Digiköyhyys Suomessa

[love_doctor]

No mitä tästä opitaan? Köyhät eivät hommaa nopeimpia ja uusimman tekniikan liittymiä, eivätkä turhaan niitä tukevia puhelimiakaan. Digiköyhät kyllä tulevat pärjäämään 3G:n alasajon jälkeenkin.

Tavallaan joo, mutta kyllä nuo 0,5 Mbps liittymät ovat jo jonkinlaista sadismia vuonna 2023. 512 kbps (ADSL) oli perushyvä joskus 20 vuotta sitten, mutta nykyään vaatimukset ovat kasvaneet. Operaattorithan ovat myös suurentaneet tuota teknologista kuilua niin, että nykyään 3G ja 4G ovat köyhille halpaliittymissä keinotekoisesti huomattavan rajoitettuja. 3G:llä (3.5G) sai joskus 15 vuotta sitten lähemmäs 20 Mbps ja nyt 4G on köyhälle enää 0,5 - 5 Mbps. No, jos tajuaa muuttaa pois maalta, monissa taloyhtiöissä on ilmainen 10 Mbps netti.

Jos miettii noiden hitaiden yhteyksiä käyttökelpoisuutta 2023, osa videopalveluista ei anna bufferoida kovin pitkälle eteenpäin, joten jo 2 Mbps striimin katselu on vaivalloista puolen megan liittymällä, kun videon saa laittaa elokuvan aikana useamman kerran pitkälle tauolle bufferoimaan. Näin on myös, vaikka katsoisi sd-laatuista videota. SD-laatuun tyytyminen on muutenkin selvä pullonkaula, kun 4k-telkkareita saa jo alle 300 eurolla normaaliin hintaan. Pelien asennus/päivitys voi olla jo yli 100 gigaa, niin tällaisen lataus kestää 0,5 Mbps liittymällä noin 20 päivää nonstoppina. Isoimmat pelit ovat jo 250 gigaa eli vaativat melkein kaksi kuukautta lataamista. 5 megan liittymä ei ole paljonkaan parempi tällaisessa käytössä.

 

[chrisekh]

Tuossa 4G toimivuudessa on jarjettomia paikkakuntaeroja. Landella 4G tapaa toimia ihan hyvin kodin ainoana nettina ja kaupungissa silla ei sitten taas teekkaan mitaan.

 

[love_doctor]

Tuossa 4G toimivuudessa on jarjettomia paikkakuntaeroja. Landella 4G tapaa toimia ihan hyvin kodin ainoana nettina ja kaupungissa silla ei sitten taas teekkaan mitaan.

Kaupungissa vaihtelu voi olla suurta. Esim. omalla lenkkipolulla pientaloalueen läpi on klo 17 aika lailla kaista rajattu puoleen megabittiin vaikka olisi miten nopea liittymä. Ilemmalla taas toimii ja yöllä tulee jo helposti 200 Mbps. Joskus huomannut kun striimaa jotain tubea tai musiikkia lenkkeillessä, niin ei kaista riitä. Up-kaistaa sen sijaan speedtestin mukaan voi löytyä samaan aikaan 20-30 Mbps.

 

[baggio]

Kaupungissa vaihtelu voi olla suurta. Esim. omalla lenkkipolulla pientaloalueen läpi on klo 17 aika lailla kaista rajattu puoleen megabittiin vaikka olisi miten nopea liittymä. Ilemmalla taas toimii ja yöllä tulee jo helposti 200 Mbps. Joskus huomannut kun striimaa jotain tubea tai musiikkia lenkkeillessä, niin ei kaista riitä. Up-kaistaa sen sijaan speedtestin mukaan voi löytyä samaan aikaan 20-30 Mbps.

Tämä oli todella yllättävää, kun muutin laitakaupungin pientaloalueelle. Aiemmin vain keskeisemmillä alueilla asuneena en tiennyt, että kaupungissa voi olla näin huonot yhteydet. Klo 17-22 voi katsoa Areenaa 176p:llä, muut suoratoistopalvelut eivät toimi ollenkaan. Nettiselauksen käytettävyys on aikahyppy suoraan 56k modeemiaikaan, kun laittaa sivun latautumaan ja lähtee odotellessa keittelemään kahveja.

 

[Antw]

Tämä oli todella yllättävää, kun muutin laitakaupungin pientaloalueelle. Aiemmin vain keskeisemmillä alueilla asuneena en tiennyt, että kaupungissa voi olla näin huonot yhteydet. Klo 17-22 voi katsoa Areenaa 176p:llä, muut suoratoistopalvelut eivät toimi ollenkaan. Nettiselauksen käytettävyys on aikahyppy suoraan 56k modeemiaikaan, kun laittaa sivun latautumaan ja lähtee odotellessa keittelemään kahveja.

Jollain toisella operaattorilla voi toimia samassa paikassa sitten taas sillä nopeudella mitä luvattukin. Ihan normaalia, että näissä on alueellisia eroja, mutta jos ei millään operaattorilla toimi kunnolla, on se jo harvinaisempaa.

 

[GGoljatti]

Tämä ap keskustelunavaus vaikuttaa mielestäni silyä että tässä haetaan materiaalia tai haastateltavia graduun. Mikäli näin on niin se olisi hyvä mainita samoin kuten muu käyttötarkoitus kerätylle aineistolle, miksi tarina pitäisi lähettää sähköpostiin ja mihin ja kenen käyttöön se tulee?

Miksi joku jättäisi mainitsematta että kerää aineistoa graduun? Ei niillä kuitenkaan kukaan tienaa ja tämä on lähes anonyymi foorumi niin mitä sillä saavuttaisi että "kerää ainestoa salaa".

