Autolaturi mökille varavoimaksi Arduinon avulla

[ississ]

@ississ ajattelin, että tuossahan tuo vahvistinpiiri jo on, niin voisiko tuo tuommoisenaan toimia sitten miinupuolella. Toki tulos taitaa olla miinusampeereja (?), mutta senhän voinee koodissa kääntää plussa-ampeereiksi?

@Nasty76, ADS1115 on minullekin tullut vastaan tutkiessa, mutta kun tuo shuntti tuli hankittua ja halvalla sain (7 eur/kpl), niin päädyin siihen. Mutta vielä voi kokoonpano muuttua. Mitä tarkoittaa nuo askeleet 6 voltille? Miksi 6 voltille? Vai mitenhän tuo INA226 sitten?

Acs709 käy kumpaankin mittapaikkaan ihan samalla tavalla.
+ ja - virta ei riipu paikasta vaan kumpaan suuntaan virta kulkee mittarin läpi.
Joka tapauksessa 0A -> 2.5V ulos jos syöttö on 5V.

Ina226 käy myös jos nykyinen mittavastus on oikeaa kokoluokkaa tälle.

Ads1115 ei kelpaa suoraan + puolen mittaamiseen koska sen tuloissa on diodit.
Jännitejako tietysti mutta ei välttämättä ole paras vaihtoehto.

- puolelle kyllä ja jos on valittavissa sopiva alue/vahvistus niin erillistä vahvistinta ei tarvita. Riippuu myös mittavastuksen koosta.

Kannattaa lukea kaikkien datalehdet ajatuksella.

 

[ississ]

Mitä tarkoittaa nuo askeleet 6 voltille? Miksi 6 voltille?

Ads1115 on 16bit eli 655xx stepiä 6voltille

Datalehden mukaan tuo on maksimimittausalue jos käyttöjännite on 6V.
Datalehdestä löytyy resoluution asetustaulukko ja sieltä pitää valita oikea mitattavan maksimin mukaan.
Löytyy myös tämä, eli ad- muuntimia yleensä käytetään vahvistimen kanssa virran mittaukseen. Poikkeuksena ne jotka on tarkoitettu vain siihen kuten acs709, ina226 tai se maxim.

 

[Tupsa]

@ississ kiitti taas vaivannäöstä tämän asian suhteen.

Mites, jos ajattelisi näitä valmiita moottoriajureita laturin ohjaukseen: L298N moottoriohjain DC- ja askelmoottoreille 25 W | ihmevekotin.fi

Tuohan on aivan overkill tämmöiseen ohjaukseen, mutta jos tuolla toimisi, niin ainakin olisi yksinkertaisempi toteuttaa?
Tuossa jäin miettimään tuota jumper-asetusta, että tässähän jännite ylittää 12 volttia, jolloin ohjeen mukaan ko. jumpperi pitäisi poistaa. Ilmeisesti tuo kuitenkin toimii Arduinon 5 V PWM tulolla silloinkin?

Vai onko ko. valmiissa moduuleissa se ongelmana, että ovat kaikki ns. miinus-PWM, kun tässä laturin ohjauksessa tarvii olla ns. plus-PWM?

 

[ississ]

@ississ kiitti taas vaivannäöstä tämän asian suhteen.

Mites, jos ajattelisi näitä valmiita moottoriajureita laturin ohjaukseen: L298N moottoriohjain DC- ja askelmoottoreille 25 W | ihmevekotin.fi

Tuohan on aivan overkill tämmöiseen ohjaukseen, mutta jos tuolla toimisi, niin ainakin olisi yksinkertaisempi toteuttaa?
Tuossa jäin miettimään tuota jumper-asetusta, että tässähän jännite ylittää 12 volttia, jolloin ohjeen mukaan ko. jumpperi pitäisi poistaa. Ilmeisesti tuo kuitenkin toimii Arduinon 5 V PWM tulolla silloinkin?

Vai onko ko. valmiissa moduuleissa se ongelmana, että ovat kaikki ns. miinus-PWM, kun tässä laturin ohjauksessa tarvii olla ns. plus-PWM?

Datalehdet kertoo mitä voi käyttää ja mitä ei.
L298 on H- silta, se vetää ylös ja alas. Jos laturi vaatii vain ylös niin ei toimi.
Ei tuossa pwm- kytkennässä sinänsä vikaa ole, vain pari vastusta puuttuu ja ehkä tarkastuslaskisin että varmasti saturoituu.

 

[Nasty76]

Itse ehkä sen laturin pwmä tekisin optolla taittaa suoraan kestää opton toisio puoli suoraan akku jännitteestä tehtyä pwmää

 

[Tupsa]

@Nasty76

https://www.radioduo.fi/elektroniikka/4-kanavainen-optoerotin-tlp281-ic/p/WPI452/

Jos tuo käy. Turhaan on nelikanavainen, mutta ei tuohon hintaan kannata itse alkaa värkkäämään varsinkin kun kaikki komponentit pitää tilata. Oishan mulla perus pnp-npn trankkuja ja vastuksia paljonkin ja reikäkortti, mutta ei...

Sitten, jos virranmittaus ei shuntilla onnistu yhteisen maaongelman vuoksi, voisi olla tuo ACS709.

 

[ississ]

Optoissa ihan sama juttu kuin transistoreilla. Jos ledi vaatii ison virran niin sitten pitäisi olla vielä se erillinen transistori kun avr pinneistä ei kannata ottaa kovin paljon virtaa.

Ei kai se nyt niin kauheaa ole jos tuolle jo tehdylle kortille lisää pari vastusta ja ehkä joutuu vaihtamaan pari?

