Intelin ex-työntekijät perustivat RISC-V-ytimiä suunnittelevan AheadComputingin

[Kaotik]

Intelillä aiemmin työskennelleet Debbie Marr, Jonathan Pearce, Srikanth Srinivasan ovat lyöneet päänsä yhteen ja perusteen AheadComputingin kehittämään markkinoille uusia RISC-V-ratkaisuja. Perustajilla on vöittensä alla rutkasti kokemusta ja yhtiö mainostaakin sillä olevan takanaan 80 vuoden edestä huipputason insinööriosaamista suosituimpien prosessoreiden parissa.

Lähde: Former Intel CPU Architecture Experts Unveil Their RISC-V Focused Startup "AheadComputing"

 

[AsiJu]

He ilmeisesti kokivat, että Intelillä työskentelyssä oli RISCi V-käyrän noususta ja lähtivät...




mitä?

 

[rlame]

Ei välttämättä ole ainut yritys joka syntyy intelin ex-työntekijoiltä, mikäli huhut pitää paikkansa, että tulevat lakkauttamaan /ovat lakkauttaneet useita projekteja. (royal core, beast lake)

 

[ratkakapu]

Ei välttämättä ole ainut yritys joka syntyy intelin ex-työntekijoiltä, mikäli huhut pitää paikkansa, että tulevat lakkauttamaan /ovat lakkauttaneet useita projekteja. (royal core, beast lake)

Ei ne nyt varsinaisesti ole mikään huhu, että projekteja kuopataan, kun 15% työvoimasta irtisanotaan.

 

[amoult]

Intelillähän oli oma Pathfinder projekti jossa puuhastelivat joitan RISC-V parissa. En muista oliko pelkkä softaprojekti vai suunniteltiinko jotain lastua myös. Tämä kuopattiin jo aiemmin. Voi hyvinkin olla, että nämä ex-Iteliläiset ovat jo siellä työskennelleet myös RISC-V parissa.

 

[lors lara]

onko tossa sitten semmonen että RISC-V:tä tekemällä ei tuu ongelmia sen suhteen ettei saisi Intelin teknologian kaltaista tekniikkaa käyttää prossuissa?
varmaan noi heput ei voisi mitenkään olla x86 projekteissa

 

[jive]

Intelillähän oli oma Pathfinder projekti jossa puuhastelivat joitan RISC-V parissa. En muista oliko pelkkä softaprojekti vai suunniteltiinko jotain lastua myös. Tämä kuopattiin jo aiemmin. Voi hyvinkin olla, että nämä ex-Iteliläiset ovat jo siellä työskennelleet myös RISC-V parissa.

Ihan siru oli ja tavoitteet gigahertsin taajuudelle kun muut olivat siellä muutaman sadan megan ympäristössä.

 

[jive]

Marr on mielenkiintoinen henkilö. Jos uraa on 33 vuotta intelillä niin siinä on muutama sukupolvi prosessoreita tullut ja mennyt.

 

[ratkakapu]

onko tossa sitten semmonen että RISC-V:tä tekemällä ei tuu ongelmia sen suhteen ettei saisi Intelin teknologian kaltaista tekniikkaa käyttää prossuissa?
varmaan noi heput ei voisi mitenkään olla x86 projekteissa

Luultavasti näillä ollut Kalifornia sijaintina ja tuolla kilpailukieltosopimukset on julistettu lain edessä pätemättömiksi. Tietenkään Intelin IP:tä ei saa varastaa ja teoriassa se pitäisi unohtaa myös pään sisältä, mutta ei ihmisaivot toimi niin...

 

[hkultala]

onko tossa sitten semmonen että RISC-V:tä tekemällä ei tuu ongelmia sen suhteen ettei saisi Intelin teknologian kaltaista tekniikkaa käyttää prossuissa?
varmaan noi heput ei voisi mitenkään olla x86 projekteissa

Ei tässä mistään kilpailukielloista ole kyse.

x86een liittyy patentteja ja tekijänoikeusjuttuja, että x86-prossua ei voi laillisesti tehdä ilman lisenssiä Inteliltä (ja mahdollisesti ehkä myös AMDltä(*)). AMDllä tämä lisenssi Inteliltä on(*), lisäksi aiemmin lisenssi oli VIAlla ja Cyrixillä ja se saattaa edelleen olla jollain kiinalaisfirmalla(**) joka nämä joskus osti.

Ja käytännössä jos joku uusi tekijä haluaisi suunnitella oman x86-prossun, Intel joko sanoisi että "emme myy teille x86-lisenssiä" tai hinnoittelisi lisenssin hinnan niin korkealle, ettei sitä kukaan sillä hinnalla haluaisi ostaa. x86 ei vaan ole pienelle startupille vaihtoehto.

Mitä muita vaihtoehtoja sitten on?

* ARM: IMHO tämän hetken paras CPU-käskykanta on ARM64 (ARMv8/ARMv9), mutta sillekin oman ytimen suunnitteluun vaadittava arkkitehtuurilisenssi on kohtalaisen kallis. Isot firmat kuten Apple ja Qualcomm ovat siitä kuitenkin maksaneet, ja on tällainen lisenssi joskus ollut parilla vähän pienemmälläkin firmalla(mm. Nuvia), mutta ne pienemmät firmat ovat onnistuneet keräämään hyvän potin sijoittajilta firmaa perustettaessa.

* IBM on antanut oman POWER-arkkitehtuurinsa vapaaseen ja ilmaiseen käyttöön. POWER olisi ihan pätevä käskykanta(ei aivan yhtä hyvä kuin ARM64, mutta lähellä sitä), mutta ketään ei vaan kiinnosta. Prossun pitää ajaa olemassaolevaa softaa, ja POWERille ei vaan (enää) ole markkinoita supertietokoneiden ja palvelinten ulkopuolella.

* Risc-V. Yliopistopuuhastelua, tehty yksinkertainen arkkitehtuuri opetuskäyttöön, mutta lisätty siihen ominaisuudet että se juuri ja juuri toimii myös "oikeassa käytössä". Ja sitten saatiin lyötyä tämä läpi hirveällä hypellä, vaikka käskykanta on ominaisuuksiltaan huono (hidas) muuhun kuin opetuskäyttöön. Tämä on kuitenkin se ainoa vaihtoehto, joka on sekä ilmainen että jolla on hypeä päällä että markkinoita ja softaa löytyy.


(*) Ja AMDllä tämä soppari saattaa nykyään olla sellainen että AMDn ei siitä ehkä enää tarvi maksaa, koska AMDllä taitaa olla patentteja tai tekijänoikeuksia x64-64een liittyen ja että Intel saa tehdä 64-bittisiä prossuja se ehkä tarvii siihen luvan AMDltä, joten lisensoivat kaiken x86-prossujen tekemisen päikseen ilman rahaliikennettä, tosin en ole tästä ihan varma.

(**) en edes muista, onko se firma mantereen vai saaren puolelta kiinasta

 

[Kaotik]

lisäksi aiemmin lisenssi oli VIAlla ja Cyrixillä ja se saattaa edelleen olla jollain kiinalaisfirmalla(**) joka nämä joskus osti.

VIA on edelleen oma firmansa ja x86-lisenssin haltija, kiinalainen Zhaoxin jolta nykyään niitä x86-prossuja tulee on VIAn ja Shanghain hallinnon yhteisyritys ja käyttää VIAn lisenssiä. Cyrix päätyi VIAlle aikoinaan.
DM&P:llä on myös lisenssi ilmeisesti.

 

[jive]

Joskus pohtinut että missä ISA loppuu ja arkkitehtuuri alkaa. Vai meneekö homma toisinpäin? ARM on tästä hyvä esimerkki. Onko Aarch64 ISA vai arkkitehtuuri? Entä ARMv8.4 tai CortexA53? Vähän sama homma Intel puolella. Ovatko E ytimet oma ISA vai arkkitehtuuri vai jotain muuta?
Sinänsä RISC-V on minun kirjoissani vain ISA joka on samaan tapaan muokattavissa kuin Aarch64. Toki sillä on toteutuksia jotka ovat enemmän tai vähemmän soveltuvia eri asioihin mutta en nyt lähtisi lyttäämään sitä ihan alkutaipaleella. Pitkälle ovat ARM, Power ja x86 tulleet vuosikymmenten varrella.

