Ankea 90-luku

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja yero
  • Aloitettu Aloitettu
Hullunahan sua pidettäisiin ja pakkohoitoon joutuisit.

Mies ilman rahaa, otettu kiinni, väittää olevansa tulevaisuudesta; höpisee jostain tekoälystä, itsestään liikkuvista pölynimureista ja lentävistä laitteista, joilla voi kuvata ympäristöään vapaasti. Ja että jokainen voi julkaista videoita joilla tavoittaa ihmiset joka puolella maailmaa tuosta noin vaan puhelimella.

Mielisairaalaan kiikutettais.
 
En mäkään pysyvästi kaipaisi 90- tai 80-luvulle, mutta jos aikamatkustus olisi mahdollista, niin olishan se jumalauta upeaa käydä vierailemassa kyseisissä ajanjaksoissa vaikka parin viikon ajaksi.

Ja joka kerta kun on esim. saunailta tai vastaava tapaaminen kaveri-/urheiluporukalla, niin ottaisin siihen hetkeen mieluusti takaisin 90-luvun.. Ihmiset oli paremmin läsnä, kun nykyään puolet on luuri kädessä katsomassa jotain turhaa sontaa siitä ruudulta. Tai jollain kotiväki on sellaista, että viiden minuutin välein tulee viestejä kun teini-ikäinen kyselee kadonneita housuja ta vastaavaa. Tai koko ilta luetaan jotain vilma -viestejä. :lol: Nykyään pitäisi oikeasti ottaa esim. mökkiviikonloppu siten, että ne luurit jätetään kotiin.
 
Hullunahan sua pidettäisiin ja pakkohoitoon joutuisit.

Mies ilman rahaa, otettu kiinni, väittää olevansa tulevaisuudesta; höpisee jostain tekoälystä, itsestään liikkuvista pölynimureista ja lentävistä laitteista, joilla voi kuvata ympäristöään vapaasti. Ja että jokainen voi julkaista videoita joilla tavoittaa ihmiset joka puolella maailmaa tuosta noin vaan puhelimella.

Mielisairaalaan kiikutettais.
Kyllä monet tulevaisuuden innovaatioista oli 1990-luvulla aavistettavissa, tekoäly nyt etenkin.

Yksi Mikrobitti-lehden ensimmäisistä ohjelmalistauksista vuonna 1984 oli "Kalle Kotipsykiatri", joka oli vähän kuin erittäin köyhän miehen ChatGPT.. =)

Lentävät autot oli paitsi tieteisfantasiaa, niin melkein myös totisinta totta sillä Moller, Inc. kehitti reilusti aikaansa edellä olevaa Skycar M400:aa jo 1990-luvulta lähtien. Drone-tyyppiseen tekniikkaanhan sekin perustui, mutta tuon firman piti kehittää KAIKKI ihan itse tyhjästä, moottoreista lähtien. Ensimmäisen leijunta-kokeen tekivät vuonna 2003.
 
En mäkään pysyvästi kaipaisi 90- tai 80-luvulle, mutta jos aikamatkustus olisi mahdollista, niin olishan se jumalauta upeaa käydä vierailemassa kyseisissä ajanjaksoissa vaikka parin viikon ajaksi.

Itsekin leikkinyt ajatuksella että voisi käväistä menneisyydessä. Pakko olisi kai olla "oma silloinen itsensä", mutta nykyisillä tiedoilla. Ja olla hiljaa tulevaisuuden himmeleistä tietenkin... Ja jotenkin sijoittaa itsensä just oikeisiin ajankohtiin, sössimättä tulevaisuutta. Tai sitten jotenkin nykyitsenä seikkailisi anonyymisti seikkailisi silloin joskus. Hauska ajatus kyllä.
 