 

[Tupsa]

@ississ , tuossa optomoduulissa oli max virta 500 mA per kanava.

Eihän se olisi kummoinen vaihtaa tuohon olemassa olevaan korttiin osia, mutta nuo on pintaliitosversioita ja näyttää aika toivottomalta alkaa kolvilla sohaamaan niitä. Kaiken lisäksi, kun siinä pitäisi käsitykseni mukaan katkaista folioita, niin se on astetta vaikeampaa. Tuli hosuttua tuon kortin tilaamisen kanssa.

 

[Hyrava]

@ississ , tuossa optomoduulissa oli max virta 500 mA per kanava.

Eihän se olisi kummoinen vaihtaa tuohon olemassa olevaan korttiin osia, mutta nuo on pintaliitosversioita ja näyttää aika toivottomalta alkaa kolvilla sohaamaan niitä. Kaiken lisäksi, kun siinä pitäisi käsitykseni mukaan katkaista folioita, niin se on astetta vaikeampaa. Tuli hosuttua tuon kortin tilaamisen kanssa.

Tuo nyt on ihan normaalia protoilussa että ensimmäinen piirilevy ei toimikaan ihan kuten ajatteli. Tekee tuohon nyt ensin purkkakorjauksia ja sitten jos lopputulos hirvittää niin tekee lopullisen version uusiksi. Ja eihän noiden kupareiden katkaisu kovin kummoinen homma ole, vähän tapauksesta riippuen poraa poikki tai vaikka puukolla katkoo. Juu, eihän se aina hauskaa ole kun huomaakin että joutuu paljon muutoksia tekemään mutta joskus vaan on pakko jos meinaa saada jotain toimivaa aikaiseksi. Jälkiviisaana tietty on helppo sanoa että olisi ehkä jollain koekytkentälevyllä kannattanut protoilla vähän pidemmälle mutta ei nekään ihan ongelmattomia ole kaikissa tilanteissa.

 

[ississ]

@ississ , tuossa optomoduulissa oli max virta 500 mA per kanava.

Eihän se olisi kummoinen vaihtaa tuohon olemassa olevaan korttiin osia, mutta nuo on pintaliitosversioita ja näyttää aika toivottomalta alkaa kolvilla sohaamaan niitä. Kaiken lisäksi, kun siinä pitäisi käsitykseni mukaan katkaista folioita, niin se on astetta vaikeampaa. Tuli hosuttua tuon kortin tilaamisen kanssa.

En tarkoittanut mitä se pystyy kytkemään vaan se virta jolla optoa pitää ohjata oikean tuloksen saamiseksi.

Monet optot vaativat ison ohjauksen jotta saadaan nopeus tai virta oikein. Avr maksimi per pinni on 40mA (ja yhteensä 200mA - cpu), käytännössä kuitenkaan ei kannata käyttää niin suurta ilman lisäkomponentteja. En käyttäisi yhtään yli 20mA enkä ehkä sitäkään.
TLP281 datalehdestä näet mikä sen current transfer ratio on, siis vähän vastaava kuin transistorin virtavahvistus.
Ohjattava virta määrää siten minimiohjauksen johon pitää kytkimissä aina laittaa pieni marginaali että (esim transistorilla) päästään varmasti täysin auki saturoituun tilaan. Jos tarvittava ohjaus on < 20mA niin sitten voisi ajaa vielä suoraan arduinosta. Tosin pitää huomata että silloin jännite jo laskee (tai nousee) eikä ole enää 5V tai 0V. Datalehden mukaan 5V syötöllä 20mA: 4.1V tai -20mA: 0.8V -> voi vaikuttaa etuvastukseenkin koska jännitteestä häviää melkein 20%.

Punaisesta vastus maihin -> npn pysyy varmasti kiinni niin kauan kuin avr käynnistyy.
Sinisestä vastus pwm + syöttöön. Jos syöttö on transistorin keskimmäinen jalka niin raaputtaa lakan pois tuosta läpiviennin kohdalta. Jos se on vino kupari +12VIN liittimelle niin siihen toimii sama, lakka pois ja vastuksen juotos.
Jos R7 pitää pienentää niin sen voi vaikka leikata pois ja juottaa tavallisen kupareihin tai transistorien jalkoihin.

Joka tapauksessa arvaamalla ei pääse mihinkään. Tarvittava ohjausvirta laturin pwm:lle pitää tietää ja sen mukaan laskea.
Jos tuolla nykyisellä jännite jää liian alas niin silloin ohjaus on liian pieni (transistori ei avaudu kokonaan) tai transistori on väärä (liian iso Vcesat).

 

[Nasty76]

Itse olisin laittanut yhden nopean opton vaikka testissä johdoista roikkumaan tms ei sen tarttis tollanen valmis levy olla. Pitää varmistaa että opton nopeus riittää pwm käytröön

 

[Tupsa]

Tässä vielä ehkä paremmat kuvat tuosta piirikortista sekä kytkentäkaavio. Alemmassa kuvassa näkyy kortin taustapuoli peilikuvana ja päällypuoli osin läpinäkyvänä.

Eli en onnistunut löytämään tietoa, minkä verran tuommoinen Fordin lataussäädin tarvitsisi PWM:lle ohjausvirtaa. Olisiko siinä järkeä, että mittaisi käynnissä olevasta autosta ko. johdosta ihan pihtivirtamittarilla, minkä tasoisesta virtaa siellä kulkee, vaikka onkin pulssia?

 

[ississ]

Tässä vielä ehkä paremmat kuvat tuosta piirikortista sekä kytkentäkaavio. Alemmassa kuvassa näkyy kortin taustapuoli peilikuvana ja päällypuoli osin läpinäkyvänä.

Eli en onnistunut löytämään tietoa, minkä verran tuommoinen Fordin lataussäädin tarvitsisi PWM:lle ohjausvirtaa. Olisiko siinä järkeä, että mittaisi käynnissä olevasta autosta ko. johdosta ihan pihtivirtamittarilla, minkä tasoisesta virtaa siellä kulkee, vaikka onkin pulssia?

Sopiva mittavastus ja skooppi on ainoa millä saa virallisen vastauksen, pihtimittarista riippuen saattaa saada keskiarvon tai mitä sattuu

 

[Tupsa]

@ississ KYORITSU KEW 2033 - Minipihtimittari AC/DC 300A / 0,01mA...300A AC/DC (yeint.fi)

 

[ississ]

@ississ KYORITSU KEW 2033 - Minipihtimittari AC/DC 300A / 0,01mA...300A AC/DC (yeint.fi)

Aika isolle virralle tarkoitettu mutta voihan sitä kokeilla. Varmaan tunnistaa tuon pwm:n vaihtovirraksi. Jos helposti testattavissa niin kannattaa kokeilla.

 

[Tupsa]

@ississ

Virranmittaus shuntilla toimii maajohtoihin kytkettynä oikein hienosti vaikka kaikki oli kytkettynä. Muutaman kymmenysampeerin heittoa tulee verrattuna plussapiiriin, mutta se hoitunee vain koodin kerrointa korjaamalla.

Mittasin myös käynnissä olevan moottorin laturin RC-piuhasta virran pihtimittarilla. Virta oli noin 0,08 ampeeria. Mittasin DC-puolella, mittarissa on myös pulssitetun jännitteen ikoni.

 

[ississ]

@ississ

Virranmittaus shuntilla toimii maajohtoihin kytkettynä oikein hienosti vaikka kaikki oli kytkettynä. Muutaman kymmenysampeerin heittoa tulee verrattuna plussapiiriin, mutta se hoitunee vain koodin kerrointa korjaamalla.

Mittasin myös käynnissä olevan moottorin laturin RC-piuhasta virran pihtimittarilla. Virta oli noin 0,08 ampeeria. Mittasin DC-puolella, mittarissa on myös pulssitetun jännitteen ikoni.

Mittaa molemmilla.
Mutta tuostakin voi vähän arvata, periaatteessa jos tuo olisi 50% suhteella niin 100% olisi luokkaa 160mA.
Joku riittävän vahvistuksen noin 1A kytkin niin on varmasti marginaalia piikeillekin joita autovehkeissä voi aina olla.

 

[Tupsa]

@ississ Niin siis tarkoitin ,että tuossa mittarissa DC-asennossa on myös pulssitetun jännitteen ikoni. Käsittääkseni tuo ei kuitenkaan suoranaisesti PWM:n mittausta tarkoita, joskin varmasti näin hyvän arvion saa. Toki voisi mitata AC-puolellakin.

Tarkoitatko kytkimellä erilaista transistoria? Löytyisi ainakin 2222A "amplifier" transistoreja... Max. jatkuva virrankesto 600 mA.

 

[ississ]

@ississ Niin siis tarkoitin ,että tuossa mittarissa DC-asennossa on myös pulssitetun jännitteen ikoni. Käsittääkseni tuo ei kuitenkaan suoranaisesti PWM:n mittausta tarkoita, joskin varmasti näin hyvän arvion saa. Toki voisi mitata AC-puolellakin.

Tarkoitatko kytkimellä erilaista transistoria? Löytyisi ainakin 2222A "amplifier" transistoreja... Max. jatkuva virrankesto 600 mA.

Joo transistori tai fetti. Pwm tapauksessa kytkin loska halutaan vain auki ja kiinni ja mahdollisimman nopasti välitilan yli.

2222 varmaan menee myös mutta sen min hfe on vain 75 kun ic 10mA. Aika vähän ja sen perusteella pitää olla ohjaus.
Eli täysin auki 600mA min hfe tekee 8 mA kannalla. Sen mukaan ohjaus.
Kuulostaa tavallaan hassulta ettänoin pienillä pitää varmistaa, mutta jos jännitettä on 12V, kanta syö siitä 0.7 (max, yleensä 0.6) ja alasvetävän vcesat ehkä yhden niin jäljelle jää ~10V. Kantavastukseksi tällä laskulla jää vain 1.25k...

 

[Nasty76]

Eikö tollanen 160ma mee suoraan otosta säätimellä ilman kikkailua tosin jollain optoa pitää ohjata jos haluaa yli 20ma inputtiin.Ps auto sähköistä voi jotain päätellä johtosarjan pihan koosta jos pieni muutaman mm halkasia menee virtaa vähän ja sama soisin päin.

 

[Tupsa]

@Nasty76 , joo pieniä virtojahan nuo on, mutta ylimääräisestä virrankestosta tuskin mitään haittaa ainakaan on.

Oonko ihan ulapalla, vai voisiko tällä suoraan ohjata vaikkapa jopa ampeerin 12 V:n PWM kuormaa: Mosfet-lähtö, 1-kanavainen (IRF520), 4,45 € - AHaa Elektroniikka
Jos näin, niin tuokin on niin halpa, että kannattaisi mielestäni ennemmin tuommoinen laittaa.