 

[Pallohallimaha]

Karavaanaillessa Suomen kamaralla tiedän muutaman paikan missä netti ei vaan yksinkertaisesti toimi mutta ne on kyllä niin syrjässä kun vaan voi olla. Parin viime vuoden aikana en tosin ole näillä sijoilla käynyt, tiedä vaikka olis kehittynyt

Ei minä nettiä kotiin ostanut kuin "vasta" 2001 (64k ISDN), siihen asti kirjaston koneilla, puhelimessa netti ollut aktiivikäytössä 2016-> (GPRS ,3G tai 4G, WiFillä kyllä kotona aiemmin) vaikka eka "äly"puhelin oli se eka Galaxy S.
Olen sitä mieltä, että digiköyhyys tänä päivänä on hyvin todellista koska niin moneen asiaan näitä vekottimia tarvitsee. Onhan tässä reilu 20 vuotta mennyt mutta tänä päivänä esim. laskujen maksaminen on sekä hiton hankalaa että kallista jos olet päivätöissä etkä omista tietokonetta nettiyhteydellä tai älypuhelinta.
Tarkoitan tällä siis sitä että ei se 80-luvulla ollut haitaksi jos ei ollut varaa hankkia tietokonetta tai puhelinta. 90-luku meni ihan loppuun asti ilman välitöntä tarvetta minkäänlaiselle mobiilivehjettä tai tietokonetta jos ei semmoista halunnut. Ei sitä etteikö ne olleet kiinnostavia Oli se kivaa kun puhelimen sai mukaan ilman reppua tai Arskan muskeleita. Ja akkukin riitti ainakin 20min puheluun

Sitten tullaan tähän päivään. Seuraava on puhtaasti näkemättä juurikaan omaa nenää pitemmälle. Tietokoneiden hinnat alkaa olla tuloihin nähden -90 luvun hinnoissa taas. Jotain pystyy hankkimaan mutta ei mitään kovin hyvää. Toisille se riitti, toisille ei. Jos sä olet valmis käyttämään rutkasti aikaa ja sulla on lehmän hermot, selviät halvalla. Minä en, koska inhosin jo muksuna kun radio piti "lämitellä" ennen kuin sieltä kuului mitään. Joo meille tuli transistoriradio vasta väritelkkarin jälkeen eikä se telkkarikaan ihan sillä sekunnilla kuvaa näyttänyt... Ihmistä jaksan odottaa, tekniikkaa en.
Maailma vaan on kovasti muuttunut, kiire on, tehostetaan ja tehostetaan ja mun mielestä yhä harvemmin annetaan tehdä työ rauhassa kunnolla ja se näkyy. Aikaa ei ole enää ihmiselle kun kaikki digisoidaan ja siten oletetaan ihmisen myös digisoituvan mikä on luonut ja luo köyhyyttä jota ei ole ennen nähty.
Mun mielestä yksi hyvä esimerkki, minkä voi laskea digiköyhyydeksi, on tämä ohimenevä energiakriisi. Jos kaupasta katkeaa sähköt, kuinka moni voi enää ostaa ruokaa. Vaikka sähköä riittäisikin, entä jos netti katkeaa pariksi viikoksi? Moniko palvelu sen kestää, se on sitä digiköyhyyttä. Tosin eri tavalla kuin AP sen esitti mutta niin on rahallinen tai elämällinen köyhyyskin, riippuen keneltä ja miten kysyy.

Olen minäkin hyvin riippuvainen netistä tänäpäivänä. Laskut maksan netissä, pääosan kotimaisista ostoista maksan kortilla, sääkartat katson netistä, pelit tulee netin kautta (Steam, GoG mm.), Areenaa käytän ahkerasti (ainakin kerran viikossa), sosialisoidun sosialisoitumatta verkossa silloin kun huvittaa jne. Koen olevani digirikas vaikken käytä facea, twitteriä, tiktokkia yms.. Keskustelupalstat on tähän poikkeus, joskin useimmiten vain seuraan ja haen tietoa mutta silti.

Toisille taas tämä sosiaalimediattomuus on sitä digiköyhyyttä johon ei varmana tarvitsisi 600€ puhelinta. Ja tottahan se on mutta tavallaan inhoan tämän päivän digitarpeellisuutta niin paljon että olin valmis maksamaan siitä (mielestäni) kovan hinnan, että puhelin toimii ripeästi ja hidastelematta silloin kun sitä tarvitsen.

TL;DR
Koko maailma on digiköyhä koska luottaa digitaalisointiin yhtä paljon kuin käteisen säilöntään holveissa.

Tulipahan purku, sori..

 

[Ile_26]

Mielestäni digiköyhyys esiintyy myös laiskuutena/osaamattomuutena käyttää erilaisia sähköisiä palveluita.

Tosi kehnosti on mun mielestä suunniteltu kunnan palvelut kun joka instanssilla on omat rekisteröitymisen ja tavat hoitaa tiedotus ja aikojen yms varaukset. On toki nopeaa kun osaa ja viitsii käyttää mutta missä menee raja millä aikataululla näihin pitää reagoida.

Wilma (lapsille omat, aikuiselle oma)
Elsa
Pedanet
Edlevo
Omakanta
Learn
Peppi
(AMK:lla joka vitun asialle oma alusta)
Sähköpostit (näitäkin useampia)
Joka palveluun omat tunnistaumiset (Netflix)
Nettipankki

Tossa nyt mitä päällimmäisenä mielessä, mut onhan tää nykyaika yhtä tunnistautumista, kirjautumista ja salasanaa joka palvelunyhteydessä.

 

[Härkönen]

Mielestäni digiköyhyys esiintyy myös laiskuutena/osaamattomuutena käyttää erilaisia sähköisiä palveluita.

Tosi kehnosti on mun mielestä suunniteltu kunnan palvelut kun joka instanssilla on omat rekisteröitymisen ja tavat hoitaa tiedotus ja aikojen yms varaukset. On toki nopeaa kun osaa ja viitsii käyttää mutta missä menee raja millä aikataululla näihin pitää reagoida.

Wilma (lapsille omat, aikuiselle oma)
Elsa
Pedanet
Edlevo
Omakanta
Learn
Peppi
(AMK:lla joka vitun asialle oma alusta)
Sähköpostit (näitäkin useampia)
Joka palveluun omat tunnistaumiset (Netflix)
Nettipankki

Tossa nyt mitä päällimmäisenä mielessä, mut onhan tää nykyaika yhtä tunnistautumista, kirjautumista ja salasanaa joka palvelunyhteydessä.

Kyllä silti voittaa ns. "virastorallit", toimita liite tänne tuonne jonota tuntikaupalla ja varaa sille päivästä aikaa, kun voi tehdä tuon kaiken kotona, mökillä tai missä sattuukaan olemaan. Se on nykyaikaa ja kehitys kehittyy, voihan monet asiat silti käydä paikan päällä hoitamassa.

 

[love_doctor]

Sitten tullaan tähän päivään. Seuraava on puhtaasti näkemättä juurikaan omaa nenää pitemmälle. Tietokoneiden hinnat alkaa olla tuloihin nähden -90 luvun hinnoissa taas. Jotain pystyy hankkimaan mutta ei mitään kovin hyvää. Toisille se riitti, toisille ei. Jos sä olet valmis käyttämään rutkasti aikaa ja sulla on lehmän hermot, selviät halvalla. Minä en, koska inhosin jo muksuna kun radio piti "lämitellä" ennen kuin sieltä kuului mitään. Joo meille tuli transistoriradio vasta väritelkkarin jälkeen eikä se telkkarikaan ihan sillä sekunnilla kuvaa näyttänyt... Ihmistä jaksan odottaa, tekniikkaa en.

En ihan tarkkaan ymmärtänyt sanamuodoista, mihin aikaan viittaat tässä, mutta 90-luvulla ainakin meille hankittiin aika tarkkaan duunarin yhden kuukausipalkan (brutto) hintaisia koneita ja kyllä niissä osat olivat aika budjettitasoa loppujen lopuksi. Nykyisin saa helposti jo pelaamiseenkin soveltuvia koneita näyttöineen tonnilla. Eli duunarin bruttopalkkaan nähden vajaan kahden viikon työllä. Tietty jos pitää saada markkinoiden uusimmat ja nopeimmat GPU:t, niin rahaa menee se kolme tonnia. Paljon halvemmalla koneellakin tekemistä riittää - pitäisi melkein ryhtyä työttömäksi, että ehtisi pelata kaikki Steam-kirjaston kokoelmat, emulaattoreista puhumattakaan. Sitten aikaa pitäisi löytyä leffoille ja sarjoillekin ja musiikin kuuntelulle ja muulle elämälle.

Jos viittaat lämmittelyllä johonkin odotteluun päivitysten ja käynnistelyjen kanssa, M.2-levy ei ole kallis. Ostin 5 sukupolvea vanhaan intel-koneeseen juuri black fridayna kahden teran M.2-levyn, jossa oli 3,5 GB/s nopeus ja paljon IOPSeja. Hintaa oli alle satanen posteineen. Kone boottaa 10 sekunnissa työpöydälle ja koko koneen kaikkien ohjelmien päivityksetkin hoituu minuutissa, mutta toki siihen vaikuttaa myös nettiliittymä. Omasta maksan kympin kuussa, jottei tarvi odotella älyttömiä aikoja. Toki tässä nyt pitää tietää, että käytän Linuxia. Asensin tuohon M.2-levylle Archin kokonaan uudestaan ja joo, siinä kesti noin 10 minuuttia. Sen verran pitää hermoja löytyä.

 

[Joku_242]

Nykyisin saa helposti jo pelaamiseenkin soveltuvia koneita näyttöineen tonnilla. Eli duunarin bruttopalkkaan nähden vajaan kahden viikon työllä. Tietty jos pitää saada markkinoiden uusimmat ja nopeimmat GPU:t, niin rahaa menee se kolme tonnia.

Tästä sen verran pilkunviilausta, että nykyisin näyttikset ovat törkeän kalliita, ja siksi pelikone tonnilla tekee tiukkaa. Esim. keskitason näyttis maksaa uutena noin 500e. 10 vuotta sitten tilanne oli ihan eri, ja tonnilla sai oikein hyvän pelikoneen.

Toki vanhoja pelejä pelatessa tällä ei ole väliä.

 

[Pallohallimaha]

En ihan tarkkaan ymmärtänyt sanamuodoista, mihin aikaan viittaat tässä, mutta 90-luvulla ainakin meille hankittiin aika tarkkaan duunarin yhden kuukausipalkan (brutto) hintaisia koneita ja kyllä niissä osat olivat aika budjettitasoa loppujen lopuksi. Nykyisin saa helposti jo pelaamiseenkin soveltuvia koneita näyttöineen tonnilla. Eli duunarin bruttopalkkaan nähden vajaan kahden viikon työllä. Tietty jos pitää saada markkinoiden uusimmat ja nopeimmat GPU:t, niin rahaa menee se kolme tonnia. Paljon halvemmalla koneellakin tekemistä riittää - pitäisi melkein ryhtyä työttömäksi, että ehtisi pelata kaikki Steam-kirjaston kokoelmat, emulaattoreista puhumattakaan. Sitten aikaa pitäisi löytyä leffoille ja sarjoillekin ja musiikin kuuntelulle ja muulle elämälle.

Jos viittaat lämmittelyllä johonkin odotteluun päivitysten ja käynnistelyjen kanssa, M.2-levy ei ole kallis. Ostin 5 sukupolvea vanhaan intel-koneeseen juuri black fridayna kahden teran M.2-levyn, jossa oli 3,5 GB/s nopeus ja paljon IOPSeja. Hintaa oli alle satanen posteineen. Kone boottaa 10 sekunnissa työpöydälle ja koko koneen kaikkien ohjelmien päivityksetkin hoituu minuutissa, mutta toki siihen vaikuttaa myös nettiliittymä. Omasta maksan kympin kuussa, jottei tarvi odotella älyttömiä aikoja. Toki tässä nyt pitää tietää, että käytän Linuxia. Asensin tuohon M.2-levylle Archin kokonaan uudestaan ja joo, siinä kesti noin 10 minuuttia. Sen verran pitää hermoja löytyä.

Mulla on epätavallisen lyhyt pinna näitten digijuttujen kanssa, tiedä sitten miksi, niin paljon kun kuitenkin tykkään näitten kanssa pelata pelejä, elokuvat ja musiikkikin on digitoitu talteen jne.
Suurimpia murheita aiheuttaa jatkuvasti muuttuvat digipalvelut, varsinkin ne joita tarvitsee harvoin. Omat vanhemmat kun ei tahdo näistä digijutuista ymmärtää yhtään mitään, heitä pitäisi neuvoa silloin tällöin asioista mitkä on jo mullekkin hankalia. Esim. vero.fi tuntuu muuttuvan joka vuosi, kelan sivut melkein joka vuosi, eläkeyhtiöiden vähintään joka vuosi, eri pankeilla välillä useamman kerran vuodessa jne. Ulkonäköseikka sikseen mutta kun sivurakennekkin pitää muuttaa niin ettei sieltä sitten mikään ole vanhoilla paikoilla ja kas kun viiden minuutin hommaan meneekin tunti ja hermot mutta pakko ne on kuitenkin hoitaa.
Siksipä juuri mainitsemasi M.2-levyt, nopea netti ym. nykyajan tehokkaamat vekottimet ovat suorastaan pelastus meikäläiselle ja tiedostan hyvin, että toisille riittää oikein hyvin muutaman satasen laitteet samaan hommaan.

Ontuvasti voinee verrata autoiluun. Minä tarvitsen autoa niin harvoin enää, että vuokraan sellaisen silloin kun välttämättä tarvitsee (ajettava vessa asia erikseen, se on oma). Naapurin eläkeläispariskunta taas ei voisi mitenkään kuvitella elävänsä ilman autoa ja sekin pitää olla tietynlainen tietyillä varusteilla.

Hinnoilla tarkoitin lähinnä löysästi tätä hintojen nousua, ollaan palaamassa hiljalleen taas aikaan jolloin tekniikka maksaa tuloihin nähden huomattavasti enemmän kuin esim. viisi vuotta sitten.

 

[Hyrava]

Suurimpia murheita aiheuttaa jatkuvasti muuttuvat digipalvelut, varsinkin ne joita tarvitsee harvoin. Omat vanhemmat kun ei tahdo näistä digijutuista ymmärtää yhtään mitään, heitä pitäisi neuvoa silloin tällöin asioista mitkä on jo mullekkin hankalia. Esim. vero.fi tuntuu muuttuvan joka vuosi, kelan sivut melkein joka vuosi, eläkeyhtiöiden vähintään joka vuosi, eri pankeilla välillä useamman kerran vuodessa jne. Ulkonäköseikka sikseen mutta kun sivurakennekkin pitää muuttaa niin ettei sieltä sitten mikään ole vanhoilla paikoilla ja kas kun viiden minuutin hommaan meneekin tunti ja hermot mutta pakko ne on kuitenkin hoitaa.

Tuo on kyllä ärsyttävää, sivuja muutetaan vähän väliä ja aina kaikki toiminnot siirtyvät eri paikkaan ja saa joka kerta etsiä uudestaan. Vero.fi nyt ei kauheasti ole viime vuosina muuttunut eikä osuuspankkikaan hetkeen ole sivujaan muutellut mutta esimerkiksi kaupunkien ja kuntien sivut ovat ihan kauheita, muutaman vuoden välein päivitellään ihan uuteen uskoon ja aina vaan hankalammiksi. Ja sitten tuntuu että erästä nettisivua mitä töissä joutuu käyttämään jos nyt ei viikoittain niin vähintään kuukausittain ja joka kerta tuntuu että joku valikko tai nappi on siirtynyt eri paikkaan ja tullut turhia välivaiheita asioiden hoitoon.

 

[Kubbih]

Tästä sen verran pilkunviilausta, että nykyisin näyttikset ovat törkeän kalliita, ja siksi pelikone tonnilla tekee tiukkaa. Esim. keskitason näyttis maksaa uutena noin 500e. 10 vuotta sitten tilanne oli ihan eri, ja tonnilla sai oikein hyvän pelikoneen.

Toki vanhoja pelejä pelatessa tällä ei ole väliä.

Hetkinen nyt. Nykyisen komponenttipulan aikana nopean pelikoneen osien saaminen on aika mahdotonta. Haluaisin tietää, että millaista peliä tällä "törkeän kalliilla" pelikoneella olisi tarkoitus pyörittää? Pelit ovat kehittyneet tiettyyn rajaan asti omalla painollaan ja niiden suhteen tietokoneen ei tarvi välttämättä enää olla aivan tapissa suorituskyvyn suhteen.

 

[David ":DA" Imodium]

Vanhan Internetin kautta haettiin tietoa, nykyään pelkkää viihdykettä - eikä sekään riitä. Ei riitä 4k, bittivirta tai herkkutarjotin. Jotain on pielessä kuitenkin.

 

[Joku_242]

Hetkinen nyt. Nykyisen komponenttipulan aikana nopean pelikoneen osien saaminen on aika mahdotonta. Haluaisin tietää, että millaista peliä tällä "törkeän kalliilla" pelikoneella olisi tarkoitus pyörittää? Pelit ovat kehittyneet tiettyyn rajaan asti omalla painollaan ja niiden suhteen tietokoneen ei tarvi välttämättä enää olla aivan tapissa suorituskyvyn suhteen.

Komponenttipula on ohi, eli osia kyllä saa, ne vaan maksaa paljon. Esim. RTX 3060 ti on keskitason näyttis, jonka hinta pyörii 500 euron paikkeilla. Sillä kyllä pelaa ihan uusiakin pelejä, muttei oikein enää 4k-näytöllä.

Eli vastaus olisi että uusia ja lähivuosina tulevia pelejä.

 

[Tonnin Seteli]

10 vuotta sitten tilanne oli ihan eri, ja tonnilla sai oikein hyvän pelikoneen.

Uudesta raudasta tehden ei kyllä saanut "oikein hyvää pelikonetta" oikein mitenkään. Sellaisen kelvollisen toimistokoneen ja surffilaudan sai.

Toki digiköyhyys on kaukana siitä, että on varaa laittaa 1000 euroa pc-keskusyksikön osiin.

 

[love_doctor]

Toki digiköyhyys on kaukana siitä, että on varaa laittaa 1000 euroa pc-keskusyksikön osiin.

Digiköyhyydellä on eri tasoja. Esim. jos tonnin koneita vaan rassaa, voi jäädä paitsi tilaäänistä, HDR-väreistä, 4k-kuvasta jne. Pelejä on esim. vuosilta 1980-2010, ja näitä voi pelata vaikka AMD:n integroitulla APU:lla, mutta jotain jää puuttumaan. No on se halpa näyttöpaneelikin ja halvat hiiret ja näppikset ihan eri. Ei ole makroja, nopeaa lukutaajuutta hiiressä, kaiuttimet voi jättää bassot toistamatta. Headsetissä ei ole NC-ominaisuutta. Pöytä ei ole sähköinen.

 

[Timo 2]

Digiköyhyydellä on eri tasoja. Esim. jos tonnin koneita vaan rassaa, voi jäädä paitsi tilaäänistä, HDR-väreistä, 4k-kuvasta jne

Noilla nyt ole mitään tekemistä dikiköyhyyden kanssa. Muutoinhan vähintään 70 % suomalaisista on digiköyhiä ja tämä on huuhaata.

Vähän sama jos ei käy joka päivä huippuravintolassa syömässä, on makuköyhä, kun ei saa sitä makuelämystä.

 

[Joku_242]

Uudesta raudasta tehden ei kyllä saanut "oikein hyvää pelikonetta" oikein mitenkään. Sellaisen kelvollisen toimistokoneen ja surffilaudan sai.

Toki digiköyhyys on kaukana siitä, että on varaa laittaa 1000 euroa pc-keskusyksikön osiin.

Miten niin? Ei kai joku i5-2500k-setti ja AMD:n HD 6850 tjsp kauheasti maksanut? Näytön kanssa ei oikein onnistuisi, mutta ilman sitä olisi ollut ihan tehtävissä.

 

[poskiholisti]

Miten niin? Ei kai joku i5-2500k-setti ja AMD:n HD 6850 tjsp kauheasti maksanut? Näytön kanssa ei oikein onnistuisi, mutta ilman sitä olisi ollut ihan tehtävissä.

Oli oikein pakko tarkistaa sähköpostilaatikon syövereistä, että vuonna 2011 2500K/HD6870-pohjaisen kokoonpanon osat maksoivat ilman koteloa 791,40€ sisältäen Windows 7 -lisenssin. Kotelon kanssakin oltaisiin päästy alle 900 euron. Näyttöä ja oheislaitteita ei toki mukana ollut.

 

[Team_Slow]

Oli oikein pakko tarkistaa sähköpostilaatikon syövereistä, että vuonna 2011 2500K/HD6870-pohjaisen kokoonpanon osat maksoivat ilman koteloa 791,40€ sisältäen Windows 7 -lisenssin. Kotelon kanssakin oltaisiin päästy alle 900 euron. Näyttöä ja oheislaitteita ei toki mukana ollut.

Varmaan kirjoittaja tarkoitti sitä, että vaikka oli sen aikakauden kärkiosat koneessa ei pelit pyörineet kaikki herkut tapissa millään, mutta nykyään kun koneessa on vaikkapa 3080 voi 4k/60hz telkkarilla pelailla kaikki asetukset tapissa uusiakin pelejä ja toimii. Itse aloittelin 2008 pelaamaan koneella ja muistan, että aina oli pakko kokeilla pyörisikö täysillä pelit, mutta ainahan sitä joutui pudottelemaan asetuksia, että sai sen pelattavan kokemuksen vaikkei osissa säästellyt.

 

[poskiholisti]

Varmaan kirjoittaja tarkoitti sitä, että vaikka oli sen aikakauden kärkiosat koneessa ei pelit pyörineet kaikki herkut tapissa millään, mutta nykyään kun koneessa on vaikkapa 3080 voi 4k/60hz telkkarilla pelailla kaikki asetukset tapissa uusiakin pelejä ja toimii. Itse aloittelin 2008 pelaamaan koneella ja muistan, että aina oli pakko kokeilla pyörisikö täysillä pelit, mutta ainahan sitä joutui pudottelemaan asetuksia, että sai sen pelattavan kokemuksen vaikkei osissa säästellyt.

Kyseessä nyt oli lähinnä sivuhuomio.

 

[love_doctor]

Noilla nyt ole mitään tekemistä dikiköyhyyden kanssa. Muutoinhan vähintään 70 % suomalaisista on digiköyhiä ja tämä on huuhaata.

Vähän sama jos ei käy joka päivä huippuravintolassa syömässä, on makuköyhä, kun ei saa sitä makuelämystä.

Esim. köyhyysraja määritellään niin, että tulot ovat 40% pienemmät kuin mediaani. Voi vastaavalla tavalla listata hienouksia, mitä keskituloisen tietokoneessa on ja ottaa pois listasta 40% kohtia kuten 8k @ 120 Hz, HDR, Atmos-äänet jne. Lopputuloksena saadaan vastaava digiköyhyysraja.

Tästä sen verran pilkunviilausta, että nykyisin näyttikset ovat törkeän kalliita, ja siksi pelikone tonnilla tekee tiukkaa. Esim. keskitason näyttis maksaa uutena noin 500e. 10 vuotta sitten tilanne oli ihan eri, ja tonnilla sai oikein hyvän pelikoneen.

Toki vanhoja pelejä pelatessa tällä ei ole väliä.

Tietty vähän määrittelykysymys, mutta musta pelikone tarkoittaa paljon enemmän sitä, että on oikean tuotesegmentin osia ja oikeanlaiset oheislaitteet, kuin tietty laskentateho. Esim. jossain virastossa voi olla tehokkaitakin koneita, mutta niissä on ihan kaikki pielessä alkaen hiiren ergonomiasta. Se että koneessa on vain keskitason näytönohjain tarkoittaa vaan sitä, että kone ei pyöritä kaikkein uusimpia pelejä vaativilla asetuksilla. Kuitenkin pelejä on tehty kotitietokoneisiin yli 40 vuotta. Niitä vanhempia voi pelata. Myös uusia pelejä tehdään koko ajan, jotka eivät vaadi sitä kaikkein tehokkainta myllyä. Tämä nyt näkyy ihan steamin surveyn tuloksissakin, että suosituimmat osat eivät ole niitä kaikkein uusimpia ja kalleimpia.

 

[Team_Slow]

Kyseessä nyt oli lähinnä sivuhuomio.

Joo siis kunhan mainitsin. Koko aihehan on melko sivuhuomio kun kuitenkin käytettynä saa ihan puoli ilmaiseksi käyttökelpoista elektroniikkaa. Android puhelimia joissa sovellukset toimii ei montaa euroa maksa samoin kuin pöytäkoneita ja läppäreitäkin ihmisiltä löytyy usein enemmänkin siihen suuntaan, että ovat tyytyväisiä kun ei tarvitse maksaa, että pääsi eroon. Digiköyhillehän toimeentulokin tarjoaa pelit ja vehkeet tarvittaessa.

 

[Timo 2]

Esim. köyhyysraja määritellään niin, että tulot ovat 40% pienemmät kuin mediaani. Voi vastaavalla tavalla listata hienouksia, mitä keskituloisen tietokoneessa on ja ottaa pois listasta 40% kohtia kuten 8k @ 120 Hz, HDR, Atmos-äänet jne. Lopputuloksena saadaan vastaava digiköyhyysraja.

Tässä haiskahtaa vahvasti pc-elitismi, kyvyttömyys nähdä oman kuplan ulkopuolelle ja näistä syntynyt vääristynyt käsitys digiköyhyydestä ja siitä minkälaista elektroniikkaa ihmisillä oikeasti on.

Joten:

Mistäs sinä tiedät mitä keskituloisen koneessa on? Lisäksi, jos nyt haluaa tuota 40 % käyttää, niin pitäisi tietää mitä mediaani tietokoneessa on, sekä huomioida se että monella ei ole kuin pelkkä läppäri eikä sekään ole välttämättä viimeisen kahden vuoden sisällä ostettu. Osalla taasen on pelkkä älypuhelin, jolla hoitaa asioita, enkä näitä kutsuisi digiköyhiksi, jos sen älypuhelimen käyttö on sujuvaa.

Minusta digiköyhyys on sitä että ei ole välineitä tai osaamista, jolla voi yhteiskunnan perusasioita hoitaa sähköisesti.

tietokoneella 8k 120 hz hdr atmosäänillä pelaamien ei ole mikään mediaani, saati että keskituloisella olisi useinkaan tuollaista rautaa. Tuollainen löytyy ehkä 1 % suomalaisista.

 

[Hyrava]

tietokoneella 8k 120 hz hdr atmosäänillä pelaamien ei ole mikään mediaani, saati että keskituloisella olisi useinkaan tuollaista rautaa. Tuollainen löytyy ehkä 1 % suomalaisista.

Juu, mitä olen sukulaisten ja tuttavien koneita (otos keskituloisista ihmisistä jotka eivät ole mitään himopelaajia) käynyt korjailemassa niin keskimäärin tietokone on joku noin 5v vanha pakettikone tai vastaavan ikäinen halvemman pään läppäri eikä tosiaankaan mikään huippunäytönohjaimella varustettu tehokone.

 

[love_doctor]

Tässä haiskahtaa vahvasti pc-elitismi, kyvyttömyys nähdä oman kuplan ulkopuolelle ja näistä syntynyt vääristynyt käsitys digiköyhyydestä ja siitä minkälaista elektroniikkaa ihmisillä oikeasti on.

Mistäs sinä tiedät mitä keskituloisen koneessa on? Lisäksi, jos nyt haluaa tuota 40 % käyttää, niin pitäisi tietää mitä mediaani tietokoneessa on, sekä huomioida se että monella ei ole kuin pelkkä läppäri eikä sekään ole välttämättä viimeisen kahden vuoden sisällä ostettu. Osalla taasen on pelkkä älypuhelin, jolla hoitaa asioita, enkä näitä kutsuisi digiköyhiksi, jos sen älypuhelimen käyttö on sujuvaa.

Vähän humoristisesti otin tuon esiin oikeastaan, mutta on siinä taustalla ideaa. Esimerkiksi tiedän omalta osalta, että ei meidän perheeseen ostettu 80- ja 90-luvulla kovin uusia ja kalliita tietokoneita. Esim. vuoteen 94 asti PC:ssä oli mustavalkoinen näyttö. Seuraavat vuodet oli passiivikaiuttimet ja äänikortilla joku pieni vahvistin. Ekan DIY-subbarin sain siinä hiukan ennen armeijaan menoa, kun koneen käyttöä oli melkein 15 vuotta takana. 14" näytöllä ehkä sai 1024x768 @ 43 Hz 4-bittisillä väreillä, mutta se oli niin välkkyvää ja rumaa, että pääosin pelattiin vaan dossilla 320x200-reson suomipelejä ja vastaavia. Joskus Doomia. Vaihtelevan levyisiä fontteja tukeva väritulostinkin tuli vasta ysärin lopulla kun koneita oli jo käytelty vajaa 10 vuotta. Näissä jatkuvasti tiesi, että hieman isomman tulotason ihmisillä olisi ollut ihan erilainen käyttöympäristö jo pidemmän aikaa. Sama juttu kun netti yleistyi.

Läppärin valinta tietokoneeksi tuli ylipäänsä mahdolliseksi siinä ysärin lopulla. Mm. Lidl alkoi kauppaamaan suht. edullisia Targa-koneita. Läppäreissä digiköyhyys voi näkyä vaikka siitä, että ei ole Elitebookkia vaan Probook tai Pavilion tai muu halpiskone. Ei se isoa osaa haittaa, mutta jos vaikka matkailee, niin runko menee mutkalle tai paskaksi suht. helposti köyhien koneissa. Rikkaat kun saavat työn puolesta monen tuhannen masiinat, joissa on runsaasti lujuutta parantavia avaruusmetalleja.

 

[Tonnin Seteli]

Mistäs sinä tiedät mitä keskituloisen koneessa on? Lisäksi, jos nyt haluaa tuota 40 % käyttää, niin pitäisi tietää mitä mediaani tietokoneessa on, sekä huomioida se että monella ei ole kuin pelkkä läppäri eikä sekään ole välttämättä viimeisen kahden vuoden sisällä ostettu. Osalla taasen on pelkkä älypuhelin, jolla hoitaa asioita, enkä näitä kutsuisi digiköyhiksi, jos sen älypuhelimen käyttö on sujuvaa.

Lisäksi sehän ei ole enää digiköyhyydeksi esitetyn käsitteen puitteissa, mitä rautaa joku keskivertokäyttäjä ostaa ja pitää. Aika harvalukuinen joukkohan ostaa elektroniikkaa sen mukaan, paljonko on varaa sitä ostaa. Jotkut taas ovat aina olleet aika sniiduja, ja nykyäänhän laitteiden käyttökelpoinen elinikä on aika pitkä. Vaikkapa minulla on käytössä

• pöytäkonelaitteisto, jonka suurin osa on lähes kymmenvuotiasta ja kokonaisostohinnaksi tuosta kokoonpanon täysuusimisesta tähän saakka arvioisin 1300-1600 euroa
• nelivuotias 700 euron läppäri
• 300 euron keskihintaisia älypuhelimia vaihdan mutuarvioni mukaan keskimäärin kahden vuoden välein

Ehkä joka kategoriaan on mennyt siis reilu 150 euroa vuodessa. Melko PA on oltava ennen kuin joutuu tätä kusisempia vehkeitä käyttämään. Toki olen hyvin perillä siitä, että joillakin todella on perse juuri niin ruvella. Onko se silloin erillistä digiköyhyyttä vai ihan laaja-alaista yleistä köyhyyttä?

Käytän siis keskimäärin melkoista serriä, kun ostan midrange(tai jopa halpis)-tavaraa ja pidän sitä pitkään. Vastaavaa saa pientä vaivaa nähden aika halvalla ja osittain lahjoituksena, vaikka sitä joutuu toki uusimaan useammin jotta keskimääräinen päivän käyttökelpoisuusindeksi pysyy samana.

Kohtuullisen pelikoneen ylläpito maksaa tietenkin enemmän. Samoin jätin edellä laskematta liittymien kulut - vaihtelee tapauskohtaisesti aika paljon, mutta pelkän puhelinliittymän tehokas kokonaiskäyttö on tietysti periaatteessa mahdollista @300€/vuosi.

 

[dragon age]

puhelinliittymän tehokas kokonaiskäyttö on tietysti periaatteessa mahdollista @300€/vuosi.

Nettiyhtiöt saavat vuodessa yhteensä noin 1 500 000 000, tuntuisi että se on hieman liikaa.. Laskin siis vain 300 kertaa 5 miljoonaa. Paljonkohan muutkin yhtiöt tienaavat?

 

[kurkimies]

Tavallaan joo, mutta kyllä nuo 0,5 Mbps liittymät ovat jo jonkinlaista sadismia vuonna 2023. 512 kbps (ADSL) oli perushyvä joskus 20 vuotta sitten, mutta nykyään vaatimukset ovat kasvaneet. Operaattorithan ovat myös suurentaneet tuota teknologista kuilua niin, että nykyään 3G ja 4G ovat köyhille halpaliittymissä keinotekoisesti huomattavan rajoitettuja. 3G:llä (3.5G) sai joskus 15 vuotta sitten lähemmäs 20 Mbps ja nyt 4G on köyhälle enää 0,5 - 5 Mbps. No, jos tajuaa muuttaa pois maalta, monissa taloyhtiöissä on ilmainen 10 Mbps netti.

Jos miettii noiden hitaiden yhteyksiä käyttökelpoisuutta 2023, osa videopalveluista ei anna bufferoida kovin pitkälle eteenpäin, joten jo 2 Mbps striimin katselu on vaivalloista puolen megan liittymällä, kun videon saa laittaa elokuvan aikana useamman kerran pitkälle tauolle bufferoimaan. Näin on myös, vaikka katsoisi sd-laatuista videota. SD-laatuun tyytyminen on muutenkin selvä pullonkaula, kun 4k-telkkareita saa jo alle 300 eurolla normaaliin hintaan. Pelien asennus/päivitys voi olla jo yli 100 gigaa, niin tällaisen lataus kestää 0,5 Mbps liittymällä noin 20 päivää nonstoppina. Isoimmat pelit ovat jo 250 gigaa eli vaativat melkein kaksi kuukautta lataamista. 5 megan liittymä ei ole paljonkaan parempi tällaisessa käytössä.

Ja onhan kivempi tuollaisella 250/250Mbit/s huoneistoon tulevalla kuituliittymällä ladata tuollaisia isompia pelejä. Pistin 2016 Doomin lataukseen, niin tulisi n. 35min 69gigan kokoinen peli eli tuollainen 250gigan peli tulisi samassa suhteessa reilussa 2tunnissa 250/250Mbit/s kuituliittymällä. Kyllä tuon rinnalla mobiililiittymät eivät ole niin kovin kivoja käyttää. Ja voi katsella nettitv-palveluita ilman pätkimistä myös iltaisella

 

[love_doctor]

Juu, mitä olen sukulaisten ja tuttavien koneita (otos keskituloisista ihmisistä jotka eivät ole mitään himopelaajia) käynyt korjailemassa niin keskimäärin tietokone on joku noin 5v vanha pakettikone tai vastaavan ikäinen halvemman pään läppäri eikä tosiaankaan mikään huippunäytönohjaimella varustettu tehokone.

