Autolaturi mökille varavoimaksi Arduinon avulla

[Nasty76]

eikös nuo pulsit saisi selvitettyä onko ne + vai - puolta`? vai ymmärsinkö ton sun kysymyksen väärin

 

[Tupsa]

@Nasty76 , aa, niin siis on tosiaan positiivista PWM:ää, se mitä autosta mittaamalla löytyy. Mutta jos se ohjaus onkin niin, että sitä jatkuvaa syöttöä vaan katkotaan maata vasten?

Onhan tässä tietysti sekin, että jos tuo säädin on tarkka siitä PWM taajuudesta (125 Hz) ettei tuo 122 Hz käy. No tuota ei ehkä vielä kannata kovasti pohtia, kun ensin pitäisi saada noiden pulssien minimit nolliin, niin kuin käynnissä olevassa autossa...

 

[Nasty76]

en usko että se olisi siitä kiinni että 122hz sekottas tilanteen mut totta joo pitäs olla 0 jos ne kerran autossakin on eikä kellu jossain jännitteessä.Kyllä ois aika helpolla päässyt jos jostain romikselta olisi perinteisen laturin hakenut + - ja latauksen merkkivalon johto kii ja menoks. tietty tiedän tunteen väkertää jotain väkertämisen ilosta varsinkin jos joku kompponenti joka ajaa asian on jo valmiiksi kotona.

 

[Tupsa]

Joo musta tuntuu, että tuo pitäisi saada pidettyä nollissa, paitsi PWM-pulssien kohdalla.

Alun perinhän tässä oli ajatuksena rahansäästö, kun tuo laturi on 50 euron arvoinen ja se olisi jäänyt tappioksi + uusi laturi, niin jo 150 euroa. Saattaa sitä silti joutua sen uuden laturin hankkimaan.

EDIT:


Pitäiskö iteki testata?

Ihmettelen, miksi nuo uloimmat yhdistetään. Ne on AS, eli referenssi (akkujännite) ja LI, eli palaute PCM:lle...
Mutta tossa lähtee lataamaan vasta aikamoisilla kierroksilla, että vois se pehmokäynnistys olla jo vakiona...




Toinen video (Megasquirtilla laitettu vastaava laturi toimimaan)
Eli videolla sanotaan, että Output Polarity: Inverted. Mitä tarkoittaa? Vastakkainen polariteetti...

 

[Nasty76]

Ikävä kyllä olen sen verran noob etten tiedä / osaa selittää mikä tuo invert input on mutta tälläsen löysin arduinolle jos siellä ois kytkentä ohje

GitHub - DavDaddy/Ford-6g-Alternator-pcm-feed: This is an attempt to simulate the pcm signal and drive a Ford alternator outside of the vehicle

This is an attempt to simulate the pcm signal and drive a Ford alternator outside of the vehicle - DavDaddy/Ford-6g-Alternator-pcm-feed

github.com

 

[Tupsa]

@Nasty76 , tarkoittaa ilmeisesti PWM-signaalin pulssin sijaintia. Eli onko pulssi ylhäällä vai alhaalla. Onko nämä nyt ne plussa-PWM ja miinus-PWM? Todennäköisesti ei. Ajattelisin, että invertoimaton PWM tarkoittaa sitä, että pulssi on lähtötason yläpuolella, ja invertoitu lähtötason alapuolella.

 

[Nasty76]

tälläsen löysin kanssa onks sulla tää jo https://www.idmsvcs.com/2vmod/alternator/convert4g6g/pcmalternatorpdfs/pcmalternator8.pdf tossa puhutaan mun mielestä laturin lähettämästä pwm signaalista eculle joka on invert , ei mun mielestä toi ohjaus pwm. eli li nasta ois inverted pwm to ecu sikäli mikäli ymmärsin oikein. tuossa ei mainita säätö pwmstä että ois inverted. mun käsittääkseni rc pinniin pwmää sisään niin pitäs rokata. tarttisko se pwm ohjaus alasveto vastuksen joka vetää sen maihin kun pwm pulssia ei ole , en kyllä oo ihan issiksen veroinen guru =)

 

[Tupsa]

@Nasty76 , jep. Tuossa videolla kuitenkin toimiva ohjaus vastaavalle laturille ja ohjaussignaali "Inverted". Videon kaverilla ei edes tuo laturin lähettämä pwm signaalijohto ole kytkettynä. Kyllä minä pojat uskon, että tämä laturi alkaa toimia, kunhan tuo saadaan niin, että PWM-lähtötaso on akkujännite ja pulssin huippu 0.

 

[Hyrava]

@Nasty76 , jep. Tuossa videolla kuitenkin toimiva ohjaus vastaavalle laturille ja ohjaussignaali "Inverted". Videon kaverilla ei edes tuo laturin lähettämä pwm signaalijohto ole kytkettynä. Kyllä minä pojat uskon, että tämä laturi alkaa toimia, kunhan tuo saadaan niin, että PWM-lähtötaso on akkujännite ja pulssin huippu 0.

Eihän tuo "invertoitu" PWM oikein vaikuta tuossa käsittääkseni kuin siihen että säätö toimii toisin päin eli esim 90% PWM on sama kuin 10% "invertoitu" PWM. Ja tuolla DavDaddy -githubisivulla näytti koodista katsomalla että säätöalue on 5%-95% ja jos oikein koodia tulkkasin niin tuo on tosiaan "nurin päin" eli prosenttiluku on pulssin alhaallaoloaika.

 

[ississ]

Joka tapauksessa ohjaus on pakko olla väärin jos autossa pwm on 0-akkujännite ja arduinolla 7.5 - akkujännite ja irti pwm-tulossa tuo 7.5V.
Jos laittaa vaan alasvedon ohjaukseen niin ei se korjaa yläpäätä, silloin tulisi 0-7.5V joka ei todennäköisesti toimi oikein.

Eli ohjaukseen tarvitaan pelkän ylösvedon sijaan ylös- ja alasveto. Sen jälkeen on vain ohjelmakysyms onko 0% täysi lataus vai pois.

Tuohon varmaan sopisi joku fet driver, niissä on korkeamman jännitteen puolikas H- silta, lofiikkatasoinen tulo ja lisäksi ajastukset ettei sillan puolikkaan kytke samaan aikaan...
Helpompi kuin tehdä erillisistä osista

 

[Tupsa]

@ississ , joo, eli tuo akkujännite tulee sieltä laturilta, eikä kortilta. Kun otan kortin pois, saa tosiaan laturin ohjausnavasta mitattua puhtaan akkujännitteen. Kun kortti on paikallaan (oli kortilla virrat tai ei) tuo 7,5 volttia löytyy. Arduino lisäpiiri nostaa aina huiput kyllä akkujännitteeseen, mutta ei muuta tuota pohjaa.

Eli siis PWM-ohjauksessa huippu on oikein, mutta pohja ei, koska laturin nastassa on koko ajan vähintään 7,5 voltin pohjajännite.

Autossa on nolla on 0 V ja huippu on 12 V - 14 V.

EDIT: Onko tässä nyt paikallaan P- vai N-kanavainen fettimoduuli? P-kanavaisia ei näytä olevan olemassa ollenkaan. Tuo N-kanavainen kävi muistaakseni vain maan ohjaukseen ilman lisärakenteluja... Eli pitäisikö tässä käyttää H-siltaa "puolittain"?

MOS-FET ohjainmoduuli

MOS-FET ohjainmoduuli

www.kouluelektroniikka.fi

 

[ississ]

@ississ , joo, eli tuo akkujännite tulee sieltä laturilta, eikä kortilta. Kun otan kortin pois, saa tosiaan laturin ohjausnavasta mitattua puhtaan akkujännitteen. Kun kortti on paikallaan (oli kortilla virrat tai ei) tuo 7,5 volttia löytyy. Arduino lisäpiiri nostaa aina huiput kyllä akkujännitteeseen, mutta ei muuta tuota pohjaa.

Eli siis PWM-ohjauksessa huippu on oikein, mutta pohja ei, koska laturin nastassa on koko ajan vähintään 7,5 voltin pohjajännite.

Autossa on nolla on 0 V ja huippu on 12 V - 14 V.

EDIT: Onko tässä nyt paikallaan P- vai N-kanavainen fettimoduuli? P-kanavaisia ei näytä olevan olemassa ollenkaan. Tuo N-kanavainen kävi muistaakseni vain maan ohjaukseen ilman lisärakenteluja... Eli pitäisikö tässä käyttää H-siltaa "puolittain"?

MOS-FET ohjainmoduuli

MOS-FET ohjainmoduuli

www.kouluelektroniikka.fi

Puolikas h- silta. Ja koska pwm niin pitää olla dead zone tilan vaihdossa, muuten sillan puilikkaat vaan lämmittää toisiaan

 

[Tupsa]

@ississ, eli toinen sillan puolikas täytyy tehdä jollakin tavalla toimimattomaksi. Mikä moduuli kävisi tämän laturin ohjaukseen?

 

[ississ]

@ississ, eli toinen sillan puolikas täytyy tehdä jollakin tavalla toimimattomaksi. Mikä moduuli kävisi tämän laturin ohjaukseen?

Moduulista en tiedä kun erittäin harvoin käytän valmiina muuta kuin pieniä avr- kortteja... mutta esimerkikisi IR2110 alapuolikas pitäisi toimia hyvin (IR2110)

Kuten tuosta näkyy niin piirissä on valmiiksi logiikka -> Isompi jännite muunnin ja puolikas silta (x2).
Käytännössä pitäisi laittaa Vdd = arduinon 5V, Vcc = Vb = 12V (eli se josta laturille annettava pwm syötetään), Vss = COM = systeemin maa, LO = pwm- ohjaus laturille, Lin = pwm- signaali arduinolta ja loput jättää kytkemättä.
Tällä piirillä Vcc = 10-20V eli riittää hyvin akusta käytettäessä ja virtaa voi ottaa LO pinnistä 2A ylös/alas.

14- jalkaisen piirin lisäksi tarvitaan pari konkkaa (Vdd & Vcc).

Monissa valmiissa korteissa taitaa olla ikivanha L298N tupla H- silta. Se on alunperin tarkoitettu 2 käämisen askelmoottorin ohjaamiseen mutta voi käyttää myös dc- moottorille (2 moottoria) tai 4kpl erillisiä lähtöjä.
Tuon ongelma on että se on transistoreilla eikä feteillä, datalehden mukaan Vcesat on noin 1.2-1.5V eli sen verran jännitettä menettää ylä ja alapäästä.
Se sopii ihan hyvin moneen asiaan mutta en laittaisi tähän tuon suhteellisen suuren jännitehäviön vuoksi.

Saattoipa olla niin että avr pwm- ohjauksellakin saisi suoraan ohjattua puolikasta siltaa, muistan jostain lukeneeni että harjattoman 3- vaihemoottorin tehofettejä voisi (signaalimielessä) ajaa suoraan timerin lähdöistä ja avr hoitaa oikeat ajastukset yms. Veikkaan että ei ehkä ole otettu huomioon pwm- kirjastoissa vaan pitää säätää ajastimelle käsin. Sen lisäksi pitää olla oikein suunniteltu H- puolikas mielellään niin että ylä- ja alakytkimen signaalin viive on molemmilla samaa luokkaa... en suosittele. Lisäksi komponentteja tulee aika kasa.

 

[Tupsa]

@ississ , tuota voisi ehkä vielä yrittää. Jos vaan pari konkkaa lisäksi tarvitaan, niin ei hirvee homma olisi. Konkkia löytyisi monenlaisia. Aika huono saatavuus tuolla IR2110, ei näytä oikein saavan kovin monesta paikasta.

Mites: IRF520, näitä moduuleita on valmiina.

BTW, tuohon yo. videoon viitaten, ei näköjään turhan tarkka näytä olevan tuo laturin säädin PWM:n taajuudesta. Videon kaverilla taajuus 100 Hz ja aluksi ihmettelinkin, miksi työsuhteet ovat kovin erilaisia kuin tuossa yo. tietolomakkeessa.

 

[ississ]

@ississ , tuota voisi ehkä vielä yrittää. Jos vaan pari konkkaa lisäksi tarvitaan, niin ei hirvee homma olisi. Konkkia löytyisi monenlaisia.

BTW, tuohon yo. videoon viitaten, ei näköjään turhan tarkka näytä olevan tuo laturin säädin PWM:n taajuudesta. Videon kaverilla taajuus 100 Hz ja aluksi ihmettelinkin, miksi työsuhteet ovat kovin erilaisia kuin tuossa yo. tietolomakkeessa.

Joo, käytännössä kaikille on aina hyvä olla syötön suodatuskonkat, mieluummin iso ja pieni. Häiriöalttiissa ympäristössä yleensä eri kokoisia (koska toimivat paremmin eri taajuuksilla).
Eli se perinteinen 100nF ja 47...470uF rinnan syöttöön. Akkupuolella laittaisin min 25V kestolla.

 

[Tupsa]

@ississ , joo. Ei tuo IRF520-moduuli kävisi tähän hommaan?

 

[ississ]

@ississ , joo. Ei tuo IRF520-moduuli kävisi tähän hommaan?

No ei se yksinään riitä, siinähän on käytännössä vain 1 N- fetti. Se ei vedä ylös yhtään mitään.

Tuohon edelliseen verrattuna tuo "moduuli" yksinään vastaa vain tuota punaisella ympyröityä osaa:

Tarvitset sellaisen joka vetää ylös ja alas.

Kuten jo kirjoitin niin lähtöasteen voi tehdä itsekin, minimissään tarvitset nämä osat lohkokaaviosta:

Ja kyllä, tuohon alasvetoon riittää pelkkä logiikkafetti. Yläpuolelle tarvitset oikein mitoitetun vastaavan kytkennän kuin nyt on transistoreilla ja sen lisäksi riittävät viiveet että ylä- ja alapuolen fetit/transistorit eivät kytke yhtä aikaa. Myös nuo tulon schmitt-triggerit on erittäin suotavia.

 

[Tupsa]

@ississ , joo näin arvelinkin. Mennään tuolla IR2110. Onko muuten konkkien tyypillä sinällään isoa merkitystä? Tarkoitatko rinnankytkennällä, siis kytkemällä isompi ja pienempi konkka rinnan molempiin tuloihin (5 V ja 12 V) erikseen?

 

[ississ]

Normaali syötön suodatus konkilla, siis syötöstä maahan.
Ja kyllä, molempiin erikseen.

 

[Tupsa]

@ississ , onko kondensaattorien tyypillä väliä? Halvinta, mitä löytyy? (Itsellä ei ollutkaan kuin 100 uF x 2 ja 10 uF x 2).

 

[ississ]

Halvin == ei koskaan hyvä.
100u kelpaa, mutta jos ne on halpoja kiinalaisia niin en laittaisi. Jännitekesto arduinopuolelle periaatteessa min 6V mutta isompi ei haittaa. Akkuun (virallisesti max 14V) 25V konkka.
Hyvin usein datalehdissäkin mainitaan 100n keraaminen (mahdollisimman lähelle piiriä) ja isompi tietysti elko.
Huonoista konkista ei ehkä ole apua ja sun tapauksessa häiriöitä riittää (moottorin sytytys, laturi) niin laittaisin mielellään vähän parempia.
Justiin hommasin upsin korjaukseen muutaman ~0.4€ /kpl (Hitano exr). Onko sillä sitten oikeasti väliä maksaako ne 2, 10 tai 50snt jos pitää hommata muutama?
Omasta mielestäni ei kunhan toimii eikä tarvitse etsiä vikaa ja ehkä vaihtaa heti vuoden käytön jälkeen.
Kritisoin tässä vähän samalla sitä että kaikki pitää saada ilmaiseksi tai mahdollisimman halvalla. Itselle tehdessä kannattaa tehdä kunnolla hyvistä osista niin ei tarvitse heti tehdä uutta ja saa todennäköisimmin myös toimivan.

 

[Tupsa]

@ississ , eei missään nimessä ole väliä, maksaako 10 senttiä vai 50 senttiä kappale. Kun tuossa noita tilaa, niin pitää ottaa sitä mitä on saatavilla (toki esim. lämpötila-alue pitää olla riittävä, monesti esim. kiinanmaalla vain 0 asteesta ylöspäin osien kesto). Pelkkä piirilevy on niin halpa, että kannattaa tilata valmiina. Kolvaa mukana tulevat THT-komponentit vain paikalleen. Ok, eli siis keraaminen ja elko... Kiitti taas...

 

[Tupsa]

Tässä olis kytkentäkaavio, onko ok?

 

[ississ]

Aina pitäisi katsoa datalehti ja mielellään myös lukea se

Laittaisin varuiksi myös tuon diodin ja Vb-Vs kondensaattorin. Jos ei komponentteja niin ainakin paikat valmiiksi.
Ihan siltä varalta että keksii sille toisellekin puolelle käyttöä
Jos aiot käyttää sitä kotimaassa myös talvella niin pitää kestää pakkasta.
Pääasia että määrität sellaisen kotelon että siihen saa jonkun kunnollisen tilalle jos ensiasennus on surkeilla osilla.

Tuossa kytkennässä on vielä virhe. IR2110 on tehty niin että Vdd-Vss on logiikkajännite ja COM suuren jännitteen maa. Vss on fettien ohjausta varten. Tässä tapauksessa Vss ja COM pitää yhdistää, muuten ei varmasti toimi.

 

[Tupsa]

@ississ, en minä osaa noin selkeitä kytkentäkaavioita piirtää... Ei pahemmin ole kuvataiteellista kyvykyyttä, musapuolelle niinkin, mutta ehkäpä niistä silti saa selvää, kun seuraa mihin johdot menee...

No tuo oli pelkkää offia, mutta itse kytkennästä, kiitti taas huomautuksesta, arvelinkin, ettei se kerralla onnistu. Mikö funktio on VB-VS -konkalla? Diodin tehtävä puolestaan on yleensä estää sähkövirran pääsy toiseen suuntaan... Ja ilmeisesti VB ja VCC tulisi myös yhdistää.

VDD Logic supply
HIN Logic input for high side gate driver output (HO), in phase
SD Logic input for shutdown
LIN Logic input for low side gate driver output (LO), in phase
VSS Logic ground
VB High side floating supply
HO High side gate drive output
VS High side floating supply return
VCC Low side supply
LO Low side gate drive output
COM Low side return

 

[ississ]

@ississ, en minä osaa noin selkeitä kytkentäkaavioita piirtää... Ei pahemmin ole kuvataiteellista kyvykyyttä, musapuolelle niinkin, mutta ehkäpä niistä silti saa selvää, kun seuraa mihin johdot menee...

No tuo oli pelkkää offia, mutta itse kytkennästä, kiitti taas huomautuksesta, arvelinkin, ettei se kerralla onnistu. Mikö funktio on VB-VS -konkalla? Diodin tehtävä puolestaan on yleensä estää sähkövirran pääsy toiseen suuntaan... Ja ilmeisesti VB ja VCC tulisi myös yhdistää.

Enhän mäkään noita piirtänyt, otin kopsun datalehdestä

Tämäkin on sen ensimmäiseltä sivulta. Tyypillinen kytkentä johon tarkoitettu.

Yksinkertaistettuna vasemmalla on logiikkatasoiset tulot, Vcc on fettien ohjausta varten (yleensä se max 20V) ja piirillä on tarkoitus ohjata kahta N- fettiä jotka on kytketty esimerkiksi puolikkaaksi H- sillaksi.
N- fet vaatii aina sopivan Vgs jännitteen avaamiseen ja siksi tuo Vb,Vs,HO kelluu siinä jännitteessä jota ohjataan (TO LOAD ylempi johto).
Vcc -> Vb diodi ja kondensaattori tarvitaan näissä kelluvissa ylemmän fetin ohjausjännitteen tuottamiseen. Tästä löytyy tarkempi analyysi aiheesta: Bootstrap Circuitry Selection for Half-Bridge Configurations

Tällä piirillä ei siis voi tehdä sellaista kytkentää jossa lähtö on jatkuvasti ylhäällä koska silloin Vb-Vs välillä oleva konkka ei lataudu ja fetti lakkaa jossain vaiheessa kytkemästä. Sitä varten on ihan omat kytkennät. On siis tarkoitettukin vain pwm- ohjaukseen mutta tässä sun tapauksessa sillä ei väliä koska toimitaan kokonaan piirin käyttöjännitteen alueella, siis kaikki alle 20V.

Kytkennällisesti tuon pitäisi toimia myös niin että Vs = COM = Vss ja Vcc = Vb jolloin saadaan 2 lähtöä 0-Vcc välillä. Varmaan kannattaa piirtää niin jos vaikka tulee tarve myöhemmin
Piirtämällä levylle diodi kuten kuvassa ja vaikka joku piikkirimaliitin Vs - Vss,COM välille ne voi kytkeä tai olla kytkemättä tarpeen mukaan. Tai laittaa diodin tilalle johdon.
Varsinkin jos tilaa levyn niin kai siinäkin voi määrätä mitkä komponentit kalustetaan ja mitä ei ?
Omiin levyihin teen usein tuollaisia niin saa joko eri koteloita samaan levyyn tai muuten säätömahdollisuuksia ilman että tekee uuden levyn.

 

[Tupsa]

@ississ , tiesin kyllä, että nuo piirrokset on datasheetiltä. Katsoin itsekin sitä datasheetiä!

Joo, samahan nuo kaikki on laittaa tuohon valmiiksi, kun puhutaan pahimmillaan muutamasta eurosta. En tiedä, minkälainen diodi tuohon pitäisi laittaa, olisiko 1N4007?

Ja kun nyt näin kerran lähdetään tekemään uusi kortti, niin sama rynätä siihen koko muukin hässäkkä, eli jännitteenjako ja shunttivahvistin niin eipähän tule kahta korttia päällekkäin. Jos tämän tekee, ilmeisestki opamp kytkentä sama kuin alun perin, kunhan opampin käyttöjännitealue riittää? Kyseessä olisi virran mittaus siis plussajohdosta.

Onko opampin offset-napoihin pakko liittää mitään? Jokin heitonsäätö käsittääkseni kyseessä (TL081).

EDIT: Miten, kun opampin käyttöjännite onkin 5 voltin sijaan 12 V (ladatessa 14 V), niin vaikuttaako se ulostulevaan jännitteeseen Arduinolle? Käsitykseni mukaan ulostuleva jännite määräytyy vain vastusten suhteella. 80 ampeerin virralla shuntin yli vaikuttaa noin 32 millivoltin jännite, joka kerrotaan vastusten määrittämällä suhteella, esim. 150k/1k=150 kertaa suurempi, eli tässä n. 4,8 volttia.

 

[ississ]

@ississ , tiesin kyllä, että nuo piirrokset on datasheetiltä. Katsoin itsekin sitä datasheetiä!

Joo, samahan nuo kaikki on laittaa tuohon valmiiksi, kun puhutaan pahimmillaan muutamasta eurosta. En tiedä, minkälainen diodi tuohon pitäisi laittaa, olisiko 1N4007?

Ja kun nyt näin kerran lähdetään tekemään uusi kortti, niin sama rynätä siihen koko muukin hässäkkä, eli jännitteenjako ja shunttivahvistin niin eipähän tule kahta korttia päällekkäin. Jos tämän tekee, ilmeisestki opamp kytkentä sama kuin alun perin, kunhan opampin käyttöjännitealue riittää? Kyseessä olisi virran mittaus siis plussajohdosta.

Onko opampin offset-napoihin pakko liittää mitään? Jokin heitonsäätö käsittääkseni kyseessä (TL081).

EDIT: Miten, kun opampin käyttöjännite onkin 5 voltin sijaan 12 V (ladatessa 14 V), niin vaikuttaako se ulostulevaan jännitteeseen Arduinolle? Käsitykseni mukaan ulostuleva jännite määräytyy vain vastusten suhteella. 80 ampeerin virralla shuntin yli vaikuttaa noin 32 millivoltin jännite, joka kerrotaan vastusten määrittämällä suhteella, esim. 150k/1k=150 kertaa suurempi, eli tässä n. 4,8 volttia.

Tässä tapauksessa diodilla ei ole väliä kunhan kotelo on sopiva ja mahtuu levylle. Oikeastaan 2 lähdön tapauksessa samalla jännitteellä sen tilalla pitäisi voida olla vaan johdin.

Voi ne kaikki tietysti samallekin kortille laittaa. Layoutissa tietysti niin että mittavastukselta tulevat johdot ovat omassa liittimessä ja syöttö omassa. Sama juttu jännitteen mittaukselle, laittaisin sen omaan liittimeen eikä syöttöön. Eikä ristiin meneviä signaaleja.
Kaikkien ic- piirien viereen 100nF keraaminen syötöön ja se isompi mielellään myös lähelle kulutusta, ei siis mahdollisimman lähelle liitintä mutta kuitenkin niin että kaikki kulutus kulkee sen kautta (syötön haaroitus vasta konkan kohdalla tai jälkeen).
Sinänsä useassa kortissa ei ole mitään vikaa, tietyssä mielessä on parempi että yksi hoitaa vain yhden asian ja jos jotain pitää muuttaa niin muutoksen kohde on pienempi. Mutta ymmärrän kyllä jos levyjä ei voi itse tehdä niin yksi houkuttaa kovasti.

Tuossahan mittavastuksen + pää tulee laturin lähtöön jonne kuuluu myös syöttö (tai syöttö voi olla erillinen kunhan on >= tuo). Mittavastuksen toinen pää menee akun suuntaan ja jännitteen mittaus pitää olla tietysti siinä päässä vaikka se mittavastuksen pudotus onkin pieni. Mutta loogisesti oikein menee noin.

Offsettiin ei tarvitse laittaa mitään jolloin sitä ei voi säätääkään. Tai sitten laitat siihenkin varuiksi paikan monikierrostrimmille.

Periaatteessa käyttöjännitteen ei pitäisi vaikuttaa mutta sen voit testata nykyiselläkin. Ota säädettävä jännitelähde ja laita mittavastukseksi sellainen että saat sen yli vaikka 16mV lediä polttaessa. Sitten mittaa lähtöä samalla kun säätää käyttöjännitettä. Koko homma ilman arduinoa tietysti.

 

[Tupsa]

@ississ , joo. Pitää miettiä, tekeekö kaikki samalla kortille. Ei tosiaan ole välineitä tehdä piirikorttia itse, niin sen vuoksi. Olisihan tuo ihan ok kahdellakin kortilla, mutta siistimpi olisi jos kaikki olisi yhdellä.

BTW semmoinen ongelma tuli, ettei normi THT-vastuksia millään meinaa löytyä 0,1 % tarkkuusluokassa noin suhteella 150:1. Pintaliitoksena löytyy, mutta en usko, että niiden juottaminen perus Wellerin juotosaseman avulla onnistuu... Joutuu ainakin sen toisen puolen toteuttamaan kytkemällä vastukset sarjaan. Mutta en niitäkään tässä oikein löytänyt.

Tuossa esim. Radioduon koko valikoima: Resistiiviset komponentit netistä | Radioduo.fi verkkokauppa

EDIT1: Tuolta löytyisi esim. 360ohm + 47,5k, näillä tulisi kerrointa n. 132, eli 80 ampeerin virralla jännite jäisi n. 4,2 volttiin. Ehkäpä se tuokin riittäisi tarkkuudessa tässä sovelluksessa.

EDIT2: Taidan tehdä niin, että 300k + 2,2k normi vastuslajitelmasta mittaan lähimmäksi osuvat vastukset...

EDIT3: tässä olis kytkentöjä. Löytyykö virheitä (varmaan löytyy ). Tuo IR2110-piiri on vähän kesken, kun en ihan pysynyt kärryillä, mihin kohtaan jumpperi tulisi, jos haluaa varmuudeksi nyt tehdä tuohon valmiudet.

 

[ississ]

@ississ , joo. Pitää miettiä, tekeekö kaikki samalla kortille. Ei tosiaan ole välineitä tehdä piirikorttia itse, niin sen vuoksi. Olisihan tuo ihan ok kahdellakin kortilla, mutta siistimpi olisi jos kaikki olisi yhdellä.

BTW semmoinen ongelma tuli, ettei normi THT-vastuksia millään meinaa löytyä 0,1 % tarkkuusluokassa noin suhteella 150:1. Pintaliitoksena löytyy, mutta en usko, että niiden juottaminen perus Wellerin juotosaseman avulla onnistuu... Joutuu ainakin sen toisen puolen toteuttamaan kytkemällä vastukset sarjaan. Mutta en niitäkään tässä oikein löytänyt.

Tuossa esim. Radioduon koko valikoima: Resistiiviset komponentit netistä | Radioduo.fi verkkokauppa

Ei se haittaa vaikka niitä laittaa sarjaan tai rinnan, pääasia että saa sopivan kokonaisarvon.

Juottaminen riippuu suurennuslasista, kärjestä ja kotelosta. Jos kotelo ei ole ihan liian pieni ja kärki valtava niin onnistuu ihan hyvin. Omassa ikivanhassa TCPssä on yleensä PTB7 joka käy melkein kaikkeen
Esimerkki on vähän suttuinen mutta tämä on tehty tuolla peruskärjellä, levyn koko ~18x37, isommat ruskeat konkat on 1206 kotelolla. Jos levy on lakattu niin on huomattavasti helpompi kuin tällainen jyrsitty.

EDIT1: Tuolta löytyisi esim. 360ohm + 47,5k, näillä tulisi kerrointa n. 132, eli 80 ampeerin virralla jännite jäisi n. 4,2 volttiin. Ehkäpä se tuokin riittäisi tarkkuudessa tässä sovelluksessa.

EDIT2: Taidan tehdä niin, että 300k + 2,2k normi vastuslajitelmasta mittaan lähimmäksi osuvat vastukset...

EDIT3: tässä olis kytkentöjä. Löytyykö virheitä (varmaan löytyy ). Tuo IR2110-piiri on vähän kesken, kun en ihan pysynyt kärryillä, mihin kohtaan jumpperi tulisi, jos haluaa varmuudeksi nyt tehdä tuohon valmiudet.

Jos haluaa sen offset- säädön niin sitten pitää piirtää vielä 3 napainen liitin 1, gnd, 5 pinneihin.

30mV max on kyllä aika pieni, sen puoleen kannattaisi käyttää noita 0.1% vastuksia. Jos löytyy järkevästi arvot sarjaan/rinnan/molempia niin laittaa sitten useamman.

Tuon R6 vasemman pään päättäisin omaan liittimen nastaan yksinään.

Jos ajatuksena on varautua kahteen lähtöön niin sitten Hin ja HO johdotus liittimiin. Ja silloin D1 tilalla voi olla vaan johdin.
Piirrä valmiiksi vastus tai jumpperi myös SD-GND välille ihan varmuuden vuoksi jos sisäinen alasveto ei olekaan tarpeeksi. Joskus on tarvinnut häiriösiedon vuoksi paremman kuin sisäinen.

Laittaisin itse PWM ja vsense hieman etäämmälle toisistaan omiin liittimiin, varmaan tulot yhteen ja lähdöt toiseen liittimeen.

 

[Tupsa]

@ississ

• Shunttipiiri
  • mittailin yleismittarilla 2x 2,2k ja 2x 300k vastukset niin, että mittari näyttää tasaisesti samaa molemmissa. Mutta eipä mittarilla päästä 0,1 %:n tarkkuuteen. Miten esim. 0,3 %:n virhe (johon laskujeni mukaan ymittarilla pääsee) vaikuttaa virranmittauksen tarkkuuteen? Onko virhe merkittävä (1 A tarkkuuskin riittää mainiosti tässä hommassa)?. Luulisin, ettei niin isoa merkitystä ole. Mutta vaikuttaako tuo vastusten pienoinen eriparisuus sitten epälineaarisuutta mittauksessa?
• Muut mietteet
  • Hienoja pintaliitos kolvijuotoksia! Tarviko käyttää juoksutetta tai muita apuvälineitä vai onnistuiko ihan ilman?
  • Pitää funtsia, jos tuossa shunttipiirissä pääsee kohtuu tarkkuuteen ilmankin 0,1 %:lle (tai jopa tarkemmallekin) speksattuja vastuksia, niin tulen käyttämään pelkästään THT-komponentteja.

 

[ississ]

@ississ

• Shunttipiiri
  • mittailin yleismittarilla 2x 2,2k ja 2x 300k vastukset niin, että mittari näyttää tasaisesti samaa molemmissa. Mutta eipä mittarilla päästä 0,1 %:n tarkkuuteen. Miten esim. 0,3 %:n virhe (johon laskujeni mukaan ymittarilla pääsee) vaikuttaa virranmittauksen tarkkuuteen? Onko virhe merkittävä (1 A tarkkuuskin riittää mainiosti tässä hommassa)?. Luulisin, ettei niin isoa merkitystä ole. Mutta vaikuttaako tuo vastusten pienoinen eriparisuus sitten epälineaarisuutta mittauksessa?
• Muut mietteet
  • Hienoja pintaliitos kolvijuotoksia! Tarviko käyttää juoksutetta tai muita apuvälineitä vai onnistuiko ihan ilman?
  • Pitää funtsia, jos tuossa shunttipiirissä pääsee kohtuu tarkkuuteen ilmankin 0,1 %:lle (tai jopa tarkemmallekin) speksattuja vastuksia, niin tulen käyttämään pelkästään THT-komponentteja.

Se 0.3% virhe pitää tietysti laskea eli pahimmat mahdolliset tilanteet (toinen kasvaa, toinen pienenee) -> paljonko vaikuttaa lähtöön.

Jos 32mV == 80A niin tuosta tulee vain 400uV / A joka on kyllä aika vähän... nyt ei enää illalla jaksa laskea miten se vaikuttaa.

Kaikissa juotoksissa kannattaa käyttää juoksutetta niin saa aina paremmat juotokset kuin ilman. Poikkeuksena tapaukset joissa voi käyttää >1.6mm tinaa jossa on tarpeeksi juoksutetta mukana. Pienemmissä ei yleensä ole tarpeeksi.
Tietysti suurennuslasilamppu (koska näkö ei ole enää tarpeeksi hyvä), muina apuvälineinä pinsetit, pienet pihdit ja terävä veitsi.
Käytän tätä uusinta juotosteknologiaa niin kauan kuin riittää

 

[Tupsa]

@ississ , joo tosi vähän on tuo lähtö, kun on tosiaan 60 mV / 150 A shuntti, niin näin se menee. Todella hyvin toimii noilla pintaliitos-0,1 % vastuksilla, alapäässä virhe oli ennen kertoimen säätöäkin vain joitakin kymmeneosa-ampeereja, mikä olisi jo sellaisenaankin riittänyt, mutta samahan se oli kalibroida, kun koodissa muuttaa vain yhtä kerrointa. Toki yläpäässä virhe olisi ollut varmasti jo isompi. Käytännöss sillä ei ole mitään väliä, vaikka heittäisi jossain kohtaa esim. 0,5 ampeeria.