 

[ississ]

Eikö tollanen 160ma mee suoraan otosta säätimellä ilman kikkailua tosin jollain optoa pitää ohjata jos haluaa yli 20ma inputtiin.Ps auto sähköistä voi jotain päätellä johtosarjan pihan koosta jos pieni muutaman mm halkasia menee virtaa vähän ja sama soisin päin.

Mitä tarkoitat "suoraan otosta säätimellä" ?
Tarpeeksi kestäviä optojakin varmasti löytyy mutta ei tuota ole pakko erottaa.

Tässä ei ole mitään kikkailua vaan täysin normaali tasonsiirto ja suuremman kuorman kytkentä kahdella transistorilla/fetillä. Kuva netistä koska en jaksanut piirtää:

- arduino eli avr antaa ulos max 20mA / pinni @5V, mieluummin paljon vähemmän.
- Tässä M1 mitoitetaan ajettavan kuorman mukaan + riittävä marginaali
- R1 niin että M1 sulkeutuu riittävän nopeasti
- Q1 mitoitus käytetyn jännitteen ja M1 ohjaustarpeen mukaan
- R2 M1 ohjaustarpeen mukaan
- R5 niin että Q1 pysyy pois päältä jos avr pin on input- tilassa tai jos ei kytketty ollenkaan
- R4 Q1 ohjaustarpeen mukaan

Se tekeekö tämän valmiilla palikoilla (jotka pitää löytää) vai irtokomponenteista on sitten oma valinta.

@Nasty76 , joo pieniä virtojahan nuo on, mutta ylimääräisestä virrankestosta tuskin mitään haittaa ainakaan on.

Oonko ihan ulapalla, vai voisiko tällä suoraan ohjata vaikkapa jopa ampeerin 12 V:n PWM kuormaa: Mosfet-lähtö, 1-kanavainen (IRF520), 4,45 € - AHaa Elektroniikka
Jos näin, niin tuokin on niin halpa, että kannattaisi mielestäni ennemmin tuommoinen laittaa.

IRF520 on N- fetti, sillä et saa mitenkään helposti ohjattua + puolen pwm:ää.
Yläpuolen ohjausta varten tarvitaan sopiva P- kytkin ja sen ohjaukseen sopiva N- kytkin koska tarvitaan jännitetason muunnos johon avr ei kykene yksin.


Sanoisin yhteenvetona että ei kannata arvata vaan miettiä tarvittava kytkentä (kuten esim tuo tuossa yllä).
Jos ei halua kasata erillisosista niin sitten pitää löytää sellainen valmis palikka tai muutama joilla kytkennän voi toteuttaa.
Jokaisesta valmiista kalikasta pitää kuitenkin katsoa kytkentä ja datalehdet jos haluaa olla varma että ominaisuudet ovat riittävät.
Ja vaikka monessa nettikytkennästä puuttuu kuvan R5 ja R1 niin pitäisi kuitenkin olla. Myös fetin tapauksessa R2 pitää olla vaikka osasta sekin puuttuu.
Oikeasti isovirtaisissa jutuissa kannattaa käyttää valmista fet- ajuripiiriä mutta se ei kuulu tähän ja kannattaa unohtaa.

 

[Tupsa]

@ississ , kiitti. Hakusessa nyt siis ymmärtääkseni olisi jokin komponentti tuon PNP-transistorin tilalle. Lisäksi joitakin vastuksia pitäisi muuttaa ja lisätä joitakin vastuksia.

 

[ississ]

@ississ , kiitti. Hakusessa nyt siis ymmärtääkseni olisi jokin komponentti tuon PNP-transistorin tilalle. Lisäksi joitakin vastuksia pitäisi muuttaa ja lisätä joitakin vastuksia.

mmbt5401 datalehdestä löytyy vcesat = 0.5V (@50mA), hfe min = 50, ic max = 600mA.

vasemmasta nähdään että alle 100mA virroilla hfe pysyy aika tasaisena ja suuremmilla virroilla pitää ohjata huomattavasti enemmän.
oikeasta taas näkyy Vcesat jyrkkä nousu yli 100mA virroilla ja käyrät päättyy jo 200mA.

Suuri Vcesat on aika tyypillinen suuren jännitteen transistoreilla (tuokin on 150V). MAtalamman jännitteen malleissa on yleensä pienempi Vcesat ja lisäksi kannattaisi valita sellainen jossa on isompi vahvistus.

Pikalasku tuolla sun kytkennällä (12V, 10k kantavastus, arvataan mmbt5551 vcesat 0.3V, Vbe 0.7V) -> (12-0.3-0.7) / 10k = max 1.1mA kantavirta.
1.1mA * 50 (min hfe) = 55mA
1.1mA * 100 (taulukosta <100mA) = 110mA
1.1mA * 240 (max hfe) = 264mA

Tuokin voisi mennä kunhan pienentää kantavastusta, se saattaa nyt rajoittaa.

Ja vastaava pikalasku mmbt5551 ohjaukselle.

 

[Tupsa]

@ississ , jotain luokkaa 1,5 k vastus R7 tilalle?

EDIT1: Eli ei mene rasituksessa nolliin, huippujännite ok.

 

[ississ]

@ississ , jotain luokkaa 1,5 k vastus R7 tilalle?

EDIT1: Eli ei mene rasituksessa nolliin, huippujännite ok.

Oliko tässä nyt kuormana se laturi ?

Jos tuosta nykyisestä kytkennästä puuttuu edelleen se BE välinen vastus niin kuormasta riippuen ei välttämättä katkaise kunnolla.
Viimeksi taisi olla niin että huippu jäi liian alas, silloin R7 pitää pienentää.

