- Liittynyt
- 06.05.2022
- Viestejä
- 7
Tervehdys, onko kellään kokemusta siitä, miten kannattaa toimia kylmillään olevan talon ottaessa asumiskäyttöön?
Talo on ollut kylmillään noin 2 vuotta, eli lumien pudotusta ei ole tehty eikä lunta ole kolattu talon ympäriltä. Sähköt ovat olleet poissa, joten peruslämpöä ei ole ollut.
Ostin hyvään hintaan perusmuurin päälle rakennetun 1960-luvun talon. Talossa ei ainakaan tuoksu ky5-aine tai muu epämiellyttävä haju, joten se taitaa hengittää jonkin verran.
Ikkunankarmit ovat kaikki puhtaita, mikä on epätavallista, sillä yleensä ne ovat ensimmäisenä homeisia, jos kosteusongelmia on.
Kaikki tällaiset huomattavat haitat siis puuttuvat. Myyjänä toimi perikunta, jolla ei ole minkäänlaista tietoa talosta. Vuokralaiset ovat olleet viimeksi 2 vuotta sitten ennen kuin omistaja kuoli.
Talo sijaitsee mäen päällä ja sokkeli on yllättävän hyvässä kunnossa; eteläpuolen sokkelia peittää maa (joka on tarkoitus kaivaa pois kesällä), kun taas pohjoispuolella sokkeli on reilusti yli 300 mm näkyvissä.
Betoni on todennäköisesti imenyt kosteutta, mutta olen vaatimaton ja koska ostin talon ilman lainaa, ajattelin kunnostaa sitä vähitellen. Eikö olekin parempi maksaa omaan taskuun kuin lainaa tai vuokraa?
Faktoja talosta:
Jos teillä on kokemusta tarkistuksia suorittavista (sähkö, vesi ja nuohous) yrityksistä, niin suosituksia otetaan vastaan. Olen ajatellut tehdä kaikki työt itse, mutta ostan tarkastukset, putkistojen kytkennät jne. kotivakuutusta varten.
Kiitos etukäteen, lisään kuvia myöhemmin! Ensimmäinen viesti MuroBBS-päivien jälkeen.
Talo on ollut kylmillään noin 2 vuotta, eli lumien pudotusta ei ole tehty eikä lunta ole kolattu talon ympäriltä. Sähköt ovat olleet poissa, joten peruslämpöä ei ole ollut.
Ostin hyvään hintaan perusmuurin päälle rakennetun 1960-luvun talon. Talossa ei ainakaan tuoksu ky5-aine tai muu epämiellyttävä haju, joten se taitaa hengittää jonkin verran.
Ikkunankarmit ovat kaikki puhtaita, mikä on epätavallista, sillä yleensä ne ovat ensimmäisenä homeisia, jos kosteusongelmia on.
Kaikki tällaiset huomattavat haitat siis puuttuvat. Myyjänä toimi perikunta, jolla ei ole minkäänlaista tietoa talosta. Vuokralaiset ovat olleet viimeksi 2 vuotta sitten ennen kuin omistaja kuoli.
Talo sijaitsee mäen päällä ja sokkeli on yllättävän hyvässä kunnossa; eteläpuolen sokkelia peittää maa (joka on tarkoitus kaivaa pois kesällä), kun taas pohjoispuolella sokkeli on reilusti yli 300 mm näkyvissä.
Betoni on todennäköisesti imenyt kosteutta, mutta olen vaatimaton ja koska ostin talon ilman lainaa, ajattelin kunnostaa sitä vähitellen. Eikö olekin parempi maksaa omaan taskuun kuin lainaa tai vuokraa?
Faktoja talosta:
- Painovoimainen ilmanvaihto, katonrajassa kaksi aukkoa ja samassa kohtaa kaksi aukkoa lattian tasolla. Avasin lattian tasolla olevat aukot, jotta ilma vaihtuisi paremmin.