Toki tekniikan kanssa on niin, että jos laitteista ymmärtää, noita hyviä diilejä kertyy ajan myötä. Jos minun pitäisi nyt heti ostaa X eurolla paras mahdollinen kone, tehtävä on aika vaikea. Sen sijaan jos antaa ajan kulua ja päivittää pikkuhiljaa, saa kyllä optimoitua aika mieluisan koneen itselleen. Myös usean vuoden ajalta black friday -alet tuovat tipottain hyviä hankintoja.

Esimerkiksi pöydät, tuolit, näytönjalat, hiirimatot, kaiuttimet, vahvistimet, wifi-reitittimet jne. kestävät päivittämättä yli vuoden, joten niitä ei tarvi jatkuvasti olla hankkimassa. Tavaraa kertyy. Esimerkiksi jos nyt koneessa on stereokaiuttimet, kaiuttimet päivittämällä saa vanhoista tehtyä takakaiuttimet. Johtoon voi tarvita jatkopalan, mutta näitä saa edullisesti. No ei ehkä saa optimaalisen hyvää settiä näin, mutta sitten taas päivittää johonkin parempaan. Jossain vaiheessa joku luopuu puoli-ilmaiseksi 5.1-kajarisetistä kun on päivittänyt isompaan hifiin. Vähän työtä siitäkin on, mutta laitteita myös lahjoitetaan ja vaikkapa vanhoja koneita myymällä voi tehdä pientä tiliä, kun kasaa koneen täyteen muistipaloja ja kiintolevyjä jne. Osaamisen lisäksi ehkä isoimpia syitä siihen etteivät kaikki päivitä näin on se, että sen koneen lisäksi tarvii säilöä varaosia ja muuta romua puoli kaapillista. Eihän uusissa asunnoissa ole yleensä riittävästi kaappitilaakaan.

Kohtuullisen pelikoneen ylläpito maksaa tietenkin enemmän. Samoin jätin edellä laskematta liittymien kulut - vaihtelee tapauskohtaisesti aika paljon, mutta pelkän puhelinliittymän tehokas kokonaiskäyttö on tietysti periaatteessa mahdollista @300€/vuosi.

Moilta saa tosiaan 200 megan 4G-liittymän 216 eurolla vuodessa. Muiltakin operaattoreilta saa ainakin tarjouksista alle 20 eurolla kuussa liittymiä. Voi olla kyseenalaista hankkia noita kalliimpia liittymiä, jos ei kuuluvuudestakaan tiedä.

 

[Tonnin Seteli]

Nettiyhtiöt saavat vuodessa yhteensä noin 1 500 000 000, tuntuisi että se on hieman liikaa.. Laskin siis vain 300 kertaa 5 miljoonaa. Paljonkohan muutkin yhtiöt tienaavat?

Yhtiöiden "tienaaminen", elämäm koululokiikalla liian isot luvut ja muu yhteiskuntaopin perusopetus eivät varsinaisesti kuulu aiheeseen. Tässä on ihan vakavasti otettava ilmiö pöydällä ja siihen liittyvää keskustelua vireillä.

Jos tekee mieli avata ketju aiheesta "tienaavatko yhtiöt liikaa", kannattaa avata. Ennustan sille pitkää ikää.

 

[Joku_242]

Samoin jätin edellä laskematta liittymien kulut - vaihtelee tapauskohtaisesti aika paljon, mutta pelkän puhelinliittymän tehokas kokonaiskäyttö on tietysti periaatteessa mahdollista @300€/vuosi.

Esim. Globeteliltä saa 17,8e/kk liittymän, johon kuuluu 300min puheluita kuukaudessa ja 10M rajaton data. Eli pitäisi helposti pärjätä selvästi pienemmällä.

 

[Timo 2]

Esim. Globeteliltä saa 17,8e/kk liittymän, johon kuuluu 300min puheluita kuukaudessa ja 10M rajaton data. Eli pitäisi helposti pärjätä selvästi pienemmällä.

Ennemmin moi.

Nopeat 5G- ja 4G-liittymät!

Moi - varoitus: Saattaa johtaa pidempiaikaiseen suhteeseen mobiilioperaattorin kanssa.

www.moi.fi

 

[Joku_242]

Ennemmin moi.

Nopeat 5G- ja 4G-liittymät!

Moi - varoitus: Saattaa johtaa pidempiaikaiseen suhteeseen mobiilioperaattorin kanssa.

www.moi.fi

Riippuu paljonko puhuu puheluita, ja kuinka tärkeä puhelimen datanopeus on. Tuo Moi menee helposti 22e/kk liittymäksi jos tulee puheluita.

 

[Timo 2]

Riippuu paljonko puhuu puheluita, ja kuinka tärkeä puhelimen datanopeus on. Tuo Moi menee helposti 22e/kk liittymäksi jos tulee puheluita.

No, tuolla globetellin 300 minuutilla puhelut moilla maksaa 1,65 €/kk

 

[Joku_242]

No, tuolla globetellin 300 minuutilla puhelut moilla maksaa 1,65 €/kk

No ei kuule maksa. Moin sivujen mukaan puhelut ja tekstarit on 5,5snt per minuutti tai kappale. Eli 300min puheluita olisi jo 16,5e eli se menee täyteen 4 euroon.

4e tulisi täyteen jo 73min puheluilla, eli ei siinä mitään maratonpuheluja edes tarvi.

 

[Timo 2]

No ei kuule maksa. Moin sivujen mukaan puhelut ja tekstarit on 5,5snt per minuutti tai kappale. Eli 300min puheluita olisi jo 16,5e eli se menee täyteen 4 euroon.

4e tulisi täyteen jo 73min puheluilla, eli ei siinä mitään maratonpuheluja edes tarvi.

Joo, olet oikessa. Mulla tuli pilkkuvirhe. Mutta eiköhän jätetä tää oftopic tähän.