Jos nyt tällein lasku menee, niin tuo olisi ehä +-0,3 prosenttia, eli yhteensä pahimmillaan 0,6 prosenttia. Se tekisi 90 ampeerista 0,54 ampeeria, eli välttäisi. Siis jos näin lasketaan.

Tuon R6 vasemman pään päättäisin omaan liittimen nastaan yksinään.

?

Ei se haittaa vaikka niitä laittaa sarjaan tai rinnan, pääasia että saa sopivan kokonaisarvon.

Tietenkään ei haittaa, mutta yritän vain välttää muutaman juotoksen, jos mahdollista.

Jos haluaa sen offset- säädön niin sitten pitää piirtää vielä 3 napainen liitin 1, gnd, 5 pinneihin.

Onko offset-säätö siis opampissa, että voi säätää siitä sen ulostulojännitteen? Jos kyseessä tämä, niin ei tarvita. Jos se on nollakohdan säätö, niin ei sekään oikein ole niin tärkeä tässä tapauksessa.

Jos ajatuksena on varautua kahteen lähtöön niin sitten Hin ja HO johdotus liittimiin. Ja silloin D1 tilalla voi olla vaan johdin.
Piirrä valmiiksi vastus tai jumpperi myös SD-GND välille ihan varmuuden vuoksi jos sisäinen alasveto ei olekaan tarpeeksi. Joskus on tarvinnut häiriösiedon vuoksi paremman kuin sisäinen.

Eli normitilanteessa jättää vain ko. johdon ja vastuksen juottamatta?

-----------------------------------------------

EDIT1: Tässä taas päivitetty kytkentä. Eli tuo SD-napa. Jätetäänkö sekin normitilanteessa siis auki? Ei vastusta ollenkaan?

Miltä kytkentä nyt näyttää:

 

[ississ]

@ississ , joo tosi vähän on tuo lähtö, kun on tosiaan 60 mV / 150 A shuntti, niin näin se menee. Todella hyvin toimii noilla pintaliitos-0,1 % vastuksilla, alapäässä virhe oli ennen kertoimen säätöäkin vain joitakin kymmeneosa-ampeereja, mikä olisi jo sellaisenaankin riittänyt, mutta samahan se oli kalibroida, kun koodissa muuttaa vain yhtä kerrointa. Toki yläpäässä virhe olisi ollut varmasti jo isompi. Käytännöss sillä ei ole mitään väliä, vaikka heittäisi jossain kohtaa esim. 0,5 ampeeria.

Jos nyt tällein lasku menee, niin tuo olisi ehä +-0,3 prosenttia, eli yhteensä pahimmillaan 0,6 prosenttia. Se tekisi 90 ampeerista 0,54 ampeeria, eli välttäisi. Siis jos näin lasketaan.

Onko offset-säätö siis opampissa, että voi säätää siitä sen ulostulojännitteen? Jos kyseessä tämä, niin ei tarvita. Jos se on nollakohdan säätö, niin ei sekään oikein ole niin tärkeä tässä tapauksessa.

Suora lainaus:
"The input offset voltage (VOS) is defined as the voltage that must be applied between the two input terminals
of the op amp to obtain zero volts at the output. VOS is symbolically represented by a voltage source that is
in series with either the positive or negative input terminal (it is mathematically equivalent either way). VOS is
considered to be a DC error and is present from the moment that power is applied until it is turned off, with
or without an input signal. It occurs during the biasing of the op amp and its effect can only be reduced, not
eliminated"

Vaikuttaa suoraan lähtöön. Mitä pienempi tulojännite ja mitä suurempi vahvistus sitä enemmän se vaikuttaa. Kannattaa ainakin varuiksi piirtää säädölle paikka.

EDIT1: Tässä taas päivitetty kytkentä. Eli tuo SD-napa. Jätetäänkö sekin normitilanteessa siis auki? Ei vastusta ollenkaan?
Miltä kytkentä nyt näyttää:

Tarkoitin siis näin, jännitemittaus omalla liittimellä niin voi vaihtaa mittaako syöttöä vai jotain muuta.
100n konkka on väärässä välissä, se pitää olla tietysti TL081 pin 7 ja maan välissä ja syöttöjänniten pin7.
IR2110 SD pitäisi voida jättää kytkemättä. Jos ei toimi niin R7 tilalle voi laittaa hyppylangan. Samoin tässä D1 tilalle tulee vain lanka.

 

[Tupsa]

@ississ , aa, nyt tajuan tuo offsetin, eli nollapisteen säätö. Miksihän esim. MCP601:ssä ei tuommoista hienoutta ole?
Potikka ilmeisesti N1 ja N2 väliin ja keskinapa maihin?

Joo, tuo on hyvä idea laittaa tuo jännitteenjako omaan pinniin, niin pystyy tosiaan tarvittaessa vaihtamaan mittauskohdetta!

 

[ississ]

TL081 datalehdestä löytyy oikein esimerkkikytkentä!
Mutta joo, just noin. Laittaisin levylle paikan monikierrostrimmille.

Kaikissa ei ole, osassa siksi että on tietysti yksinkertaisempi ja halvempi tehdä ilman johdotuksia ja hyvin monessa kytkennässä offsetin säätöä ei edes tarvita niin miksi laittaa piiriinkään. Sitten oli joku kytkentä (piirin sisäinen) jossa sitä ei tarvita ollenkaan jne.

 

[Tupsa]

No niin, taas päivitettyä kaaviota. Tuo piirros ei mukaile sitä, miten komponentit lopulliselle kortille asettuu, koska EasyEDAN PCB-tilassa voi siirrellä niitä. Mutta toki se kannattaa jo sinne päin piirtääkin, niin on ehkä hahmottaa homman paremmin.

Eli käsitykseni mukaan juotosvaiheessa tuosta voi jättää pois ainakin potikan, R7:n ja D1:n. Olenko oikeassa?

@ississ kertoi, että signaalien ei kannattaisi mennä ristikkäin. Niinhän se tietenkin on, mutta haluaisin kaikki saada kuitenkin noihin ruuviterminaaleihin, joihin on sujuva liittää johtoja. Saattaisi olla järkevää miettiä vielä, että mikä menee mihinkin terminaalin pinniin?

 

[ississ]

No niin, taas päivitettyä kaaviota. Tuo piirros ei mukaile sitä, miten komponentit lopulliselle kortille asettuu, koska EasyEDAN PCB-tilassa voi siirrellä niitä. Mutta toki se kannattaa jo sinne päin piirtääkin, niin on ehkä hahmottaa homman paremmin.

Tämä riippuu tietysti täysin siitä miten tekijä asiat parhaiten hahmottaa.
Itse pyrin piirtämään kytkentäkaaviot niin että on loogisesti helppo hahmottaa mitä kytkentä tekee. Ja layout sitten ihan erikseen.
Joskus pitää tehdä hankalampi layout sen vuoksi että saa esim liittimet tiettyyn paikkaan/järjestykseen ja joskus taas niitä voi aika rauhassa vaihdella että saa helpomman reitityksen.

Eli käsitykseni mukaan juotosvaiheessa tuosta voi jättää pois ainakin potikan, R7:n ja D1:n. Olenko oikeassa?

Näin voi tehdä. Tosin IR2110 datalehdessäkin on testikytkentä jossa SD on suoraan maissa ja piirissä pitäisi olla alasveto... periaattessa pitäisi toimia ihan samoin vaikka jättää kytkemättä, laittaa vastuksen tai laittaa hyppylangan.

@ississ kertoi, että signaalien ei kannattaisi mennä ristikkäin. Niinhän se tietenkin on, mutta haluaisin kaikki saada kuitenkin noihin ruuviterminaaleihin, joihin on sujuva liittää johtoja. Saattaisi olla järkevää miettiä vielä, että mikä menee mihinkin terminaalin pinniin?

Ristiin menolla tarkoitan sitä että samassa liittimessa ei olisi vierekkäin esim logiikkatasoinen tulo, isomman jännitteen isovirtainen lähtö ja jännitteen mittaus (kuten nyt P2).
Ehkä mieluummin niin että nuo mittaukset omaan ( P1 + Vsin + Vsens ), HIN,LIN omaan, LO,HO+P5 joko yhteen tai omina.
Ja sama levyllä, mieluummin jättää vähän enemmän väliä ja vaikka maasuikaleen pienten ja isojen signaalien välille, samoin analogien välissä olisi hyvä kulkea maa.

 

[Tupsa]

@ississ , olisi suunnitelmissa tehdä tuo niin, että GND on koko pohja ja päälypuoli, eli täyskuparina. Vain plussajohtimet kulkee kortilla erotettuina sopivalla puskurilla maasta paikasta toiseen. En osaa sanoa, onko tuolla merkittävää vaikutusta esim. joihinkin häiriöihin tms..

Tarkoitatko P1:llä ja P5:llä noita terminaaleja kokonaisuudessaan niihin nyt liitettyine johtimineen? Tarkoitus olisi yrittää tehdä niin, ettei kolminapaisia terminaaleja tarvittaisi enempää kuin 4 kpl (mahtuu mukavasti 50x70 mm kortille). Niitä tuntuu ainain helpommin olevan saatavilla! Toki voihan tuon tehdä myös tarvittavilta osin, että 3 pinnin terminaalien sijaan 2 pinnin terminaaleja. Niitäkin näkyy olevan saatavilla kohtuu hyvin!

 

[ississ]

@ississ , olisi suunnitelmissa tehdä tuo niin, että GND on koko pohja ja päälypuoli. Vain plussajohtimet kulkee kortilla paikasta toiseen. En osaa sanoa, onko tuolla merkittävää vaikutusta esim. joihinkin häiriöihin tms..

Juu, iso maataso on hyvä ja kuuluukin olla. mutta jos kortilla kulkee 2 signaalijohtoa rinnakkain niin ei ole hyvä että toinen on pieni tulo ja toinen iso lähtö vaan on parempi että silläkin layerillä niiden välissä kulkee maa.

Tarkoitatko P1:llä ja P5:llä noita terminaaleja kokonaisuudessaan niihin nyt liitettyine johtimineen? Tarkoitus olisi yrittää tehdä niin, ettei kolminapaisia terminaaleja tarvittaisi enempää kuin 4 kpl. Niitä tuntuu ainain helpommin olevan saatavilla! Toki voihan tuon tehdä myös tarvittavilta osin, että 3 pinnin terminaalien sijaan 2 pinnin terminaaleja. Niitäkin näkyy olevan saatavilla kohtuu hyvin!

Jep, kokonaisuudessaan + pari lisää. Jos ei löydy 2- ja 3- napaista samasta sarjasta niin liitisarja vaihtoon
Eikä sekään ole huono jos laittaa 3- napaisen 2:n sijaan. Sen ylimääräisen voi kytkeä vaikka maahan...
Riippuu taas paikasta mutta aika usein kannattaa laittaa liittimiä riittävästi että saa yhden nipun lähtemään näppärästi samasta paikasta...

Vaikka esimerkkinä tämä, liitinrimassa on 4x (maa, signaali, +) koska on vaan helpompi kytkeä johdot. Seuraavassa lähdöt (tässä vain alasvedot transistoreilla koska ohjaa releitä) ja viimeisessä gnd ja +12V sisään. Ja vasemmassa reunassa erikseen sarjaportti toisella puolella olevaa esp8266 ohjelmointia varten.

Eli kannattaa myös miettiä minne ja minkälaisia johtonippuja menee ja laittaa tarpeeksi liittimiä.

 

[Tupsa]

@ississ , tuossa olis apupiirikortista layout, jossa päälly- ja pohja näkyvät päällekkäin. Päällykerros keltaisella. Jos ekspertti näkisi tästä heti parannettavaa, kun ei vielä ole pantu tilausta sisään. Älä kovin paljon ehdota enää muutoksia!

 

[ississ]

@ississ , tuossa olis apupiirikortista layout, jossa päälly- ja pohja näkyvät päällekkäin. Päällykerros keltaisella. Jos ekspertti näkisi tästä heti parannettavaa, kun ei vielä ole pantu tilausta sisään. Älä kovin paljon ehdota enää muutoksia!

Silti ehdotan muutaman mitä voisi miettiä:
- miksi R1-P1 johdin kiertää U2 ali ja vaihtaa kerrosta vaikka se voisi kiertää ympäri samalla layerilla ?
- HO eli isovirtainen pwm out menee oparin offset- trimmin poikki -> ei hyvä häiriöiden kannalta. Tämä on just se signaalit ristissä tilanne.
- +12V lähtee P5 ja menee kahden keskimmäisen poikki. Lisäksi jos tuosta linjasta otetaan D1 kautta isompaa virtaa niin se häiritsee U2 syöttöä. Laittaisin tämän linjan oikealta puolelta ylös ja siellä vaakaan. Toinen haara U2 varten koska siellä ei kulje virtaa (ja U2 viereen vielä esim 10...47u lisäkonkka)
- +5V C3 USB2(=varmaan se 100n) linja päättyy. Yläpäästä pitäisi jatkaa, nyt kondensaattorit on varsinaisen linjan sivuhaarassa eikä matkan varrella
- käytä mieluummin IR2110 LIN-LO kuin HIN-HO. Reitittäisin itse molemmat
- En laittaisi johtimia kulkemaan kiinnitysruuvien yli. Ruuvin ja liittimen korkeudesta riippuen voi tulla turhan tiukkaa.
- R5 ja R6 laittaisin vaakaan heti liititmen taakse -> lyhyemmät vedot ja poissa muiden tieltä
- samoin R3 vaakaan U2 - R2 väliin -> lyhyemmät johdot
- R4 pois pwm- reitiltä
- usb1 (= 100nF ?) toiselle puolelle piiriä mahdollisimman lähelle.