Äkkiä sanotaan, että olis mukava palata ysärille, mutta ilman älypuhelinta, nettiä nykymahdollisuuksineen ym niin aika nopeasti taitais tulla itselle ikävä tänne -20 luvulle.
Niin en tiedä, joutuisi luopumaan jostain kuten suoratoistopalveluista, mutta toisaalta toisaalta ei olisi vielä somen ja älypuhelimien lieveilmiöitä. Ehkä 2000-luvun alkupuoli oli se paras, ainakin silloin se tuntui siltä :smoke:
 
Niin en tiedä, joutuisi luopumaan jostain kuten suoratoistopalveluista, mutta toisaalta toisaalta ei olisi vielä somen ja älypuhelimien lieveilmiöitä. Ehkä 2000-luvun alkupuoli oli se paras, ainakin silloin se tuntui siltä :smoke:
Mites olisi 00-luvun jälkipuolisko. Youtube oli jo olemassa, mutta some ja älypuhelimet vielä aika pienimuotoisen viattomassa tilassa.

En keksi paljoakaan, mistä jäisi paitsi jos palattaisiin noihin aikoihin.
 
En mäkään pysyvästi kaipaisi 90- tai 80-luvulle, mutta jos aikamatkustus olisi mahdollista, niin olishan se jumalauta upeaa käydä vierailemassa kyseisissä ajanjaksoissa vaikka parin viikon ajaksi.

Hullunahan sua pidettäisiin ja pakkohoitoon joutuisit.

Mies ilman rahaa, otettu kiinni, väittää olevansa tulevaisuudesta; höpisee jostain tekoälystä, itsestään liikkuvista pölynimureista ja lentävistä laitteista, joilla voi kuvata ympäristöään vapaasti. Ja että jokainen voi julkaista videoita joilla tavoittaa ihmiset joka puolella maailmaa tuosta noin vaan puhelimella.

Mielisairaalaan kiikutettais.
Siihenhän pitäisi vaan riittävästi varautua. Kunhan osaisi pitää turpansa kiinni ja olisi kerrannut(jonnet jopa opiskelleet) silloin ajankohtaista tietoa, puhetapaa ja arjen menettelyjä. Tätä pitäisi harjoitella vaikka hiljaisella mökillä lasipullosta kaljaa juoden kuvaputkitelkkarin ja VHS-nauhurin sekä vanhojen Iltapulujen kanssa. Oletetaan että aikamatkustus ei olisi rajoitettu perse paljaana siirtymiseen vaan saisi tavaraa mukaan. Tarvitaan joku riittävän samannäköinen vanha ajokortti(mielellään ei minkään kriminaalin vaan tunnetusti myöhemmin moitteettoman toiselta puolelta maata) ja tuuhea nippu markkaseteleitä(eikä sitten helvetissä yhtään tulevaisuudessa painettua). Varaston perältä sopivaa vaatetta, karvat kuntoon, selitys mahdollisille runsaille tatuoinneille.
 
Tuolta toisesta ketjusta kopioitu, mutta sopii kyllä tänne 90-luvulle vallan mainiosti.
Voi tietenkin joidenkin mielestä olla ankeaa, mutta kyllä meno 90-luvulla oli pari napsua huolettomampaa kuin tänä päivänä.
1000006028.png
 
Ei nyt aina noinkaan. Itse olin ainakin helvetin paljon onnellisempi ihminen vuosina 2000-2012

Mulla ei haittaisi yhtään jos älypuhelimet ja some häviäisi maailmasta, ja ihmiset alkaisivat taas elämään ja katselemaan vähän ympärilleen.
Juu, 90-luvulla jos joku ajoi vähän epävarmasti tai laidasta laitaan soutaen autolla niin kuski oli kännissä tai aineissa, nykyään kuski naputtelee kännykkää.
 
Jopa älypuhelimet ja vastaavat olivat jollain tasolla olemassa 90-luvun lopulla, esim. Nokia Communicator ja kämmentietokoneet

Näissä ei tietenkään ollut mitään FullHD+ värinäyttöä.
Kyllä, kämmentietokoneet on vanha keksintö ja "tietokonetaskulaskimet" oli juttu jo 1980-luvun alkupuolelta lähtien...

Se on siis jo hyvin vanha juttu, että tietotekniikkaa on haluttu survoa taskuun. Modernit älypuhelimet on tämän kehityksen evoluutiota.