- Pintahometta ei ole, katto ei ole vuotanut, seinät ja nurkat ovat kuivat, hormeissa on suojapelti.
- Epämiellyttäviä hajuja ei ole, lukuun ottamatta vanhan puun hajua, mikä voi johtua siitä, ettei talossa ole asuttu.
- Salaojia ei ole, sadevesi ohjataan räystäiden kautta pois talon nurkilta.
- Perusmuurissa on kaksi tuuletusaukkoa, jotka ovat tukittu, ja pari putkea on jätetty väliin ilman siirtymiselle. Ajatuksena on avata aukot ilmanvaihdon parantamiseksi alapohjassa.
- Sakokaivo ja oma kaivo, jossa on ratkopumppu.
- Sisällä on kalvopainesäiliö, josta vesi siirtyy lämminvesivaraajaan. Kylmän veden putkessa ennen lämminvesivaraajaa on panossuodatinkotelo, jossa tällä hetkellä ruskeaa vettä. Käyttämätön AQVA ULTRA 2 löytyy kaapista, jonka voin myös hyödyntää tässä myöhemmin.
- Onko hyvä idea kolata lumet pois talon ympäriltä ennen niiden sulamista vai vasta sitten, kun "järvet sulavat"?
- Onko lumen pudotuksesta mitään hyötyä tässä vaiheessa?
- Onko otsonointi hyvä idea vai voiko se vahingoittaa parissa tunnissa pintamateriaaleja, kuten netissä lukee? Ajattelin tehdä sen aluksi, jotta pinnat olisi mukavampi puhdistaa tuuletuksen jälkeen.
- Missä järjestyksessä kannattaa aloittaa järjestelmän puhdistaminen? Tyhjennetäänkö ensin kaikki säiliöt, jos ne eivät ole jo tyhjiä (osa puristusliitoksista oli avattu tai rikkoutunut, esimerkiksi vessassa ja keittiössä - vesivahinkoa ei kuitenkaan näkynyt pinnoissa), ja tehdäänkö sen jälkeen puhdistus? Pitäisikö aloittaa kaivoveden tarkistuksesta?
- Keittiössä on betonista valettu lattia, jossa lattialämmitys, muualla on rossipohja (äänestä ja tuuletusaukoista päätellen). Miten tarkistan viemäriputkien kunnon? Onko alapohjaan pääsyä varten luukku, vai täytyykö sellainen tehdä itse?
- Kylpyhuoneessa on rautainen viemäri, joka näyttää ruostuneelta. Voiko se olla merkki siitä, että alapohjassa tai betonin sisällä kulkeva putki on teknisen käyttöikänsä päässä? Miten voin tarkistaa sen kunnon? Olisiko parempi sukittaa tai asentaa muoviputket, jos on tarpeen?
- Onko kellään kokemusta antimikrobisesta maalista? BioCote-teknologia, parantaa tiettävästi huoneilman laatua ja poistaa orgaanisia yhdisteitä ilmasta. (esim. AURO 328 Huoneilmaa puhdistava maali - Suomen Luonnonmaalit)
- Onko olemassa järjestelmiä sisäilman laadun turvaamiseksi? (esim. Airthings View Plus -älykäs ilmanlaatumittari 299,00)
- Olisiko järkevää rakentaa tällaisen vanhan talon alapohjaan koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, joka tarvittaessa päästää kuivempaa ilmaa sisään ja olosuhteiden muuttuessa kosteampaa ulos?
Jos teillä on kokemusta tarkistuksia suorittavista (sähkö, vesi ja nuohous) yrityksistä, niin suosituksia otetaan vastaan. Olen ajatellut tehdä kaikki työt itse, mutta ostan tarkastukset, putkistojen kytkennät jne. kotivakuutusta varten.
Kiitos etukäteen, lisään kuvia myöhemmin! Ensimmäinen viesti MuroBBS-päivien jälkeen.
Viimeksi muokattu: