Jos nyt ei ihan kädestä suuhun elä, niin miksi sitä kulutusta on seurattava päivätasolla? Kai keskivertoihmisen kulutus on suht vakaata ja riittää että silloin tällöin vilkaisee nettipankissa tilannetta?
Ei käteistäkään jatkuvasti tarvitse olla vahtaamassa. Monesti riittävä indikaattori on, miten usein lompakkoon on ladattava lisää käyttövaraa. Kun luo keinotekoista niukkuutta, törsäilee vähemmän.
Jos nettipankissa ei puljaa erillisen korttimaksutilin kanssa, ei nettipankin saldo välttämättä kerro helposti kulutetun rahan määrää vaan joutuisi laskemaan yksitellen tapahtumista. Tämä kävisi varmaan helpommin, jos maksaisi kaiken luottokortilla. Muutenkaan ei mielellään kanna aina mukana korttia, jonka worst-case -skenaario on päätilin tyhjentäminen.
Tässä pari kuukautta seurannut kaverin touhuja, kun sillä on jokin ongelma korttinsa kanssa eikä voi sitä käyttää, kuinka sillä menee tuhottomasti aikaa kassalla joka kerta kun käteisen kanssa touhuaa.
Sanoisin kyllä, että käteinen on kassalla nopeudeltaan lähimaksun ja PIN-koodimaksamisen välimaastossa, jos käteisen käsittely käy rutiinilla sekä asiakkaalta että kassalta. Jos korttimaksu bugaa millään tavalla, niin siinäkin aikaa alkaa palamaan.
Jos on niitä kolikoita, niin esim. lounaalla voi laskea tasarahan valmiiksi vuoroa odotellessa.
Sitäkin sopii miettiä, että millä maksut hoitaa, jos korttien/mobiilin kanssa on jotain murheita ja käteisen käyttö on yleisesti vaikeaa.
Ongelma onkin siinä, ettet osaa tulkita "tieteellisiä faktoja" ja luot tällä pohjalla typerän uskomuksen arkisessa asiassa.
Kuparin antibakteerisista ominaisuuksista on kyllä tieteellistäkin näyttöä, esim.
Metallic Copper as an Antimicrobial Surface
"The antimicrobial properties of copper surfaces have now been firmly established."
Esimerkiksi ruostumaton teräs on tietääkseni kupariin verrattuna aivan onneton.
Oikeastaan tämä väitteesi kaipaisi perusteluita:
"Kupari on äärimmäisen heikko antibakteerisilta ominaisuuksiltaan"