"Älykellotkin" on vanha idea, juontaa 1980-luvulle sekin.
 
Joo, kaveri joskus osti jonkin käytetyn ipaq:n itselleen ja halusin itsekin sellaisen (jätin kuitenkin ostamatta), koska taskukokoinen "oikea" tietokone värinäytöllä oli niin siisti juttu.

Nykyään kauhea riesa jos puhelin hajoaa, kun ei millään jaksaisi ottaa uutta käyttöön vaikka ilmaiseksi saisi, jos vanhaa vielä jotenkin pystyy käyttämään :comp:
 
Joo, kaveri joskus osti jonkin käytetyn ipaq:n itselleen ja halusin itsekin sellaisen (jätin kuitenkin ostamatta), koska taskukokoinen "oikea" tietokone värinäytöllä oli niin siisti juttu.

Nykyään kauhea riesa jos puhelin hajoaa, kun ei millään jaksaisi ottaa uutta käyttöön vaikka ilmaiseksi saisi, jos vanhaa vielä jotenkin pystyy käyttämään :comp:
Ipaq oli kyllä kova juttu 2003. Se toimi Microsoftin verkkoprotokollien kanssa upeasti ja tuli streamattua musiikkia kotiserveriltä taloyhtiön saunaan WLANin kautta. Jotenkin se vain onnistui. Nykyään langattomien yhteyksien aikana ei kuulosta paljolta miltään, mut silloin se oli tosi kova juttu. Menee kyllä hieman ohi otsikon scopesta.
 
Ipaq oli kyllä kova juttu 2003. Se toimi Microsoftin verkkoprotokollien kanssa upeasti ja tuli streamattua musiikkia kotiserveriltä taloyhtiön saunaan WLANin kautta. Jotenkin se vain onnistui. Nykyään langattomien yhteyksien aikana ei kuulosta paljolta miltään, mut silloin se oli tosi kova juttu. Menee kyllä hieman ohi otsikon scopesta.
Joo myös hieman aiheen ohi, mutta noihin aikoihin tai hieman aiemmin haaveilin auto-pc:stä mikä toimisi mp3-soittimena, ehdin jo hankkiakin jonkin vanhan pentiumin mikä olisi tullut takakonttiin, sopivankokoista näyttöä en vaan mistään saanut riittävän halvalla, harkitsin jopa pientä putkitöllöä kojetauluun upotettuna ja filujen siirto kotikoneelta olisi toiminut wlanin yli (tai autoon kytketyllä ethernetillä :smoke:).

Tuntui silloin ihan järkevältäkin idealta ja tuningilehdissähän tuollaisia joskus olikin, nykyään tietysti ihan älytön ajatus.
 
Joo myös hieman aiheen ohi, mutta noihin aikoihin tai hieman aiemmin haaveilin auto-pc:stä mikä toimisi mp3-soittimena, ehdin jo hankkiakin jonkin vanhan pentiumin mikä olisi tullut takakonttiin, sopivankokoista näyttöä en vaan mistään saanut riittävän halvalla, harkitsin jopa pientä putkitöllöä kojetauluun upotettuna ja filujen siirto kotikoneelta olisi toiminut wlanin yli (tai autoon kytketyllä ethernetillä :smoke:).

Tuntui silloin ihan järkevältäkin idealta ja tuningilehdissähän tuollaisia joskus olikin, nykyään tietysti ihan älytön ajatus.
Kävi mullakin auto-PC joskus mielessä, mutta tuskin 1990-luvulla vaan myöhemmin 00-luvulla.

Ja olisi sillä voinut tietysti muutakin tehdä kuin vain soittaa MP3-musaa.
 
Kävi mullakin auto-PC joskus mielessä, mutta tuskin 1990-luvulla vaan myöhemmin 00-luvulla.

Ja olisi sillä voinut tietysti muutakin tehdä kuin vain soittaa MP3-musaa.
Itselläni oli 90-luvun lopussa joku itse rakenneltu auto-PC jostain alkupään pentiumista. Eihän se kovin kätevä ollut kun oikeaa näyttöä ei ollut vaan olikohan 40x4-merkkinen merkki-LCD ja näppiksen tilalla muutamanappinen "ohjauspaneeli". Silloin kun ei ainakaan itselläni ollut oikein mitään SSD:itä (olikohan SSD:tä vielä keksittykään?) tai CF-kortteja niin kiintolevy ei oikein tykännyt tärinästä ja hajosi vissiin noin vuoden käytön jälkeen. Muutenkin tuo oli aika kauhea tekele mutta kyllä sillä MP3-musaa soitteli jne. Nykypäivänä tuollainen olisi paljon helpompi rakentaa mutta toisaalta nykyään on älypuhelimia ja tabletteja jotka tekevät samat asiat, ellei autossa satu jo valmiina olemaan integroitua viihdekeskusta.
 
Sain tuollaisen Psionin 90-luvun lopulla ja se oli kyllä erittäin hieno laite EPOC käyttöjärjestelmineen ja lisälaitteineen vaikka en keksinyt sillä mitään järkevää käyttöä.
Itselläni oli Psion Revo, sain silloisesta työpaikasta. Olihan tuo ihan hauska laite, kaikenlaisten pienten muistiinpanojen ottamiseen aika kätevä ja taulukkolaskentaa tuli jonkun verran käytettyä jos piti jotain monimutkaisempaa laskea reissun päällä. Toki siihen piti ladata muutamia pelejä että sai ajan kulumaan mukavammin :D Noita ja vastaavia vekottimia oli yllättävän monella tuossa joskus ihan 90-luvun lopulla mutta katosivat sitten liki kokonaan muutamassa vuodessa.
 
Itselläni oli Psion Revo, sain silloisesta työpaikasta. Olihan tuo ihan hauska laite, kaikenlaisten pienten muistiinpanojen ottamiseen aika kätevä ja taulukkolaskentaa tuli jonkun verran käytettyä jos piti jotain monimutkaisempaa laskea reissun päällä. Toki siihen piti ladata muutamia pelejä että sai ajan kulumaan mukavammin :D Noita ja vastaavia vekottimia oli yllättävän monella tuossa joskus ihan 90-luvun lopulla mutta katosivat sitten liki kokonaan muutamassa vuodessa.

Täällä taas oli PalmPilot. Aika vähän mitään hyödyllistä keksin tuolla tehdä. Jotkut kirjoitteli töissä jotain muistiinpanoja noihin, mutta itse käytin mieluummin paperia ja käytän usein vielä tänä päivänäkin.

Palm-IMG_7025.jpg
 
Digitaalisia muistioita oli Kuponkiuutisissa ja lehtien tilaajalahjoina ysärin alussa. Hyvin simppeleitä taitettavia yks rivisellä diginäytöllä ja kalvonäppäimistöllä. Sinne sai puhelinnumeroita ja olisko ollu joku laskin ja peräti lyhyitä muistiinpanojakin ja tais olla kalenteri tai jotain.. Aikoinaan tommonen oli, mutta laitoin siihen PIN-koodin ja hukkasin sen enkä saanu enää koskaan auki ja koska ohjeet: ei ole, niin en myöskään saanut koskaan sitä nollattua.
 
Digitaalisia muistioita oli Kuponkiuutisissa ja lehtien tilaajalahjoina ysärin alussa. Hyvin simppeleitä taitettavia yks rivisellä diginäytöllä ja kalvonäppäimistöllä. Sinne sai puhelinnumeroita ja olisko ollu joku laskin ja peräti lyhyitä muistiinpanojakin ja tais olla kalenteri tai jotain.. Aikoinaan tommonen oli, mutta laitoin siihen PIN-koodin ja hukkasin sen enkä saanu enää koskaan auki ja koska ohjeet: ei ole, niin en myöskään saanut koskaan sitä nollattua.
Minullekin noita jostain muutama kantautui aikanaan. Olivat ihan totaalisen paskoja vekottimia, yleensä pirun hitaita ja muistia oli todella vähän eli puhelinmuistioon mahtui tyyliin 50 numeroa ja niille joku 8-10 -merkkinen nimi kaveriksi. Ja jonkun kalenterin käyttö 1- tai 2-riviseltä näytöltä oli lähinnä vitsi. Joku niistä oli about tuon Palmin näköinen kosketusnäyttökynineen kaikkineen mutta itse laitteessa ei ollut kosketusnäyttöä vaan vähän sellaista ulkonäöltään matkiva kalvonäppis.
 
Itse olen sen verran nuorempaa sukupolvea, että 90-luvun alku meni vielä elämään opetellessa. 90-luvun puolivälistä alkoi jo monet asiat kiinnostamaan, mm. sen ajan tietotekniikka. Taisi meille kotiin ensimmäinen Saunalahden (se alkuperäinen) modeeminettikin tulla joskus 90-luvun jälkipuoliskolla. Jostain käsittämättömästä syystä jo tuohon aikaan olin selvitellyt ja opetellut vesijäähdytyksen saloja, mutta ne ensimmäiset pioneerit taisivat rakennella niitä autojen jäähdyttimiä yms. hyödyntäen. Itse taisin oikeasti hypätä kunnolla mukaan vasta sitten kun oli jotain välttäviä kaupallisia tuotteita tarjolla. Sen ainakin muistan, että ne oli monimutkaisia ja suht epäluotettaviakin. Vuodot eivät olleet epätyypillinen juttu. Jos en ihan väärin muista, niin joskus 2000-luvulle tultaessa taisin hommata jotain Asetek-merkkisiä osia, jossa oli sellaiset pikakiinnitystyyliset putkiliittimet, joissa se letku vaan painettiin kiinni. Ne eivät tahtoneet olla parhaallakaan yrityksellä tiiviitä. Jossain vaiheessa taidettiin esitellä myös kompressorijäähdytysratkaisuja, mutta niihin en koskaan ryhtynyt.

Tosiaan myös autotarinoita tulee mieleen. Oma isäukko oli sellainen, että karsasti kaikkia lisävarusteita autossa. Ne kun kuulemma olivat potentiaalisia vikakohteita. Perheen reissut tehtiin siis aina niillä kaikkien karvalakeimmilla autoilla. Muistan haaveilleeni omistavani joskus auton, jossa ne kaikki tyhjät nappien paikat olisivatkin täynnä nappeja ja lisävarusteita. :lol: Oikeastaan tämä 90-luvun ankeus autojen suhteen ajoi minut siihen, että ajokortin saatuani pyrin jokaisen omistamani auton kohdalla siihen, että autossa olisi mahdollisimman kattavat lisävarusteet. :rofl:
 
Hah, muistan tämän! Ohjekirjasta tuli katsottua mikä hilavitkutin missäkin napissa olisi ollut.
Juuri näin! Perheessä oli 80-luvun Passat, johon olisi kyllä teoriassa saanut ohjekirjan perusteella aika kattavat varusteet, mutta eipä meidän perheen autosta tainnut löytyä ainoatakaan niitä tähdellä merkityistä varusteista. Ei edes kierroslukumittaria, vaan tilalla oli iso analoginen kello. Ei sillä, etteikö tuohon aikaan olisi ollut jo autoja, missä varusteet olisivat olleet kunnossa. Ne vaan tuntuivat olevan perin harvinaisia täällä Suomessa. Kaiholla joskus katsoin amerikkalaisia leffoja ja sarjoja, missä autoissa oli kattoluukut ja ikkunatkin aukesivat sähköllä.