 

[hkultala]

Joskus pohtinut että missä ISA loppuu ja arkkitehtuuri alkaa. Vai meneekö homma toisinpäin? ARM on tästä hyvä esimerkki. Onko Aarch64 ISA vai arkkitehtuuri? Entä ARMv8.4 tai CortexA53? Vähän sama homma Intel puolella. Ovatko E ytimet oma ISA vai arkkitehtuuri vai jotain muuta?
Sinänsä RISC-V on minun kirjoissani vain ISA joka on samaan tapaan muokattavissa kuin Aarch64. Toki sillä on toteutuksia jotka ovat enemmän tai vähemmän soveltuvia eri asioihin mutta en nyt lähtisi lyttäämään sitä ihan alkutaipaleella. Pitkälle ovat ARM, Power ja x86 tulleet vuosikymmenten varrella.

Käskykanta-arkkitehtuurin määritelmä on ihan selkeä, se määrittelee mitä käskyt tekevät ja millaisilla sivuvaikutuksilla, mutta ei ota kantaa siihen, että koska ne sen tekevät. Jos kaksi prosessoria ymmärtävät samat binäärikoodin käskyt samallat tavalla ja laskevat aina saman vastauksen, kyse on samasta käskykanta-arkkitehtuurista(ISA).


Tietokoneen arkkitehtuuri taas on hyvin korkean tason sana, jolla voidaan tarkoittaa melko montaa asiaa. Se ei ole mikään vastakohta käskykanta-arkkitehtuurille, vaan käskykanta-arkkitehtuuri on yksi arkkitehtuurin osa-alue.

Mikroarkkitehtuuri taas tarkoittaa prosessoriytimen toteutuksen arkkitehtuuria, asioita jotka ei näy käskykannassa.

Eli käskykanta-arkkitehtuurin ja mikroarkkitehtuurin raja menee siinä, tuottaako samaa binäärikoodi saman vai eri vastauksen.

Muita arkkitehtuurin osa-alueita on esim. muistiarkkitehtuuri joka määrittelee muistityypit, muistiväylien leveydet, välimuistihierarkiat jne




Se, kuinka paljon käskykanta-arkkitehtuuri rajoittaa mikroarkkitehtuuria sitten riippuu sen käskykanta-arkkkitehtuurin filosofiasta ja abstraktiotasosta. CISC-prossuille joista löytyy korkeamman tason käskyjä voi tehdä enemmän selvästi erilaisia mikroarkkitehtuureita, kun taas jollain TTA:lla (transport triggered archtecture) juuri mitään abstraktiotasoa ei ole vaan käskykannassa näkyy käytännössä koko prosessorin sisäinen rakenne, jolloin samasta käskykannasta ei voi tehdä juuri erilaisia mikroarkkitehtuureita.

VLIW on sitten tässä lähempänä TTA:ta ja RISC lähempänä CISCiä.


Ja mihin sitten (mikro)arkkitehtuuri loppuu ja mistä alkaa fyysinen implementointi?

Mikroarkkiarkkitehtuuria on vielä se laitteistonkuvauskielinen toteutus prossusta, mutta se, että mitä synteesikirjastoja käytetään ja mitä kellotaajuustavoitteita asetetaan ja millainen fyysinen sijoittelu makro-blokeille laitetaan on sitten fyysistä implementaatiota. Eli zen4 ja zen4c ovat samaa mikroarkkitehtuuria, ne ytimen osalta käännetään samasta laitteistonkuvauskielisestä koodissa, niiden ero tulee pääosin logiikkakirjastoista ja kellotaajuustavoitteista, matalan kellon ja korkean kellon fyysinen implementaatio samasta mikroarkkitehtuurista.

Mutta sitten jos matalan kellon mallissa liukuhihnaa alettaisiin lyhentämään, se olisi jo selvästi muutos mikroarkkitehtuurissa, eikä vaan fyysisen implementionnin ero.