Saatko mitattua minkälainen signaali on alkuperäisesti autossa ?
Eli meneekö nollille asti, minkälaisia piikkejä jne.

 

[Tupsa]

@ississ , joo laturiin oli kytketty ja kaikki oheiset myös. Katoin viimeksi väärin sen, sama se on ollut silloinkin tuo jännitteen suhteen. Pitäisi yrittää kehittää joku konsti tosiaan käynnissä oleva auton mittaamiseen skoopilla liittimet paikallaan, ehkä joku ohut tylppä neula työntää liittimeen, että saisi mitattua sen käynnissä ollessa.

 

[ississ]

Kokeile nyt ensin be vastuksella.
Sitten on sekin mahdollisuus että pwm pitää olla vedetty aktiivisesti ylös ja alas eikä pelkkä alasvetovastus riitä.

 

[Nasty76]

Äh tuli typö siis meinasin että akku on Opton toisessa päässä ja toisessa laturi sitten optoa ohjataan sopivalla kytkennällä eikö opto siis kytke 2 nastaa yhteen ja virta pääsee Kulkemaan tälleen jotenkin. Jostain kaivoin 12v 1A kestävän opton kun ohjasin cnc koneessa 900ma kuormaa päälle ja pois. Hitto kun epäilen muistia mutta muistaakseni opton perässä ei ollut muuta siis tuolla kytkentä puolella. Pitäs melkeen cnc koneesta kaivaa tuo esiin että mitähän sinne on tehnyt. Mutta kyllä luotan issiksenkin kytkentää ei siinä mitään. Auton liittimistä Yleensä pääse back probin tyylillä mittaamaan joku ohut hitsilankan tms pätkä johdon puolelta ja vierestä sisään

 

[ississ]

Äh tuli typö siis meinasin että akku on Opton toisessa päässä ja toisessa laturi sitten optoa ohjataan sopivalla kytkennällä eikö opto siis kytke 2 nastaa yhteen ja virta pääsee Kulkemaan tälleen jotenkin. Jostain kaivoin 12v 1A kestävän opton kun ohjasin cnc koneessa 900ma kuormaa päälle ja pois. Hitto kun epäilen muistia mutta muistaakseni opton perässä ei ollut muuta siis tuolla kytkentä puolella. Pitäs melkeen cnc koneesta kaivaa tuo esiin että mitähän sinne on tehnyt. Mutta kyllä luotan issiksenkin kytkentää ei siinä mitään. Auton liittimistä Yleensä pääse back probin tyylillä mittaamaan joku ohut hitsilankan tms pätkä johdon puolelta ja vierestä sisään

Onhan noita optoja joka lähtöön. Sellaisiakin löytyy joiden lähtö kytketään suoraan verkkojännitteeseen triacin ohjausta varten...
Tässä kytkennässä opton käyttö P- transistorin sijaan säästää komponenteissa yhden vastuksen (sen P- transistorin BE- vastuksen joka nyt puuttuu), kaikki muut tarvitaan kuitenkin joten käytännössä on ihan sama käyttääkö optoa vai transistoria/fettiä.
Optohan on vain ledi ja valo-ohjattu transistori samassa kotelossa. On sellaisiakin joissa on vähän lisäkytkentää esimerkiksi nopeuden lisäämiseksi jne.

Nykyään on vähän runsauden pulaa, saman asian voi tehdä monella tavalla, oikea pitää vaan valita järkevällä toimitusajalla ja hinnalla ja saatavuudella olevien komponenttien perusteella. Tai sillä haluaako tehdä etrillisosista vai valmiilla palikoilla.

 

[Tupsa]

@ississ , tuossa skooppikuvia käynnissä olevasta autosta laturinliittimet paikallaan. Minun silmään ei näytä PWM:ltä vaan joltain datayhteydeltä. Nuo "säkkärät" vaihtelevat muuttaen aivan muotoaan tiuhaan tahtiin, että liekö tässä jo joku kehittyneempi säädin, en tiedä. Kaikki Fordin laturista löytyvä tieto kyllä kertoo, että pitäisi toimia 14 V:n ja 125 Hz:n PWM:llä. Ainakaan auto (Focus MK1 -04) ei näemmä sellaista toimita.

Huom.! Osassa kuvia käytössä AC-moodi, mutta ei se vaikuta merkittävästi mittaustulokseen, oli kumpi vain käytössä.

 

[ississ]

@ississ , tuossa skooppikuvia käynnissä olevasta autosta laturinliittimet paikallaan. Minun silmään ei näytä PWM:ltä vaan joltain datayhteydeltä. Nuo "säkkärät" vaihtelevat muuttaen aivan muotoaan tiuhaan tahtiin, että liekö tässä jo joku kehittyneempi säädin, en tiedä. Kaikki Fordin laturista löytyvä tieto kyllä kertoo, että pitäisi toimia 14 V:n ja 125 Hz:n PWM:llä. Ainakaan auto (Focus MK1 -04) ei näemmä sellaista toimita.

Huom.! Osassa kuvia käytössä AC-moodi, mutta ei se vaikuta merkittävästi mittaustulokseen, oli kumpi vain käytössä.

Näyttää enemmän pwm 0% ja pientä häiriötä.

Kaikki sähkölaitteet autosta päälle jos lähtisi lataamaan reilummin.

 

[Tupsa]

@ississ , tässä nyt kaikki sähkövempeleet autossa päällä. Laturin johdosta pihtivirtamittarilla oli aluksi 90 ampeeria tasaantuen noin 60 ampeeriin (!).