2009 ostin BMW E38:n (7-sarja), joka oli vuosimallia 1997, eli joku saksalainen herra tai rouva oli jo 90-luvulla ajellut autolla, josta löytyi sitten kertaluokkaa eri määrä nappeja kojelaudasta. Suomessa tuollaiseen ei tietysti vielä 90-luvulla ollut varaa kuin äveriäimmillä, mutta toisaalta 2000-luvun puolella noita himpun verran vanhempia (n. 10v) entisiä edustusautoja sai kyllä vielä aika huokealla hinnalla. Esim. 2009 kun ostin oman autoni, oli melko helposti nettiautosta löydettävissä n. 10-15t€ budjetilla E38 BMW tai D2 Audi (A- tai S8). Toki täysin virheettömiä harvemmin olivat, mutta kohtuullisella laittamisella täysin asiansa ajavia ja oli löydettävissä alle 200tkm ajettuja. Sittemmin joskus mietin, että voisiko nykyään saada inflaatio huomioiden jonkun vastaavanlaisen auton hankittua, mutta eipä näytä enää saavan oikein kuin purkuautoja tai jonkun ihan viimeisiään vetävän yksilön taikka lähemmäs 20 v. ikäisen yksilön. Liekkö autovero nostanut autojen hintoja sitten niin paljon, ettei entisajan budjeteilla enää tuollaisia ostella.
 
486 DX4-100 oli eka prossu jossa sain mp3:set toimimaan hyvin. Ja pyörihän siinä kaikki huippu pelitkin doomit ym... :) 233mhz MMX:ssä tais pyöriä jo filmitkin. Ainakin k6-2:lla ihan hyvin. No sen jälkeen grafiikka parantunut mutta pelien ideat eivät. Karkkia tullut, mutta siinä melekin kaikki. Monipelit tietysti parantuneet mutta kuka niitä kaipaa fps-hommissa :) Kännykällä voi soittaa edelleen, no jos kissaviedeot ovat pääasia niin sit vanha kapula ei oo oikea asia, mutta onko puhelin tehty siihen hommaan et katotaan kissavideoita?? No ehkä pikkutytöille.... Mut joo, kaikkea melkein oli 90-luvulla mitä nyttenkin, nyt kaikkea yritetty parannella. Jossain ehkä onnistuttu, jossain ei. Juomat on onneksi tölkeissä nykyää, helpompi kantaa.
 
"Hauskin" ysäriauton varuste oli jonkun citikan/pösön ajonesto. Oli toteutettu niin että konsolissa oli näppäimistö mihin laitettiin pin-koodi, muuten auto ei käynnistynyt.

6UsrWspZ.jpg
Ja oli myös radioita jotka sai vedettyä kahdella metallitikulla mukaan ettei varasteta. Ja sen jälkeen tuli ne irroitettavat stereon etulevyt mitkä otettiin mukaan.
 
Ja oli myös radioita jotka sai vedettyä kahdella metallitikulla mukaan ettei varasteta. Ja sen jälkeen tuli ne irroitettavat stereon etulevyt mitkä otettiin mukaan.
Yleensä ne metallitikut olivat, ja ovat oikeastaan vieläkin radion varsinaiseen irroitukseen. Se varkaussuoja, jossa koko radion sai mukaansa oli yleensä toteutettu niin että radiossa oli kahva, niin että sitä pystyi kantamaan kuin minisalkkua.
 
Ja oli myös radioita jotka sai vedettyä kahdella metallitikulla mukaan ettei varasteta. Ja sen jälkeen tuli ne irroitettavat stereon etulevyt mitkä otettiin mukaan.
Eikö niitä tarvittu neljä ekana?🤔 Joskin olivat helppoja äkkiä konnien tehä "tiirikat" ko parsinneulat kävi samasta..
Ihan ko omaan 85vm corollaan pääsi sisälle rautalangan pätkällä..
 
Yleensä ne metallitikut olivat, ja ovat oikeastaan vieläkin radion varsinaiseen irroitukseen. Se varkaussuoja, jossa koko radion sai mukaansa oli yleensä toteutettu niin että radiossa oli kahva, niin että sitä pystyi kantamaan kuin minisalkkua.
Juu oli, semmoset koukut joilla sai koko komeuuden mukaan.

Nää missä oli vaan irroitettava etupaneeli oli siitä edistyksellisiä että niitä ei voinu laittaa päittäin vaan vaati pin koodin.
 
"Hauskin" ysäriauton varuste oli jonkun citikan/pösön ajonesto. Oli toteutettu niin että konsolissa oli näppäimistö mihin laitettiin pin-koodi, muuten auto ei käynnistynyt.

6UsrWspZ.jpg

En tiedä liippaako jo 2000-luvun alkua, mutta myös jossain saman loistavan automaan tuotoksissa oli myös sellainen luottokortin kokoinen "reikälevy", joka piti olla paikallaan radiossa että auto lähti käyntiin. Tämän lisäksi oli muistaakseni vielä PIN-koodi jos tuon levyn oli irroittanut, ehkä?
 
Mulla oli sekä irroitettava mankka ja sellainen josta sai etupaneelin irti. Ei niitä jaksanut kantaa mutta joskus laitoin penkin alle piiloon.
 
En tiedä liippaako jo 2000-luvun alkua, mutta myös jossain saman loistavan automaan tuotoksissa oli myös sellainen luottokortin kokoinen "reikälevy", joka piti olla paikallaan radiossa että auto lähti käyntiin. Tämän lisäksi oli muistaakseni vielä PIN-koodi jos tuon levyn oli irroittanut, ehkä?

Muistaakseni oli ysäriä, vuosituhannen vaihteessa oli jo siruavaimet lähes kaikissa. 1998 tuli ajonesto pakolliseksi jolloin tuli nopea siirtymä siruihin.

Noi reikälevykortit ja koodi näppikset olivat mm. alkupään 306 ja 406 plösöissä.
 
Itse olen sen verran nuorempaa sukupolvea, että 90-luvun alku meni vielä elämään opetellessa. 90-luvun puolivälistä alkoi jo monet asiat kiinnostamaan, mm. sen ajan tietotekniikka. Taisi meille kotiin ensimmäinen Saunalahden (se alkuperäinen) modeeminettikin tulla joskus 90-luvun jälkipuoliskolla. Jostain käsittämättömästä syystä jo tuohon aikaan olin selvitellyt ja opetellut vesijäähdytyksen saloja, mutta ne ensimmäiset pioneerit taisivat rakennella niitä autojen jäähdyttimiä yms. hyödyntäen. Itse taisin oikeasti hypätä kunnolla mukaan vasta sitten kun oli jotain välttäviä kaupallisia tuotteita tarjolla. Sen ainakin muistan, että ne oli monimutkaisia ja suht epäluotettaviakin. Vuodot eivät olleet epätyypillinen juttu. Jos en ihan väärin muista, niin joskus 2000-luvulle tultaessa taisin hommata jotain Asetek-merkkisiä osia, jossa oli sellaiset pikakiinnitystyyliset putkiliittimet, joissa se letku vaan painettiin kiinni. Ne eivät tahtoneet olla parhaallakaan yrityksellä tiiviitä. Jossain vaiheessa taidettiin esitellä myös kompressorijäähdytysratkaisuja, mutta niihin en koskaan ryhtynyt.

Tosiaan myös autotarinoita tulee mieleen. Oma isäukko oli sellainen, että karsasti kaikkia lisävarusteita autossa. Ne kun kuulemma olivat potentiaalisia vikakohteita. Perheen reissut tehtiin siis aina niillä kaikkien karvalakeimmilla autoilla. Muistan haaveilleeni omistavani joskus auton, jossa ne kaikki tyhjät nappien paikat olisivatkin täynnä nappeja ja lisävarusteita. :lol: Oikeastaan tämä 90-luvun ankeus autojen suhteen ajoi minut siihen, että ajokortin saatuani pyrin jokaisen omistamani auton kohdalla siihen, että autossa olisi mahdollisimman kattavat lisävarusteet. :rofl:

Tähän pakko kommentoida, että vanhemmat ostivat vuonna 1998 uuden 3-ovisen VW Polon kakkosautoksi. Oli kyllä niin Suomi-malli kun olla voi, siinä ei ollut vakiona edes radiota, vaan siinä slotissa johon stereot voi asentaa oli tuollainen muovinen suojapala. Siinä ei kyllä ollut mitään varusteita käytännössä, jotka eivät lainsäädännön puitteissa ollut pakollisia. Aurinkolipassa oli peili ainoastaan kuljettajan puolella, mutta siinäkin oli muovilätkä paikassa johon olisi lisävarusteena saanut ns. lukuvalon. Moottoriksikin valikoitui malliston alkupäästä 1.0 bensavapari joka muistaakseni tuotti maksimit n. 50hp tehoa jossain 5000rpm korvilla.

Muistaakseni tuosta 2000-luvun alusta alkaen alkoi jo olla vakiovarusteinakin aika paljonkin 90-luvulla olleita valinnaisia "luksusvarusteita" kuten sähköikkunat, keskuslukitus jne + sekä tietysti lainsäädännöstä tulleet ABS-jarrut jne.
 
Muistaakseni tuosta 2000-luvun alusta alkaen alkoi jo olla vakiovarusteinakin aika paljonkin 90-luvulla olleita valinnaisia "luksusvarusteita" kuten sähköikkunat, keskuslukitus jne + sekä tietysti lainsäädännöstä tulleet ABS-jarrut jne.
Jos joku tuollainen varuste sattui 90-luvun autosta löytymään, niin sitä ei kyllä jätetty mainitsematta. Japsit, erityisesti Nissanit oli niitä, jossa kävi harvinaisen selväksi, jos autossa oli esim. ABS :D
 
Kaiholla joskus katsoin amerikkalaisia leffoja ja sarjoja, missä autoissa oli kattoluukut ja ikkunatkin aukesivat sähköllä.

2009 ostin BMW E38:n (7-sarja), joka oli vuosimallia 1997, eli joku saksalainen herra tai rouva oli jo 90-luvulla ajellut autolla, josta löytyi sitten kertaluokkaa eri määrä nappeja kojelaudasta. Suomessa tuollaiseen ei tietysti vielä 90-luvulla ollut varaa kuin äveriäimmillä,
90-lukua oli EU-jäsenyys, jonka myötä Suomen piti liittyä EU-sisämarkkinaan. Tavaroiden piti virrata esteettä rajojen yli ilman turhanaikaisia rajamuodollisuuksia. Esimerkiksi elektroniikan osalta tämä toteutuikin ja tilaaminen varsinkin Saksasta alkoi yleistyä, kun samaan aikaan myös netti ja nettikaupat alkoivat toimia. Kuuminta hottia vuosituhannen vaihteessa oli tilata plasma-tv puoleen hintaan Saksasta, joskin huippu taisi mennä 00-luvun puolelle. Eurokin aloitti tilivaluuttana -99. Oli iso asia, että tuliaisten arvolla ei ollut enää väliä.

Oli kuitenkin pari pikku poikkeusta: viina, tupakki ...ja autot. Viinarajoituksia lievennettiin asteittain, esim. kaljaa sai tuoda sixpackin sijasta _kokonaisen_ salkun (vai peräti kaksi salkkua, 15 litraa?). Jossain vaiheessa raja nousi 30 litraan ja vasta pitkällä tällä vuosituhannella päästiin Suomen erityisrajoista eroon.

Autojen osalta Suomi oli sitä mieltä, että autoverotus on kunnossa. Käytetyistä autoista joutui maksamaan melkein uuden auton veron. Vaikka tämä loukkasi räikeästi EU-oikeutta, virkamiehet valehtelivat korvat lepattaen kaiken olevan kunnossa. Siilinin 1998 maahantuoma Mersu rupesi viimein avaamaan umpisolmua, mutta ratkaisevassa KHO:n tuomiossa meni vuosia, 2002 joulukuuhun saakka - eikä sekään lopullisesti asiaa ratkaissut.

Autoverosaaga johti siihen, että oma luottamus valtiota kohtaan mureni kokonaan, eikä viha valtiota kohtaan ei ole vieläkään laantunut. Valtio on aina ja kaikessa ihmisen vihollinen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
264 265
Viestejä
4 577 650
Jäsenet
75 402
Uusin jäsen
Anajude

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom