä. Ota huomioon, että 5 miljoonan kansassakin on yli 2,5 miljoonaa keskimääräistä idiootimpaa. Peruspalvelujen kuten pankkien ja koulujen tulisi toimia kaikille.

 

[Sompi]

Nykyään selaimista on kytketty aika pitkälti pois päältä tuki millekään muulle protokollalle kuin mainitulle kahdelle. Websocket on mutta ei siihen ohjata loppukäyttäjiä. HTTP:n ja HTTPS:n välilläkään ei tarvi välttämättä arpoa kun selain voi yrittää yhtä ja jos ei pääse, kokeilee toisella.

Kyllä se protokolla olisi kaikesta huolimatta ihan hyvä olla paperille kirjoitetussa verkko-osoitteessa aina mukana. Se tekee asioista paljon selkeämpiä.

 

[love_doctor]

Miten tämä? Logon

Edit: Tuo toimii itsellä PC:llä mutta ei näemmä kännykällä

Kokeilin äsken tuota viestisi linkkiä klikkaamalla ja saan incognito-tilassa alkup. postaajan viestissä kuvatun virheilmoituksen (punainen valkoisella taustalla). Kuitenkin linkkiä http://danskebank.fi/aktivoi klikkaamalla lähti toimimaan niin, että tuokin linkki vie toimivalle sivulle. Liittyyköhän johonkin session / localstoragen tilaan toi toimivuus? Jos aktivointisivu ohjaa välissä johonkin muulle tai muuttaa session tilaa.

edit: incognito-tilassa selaimen konsoli näyttää

XHR GET https://userapi2.danskebank.com/pro...andshake?clientId=TokenActivation-FI-Personal
[HTTP/1.1 401 Unauthorized 63ms]

Eli jokin ajax-kutsu ei ole valtuutettu kun koittaa suoraan tuota kautta sisälle.

 

[Vaateri]

Kyllä se protokolla olisi kaikesta huolimatta ihan hyvä olla paperille kirjoitetussa verkko-osoitteessa aina mukana. Se tekee asioista paljon selkeämpiä.

No tämä on sinun näkemyksesi, mutta uskoisin että suurin osa kansalaisista ei sitä jaa, vaan ovat tyytyväisempiä mitä yksinkertaisempi osoite heidän täytyy kirjoittaa.

Kokeilin äsken tuota viestisi linkkiä klikkaamalla ja saan incognito-tilassa alkup. postaajan viestissä kuvatun virheilmoituksen (punainen valkoisella taustalla). Kuitenkin linkkiä http://danskebank.fi/aktivoi klikkaamalla lähti toimimaan niin, että tuokin linkki vie toimivalle sivulle. Liittyyköhän johonkin session / localstoragen tilaan toi toimivuus? Jos aktivointisivu ohjaa välissä johonkin muulle tai muuttaa session tilaa.

edit: incognito-tilassa selaimen konsoli näyttää

XHR GET https://userapi2.danskebank.com/pro...andshake?clientId=TokenActivation-FI-Personal
[HTTP/1.1 401 Unauthorized 63ms]

Eli jokin ajax-kutsu ei ole valtuutettu kun koittaa suoraan tuota kautta sisälle.

Siellä jää kättely puolitiehen ja osa kekseistä asettamatta.

Cookie

NSC_JOthsdcpcosvsgrbxassunczsycgzdT=ffffffff098dde0545525d5f4f58455e445a4a42378b; NSC_JOnnnq1xcc3wxsndb4nwnhbud3waadQ=14b5a3d915babb449bcd361bf51d5f47286e362a517dd99b112fc56b43cc3013a11163d2; __Host-SID=47c8b8ec-b4dc-406a-a674-c4f0901f5168; __Host-NSSID.nonce=1888fddb029e91600afe1606cdd8c8a2b23ccdc8c4bb72f1d154d6e40a73e701

vs.

Cookie

NSC_JOthsdcpcosvsgrbxassunczsycgzdT=ffffffff098dde0545525d5f4f58455e445a4a42378b; NSC_JOnnnq1xcc3wxsndb4nwnhbud3waadQ=14b5a3d915babb449bcd361bf51d5f47286e362a517dd99b112fc56b43cc3013a11163d2

En kyllä edelleenkään usko kenenkään tuota saavan aikaiseksi ohjeita seuraamalla, mutta ehkä selaimen asetukset pystyy niinkin kireälle vetämään. Itse en onnistunut vaikka väänsin kaikki foliokerrokset päälle.

 

[love_doctor]

En kyllä edelleenkään usko kenenkään tuota saavan aikaiseksi ohjeita seuraamalla, mutta ehkä selaimen asetukset pystyy niinkin kireälle vetämään. Itse en onnistunut vaikka väänsin kaikki foliokerrokset päälle.

Aivan, en saanut itsekään tätä toistettua tuota helppoa linkkiä käyttäen, mutta toisella linkillä ongelma ilmeni.

Itsellä on viime kesältä kokemusta, kun avasin asiakkuuden Danskeen ja heillä kyllä on jonkin verran teknisiä ongelmia, koska en saanut asiakkuutta avattua itse verkkopankissa toisen pankin verkkopankkitunnuksia käyttäen. Uuden asiakkaan kyselyyn sain vastattua, mutta varsinainen asiakkuuden avaus vaati konttorilla käyntiä prosessin loppuun viemiseksi. Haitta ei lopulta ollut mahdottoman iso, mutta asuntokauppaan tuli Dansken teknisten ongelmien takia noin kahden viikon viivästyminen ja sitä kautta kauppapaperitkin jne. jouduttiin tekemään uudelleen. Lisäksi ongelma pakotti tekemään muutamia puheluita ja sitä kautta muutamien eurojen lisäkustannuksia. Ehkä isoin stressi liittyi siihen, että oli pelko kaupan peruuntumisesta viivästyksen takia. Jos Dansken verkkopankkia katsoo kokonaisuutena, graafinen ilme ja raskaat URLit ja sessiodata antaa hiukan vanhahtavan kuvan sivuston teknisestä puolesta.

 

[Hyrava]

Monet vastaavat ongelmat ovat yleensä yhdistelmä paskaa toteutusta ja käyttäjän omia viritelmiä kuten javascript-esto, oma DNS, mainosblokkeri tai joku muu paranoidiasetus. Meillä aikanaan firman vaatima F-Secure sotki osan nettisivuista toimimattomaksi kun firman asetuksilla blokkaili jotain asioita ja noiden selvittelyhän se vasta hauskaa olikin kun tavallinen tallaaja ei millään oikein itse päässyt löytämään sitä varsinaista ongelmaa, jotkut sivut eivät vaan toimineet.

Paljon on myös siirretty perinteisiä paperilomakehommia ja vanhoja toimintatapoja ihan 1:1 digitaaliseksi ja yleensä lopputulos on surkea. Moni paperilomake ei taivu kovin kätevästi suoraan digitaaliseksi ja kun tuollaisia muutoksia ruvetaan tekemään niin pitäisi sen ympärillä olevia prosessejakin vähän miettiä.

 

[Sonic Empire]

Ajatelkaa nyt asiakaspalvelun näkökulmasta. Asiakas soittaa ja ohjataan verkkopalveluun, osoite on hooteeteepee kaksoispiste vinoviiva vinoviiva tuplavee tuplavee tuplavee piste danskebank piste fi.

Tai vaihtoehtoisesti annetaan osoite danskebank piste fi.

Tämä siis tuohon protokolla -keskusteluun. Aika harva lähtee tässä arpomaan, että olisiko se sittenkin ftp tai joku muu protokolla?

 

[Sompi]

Ajatelkaa nyt asiakaspalvelun näkökulmasta. Asiakas soittaa ja ohjataan verkkopalveluun, osoite on hooteeteepee kaksoispiste vinoviiva vinoviiva tuplavee tuplavee tuplavee piste danskebank piste fi.

Tai vaihtoehtoisesti annetaan osoite danskebank piste fi.

Tämä siis tuohon protokolla -keskusteluun. Aika harva lähtee tässä arpomaan, että olisiko se sittenkin ftp tai joku muu protokolla?

Viestissäni olikin kyse paperille kirjoitetuista verkko-osoitteista. Tietysti puhuttuna riippuu enemmän kontekstista, onko protokolla järkevää ottaa mukaan vai ei.

 

[Drinkkeri]

Viestissäni olikin kyse paperille kirjoitetuista verkko-osoitteista. Tietysti puhuttuna riippuu enemmän kontekstista, onko protokolla järkevää ottaa mukaan vai ei.

Mitä lisäarvoa siitä protokollan kirjainyhdistelmästä tässä kontekstissa saa?

 

[Hyrava]

Mitä lisäarvoa siitä protokollan kirjainyhdistelmästä tässä kontekstissa saa?

Samaa minäkin ihmettelen. Yleensäkin nykyään selaimet yrittävät ensisijaisesti https-osoitteisiin ellei protokollaa ole määritelty (ja joskus kun olisi ihan pakko käyttää http:ta esim jonkin vanhan laitteen hallinnointiin niin http:n käyttäminen saattaa vaatia kaikenlaista kikkailua) ja aika moni nettisivu redirectaakin http-osoitteen automaattisesti https-versioon ellei selain ole jo itse sitä tehnyt. Turhaan vaan hämmennetään käyttäjää sillä protokollamääreellä ja "hankalilla kaksoispisteillä ja kauttaviivoilla".

 

[Sompi]

Onhan se protokolla aika oleellinen, jotta tietää, että kyse ylipäätään on HTTP(S)-osoitteesta ja että se osoitteen alku on domain eikä esimerkiksi joku alikansio.

 

[Drinkkeri]

Onhan se protokolla aika oleellinen, jotta tietää, että kyse ylipäätään on HTTP(S)-osoitteesta ja että se osoitteen alku on domain eikä esimerkiksi joku alikansio.

Jos selaimeen kirjoittaa minkä tahansa .fi(tai .com tai .cc tai .gov jne) -päätteellisen rimpsun niin selain yrittää yhdistää siihen domainiin, jota rimpsu osoittaa. Tyypillinen käyttäjä ei mitään alikansioita ajattele eikä tuontyyppinen hiustenhalkominen ole mitenkään tarkoituksenmukaistakaan normaalissa web-käyttöliittymässä.

 

[Kautium]

Kyllä on taas ongelmat ja johtopäätökset, eikä vika tietenkään ole tälläkään kerralla peilissä. Voi hyvä luoja sentään...

Tuudo ei ole mainosrahoitteinen. Se on oppilaitoksiin suoraan liittymätön yritys, jonka yksi tuote on se Tuudo-sovellus. Oppilaitokset ostavat Tuudolta erilaisia palveluita, jotta opiskelijat pääsevät näkemään tietonsa sieltä ja seuraamaan opintoja jne. En tiedä onko siellä sovelluksessa myös jotain mainoksia, mutta rahoitus sille tulee kuitenkin muista lähteistä. Missään oppilaitoksessa Tuudon käyttäminen ei tietääkseni ole pakollista, tuskin Savoniassakaan.

Microsoftin palveluihin ei voi kirjautua millään domain\tunnus -virityksellä. Tarkista saamasi ohjeet ja jos niihin on jäänyt noilta osin virhe esim. jonkin aiemman adfs-autentikoinnin jäljiltä, pyydä oppilaitoksen IT-väkeä korjaamaan ne.

Tuo tunnuslukulaiteviritys varmaankin liittyy aloittajan vastahakoisuuteen hankkia nykyaikaisia päätelaitteita? Rahasta siinä tuskin todellisuudessa on kyse, kuten hänen aiemmassa aiheesta perustamassaan ketjussa useampikin muistaakseni mainitsi.

Intranet ei tarkoita paikkaa jonne ei pääse ulkoverkosta, vaan oppilaitoksen henkilöstön ja opiskelijoiden käytössä olevaa suljettua alustaa. Täysin tarpeetonta yrittää vääristellä tuotakin, kun näin se on ollut ties kuinka pitkään kutakuinkin kaikissa organisaatioissa.

Selaimella käytettävän palvelun protokollaa on ihan ihan turha mainita taviksille noissa viesteissä. Sekoittaa vaan loppukäytättäjiä. Pakkosalaus hoidetaan taustalla automaattisesti.

 

[totallynotrobot]

Olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan kuinka "opiskelusta on tehty jo käytännössä mahdotonta" ilman Tuudoa. Itse opiskelen viimeistä vuotta (toki eri koulussa) ja en kyllä muista ikinä käyttäneeni Tuudoa mihinkään. Nyt avasin sen ihan mielenkiinnosta niin en kyllä siellä mitään mainoksiakaan huomannut niin kuin Kautium tuossa mainitsikin.

 

[penttip]

Edit. Ei mitään, oli ehkä asiaton viesti.

 

[asentaja1]

Monet vastaavat ongelmat ovat yleensä yhdistelmä paskaa toteutusta ja käyttäjän omia viritelmiä kuten javascript-esto, oma DNS, mainosblokkeri tai joku muu paranoidiasetus.

Ja tästä päästään siihen, että onko se sitten käyttäjän vika vai sivuston ylläpitäjän/suunnittelijan, jos mainosblokkeri rikkoo jonkun asiallisen, etenkin jonkin "virallisen" sivuston? Sivuston kehittäjillä tuntuu olevan monesti myös tarve tunkea tarpeetonta javascriptiä tai jotain muuta usein täysin turhaa oksennusta sellaisiin paikkoihin, joissa se ei palvele ketään, etenkään sitä sivuston käyttäjää. Kaikilla "hienouksilla" on paikkansa, mutta ei kaikkea tarvita jokaisella sivustolla. Tässä on myös paljon samaa kuin softapuolen kehityksessä nykyään muutenkin: kun laitteiden resurssit on "loputtomat" ei koodia tarvitse optimoida alkuunkaan samalla tavalla, kuin ennenmuinoin ja siellä voi olla täysin turhaa tavaraa ihan vaan siksi, koska miksipä ei.

 

[Sompi]

Kuten olen jo aiemmin tässä ketjussa maininnut, niin nuo minun kuvakaappaukset on tehty ihan modaamattomalla Firefoxilla, jonka versio on 108.0.2 (64-bit). Tuo Danske Bankin virhesivu tulee ihan kirjoittamalla selaimen osoiteriville merkkijonon "danskebank.fi/aktivoi", ilman lainausmerkkejä.

Jos selaimeen kirjoittaa minkä tahansa .fi(tai .com tai .cc tai .gov jne) -päätteellisen rimpsun niin selain yrittää yhdistää siihen domainiin, jota rimpsu osoittaa. Tyypillinen käyttäjä ei mitään alikansioita ajattele eikä tuontyyppinen hiustenhalkominen ole mitenkään tarkoituksenmukaistakaan normaalissa web-käyttöliittymässä.

Samaa minäkin ihmettelen. Yleensäkin nykyään selaimet yrittävät ensisijaisesti https-osoitteisiin ellei protokollaa ole määritelty (ja joskus kun olisi ihan pakko käyttää http:ta esim jonkin vanhan laitteen hallinnointiin niin http:n käyttäminen saattaa vaatia kaikenlaista kikkailua) ja aika moni nettisivu redirectaakin http-osoitteen automaattisesti https-versioon ellei selain ole jo itse sitä tehnyt. Turhaan vaan hämmennetään käyttäjää sillä protokollamääreellä ja "hankalilla kaksoispisteillä ja kauttaviivoilla".

Tuo protokollan automaattinen lisääminen ja muu toiminta vajavaisen osoitteen tapauksessa ylipäätään riippuu aivan selaimesta. Ei pitäisi tehdä oletuksia. Kyllä se protokolla on hyvä olla osana osoitetta ihan jo siksi, että sen ylipäätään tunnistaa linkiksi, vaikka kontekstin perusteella olisikin selvää, että protokolla on HTTP.

 

[Hyrava]

Ja tästä päästään siihen, että onko se sitten käyttäjän vika vai sivuston ylläpitäjän/suunnittelijan, jos mainosblokkeri rikkoo jonkun asiallisen, etenkin jonkin "virallisen" sivuston? Sivuston kehittäjillä tuntuu olevan monesti myös tarve tunkea tarpeetonta javascriptiä tai jotain muuta usein täysin turhaa oksennusta sellaisiin paikkoihin, joissa se ei palvele ketään, etenkään sitä sivuston käyttäjää. Kaikilla "hienouksilla" on paikkansa, mutta ei kaikkea tarvita jokaisella sivustolla. Tässä on myös paljon samaa kuin softapuolen kehityksessä nykyään muutenkin: kun laitteiden resurssit on "loputtomat" ei koodia tarvitse optimoida alkuunkaan samalla tavalla, kuin ennenmuinoin ja siellä voi olla täysin turhaa tavaraa ihan vaan siksi, koska miksipä ei.

No, yleensä järkevillä asetuksilla olevilla mainosblokkereilla ei sivuja rikotakaan mutta jotkut kun laittavat kaikki mahdolliset epämääräisetkin blokkilistat päälle jotka saattavat blokkailla kaikkea sellaistakin mitkä ei liity mainoksiin. Se on kyllä totta että monilla sivuilla on ihan järjetön määrä kaikenmaailman mainoksia, seurantaskriptejä sun muuta turhaa ja itsekin noita aika rankalla kädellä suodatan. Toki jos joku sivu ei jostain syystä toimi niin osaan testata johtuuko se esim käyttämästäni blokkerista vai jostain muusta. Muutamia koneita olen aikojen saatossa käynyt korjailemassa kun on selaimeen asennettu kaikki mahdolliset estokilkkeet ja oikein mikään sivu ei ole enää toiminut kunnolla ja käyttäjä on ollut ihan ihmeissään mistä moinen johtuu.

 

[Drinkkeri]

Tuo protokollan automaattinen lisääminen ja muu toiminta vajavaisen osoitteen tapauksessa ylipäätään riippuu aivan selaimesta. Ei pitäisi tehdä oletuksia. Kyllä se protokolla on hyvä olla osana osoitetta ihan jo siksi, että sen ylipäätään tunnistaa linkiksi, vaikka kontekstin perusteella olisikin selvää, että protokolla on HTTP.

Mikä selain ei osaa lisätä protokollaa osoitteeseen?

Jos sanotaan, että kirjoita selaimen osoitekenttään niin sen pitäis hitaimmillekin olla selvää, että tämä nyt sitten menee Nordean tunnistautumiseen sinne internettiin.

 

[N1kkel]

Kuten olen jo aiemmin tässä ketjussa maininnut, niin nuo minun kuvakaappaukset on tehty ihan modaamattomalla Firefoxilla, jonka versio on 108.0.2 (64-bit). Tuo Danske Bankin virhesivu tulee ihan kirjoittamalla selaimen osoiteriville merkkijonon "danskebank.fi/aktivoi", ilman lainausmerkkejä.

Tuo protokollan automaattinen lisääminen ja muu toiminta vajavaisen osoitteen tapauksessa ylipäätään riippuu aivan selaimesta. Ei pitäisi tehdä oletuksia. Kyllä se protokolla on hyvä olla osana osoitetta ihan jo siksi, että sen ylipäätään tunnistaa linkiksi, vaikka kontekstin perusteella olisikin selvää, että protokolla on HTTP.

Eikö tuo ala olla jo lillukanvarsiin takertumista?

Vieläkö pitää jankata protokollista, jotka eivät normikäyttäjää kiinnosta?

 

[dragon age]

Kuulin vasta laulavista pyykkikoneista ja se ärsytti tietysti muutamaa ja jotain sitten kertoivat, että miten sen lopulta sai laulamasta

 

[samsungaaja]

On tuo älypuhelimen pakotus joka asiaan nykyisin hieman ärsyttävää. Esim. olin ihan tyytyväinen Smartum-sirukorttiin, se piti korvata äpillä. Sitten ne eri äpit eivät tue kuin niin ja niin uusia androideja/ios:ia -> joudut ostamaan uuden puhelimen käyttääksesi jotain äppiä.

 

[Vaateri]

On tuo älypuhelimen pakotus joka asiaan nykyisin hieman ärsyttävää. Esim. olin ihan tyytyväinen Smartum-sirukorttiin, se piti korvata äpillä. Sitten ne eri äpit eivät tue kuin niin ja niin uusia androideja/ios:ia -> joudut ostamaan uuden puhelimen käyttääksesi jotain äppiä.

AppCheckerin mukaan Androidin minimitaso on sekä Smartumille että ePassille 8 vuoden takainen Lollipop. Onko niissä sitten ominaisuuksia jotka eivät minimitasolla toimi, sitä en osaa sanoa.

 

[root]

Minua ärsyttää jatkuva palautteen kysely. Digitalisaatio on tehnyt siitä aivan liian halpaa. Ei voi edes lähikaupassa käydä ruokaostoksilla ilman että kysellään sähköpostissa tai kauppaketjun apissa palautetta. Kaupan sovelluksia ei tietenkään ole pakko asentaa. Mutta niiden avulla saa jopa 10-30% alennuksia tuotteisiin. Ja jos sallii datankeruun, ne tuotteet ovat vieläpä sellaisia mitä tulee ostettua. Kaikki pitää erikseen yrittää kieltää. Jos et kiellä, tulee ensin operaattorin myyntipuhelu, pyytämättä. Sitten kun olet sulkenut puhelun, tulee viestillä kysely "miten onnistuimme?". Tilaat netistä 4 halpaa AA-paristoa. Tulee pyyntö kirjoittaa arvostelu ostamastasi tuotteesta.

 

[Tonnin Seteli]

Tilaat netistä 4 halpaa AA-paristoa. Tulee pyyntö kirjoittaa arvostelu ostamastasi tuotteesta.

Lisäksi palaute itse tuotteesta ei ole yleensä minkään arvoista kun sitä kysellään viikko tuotteen saapumisesta tai jopa ennen sitä.

Kyselisivät nyt vaikka 2 tai 6 kuukautta jälkeenpäin. Sekin on vähän mutta ei tietysti loputtomiin voi odottaa. Vittuako minä tiedän aggregaatista tai metsurinkypärästä paketin avaamispäivänä sen enempää kuin ostopäätöstä tehdessäni.

 

[Hyrava]

Minua ärsyttää jatkuva palautteen kysely. Digitalisaatio on tehnyt siitä aivan liian halpaa. Ei voi edes lähikaupassa käydä ruokaostoksilla ilman että kysellään sähköpostissa tai kauppaketjun apissa palautetta. Kaupan sovelluksia ei tietenkään ole pakko asentaa. Mutta niiden avulla saa jopa 10-30% alennuksia tuotteisiin. Ja jos sallii datankeruun, ne tuotteet ovat vieläpä sellaisia mitä tulee ostettua. Kaikki pitää erikseen yrittää kieltää. Jos et kiellä, tulee ensin operaattorin myyntipuhelu, pyytämättä. Sitten kun olet sulkenut puhelun, tulee viestillä kysely "miten onnistuimme?". Tilaat netistä 4 halpaa AA-paristoa. Tulee pyyntö kirjoittaa arvostelu ostamastasi tuotteesta.

Tai sitten kysely tulee sähköpostiin ja siinä on YKSI kysymys, joko "Mitä mieltä olitte kauppamme palveluista?" tai "Suosittelisitko kauppaa tuttavillesi?" ja arvosteluasteikko 1-10. Pari ekaa kertaa jaksoin noihin klikata jotain mutta kun noita tuntuu välillä tulevan useampia kuukaudessa niin eipä jaksa paljoa vastailla. Tosin, en kyllä ymmärrä mitä hyötyä tuollaisista kyselyistä edes on kun ei voi edes perustella vastausta.

Ja tosiaan tuo "anna palautetta tilaamastanne tuotteesta" ennen kuin edes tuote on kerinnyt saapua on kyllä koominen. Itse olen nykyään ruvennut vastaamaan noihin tyyliin "Ihan paska kun ei ole vielä saapunut, 0 tähteä" tms, ehkä joskus oppivat kysymään kokemuksia niin että olisi saanut edes tuotteen itselleen.

 

[love_doctor]

Lisäksi palaute itse tuotteesta ei ole yleensä minkään arvoista kun sitä kysellään viikko tuotteen saapumisesta tai jopa ennen sitä.

Kyselisivät nyt vaikka 2 tai 6 kuukautta jälkeenpäin. Sekin on vähän mutta ei tietysti loputtomiin voi odottaa. Vittuako minä tiedän aggregaatista tai metsurinkypärästä paketin avaamispäivänä sen enempää kuin ostopäätöstä tehdessäni.

Aliexpress-tyylisessä palvelussa palaute on sikäli vielä ihan turhaa, että kauppiaat välillä rukoilevat ettei anna alle 5 tähteä, kun kommunistinen puolue poistaa kauppiaan koko palvelusta yms. (kärjistettynä). Tosiaan myös pääosa palautteesta on annettu ensivaikutelman mukaan. Täysin hyödytön tieto palautteita lukevalle monessa tapauksessa, mutta tietenkin antaa hyvän vaikutelman uusille potentiaalisille ostajille.

 

[Hyrava]

Aliexpress-tyylisessä palvelussa palaute on sikäli vielä ihan turhaa, että kauppiaat välillä rukoilevat ettei anna alle 5 tähteä, kun kommunistinen puolue poistaa kauppiaan koko palvelusta yms. (kärjistettynä). Tosiaan myös pääosa palautteesta on annettu ensivaikutelman mukaan. Täysin hyödytön tieto palautteita lukevalle monessa tapauksessa, mutta tietenkin antaa hyvän vaikutelman uusille potentiaalisille ostajille.

Heh, aliexpressin tapauksessa saa kyllä olla palvelu ja tuote olla ihan priimaa että arvosteluun tulee 5 tähteä. Itselläni ainakin arvosana tipahtaa heti jos vähänkin tuote tai toimitusaika poikkeaa luvatusta. Osa kun oikein lupaa "toimitus perille 10 päivän sisällä" ja kun tietää jo tilatessa että se ei tule toteutumaan.

Itseasiassa yhden kerran joku kinukki lähetti lisää tavaraa mulle varmaankin siinä toivossa että olisin korottanut arvion 5 tähteen.

Tosiaan varsinkin jotkut aliexpressin arvostelut on aika tyhjän kanssa jos niitä ei lue reilun suolan kanssa, suurin osa laittaa 5/5 vaikka kommenteissa olisi mitä ongelmia.

 

[kaakau<"'\\/>]

Tuo tunnuslukulaiteviritys varmaankin liittyy aloittajan vastahakoisuuteen hankkia nykyaikaisia päätelaitteita? Rahasta siinä tuskin todellisuudessa on kyse, kuten hänen aiemmassa aiheesta perustamassaan ketjussa useampikin muistaakseni mainitsi.

Mutta jos tunnuslukulaite tarjotaan optiona, niin pitäähän sen toimia. Itsekin otin tunnuslukulaitteen Nordeasta ensiksi ja käytin sitä ja ihan hyvin se toimi. Sitten asensin vanhaan puhelimeen ohjelman, koska sen asentamalla sai alennusta kk-maksuun. Tai se taisi olla jokin hallinnointiohjelma, jota en käytä lainkaan. Asensin myös Nordea ID:n, jota olen nyt kyllä käyttänyt, kun on se helpompi kuin tunnuslukulaite.

Itse toimin tosiaan niin, että pääpuhelin, jota käytän pääasiassa kaikkeen enkä asenna siihen juuri mitään suljetun koodin ohjelmia. Sitten on vanha puhelin, jossa ei ole SIM:ä ollenkaan ja asennan siihen joitain suljetun koodin ohjelmia ja vähän turhempia. Ehkä voisin asentaa jonkun kauppaketjun ohjelman jos tosiaan saa usein alennuksia.

 

[Kautium]

Mutta jos tunnuslukulaite tarjotaan optiona, niin pitäähän sen toimia.

Niinhän se toimiikin. Eiköhän tuossakin ole vaan jotain aloittajan omaa sekoilua, tai jotain erikoisia lisäosia selaimessa estämässä sivun toiminnan.

Kokeilin silloin torstaina heti sen jälkeen kun aloittaja teki tuon postauksensa ja se sivu oli toiminnassa ihan normaalisti.

Tällainen sieltä tulee:

Itse toimin tosiaan niin, että pääpuhelin, jota käytän pääasiassa kaikkeen enkä asenna siihen juuri mitään suljetun koodin ohjelmia. Sitten on vanha puhelin, jossa ei ole SIM:ä ollenkaan ja asennan siihen joitain suljetun koodin ohjelmia ja vähän turhempia. Ehkä voisin asentaa jonkun kauppaketjun ohjelman jos tosiaan saa usein alennuksia.

En ihan ymmärrä että mitä tällä ajetaan takaa, mutta jokainen tavallaan.