Tulee harvakseltaan (vähintään keskimäärin useiden sekuntien välein) noita korkeampia, ehkä PWM-piikkejä. Olisikohan tässä ainakin ohjaus tyyliin muistetaan edellinen arvo? Yritin saada skoopilla pysähtymään just huipun kohdalle, mutta olin joko poropeukalo tai sitten tuossa skoopissa on pikku bugi single-moodissa, kun käppyrä pysähtyy eikä jatkaminen auta.

Enpä tiedä. Pitää vielä yrittää tuota apukorttia muokata, jos ne vastusropaamisen auttaisivat.

 

[Hyrava]

@ississ , tässä nyt kaikki sähkövempeleet autossa päällä. Laturin johdosta pihtivirtamittarilla oli aluksi 90 ampeeria tasaantuen noin 60 ampeeriin (!).

Tulee harvakseltaan (vähintään keskimäärin useiden sekuntien välein) noita korkeampia, ehkä PWM-piikkejä. Olisikohan tässä ainakin ohjaus tyyliin muistetaan edellinen arvo? Yritin saada skoopilla pysähtymään just huipun kohdalle, mutta olin joko poropeukalo tai sitten tuossa skoopissa on pikku bugi single-moodissa, kun käppyrä pysähtyy eikä jatkaminen auta.

Enpä tiedä. Pitää vielä yrittää tuota apukorttia muokata, jos ne vastusropaamisen auttaisivat.

Ilmeisesti sulla on se Fnirsin 25e 1-kanavainen skooppi? Näyttää ainakin siltä. Fnirsin skoopit on vähän bugisia ja Lisäksi sulla näyttäisi olevan trigger level tuolle singleshot-kaappaukselle about 0v kohdalla ellen ihan väärin näe tuosta kuvasta, se saattaa siis singleshotata kun tule pienikin räpsy inputtiin.

 

[Tupsa]

@Hyrava , DSO-152. Hintaisekseen on huippu, tuossa on vielä opettelua tuon käyttämisessä. Triggeri on ilmeisesti oikeanpuoleinen.

 

[Hyrava]

@Hyrava , DSO-152. Hintaisekseen on huippu, tuossa on vielä opettelua tuon käyttämisessä. Triggeri on ilmeisesti oikeanpuoleinen.

Juu, hintaisekseen ihan ok laite. Tuo olikin se vielä halvempi malli mutta kyllä sillä tuollaisia signaaleja hyvin ihmettelee. Juu, muistelisin että oikeanpuoleinen merkki on triggerin taso, vasemman puolen merkki signaalin nollakohta. Tuolla skoopilla taisi tuo singleshot olla vähän jännä käyttää mutta tosiaan jos jotain korkeampaa piikkiä meinaat tuolla kaapata niin nosta triggerin tasoa niin pienet hurinat ei liipaise sitä singleshottia.

Joku tubettaja tuota skooppia oli arvostellutkin ja totesi että kaikenlaisia jänniä bugeja ja vähän hassusti toimivia toimintoja tuossa on eli saa vähän opetella tuota käyttöä.

 

[Tupsa]

Varmistelisin vielä tuota lisättävää vastusta, niin voisi testata sen. Eli MMBT5401 (12 V piiri) -transistorin kanta ja emitteri yhdistetään vastuksella? Millä vastusarvolla?

 

[ississ]

Se kantavastus on nyt vähän turhan iso (10k) ja kannattaisi pienentää. Datalehden mukaan siihen voisi laittaa ~1k.

Nykyisessä kytkennässä luokkaa 47k..100k ja jos kantavastuksen pienentää tuohon 1k niin 10k..33k luokka olisi sopiva.

Arvo vaikuttaa kahteen asiaan. Ensimmäinen on se kuinka nopeasti transistori sulkeutuu (pienempi vastus -> nopeammin) ja toisaalta kantavirta (osa virrasta menee vastuksen kautta ja osa kannalle).
Jos BE vastus on pieni se nopeuttaa katkaisua ja vähentää kantavirtaa, suurempi toisin päin.
Tuolla <1kHz pwm- taajuudella ei juuri ole merkistystä nopeudella jolloin voi rauhassa käyttää suurempaakin vastusta.

 

[Tupsa]

@ississ , sori, mutta nyt en ihan pysynyt kärryillä mitä vastuksia tarkoitit. 10k vastus vaihtoon, mutta oliko toinen vaihtoon menevä 47k vastus? Molemmilta trankuilta vastukset vaihtoon?

Lisäksi ymmärsin aiemmin että kytkentään kannattaisi lisätä ainakin yksi, ellei kaksikin vastusta.

 

[ississ]

@ississ , sori, mutta nyt en ihan pysynyt kärryillä mitä vastuksia tarkoitit. 10k vastus vaihtoon, mutta oliko toinen vaihtoon menevä 47k vastus? Molemmilta trankuilta vastukset vaihtoon?

Lisäksi ymmärsin aiemmin että kytkentään kannattaisi lisätä ainakin yksi, ellei kaksikin vastusta.

Kyllä. Molempien transistorien BE välille lisävastus, luokkaa 47k...100k.
Ja mielellään sen pnp nykyinen 10k kantavastuksen vaihto pienempään.

Sitä npn kantavastusta en laskenut vaan vain mainitsin tuolla aiemmin että sen tarkastuslaskenta samaan tyyliin kuin pnp.
Vaihtaisin suoraan sen npn kantavastuksen -> 10k

 

[Tupsa]

@ississ , aa, okei. Laitoin 10k vastuksen tilalle 1k. Mitähän tuohon muuta pitäisi vielä vaihtaa vai oonko tuossa nytten ihan hutiloinut?

Opiskelin tuota transistorien vastusten määrittämistä yhden päivän tässä enkä vielä ihan osannut laskea niitä. Kaavat toki on helppoja, mutta en ihan ymmärtänyt sitä transistorin virtapuolta, kun ohjataan toista trankkua. Mutta jospa se siitä.

 

[Tupsa]

@ississ , aa, okei. Laitoin 10k vastuksen tilalle 1k. Mitähän tuohon muuta pitäisi vielä vaihtaa vai oonko tuossa nytten ihan hutiloinut?

Opiskelin tuota transistorien vastusten määrittämistä yhden päivän tässä enkä vielä ihan osannut laskea niitä. Kaavat toki on helppoja, mutta en ihan ymmärtänyt sitä transistorin virtapuolta, kun ohjataan toista trankkua. Mutta jospa se siitä.

 

[ississ]

@ississ , aa, okei. Laitoin 10k vastuksen tilalle 1k. Mitähän tuohon muuta pitäisi vielä vaihtaa vai oonko tuossa nytten ihan hutiloinut?

Opiskelin tuota transistorien vastusten määrittämistä yhden päivän tässä enkä vielä ihan osannut laskea niitä. Kaavat toki on helppoja, mutta en ihan ymmärtänyt sitä transistorin virtapuolta, kun ohjataan toista trankkua. Mutta jospa se siitä.

Määritys lähtee siitä joka kytkee, eli tässä pnp.
Yksinkertaistettuna ohjattavan virran ja hfe mukaan saadaan tarvittava kantavirta.
Ja se on tietysti npn:n mielestä ohjattava virta jolloin taas hfe kanssa saadaan sen kantavirta.
Ja koska kyseessä on vain on/off niin voi vähän oikoa, käytännössä yleensä ohjataan niin paljon että varmasti auki mutta ei ylitetä arvoja (esim max kantavirta).

Yritän itse valita kytkimiksi yleensä sellaisia joilla on iso hfe niin ohjaus pysyy pienenä ja pieni vcesat jolloin transistorin tehonhukka pienenee.

 

[Tupsa]

@ississ , Sain tämmöisiä tuloksia. Käytin tämmöistä laskuria: Transistor Base Resistor Calculator (petervis.com)

Jotakin häröä näissä tuloksissa taitaa vielä olla. En ihan ole ehkä kärryillä vielä tuosta laskennasta.

MMBT5401, kantavastus 1k
MMBT5551, kantavastus 100k

Lähtöarvot oli:

MMBT5401
hFE(min) = 100
iL = 0.5 A
Vcc = 14 V
Vi = 5 V

MMBT5551
hFE(min) = 100
iL = ?
Vcc = 5 V
Vi = 5 V

Manuaalisesti laskemalla MMBT5401:lle kantavastus noin 0,6k.

Kaavalla

Rb = (VOH(min) - VBE ) / IB(min)
Rb = (4,1 - 0,7) / 6 mA
Rb ~ 600 Ω

VOH(min) = 4,1 V (Arduinon datasheetiltä)
VBE = oletetaan 0,7 V

IB(min) = Ic(max) / hFE(min)
IB(min) = 600 mA / 100


Manuaalisesti laskemalla MMBT5551:lle kantavastus noin 56k (suurempi kuin nyt).

Kaavalla

Rb = (VOH(min) - VBE ) / IB(min)
Rb = (4,1 - 0,7) / 0,06 mA
Rb ~ 56k

VOH(min) = 4,1 V (Arduinon datasheetiltä)
VBE = oletetaan 0,7 V

IB(min) = Ic(max) / hFE(min)
IB(min) = 6 mA / 100

IB(min) = 0,06 mA

 

[ississ]

@ississ , Sain tämmöisiä tuloksia. Käytin tämmöistä laskuria: Transistor Base Resistor Calculator (petervis.com)

Jotakin häröä näissä tuloksissa taitaa vielä olla. En ihan ole ehkä kärryillä vielä tuosta laskennasta.

MMBT5401, kantavastus 1k
MMBT5551, kantavastus 100k

Lähtöarvot oli:

MMBT5401
hFE(min) = 100
iL = 0.5 A
Vcc = 14 V
Vi = 5 V

MMBT5551
hFE(min) = 100
iL = ?
Vcc = 5 V
Vi = 5 V

Manuaalisesti laskemalla MMBT5401:lle kantavastus noin 0,6k.

Kaavalla

Rb = (VOH(min) - VBE ) / IB(min)
Rb = (4,1 - 0,7) / 6 mA
Rb ~ 600 Ω

VOH(min) = 4,1 V (Arduinon datasheetiltä)
VBE = oletetaan 0,7 V

IB(min) = Ic(max) / hFE(min)
IB(min) = 600 mA / 100


Manuaalisesti laskemalla MMBT5551:lle kantavastus noin 56k (suurempi kuin nyt).

Kaavalla

Rb = (VOH(min) - VBE ) / IB(min)
Rb = (4,1 - 0,7) / 0,06 mA
Rb ~ 56k

VOH(min) = 4,1 V (Arduinon datasheetiltä)
VBE = oletetaan 0,7 V

IB(min) = Ic(max) / hFE(min)
IB(min) = 6 mA / 100

IB(min) = 0,06 mA

No juu, tuolla laskurilla kun laskee PNP niin koko kytkentä pitää kääntää ylösalaisin. Vi on silloin sama kuin Vcc - ohjaavan transistorin Vcesat.
Eli jos syöttää MMBT5401 hfe (min) = 50, Vcc = 12, Vi = 11.8 (MMBT5551 Vcesat = 0.2V), ja haluttu virta 0.5A -> Rb = 1180 ohm. Jos Vcc = 14 ja Vi = 13.8 -> Rb = 1380ohm
Tuolla 1k kantavastuksella kytkee varmasti joka tilanteessa.

Sitten NPN, siinä haluttu minimi virta on PNP kantavirta eli (Vcc - Vbe(PNP) - Vcesat(NPN)) / Rb. MMBT5401 datalehdestä Vbesat =1V -> jännitteeksi jää 14 - 1 - 0.2 = 12.8V. 1k vastuksella virraksi tulee 12.8mA, pyöristetään laskentaa varten 13mA.
Tämä on minimi joka NPN- transistorin pitää kytkeä. Käytännössä niin pieni että transistori ei todennäköisesti saturoidu vaan jää "lineaari"alueelle.
Tuo laskuri antaa kuormavastuksella (= PNP Rb) Rl = 1k, Vcc = 14V, hfe = 80, Vi = 4.1 -> Rb = 23.4k
ja virralla (= PNP IB) iL = 13mA, Vcc = 14V, hfe = 80, Vi = 4.1 -> Rb = 25.2k
Nämä ovat NPN kantavastuksen maksimikoot, eli käytännössä voi käyttää esim 10k kantavastusta niin pitäisi kytkeä tarpeeksi.

Tämä tapa on se ns. huonoin mahdollinen tapaus eli hfe minimissä ja tarvitaan suuri virta -> kytkintransistori saturoituu varmasti.
Ja kummallekin Rbe noin 10* Rb eli PNPlle 10k ja NPNlle 100k.

Toivottavasti selkeytti

 

[Tupsa]

@ississ, kiitti taas vaivannäöstä. Pitää ajatuksella käydä tuota läpi.

 

[Tupsa]

No niin, nyt taas vähän uutta tietoa. Noita 10k ja 100k lisävastuksia ei vielä ole, mutta testasin nyt näillä uusilla kantavastuksilla, niin samanlainen on. Mutta uutta tietoa sain niin, että heti, kun laturi kytketään akkujännitteeseen (B+, GND, RC ja AS) niin RC-navasta saadaan noin 7,5 volttia. Mutta kun RC-johto irroitetaan Arduinon 12 V PWM-lähdöstä, niin jännite nousee akkujännitteeseen. Tämä siis, oli Arduinossa virrat tai ei.

PWM-signaalin ollessa päällä huiput käyvät hyvin akkujännitteessä, mutta pohja on aina tuo noi 7,5 volttia. Eli olisiko nyt niin, että ohjauksen pitäisikin maadoittaa lataussäädin eikä vain syöttää "plus-PWM:ää"? Jos näin, ilmesesti tämä viimeinen trankku pitäisi muuttaa katkomaan maata eikä plussaa.

 

[Nasty76]

toivottavasti @ississ ois kartalla mut ite tekisn kyl niiin että jos kerran on mahdollisuus testailla scoopilla toimivaa auton järjestelmää niin tässä vaiheessa selvittäisin sen että miten sen pitäisi toimia. Tosin kuulostaa kyllä vähän epäilyttävälle vikasietoisuutta ajatellen jos tuo rc johto poikkeis autossa ollessa lataus jännite pomppais täysille , en usko että ne rakentas tuoto noin? , voi olla mutta yleensä autoissa on aikahyvin ajateltu noita vika tiloja.

 

[ississ]

No niin, nyt taas vähän uutta tietoa. Noita 10k ja 100k lisävastuksia ei vielä ole, mutta testasin nyt näillä uusilla kantavastuksilla, niin samanlainen on. Mutta uutta tietoa sain niin, että heti, kun laturi kytketään akkujännitteeseen (B+, GND, RC ja AS) niin RC-navasta saadaan noin 7,5 volttia. Mutta kun RC-johto irroitetaan Arduinon 12 V PWM-lähdöstä, niin jännite nousee akkujännitteeseen. Tämä siis, oli Arduinossa virrat tai ei.

PWM-signaalin ollessa päällä huiput käyvät hyvin akkujännitteessä, mutta pohja on aina tuo noi 7,5 volttia. Eli olisiko nyt niin, että ohjauksen pitäisikin maadoittaa lataussäädin eikä vain syöttää "plus-PWM:ää"? Jos näin, ilmesesti tämä viimeinen trankku pitäisi muuttaa katkomaan maata eikä plussaa.

Normaalisti pwm lähdöt ovat push-pull- tyyppisiä eli vedetään aktiivisesti ylös ja alas.
Vähän tarpeesta riippuen voi myös olla vain ylös tai vain alas vetoa, esimerkkinä vaikka dc moottori jonka pitää pyöriä vain toiseen suuntaan riittää toinen ohjaus.

 

[Tupsa]

@Nasty76 , se näyttää nollaa volttia, kun autossa on virta päällä, mutta moottori ei käy. Sitten jos auto käy, sieltä tulee PWM-pulsseja satunnaisen näköisin aikavälein. Luulen, että ECU ohjaa tuota niin, että annetaan uusi PWM-sykäys vasta, kun on tarve muuttaa latausjännitettä.

Käsitykseni mukaan tämä laturi toimii vikatilanteessa niin, jos töpseli katkeaa, että lataa joko matalalla jännitteellä (alle 14 V) tai ei ollenkaan. Mulla on tuo samanlainen lataussäädin tässäkin laturissa, jota nyt yritetään saada toimimaan, kuin tässä ketjun alussa olleessa paperissa.

EDIT: Tuossa vielä tuo paperi: