Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

[Kaaaapo]

Millä keinolla tuo 93 miljardia valovuotta on mitattu jos kaukaisin galaksi mikä on löydetty löytyy sen ~13 miljardin valovuoden päästä (tai oli silloin joskus tuolla etäisyydellä)?

Sillä keinolla, että valo on lähtenyt siitä galaksista ~13 miljardin valovuoden päästä ~13 miljardia vuotta sitten. Tuon ~13 miljardin vuoden aikana avaruus välillämme on laajentunut niin paljon, että nykyään etäisyys on ~46,5 miljardia valovuotta.

 

[Spartacus]

Sillä keinolla, että valo on lähtenyt siitä galaksista ~13 miljardin valovuoden päästä ~13 miljardia vuotta sitten. Tuon ~13 miljardin vuoden aikana avaruus välillämme on laajentunut niin paljon, että nykyään etäisyys on ~46,5 miljardia valovuotta.

Ja vielä kysymys, että millä tuo laajeneminen on pystytty mittaamaan?

 

[Hellsinki]

Jos maailmankaikkeus on 13mildardia vuotta vanha ja näemme 13 miljardia vuotta wanhaa. meidän pitäisi nähdä tyhjää. jos siis maailman kaikkeus teoria big bang olisi totta.

 

[Spartacus]

Jos maailmankaikkeus on 13mildardia vuotta vanha ja näemme 13 miljardia vuotta wanhaa. meidän pitäisi nähdä tyhjää. jos siis maailman kaikkeus teoria big bang olisi totta.

Mitä tarkoitat? Kaukaisin galaksi jonka näemme on syntynyt joitain satoja miljoonia vuosia alun jälkeen jonka näemme.

 

[Hellsinki]

Tällä hetkellä kaukaisin tunnettu galaksi on GN-z11, josta valo on matkannut Maahan 13,4 miljardin valovuoden matkan.

Eli toisin sanoen jos sen näemme, niin maailmankaikkeus ei voi olla vain tuon ikäinen, muutenhan näkisimme alkurähähdyksen emmekä valmiita galazeja

 

[Spartacus]

Tällä hetkellä kaukaisin tunnettu galaksi on GN-z11, josta valo on matkannut Maahan 13,4 miljardin valovuoden matkan.

Eli toisin sanoen jos sen näemme, niin maailmankaikkeus ei voi olla vain tuon ikäinen, muutenhan näkisimme alkurähähdyksen emmekä valmiita galazeja

Alkuräjähdyksen aikana ei ollut vielä fotoneita joita voisi nähdä. Meni aika kauan aikaa ennenkuin oltiin siinä tilassa, että esim. atomit syntyivät kunhan maailmankaikkeus viileni riittävästi.

 

[Hellsinki]

Alkuräjähdyksen aikana ei ollut vielä fotoneita joita voisi nähdä. Meni aika kauan aikaa ennenkuin oltiin siinä tilassa, että esim. atomit syntyivät kunhan maailmankaikkeus viileni riittävästi.

No nyt menee jo arvailujen pariin koko teoria, jos siellä tällästä soopaa on =)
Yhtä "varmaa" on että räjähdys synnytti vain donitseja joista tuli atomeita

 

[fly]

Alkuräjähdyksen aikana ei ollut vielä fotoneita joita voisi nähdä. Meni aika kauan aikaa ennenkuin oltiin siinä tilassa, että esim. atomit syntyivät kunhan maailmankaikkeus viileni riittävästi.

gluoni soppa oli muistaakseni tuo teorian mukainen termi

 

[omena]

Taitaa joillain mennä valovuoden käsite vähän mönkään, valovuosihan on pituuden yksikkö eikä ajan.

Maailmankaukkeuden alkuvaiheen säteily voidaan havaita kosmisena taustasäteilynä ja sitä on kaikkialla.

 

[Tonnin Seteli]

No nyt menee jo arvailujen pariin koko teoria, jos siellä tällästä soopaa on =)
Yhtä "varmaa" on että räjähdys synnytti vain donitseja joista tuli atomeita

Luulitko tosissasi, että maailmankaikkeuden synty ja rakenne olisi selkeästi ja suurella varmuudella selvitetty, vieläpä siten, että kääntyy helposti ammati opisto kalia makkara kielelle?

Ei se soopaa ole vaan soppaa.

 

[fly]

Taitaa joillain mennä valovuoden käsite vähän mönkään, valovuosihan on pituuden yksikkö eikä ajan.

Maailmankaukkeuden alkuvaiheen säteily voidaan havaita kosmisena taustasäteilynä ja sitä on kaikkialla.

koska valonnopeus on teorian mukaan rajallinen, kestää valolla aikaa saapua, esimerkiksi valovuodessa vuoden, jolloin voidaan myöskin mitata aikaa

olen pahoillani jos vedin röllilauman mukanani tähän muuten niin siistiin ketjuun

 

[Monologi]

Mikä pointti on tietää huonoilla mittalaitteilla mitattu näkyvä maailmankaikkeus?
Elikkä, jos sulla on taskulamppu, joka valaisee parin metrin päähän niin siinä on sun näkyvä maailmankaikkeus ja halkaisija on 4 metriä.

 

[rahvaan_omainen]

@Lifeless heräsi yksi kysymys, pystytkö jeesaamaan tai vinkkaamaan mistä lisää.

Kun tähti luhistuu kohti supernovaräjähdystä, niin:
- onko tiedossa (laskettavissa) missä tiheyden asteessa tapahtuu ns. vastapulssi jota tiheysastetta ei ylitetä vaan tapahtuu räjähdys "ulospäin"?
- minkälaisissa aikayksiköissä mitataan viimeiset hetket? Räjähdyshetki luonnollisesti on jotain pikkuosia sekunnista, mutta onko luhistuminen sitä ennen ihan meidän tuntemalla tavalla eksponentiaalista? Voidaanko teoriassa seurata ulkopuolelta tapahtumaa ihan normaalisti kunhan ollaan esim. <8h päässä finaalista (=työpäivän mitta..)?

Tuli otettua pitkästä aikaa vähän Hawkingia ja muuta aiheeseen liittyvää iltalukemistoksi aivojumpan takia niin alkaa mietityttää. Ja tuo ajan kulumisen ero erikoistilanteissa paikan päällä vs. havainnoitsijan näkökulmasta aina on hankala maallikolle.

 

[Kaaaapo]

Ja vielä kysymys, että millä tuo laajeneminen on pystytty mittaamaan?

Punasiirtymää mittaamalla. Perustuu siihen, että tiedetään minkälaista valoa katsottavasta kohteesta on lähtenyt ja mitataan kuinka paljon se valon aallonpituus on venynyt matkan aikana.

@Lifeless heräsi yksi kysymys, pystytkö jeesaamaan tai vinkkaamaan mistä lisää.

Kun tähti luhistuu kohti supernovaräjähdystä, niin:
- onko tiedossa (laskettavissa) missä tiheyden asteessa tapahtuu ns. vastapulssi jota tiheysastetta ei ylitetä vaan tapahtuu räjähdys "ulospäin"?
- minkälaisissa aikayksiköissä mitataan viimeiset hetket? Räjähdyshetki luonnollisesti on jotain pikkuosia sekunnista, mutta onko luhistuminen sitä ennen ihan meidän tuntemalla tavalla eksponentiaalista? Voidaanko teoriassa seurata ulkopuolelta tapahtumaa ihan normaalisti kunhan ollaan esim. <8h päässä finaalista (=työpäivän mitta..)?

Tuli otettua pitkästä aikaa vähän Hawkingia ja muuta aiheeseen liittyvää iltalukemistoksi aivojumpan takia niin alkaa mietityttää. Ja tuo ajan kulumisen ero erikoistilanteissa paikan päällä vs. havainnoitsijan näkökulmasta aina on hankala maallikolle.

En ole Lifeless, mutta saanen auttaa alkuun ainakin.

- En ole ihan varma mitä tarkoitat tiheyden asteella, mutta ennen supernovaa syntyy tähden ytimestä neutronitähti (tai musta aukko). Vastapulssi, eli räjähdys ulospäin tapahtuu kun tähden ulommat kerrokset lävähtää äärimmäisellä nopeudella tuota neutronitähteä vasten.

- Tähden ydin luhistuu rautaytimestä neutronitähdeksi 0,1 sekunnissa. Sitä en osaa sanoa, kauanko kestää, neutronitähden synnystä supernovaan.

Tässä yksi video, joka käsittelee tätä asiaa jonkin verran.

https://www.youtube.com/watch?v=6yLGeviU8FM&t=527s
Tuo kanava Youtubessa, PBS Space Time kannattaa laittaa seurantaan, ellei ole jo. Jos todella maallikko on, niin saatta tosin viuhahtaa jotkin asiat vähän yli hilseen. SciShow Spacella on sitten vähän helpommin ymmärrettävää kamaa, mutta todella mielenkiintoista myöskin.

PBS Space Time: PBS Space Time
SciShow Space: SciShow Space

 

[fly]

Punasiirtymää mittaamalla. Perustuu siihen, että tiedetään minkälaista valoa katsottavasta kohteesta on lähtenyt ja mitataan kuinka paljon se valon aallonpituus on venynyt matkan aikana.


PBS Space Time: PBS Space Time
SciShow Space: SciShow Space

punasiirtymällä tarkoitetaan sitä kun spektriviivat siirtyvät punaiseen päin

valon aallonpituuden oletetaan venyvän kun maailmankaikkeus laajenee

 

[rahvaan_omainen]

En ole Lifeless, mutta saanen auttaa alkuun ainakin.

Käyp hyvin... Vilkuilin videon, ei menty erityisen syvälle..

Tiheyden asteella tarkoitan sitä, että missä kohtaa kohtaavat ns. kriittiset massat tähden näkyvästä massasta suhteessa tilanteeseen jossa ei päästä enää tiiviimmäksi vaan joudutaan räjähtämään supernovana. Ja miten se näyttäytyy ulospäin, onko ihan 1:1 vai mennäänkö jo malleihin jossa aika hidastuu tapahtumien x seurauksena?

Kun mennään rautaytimestä eteenpäin, niin minkälaisissa ajoissa mitataan tapahtumia ja voimmeko havainnoida tuota tapahtumaa kuinka hyvin? Eli miten teoriat tähän vastaavat tai ennustavat?

 

[Kaaaapo]

Käyp hyvin... Vilkuilin videon, ei menty erityisen syvälle..

Tiheyden asteella tarkoitan sitä, että missä kohtaa kohtaavat ns. kriittiset massat tähden näkyvästä massasta suhteessa tilanteeseen jossa ei päästä enää tiiviimmäksi vaan joudutaan räjähtämään supernovana. Ja miten se näyttäytyy ulospäin, onko ihan 1:1 vai mennäänkö jo malleihin jossa aika hidastuu tapahtumien x seurauksena?

Kun mennään rautaytimestä eteenpäin, niin minkälaisissa ajoissa mitataan tapahtumia ja voimmeko havainnoida tuota tapahtumaa kuinka hyvin? Eli miten teoriat tähän vastaavat tai ennustavat?

Tähti räjähtää supernovana, kun tähden fuusioreaktio ei tuota tarpeeksi energiaa vastustamaan painovoimaa. Tämä tapahtuu kun ytimessä on riittävästi rautaa, sillä raudan fuusiosta ei vapaudu niin paljoa energiaa, mitä sen fuusioon kuluu. Rautaydin luhistuu neutronitähdeksi 0,1 sekunnissa, jonka seurauksena tapahtuu sitten supernova, eli siinä ei paljoa ole välimuotoja tiheydellä.

Ajan kulkuun ulkopuolelta katsottuna en osaa vastata. En ole ekspertti, kiinnostunut techiläinen vain ja siksi sanoinkin auttavani sinua alkuun

Rautaydin kun kasvaa riittävän suureksi, siitä ainoa suunta on joko neutronitähdeksi tai mutsaksi aukoksi ja se tapahtuu siis äärimmäisen nopeasti. [mutu]Tätä tapahtumaa tuskin voidaan nähdä, sillä luhistuminen tapahtuu äärimmäisen nopeasti ytimessä tähden ulompien osien vielä pysyessä kutakuinkin ennallaan.[/mutu]

Tämmösen videon löysin, tosin ei tämäkään sinun kysymykseesi vastaa kunnolla. Videolla selitetään tapahtumien kulku ja kesto, mutta ei puhuta mahdollisesta ajan hidastumisesta tai tapahtumien havannoinnista.

How Quickly Does a Supernova Happen? - Universe TodayHow Quickly Does a Supernova Happen? - Universe Today

 

[Kaaaapo]

tupla

 

[fly]

Tähti räjähtää supernovana, kun tähden fuusioreaktio ei tuota tarpeeksi energiaa vastustamaan painovoimaa. Tämä tapahtuu kun ytimessä on riittävästi rautaa, sillä raudan fuusiosta ei vapaudu niin paljoa energiaa, mitä sen fuusioon kuluu. Rautaydin luhistuu neutronitähdeksi 0,1 sekunnissa, jonka seurauksena tapahtuu sitten supernova, eli siinä ei paljoa ole välimuotoja tiheydellä.

Ajan kulkuun ulkopuolelta katsottuna en osaa vastata. En ole ekspertti, kiinnostunut techiläinen vain ja siksi sanoinkin auttavani sinua alkuun

Rautaydin kun kasvaa riittävän suureksi, siitä ainoa suunta on joko neutronitähdeksi tai mutsaksi aukoksi ja se tapahtuu siis äärimmäisen nopeasti.

Tämmösen videon löysin, tosin ei tämäkään sinun kysymykseesi vastaa kunnolla. Videolla selitetään tapahtumien kulku ja kesto, mutta ei puhuta mahdollisesta ajan hidastumisesta tai tapahtumien havannoinnista.

How Quickly Does a Supernova Happen? - Universe TodayHow Quickly Does a Supernova Happen? - Universe Today

kysymys oli varmaankin retorinen johon tieteilijätkin hakevat vastausta

 

[Kaaaapo]

kysymys oli varmaankin retorinen johon tieteilijätkin hakevat vastausta

Mikä niistä kysymyksistä?

 

[fly]

Mikä niistä kysymyksistä?

luulen että tätä haettiin

supermassive neutron star - Google-haku

 

[Kaaaapo]

luulen että tätä haettiin

supermassive neutron star - Google-haku

Hohhoijaa... nyt on niin laadukasta keskustelua, että taidanpa väistää fiksumpien tieltä.

 

[Lifeless]

Tuossa jo tulikin hyvia vastauksia, mutta koitan oman osani sanoa.

@Lifeless heräsi yksi kysymys, pystytkö jeesaamaan tai vinkkaamaan mistä lisää.

Kun tähti luhistuu kohti supernovaräjähdystä, niin:
- onko tiedossa (laskettavissa) missä tiheyden asteessa tapahtuu ns. vastapulssi jota tiheysastetta ei ylitetä vaan tapahtuu räjähdys "ulospäin"?

- minkälaisissa aikayksiköissä mitataan viimeiset hetket? Räjähdyshetki luonnollisesti on jotain pikkuosia sekunnista, mutta onko luhistuminen sitä ennen ihan meidän tuntemalla tavalla eksponentiaalista? Voidaanko teoriassa seurata ulkopuolelta tapahtumaa ihan normaalisti kunhan ollaan esim. <8h päässä finaalista (=työpäivän mitta..)?

Tuli otettua pitkästä aikaa vähän Hawkingia ja muuta aiheeseen liittyvää iltalukemistoksi aivojumpan takia niin alkaa mietityttää. Ja tuo ajan kulumisen ero erikoistilanteissa paikan päällä vs. havainnoitsijan näkökulmasta aina on hankala maallikolle.

Mita tahden sisalla tapahtuu juuri ennen supernovaa on hyvin monimutkainen prosessi (ja sita ei aivan taysin viela ymmarreta), mutta koitan nyt hieman selventaa...

Kun tahti (tai siis sen ydin) luhistuu, niin se tapahtuu sekunnin murto-osissa, vaikka puhutaankin huomattavan suuresta kappaleesta. Kaytannossa ei ole mitaan valimuotoa degeneroituneen aineeen ja normaalin aineksen valilla. Eli kun se ydin luhistuu sen atomirakenne kaytannossa tuhoutuu, eli aine degeneroituu. Tama degeneroitunut aine, joka on jotakin nesteen ja kaasun valimaastossa, ei pysty puristumaan kokoon (vertaa esim meille tuttu neste : vesi). Painovoima rutistaa taman degeneroituneen aineksen pienimpaan madolliseen tilaan, ja koska tama degeneroitunut aines vie paljon vahemman tilaa kuin alkuperainen aines, niin myos ulommat ainekset alkaa pudota kohti keskustaa, ja luovuttaa valtavat maarat potentiaalienergiaa, joka muuttuu lammoksi, eli coren ymparilla lampotila kasvaa rajahdysmaisesti.

Vanha tahti on enemman tai vahemman sipulin kaltainen, eli siina on erilaisia kuoria, joissa on kevyempia ja kevyempia aineksia ulos mennessa. Sisimpana se rauta ydin ja siita eteenpain hiilta, happea, ja vahan kaikkea paatyen heliumiin ja vetyyn ihan tahden pinnassa. Kerrokset johtuvat siita, ettei tahden lampotila riita pitamaan ylla ydinreaktiota kun mennaan pintaaa kohti. Syvemmalla on luonnollisesti kuumempaa, joten fuusio ketjussa pastaan raskaampiin aineksiin.

Noh, nyt kun tuo rauta ydin degeneroituu (eli muodostuu neutroni tahti) ja ulommat kuoret alkaa tippumaan alaspain ja potentiaalienergia muuttuu lammoksi, niin mita siita seuraa ? No tietenkin fuusioreaktiot syttyy uudestaan ylemmissa kerroksissa kun lampotilat roihahtaa aivan uusiin korkeuksiin. Kaytannossa kaikki nuo sipulin kerrokset syttyvat uudestaan eloon ja alkavat tuottaa aivan jarjettomat maarat energiaa. Sateilypaine kasvaa yhtakkia koko tahden alueella valtavasti, valtavan paljon suuremmaksi mita painovoima pystyy pitamaan kasassa... Mikaan mahti maailmassa ei riita siirtamaan sita energiaa tahdesta pois tarpeeksi nopeaan. Seurauksena on supernova, jossa kaikki tahden materiaali (lukuunottamatta sita ydinta, jossa ei enaa tapahdu fuusiota) lentaa huitsin nevadaan.

 

[Hetukkam]

Supernova joka on jatkunut jo 600 päivää.

The star that blew up a little... then blew up a lot

Tähti on tohottanut parin-kolmen miljardin auringon teholla jo kuutisensataa päivää. Ihan täyttä varmuutta ei ole miten homma on voinut jatkua noin pitkään, mutta oletuksena on tähden olleen hyvin massiivinen ja osuneen oikeaan koloon massansa suhteen. Räjähdyksessä syntyvä gammasäteily synnyttää antimateriaa joka ylläpitää jatkuvaa reaktiota jonka seurauksena syntyy massiivinen määrä energiaa.

 

[Lifeless]

Eikö tuo lämmitä sitten maailmanlaikkeutta? Vai häviääkö jostain nyt yhtä paljon energiaa?

Tahdet ei synnyta energiaa.

Ne muuttaa energiaa aineeksi ja ainetta energiaksi. Eli energian maara on aina vakio.

 

[Lifeless]

Tähti on tohottanut parin-kolmen miljardin auringon teholla jo kuutisensataa päivää. Ihan täyttä varmuutta ei ole miten homma on voinut jatkua noin pitkään, mutta oletuksena on tähden olleen hyvin massiivinen ja osuneen oikeaan koloon massansa suhteen. Räjähdyksessä syntyvä gammasäteily synnyttää antimateriaa joka ylläpitää jatkuvaa reaktiota jonka seurauksena syntyy massiivinen määrä energiaa.

Kyseessa siis mahdollisesti Pulsational pair-instability supernova - Wikipedia

Eli ei aivan perinteinen supernova.

Tuossa siis mahdollisesti on kyseessa tahti, jolla masaa yli 100 kertaa Auringon massan verran. Core on niin kuuma, etta siella voi syntya electroni-positroni pareja (positroni on anti-electroni eli antimateriaa, tuttu esim PET skannauksista). Nama electronit ja positronit kun sitten osuvat toisiinsa, niin tapahtuu annihilaatio, eli aine muuttuu materiasta puhtaaksi energiaksi (ja energia sittemmin muiksi hiukkasiksi, kuten neutriinoiksi). Rajahdys on valtava, mutta ei valttamatta niin iso etta koko tahti repeytyisi kappaleiksi, vaan se lahettaa energia pulssin joka menee niiden jo aiemmin mainittujen sipulin kuorien lapi, sytyttaen ja sammuttaen niita edetessaan. Lopulta ulommaisista kerroksista purkautuu valtavat maarat ainetta avaruuteen (eli tapahtuu (super)nova). Yksi tuollainen pulssi voi heittaa materiaa kymmenia Auringon massoja.

Koska tahden massa pienentyy tuossa, niin core alkaa hiljalleen viileta pienemman paineen alla, niin energia ei pitaisi enaa riittaa electroni-positroni parejen muodostumiseen. Tahti hetkeksi stabiloituu, ennenkuin se kay lapi "normaalin supernovan" eli lopullisen coren luhistumisen neutronitahdeksi tai mustaksiaukoksi.

Tama tosin on viela teorian asteella, koska mitaan suoranaista todistusta tuollaisesta supernovasta ei viela ole. Joskin se on teoreettisesti taysin mahdollinen. Yksi mahdollinen havainto on aiemmin ja tietenkin jos hyva tuuri kay, niin tasta tahdesta voidaan saada viela paljon tietoa irti, jos siirtyma PPISN -> SN on tarpeeksi nopea, etta ihminen sita voi havainnoida... (se ei paljon lohduta, jos tuo tahti viimeisen pulssin jalkeen chillaileen muutaman kymmenen tuhannen vuoden ennen lopullista luhistumista, tosin uskoisin sen kylla luhistuvan siina pulssi sarjan lopussa)

Tuota raskaampien tahtien tapauksessa voi tapahtua myos antimateriasta johtuva supernova (tai hypernova). Niissa antimateriaa syntyy niin paljon ja niin nopeasti, etta jo se ensimmainen pulssi repii tahden kappaleiksi, joka samantien hypernovaksi tai sitten heittaa suurimman osan massasta pois ja jaljelle jaanyt tahti menee (suht) normaalin supernova vaiheen lapi. Tahti siis rajahtaa kahdesti, kun tuossa hieman kevyemmassa versiossa se rajahtaa useita kertoja hieman "pienemmassa" mittakaavassa.

 

[SloBo]

Lappiin mätkähti ilmeisesti eilen 16.11.2017 joskus 17:00 jälkeen Leonidien meteoriitti, joka uutisoitiin toki, mutta lisään asian silti tännekin.

Taivaanvahdista löytyy havaintoja reilusti: Taivaanvahti - Ursan havaintojärjestelmä: /observations/browse/list/0/#Havainnot listana . Harmi, etteivät hakuparametrit tallennu URL:iin, niin ei voi suoraan jakaa.
(Esim. Tulipallo yöllä, kuin Aurinko, Inari, Ivalo)

Suomessa kuvatut videot:



Ja tämä ehkä on sama Norjasta käsin (en ole vahvistanut):


Ilmeisesti parin päivän sisällä on tippunut enemmänkin tulipallon aiheuttavia kiviä, ainakin videoita löytyy Saksasta ja USA:sta.

PS. YouTube on kyllä järkyttävän täynnä saastaa. Huh huh, mitä löytyy, kun hakee tulipallovideoita.

 

[Johan_V]

ESO Observations Show First Interstellar Asteroid is Like Nothing Seen Before - VLT reveals dark, reddish and highly-elongated object
Eli on havaittu ensimmäinen asteroidi, 'Oumuamua', aurinkokunnan ulkopuolelta.
ESO sentään mainitsee että julkaistu kuva on 'taitelijan näkemys', sillä asteroidista on saatu vain muutama kirkkaushavainto.

Sovittamalla ellipsoidi näihin kirkkaushavaintoihin, voidaan todeta ainoastaan että asteroidi on mahdollisesti 'highly-elongated'. Mutta tietysti fiktiivinen kuva on paljon myyvempi.

 

[Hellsinki]

toihan on avaruusalus ihan selkeesti

 

[David ":DA" Imodium]

Eikös noita sikarialuksia ole nähty jo muinaisen Egyptin ajoilta?

 

[Lifeless]

Tuo on siis sama kivi mista oli puhetta taalla muutama viikko sitten :

Avaruus-ketju (keskustelua tähtitieteestä, havainnoista ym.)

 

[-SD-]

Pari uutta videota asteroidien louhintaan tähtäävältä Planetary Resources -yhtiöltä.

 

[Lifeless]

Hiton hyva uusi dokkari mustista aukoista tuli tuossa pari paivaa sitten. Selittaa mustien aukkojen historian, "rakenteen", ulkonaon, niiden loytymisen ja olemassa olon varmistumisen. Eli kaiken mita niista ihminen tietaa (no okei, melkein kaikki, pari pienta pointtia dokumentissa skipattiin, mutta kaikki tarkein kaydaan lapi).

Fysiikka esitetaan tarpeeksi yksinkertaisesti, eli ihan mitaan fysiikasta ymmartamatonkin voi katsella putoamatta karryilta. Ja onhan tuo aika nayttavakin dokumentti.

Black Hole Apocalypse

Traileri :



Virallinen sivu (josta loytyy jopa transcript koko ohjelmasta) :
Black Hole Apocalypse — NOVA | PBS

Ikava kylla streamaus onnistunee vain USA:n IP avaruudesta, mutta hatakeinot varmaan keksii, jos sen haluaa katsoa muualta maailmasta ja asia kiinnostaa.

 

[njake]

Hyvin toimii suomestakin katsominen.

 

[yyri]

Hyvin toimii suomestakin katsominen.

Ei toimi. VPN käytössä?

 

[GuntherPrien]

Ei toimi. VPN käytössä?

Ainakin itselläni katsominen vaatii VPN:n käyttöä.

 

[Vesiperä]

Minkä merkkistä VPNnää te käytätte? Kokeilin paria ilmaista firefoxiin asennettavaa huonoin kokemuksin. Myöskään Operan oma vpn ei toiminu toivotulla tavalla.

 

[GuntherPrien]

Minkä merkkistä VPNnää te käytätte? Kokeilin paria ilmaista firefoxiin asennettavaa huonoin kokemuksin. Myöskään Operan oma vpn ei toiminu toivotulla tavalla.

F-Secure FREEDOME VPN — Suojaa yksityisyytesi

Sijaintina oli itärannikko, tiedä sitten onko tuolla mitään merkitystä.

 

[njake]

Ei toimi. VPN käytössä?

Kappas oli VPN tosiaan päällä huomaamattani.

 

[Vesiperä]

F-Secure FREEDOME VPN — Suojaa yksityisyytesi

Sijaintina oli itärannikko, tiedä sitten onko tuolla mitään merkitystä.

Kovastihan tuota on kehuttu. Ei ole kokemusta. Ja aikamoinen fail kun ei ole tehty Linuxeille tätä, noo pienet piirit, ei kannata tehdä.

 

[H0rna]

Supernova joka on jatkunut jo 600 päivää.

The star that blew up a little... then blew up a lot

Tähti on tohottanut parin-kolmen miljardin auringon teholla jo kuutisensataa päivää. Ihan täyttä varmuutta ei ole miten homma on voinut jatkua noin pitkään, mutta oletuksena on tähden olleen hyvin massiivinen ja osuneen oikeaan koloon massansa suhteen. Räjähdyksessä syntyvä gammasäteily synnyttää antimateriaa joka ylläpitää jatkuvaa reaktiota jonka seurauksena syntyy massiivinen määrä energiaa.

OFFTOPIC
Tähän on selkeä vastaus. Avaruusryssät tykittää avaruusterroristeja niiden planeetalla

 

[Vesiperä]

Windowssissa Epic Web Browserin sisäinen vpn toimii ja saa katsottua ohjelman, kun voi valita itäisen ja läntisen US Coastin.

 

[Vesiperä]

Tipahdinko jostain kärryiltä tuossa dokumentissa. Alettiin rakentaan sitä gravitaatioaaltohavaintolaitteistoa, ja testien aikana jo pamahti todisteet kehiin?

Mitä tuuria se tämmönen on, vai ilmeneekö noita kolareita vaan niin usein? Että tuosta vaan sattumalta kolahti sopivasti mittariin todisteet ja nobelit jakoon..

Aina pitää hieman kyseenalaistaa, ja välillä hieman enemmän.

 

[Lifeless]

Tipahdinko jostain kärryiltä tuossa dokumentissa. Alettiin rakentaan sitä gravitaatioaaltohavaintolaitteistoa, ja testien aikana jo pamahti todisteet kehiin?

Kuulit ihan oikein. Ensimmainen varma havainto tuli tosiaan testiajon aikana. Tosin siina ei sanottu kuinka kauan se oli ollut paalla (vain etta se tapahtui vain jotain kymmenia minuutteja ennen kuin kaksikko oli sammuttamassa koneen. Klo oli tuollon vaille 4 yolla, joten luultavasti se oli ollut tuntikausia, ehka jopa koko edellisen paivan paalla (kertoivat olleensa vasyneita, eli pitkaa paivaa tekivat).

Tasta voi lukea transcriptin, joka tosiaan loytyy tuolta kanavan sivuilta :

Spoileri

JANNA LEVIN: Early fall, 2015: Both locations are operating but the first official science run has not yet begun. They're still testing.

In the early hours of Sunday, September 14, 2015, a scientist in Louisiana makes a fateful decision.

Robert Schofield has been working all weekend, doing final calibrations.

ROBERT SCHOFIELD (University of Oregon/Laser Interferometer Gravitational-Wave Observatory, Hanford): Alrighty, let's take a spectrum…

JANNA LEVIN: He has one last test.

ROBERT SCHOFIELD: So, let's see where this computer's getting its power.

JANNA LEVIN: But it's late and the equipment is not cooperating.

ROBERT SCHOFIELD: It was about four or so in the morning, and we still had about another hour of work to do. And we were like, "Yeah, things aren't working so well, and I'm really tired. Let's not do this last hour or so of work."

JANNA LEVIN: They call it a night.

And 40 minutes later, in the silence of their inactivity, they open the door to history: a powerful gravitational wave rumbles through both detectors, Louisiana and Washington.

Had Robert Schofield worked 40 more minutes that night, with the instruments in test mode, a signal that had been on its way for 1.3-billion years would never have been recorded.

Mitä tuuria se tämmönen on, vai ilmeneekö noita kolareita vaan niin usein? Että tuosta vaan sattumalta kolahti sopivasti mittariin todisteet ja nobelit jakoon..

Aina pitää hieman kyseenalaistaa, ja välillä hieman enemmän.

Kolareita tapahtuu paljon, mutta suurinta osaa niista ei edes havaita, koska ympariston hairiot vaikuttavat niin paljon. Ne havaitaan vain kun sattuu hyva tuuri, eli kun (molempien LIGOjen) ymparistossa ei ole juurikaan melua juuri samaan aikaan (maanjaristyksia, tuulta, autoja ajamassa missaan lahella, kahvin keitin porisemassa taukohuoneessa... laite on todella, todella herkka).

Reilun kahden vuoden aikana mita LIGO nyt on toiminut, niin on havaittu varmaksi useita tormayksia.

JANNA LEVIN: Since that very first signal in September 2015, LIGO has detected several more collisions of black holes. In October 2017, Rai Weiss, Kip Thorne and LIGO's former director, Barry Barish, received the Nobel Prize.

edit:
Jos noita laitteita olisi useampia (ja ympari maapalljon, ja mika ettei ainakin yksi kuussa), niin voisimme havaita viela useammin, koska todennakoisyys kasvaisi etta ainakin kahden laitteen ymparisto ssattuisi olemaan rahaullinen.

Useammalla laitteella voitaisiin myos havaita missa suunnassa se tormays tapahtui, koska painovoima-aallon nopeus on rajallinen, eli valonnopeus, silla kestaa sekunnin murto maapallon lapi mennessa, eli pienen pieni viive on havaittavissa kahden koneen valilla (riippuen tulosuunnasta). Useammalla laitteella voisi trianguloida tulosuunnan.

 

[living_death]

NASA julkisti jättimäisen ja yksityiskohtaisen maisemakuvan Marsista – Curiosityn ottama panoraamakuva koostuu 16 valokuvasta

Curiosity-mönkijän panoraamakuvaa Marsista.

 

[rane58]

Tuo kuva on värikorjattu että kivet näyttäs samalta kun maassa.

Maassa, tässä pallollamme on kiveä valkoisesta mustaan ja kaikkea siltä väliltä....

 

[Lifeless]

Hubble tayttaa ylihuomenna 28 vuotta ja siispa on uutta synttari kuvaa tarjolla.

Talla kertaa Lagoon Nebula, nakyvan valon aallonpituudella ja infrapunalla kuvattuna. Tassa molemmat vierekkain (kuvat siis aika tarkalleen samasta kohtaa otettu), niin voi vetailla eroja aallonpituuksien valilla.

Nakyvan valon natit kaasupilvet ovat kaytannossa lapinakyvia infrapuna alueella, joten takaa paljastuu valtavasti kaukaisia tahtia (iso osa noista suuremmista tahdista on tuossa pilven sisalla, pienemmat sitten kauempana).

Molemmat kuvat omalla tavallaan kiehtovia.

Viela 3D mallinnus/animaatio pilvesta :



Hubblen seuraaja, JWST, tulee ottamaan enemman tuon oikean puoleisia kuvia, koska se tulee keskittymaan infra alueeseen, ja paljon syvemmalle sinne kuin Hubble.

Samaa hengen vetoon sanottakoon etta JWST myohastyy jalleen kerran... Nyt laukausu paiva ajoittuu toukokuuhun 2020, eli vuosi lisaa tuli laukaisupaivalle. Teleskooppi on kylla (melkein taysin) valmis, mutta vaatii viela lisa testailuja ennenkuin se avaruuteen sinkautetaan. Lapikotaiset testit on hieman pakko tehda, koska teleskoopin rata tulee olemaan niin kaukana maasta, ettei huoltolennot oikein onnistu. Eli samanlaista mokaa kuin Hubblen kanssa ei voi tehda.

 

[kekkeruusi]

Piti tästä mainita tänne eilen, mutta unohtui. Eli, Kepler-teleskoopin korvaaja TESS laukaistiin avaruuteen eilen (?). Siinä missä JWST on tarkka instrumentti, TESS on käsittääkseni enemmän se laite jolla etsitään niitä kohteita JWST:lle. Eli planeettoja etsitään koko taivaankannelta. Lisää tuolla videolla:

 

[Stephen Elop]

Koskas tuosta torstaina laukaistusta TESS satelliitista saadaan dataa?

 

[kekkeruusi]

Koskas tuosta torstaina laukaistusta TESS satelliitista saadaan dataa?

Enpä tiedä. Olennaisinta kai on se, koska sitä dataa esitellään meille. Eipä sitä varmaankaan kovin kauaa tarvitse odotella, kun nämä projektit tuppaavat olemaan kestoltaan melko rajoitettuja. Vaikka Hubble onkin onnistuttu pitämään hengissä noinkin kauan.

Olettaisin vahvasti, että tämän vuoden puolella jo jotain julkaistaan.