Nuo nyt osui ensin silmään... älä tilaa ihan vielä.
Kuinka rajoitettu kortin koko on ? Saattaa olla että vähän pidempi ja matalampi sopisi tähän kätevämmin

 

[Hyrava]

Silti ehdotan muutaman mitä voisi miettiä:
- miksi R1-P1 johdin kiertää U2 ali ja vaihtaa kerrosta vaikka se voisi kiertää ympäri samalla layerilla ?
- HO eli isovirtainen pwm out menee oparin offset- trimmin poikki -> ei hyvä häiriöiden kannalta. Tämä on just se signaalit ristissä tilanne.
- +12V lähtee P5 ja menee kahden keskimmäisen poikki. Lisäksi jos tuosta linjasta otetaan D1 kautta isompaa virtaa niin se häiritsee U2 syöttöä. Laittaisin tämän linjan oikealta puolelta ylös ja siellä vaakaan. Toinen haara U2 varten koska siellä ei kulje virtaa (ja U2 viereen vielä esim 10...47u lisäkonkka)
- +5V C3 USB2(=varmaan se 100n) linja päättyy. Yläpäästä pitäisi jatkaa, nyt kondensaattorit on varsinaisen linjan sivuhaarassa eikä matkan varrella
- käytä mieluummin IR2110 LIN-LO kuin HIN-HO. Reitittäisin itse molemmat
- En laittaisi johtimia kulkemaan kiinnitysruuvien yli. Ruuvin ja liittimen korkeudesta riippuen voi tulla turhan tiukkaa.
- R5 ja R6 laittaisin vaakaan heti liititmen taakse -> lyhyemmät vedot ja poissa muiden tieltä
- samoin R3 vaakaan U2 - R2 väliin -> lyhyemmät johdot
- R4 pois pwm- reitiltä
- usb1 (= 100nF ?) toiselle puolelle piiriä mahdollisimman lähelle.

Nuo nyt osui ensin silmään... älä tilaa ihan vielä.
Kuinka rajoitettu kortin koko on ? Saattaa olla että vähän pidempi ja matalampi sopisi tähän kätevämmin

Aikalailla samoilla linjoilla, noiden lisäksi ehkä vielä kiinnitin huomion että kovasti vedot pomppii layerilta toiselle vaikka monet voisi vetää yhdellä puolella koko matkan pienillä muutoksilla. Ei nyt välttämättä vaikuta toimintaan mutta itse olen yleensä yrittänyt pitää yhden vedon yhdellä layerilla jos vaan mahdollista, helpottaa kytkennän seuraamista varsinkin vianetsintää tehdessä kun ei tarvitse vaihtaa levyn puolta koko ajan. Muutenkin olen koittanut saada mahdollisuuksien mukaan kaikki vedot samalle puolelle levyä samaisesta syystä.

 

[ississ]

Tässä pikapiirretty esimerkki. Kulmissa M3 laatan kokoiset ympyrät, levyn koko noin 76x43mm. Liittimet on 3.5mm jaolla, näyttää U2 verrattuna suunnilleen samalta. Johtimien leveys 80mil eli 2mm eli "leveitä".
Jätin pois diodin koska sitä ei oikeasti tarvita, samoin toisen 220u konkan mutta sekin mahtuisi kyllä toisen viereen ylä/alapuolelle (nykyisen kääntö 90astetta oikealle) ja syöttö molempien kautta.

Liittimet vasemmalta oikealle:
J1.3 Vin+
J1.2 Vin-
J1.1 Vout
J2.1 Vsin
J2.2 Vsens+
J7.1 Hin
J7.2 Lin
J8.1 HO
J8.2 LO
J9.3 GND
J9.2 +12V
J9.3 +5V

Virran mittaus on yksinään vasemmalla, samoin jännite.
+12V tulee analogipuolelle omalla johtimella ja piirin lähellä konkat.
+5V IR2110 kiertää eikä mene signaalilinjojen yli.
+12V ja HO/LO linjat lyhyita eikä risteä minkään kanssa, samoin Lin/Hin.

Tämän voi tehdä levyllä jossa kaikki johtimet ovat vain toisella puolella. Loput ja toinen puoli kokonaan maatasoa.
Vain yhdelle puolelle jyrsimällä laittaisin todennäköisesti J9ltä lähtevän +12V analogipuolelle pystyyn hyppylangalla jolloin maataso jatkuisi sen alla yhtenäisenä. Ja varmaan J8.1 HO piirin keskelle jolloin kummallekin puolelle jää riittävästi maata. 100n menisi todennäköisesti pintaliitoksina.
Paikotusta voisi tietysti vielä vähän säätää, esim. IR2110 alemmas lähemmäs liitintä, samoin R5/R6, kotelot oikeiden komponenttien mukaan jotka aikoo latoa jne.

Tuosta tulisi kätevästi kaksikin levyä kun kerran on noin erilliset osat, vain 12V syöttö on yhteistä...

 

[Tupsa]

@ississ , hattu päästä, on se helppoa kun sen osaa!

Kyllä se pitää manuaalisesti yrittää näillä perustein reitittää nuo. Eilen illalla otin jo kolmesti alusta asti koko homman, mutta aina tulee joku umpikuja. Mielessäni sen näänkin, että tuolla lailla kierteisesti sen linjan pitäisi mennä, mutta kun sitä alkaa piirtää niin ei se tunnu onnistuvan sitten millään. Ja käsin ei kannata luonnosta yrittää piirtää, kun on sitten vielä kovempi homma se kumittaminen. Että on se helpompi sentään tietokoneella luonnostella.

 

[Tupsa]

No nii, tässä uusin versio tuosta PCB:stä. Onko nyt ok?

 

[Hyrava]

No nii, tässä uusin versio tuosta PCB:stä. Onko nyt ok?

Ainakin nopealla vilkaisulla näyttää melko hyvältä. Itse ehkä laittaisin noihin maatasoon tuleviin juotospisteisiin "kevennykset" vai miksi niitä nyt kutsutaankaan, eli että ne pisteet on helpompi juottaa ettei tarvitse isoa maatasoa lämmittää eli sellainen rinkula siihen ympärille. Ja ihan kuin osa maatasoon kytketyistä asioista ei olisi (ainakaan tuolla puolella levyä) yhteydessä mihinkään, esimerkiksi R4 alapää tai alue C1 ja USB1 nurkilla mutta jos toinen puoli on maatasoa niin yhdistyväthän ne siellä. Itse ehkä olisin muutamia komponentteja sijoitellut hieman toisin (esim R2, R5 ja R6 hieman eri tavalla niin olisi vielä lyhyemmät vedot jne) mutta noilla nyt ei juuri ole merkitystä.

ississ varmaan antaa ankarampaa palautetta

 

[Tupsa]

@Hyrava , kiits kommentista!

Nuo "missä ei ole yhteydessä mihinkään" ovat kuin ovatkin maahan (eli ylä- ja alapinta ovat kokonaan maatasoa) yhteydessä. Tarkoittanet lontooksi ns. solder spokeja? solder pcb spoke - Google-haku

 

[Hyrava]

@Hyrava , kiits kommentista!

Nuo "missä ei ole yhteydessä mihinkään" ovat kuin ovatkin maahan (eli ylä- ja alapinta ovat kokonaan maatasoa) yhteydessä. Tarkoittanet lontooksi ns. solder spokeja? solder pcb spoke - Google-haku

Jep, juuri tuollaisia tarkoitan. Helpottaa aika pirusti juottamista kun kaikki juottimen lämpö ei mene suoraan maatasoon ja saa sen juotospisteen itsessään helpommin kuumaksi.