Ammattikoulutus kriisissä?

Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
132
Hesarissa oleva juttu koskien aihetta:
Kolumni: Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

Tämä on toinen juttu samasta aiheesta noin kuukauden sisällä ja kommenttikentissä olevat vastaukset ovat samanlaisia. Se toinen juttu taisi olla iltalehdessä nimellä "väsynyt amisope".

Onko joku seurannut amismaailmaa lähempää ja pystyisi valaisemaan mitä siellä nykyään tapahtuu?

Kuseeko homma nykyään niin pahasti kuin jutussa annetaan ymmärtää?

1990 luvun alussa amisviikko oli 40 tuntia, nykyään noin 25-26 tuntia, joten mitä on tapahtunut?
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
3 612
Kai sen nyt idioottikin tajuaa että jos amiksilla laittaa kalenteriin "etäopiskelua" tai jotain täysin omalle vastuulle laitettua niin todellisuudessa kukaan ei tee mitään. Ylipäänsä veikkaan että koko Suomen koulutuspolitiikassa on todella naiivia ajattelua kauttaaltaan. En tiedä, mutta voisi olettaa että tuolla on kaikenlaista typerää verkkokoulutusta jossa kukaan ei opi mitään.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
457
Opettajien määrä pudonnut reippaasti, samalla tullut lisää hommia. Uudet rahoitus systeemit, monessa paikassa samaan luokkaan pistetään aikuisopiskelijat/monimuoto/opsot ja junnut, niin siellä on pieni kaaos, kun porukka opiskelee aivan eri lähtökohdista, ja eri hopseilla. Siihen vielä lisätään tän uuden systeemin "tiimioppiminen", niin onhan se selvä, ettei normi amisjunnut opiskele siellä mitään. Toki tää rahoitus systeemi vielä pakottaa opettajat päästämään läpi, kun se riippuu mm. paljon jokin tienaa opintopisteitä... Paljon on "työssä oppimista", koska ne opintopisteet. Ei hirveästi velvoiteta tunneilla olemaan, koska ne opintopisteet...
 
Liittynyt
19.08.2018
Viestejä
409
Miten jotain autojen korjausta edes voi opiskella itsenäisesti. No onhan niillä tietty "lukuaineitakin" siellä.
 

Focus0

System Specialist
Tukijäsen
Köyhä
Liittynyt
01.12.2016
Viestejä
1 789
Itse kävin suorittamassa vakuutuskuntoutuksen tukemana datanomin paperit 2 vuotta sitten.
Minulla lähipäiviä oli 3-4 kuukaudessa(Olin työkokeilussa yhtä aikaa joten enempään ei ollut aikaa).
Kouluttajalta sai neuvoja sekä ohjeistusta pyytäessä.
Lähipäivillä oppi hyvin, lähipäivien teemat oli hyviä ja kouluttaja osasi opettaa hienosti asioita.
Kaikki meni hyvin ja suoritin koulutuksen täysillä arvosanoilla.

Enemmän nuo taitaa olla omasta motivaatiosta kiinni. Itsellä motivaatio oli 10+ tuohon koska terveyssyistä minulta vietiin ammattiajolupa(9v kerkesin ajaa kuorma-autoa).
 
Liittynyt
19.08.2018
Viestejä
409
Itse kävin suorittamassa vakuutuskuntoutuksen tukemana datanomin paperit 2 vuotta sitten.


Enemmän nuo taitaa olla omasta motivaatiosta kiinni. Itsellä motivaatio oli 10+ tuohon koska terveyssyistä minulta vietiin ammattiajolupa(9v kerkesin ajaa kuorma-autoa).
Tämähän se ongelma vähän onkin, osa opiskelija-aineksesta (nuorisopuolella) kun on siellä lähinnä viettämässä aikaa. Tietysti määrärahojen vähentäminen ei ole ainakaan parantanut tilannetta.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
302
Itse kävin suorittamassa vakuutuskuntoutuksen tukemana datanomin paperit 2 vuotta sitten.
Minulla lähipäiviä oli 3-4 kuukaudessa(Olin työkokeilussa yhtä aikaa joten enempään ei ollut aikaa).
Kouluttajalta sai neuvoja sekä ohjeistusta pyytäessä.
Lähipäivillä oppi hyvin, lähipäivien teemat oli hyviä ja kouluttaja osasi opettaa hienosti asioita.
Kaikki meni hyvin ja suoritin koulutuksen täysillä arvosanoilla.

Enemmän nuo taitaa olla omasta motivaatiosta kiinni. Itsellä motivaatio oli 10+ tuohon koska terveyssyistä minulta vietiin ammattiajolupa(9v kerkesin ajaa kuorma-autoa).
Näin on voinut varmasti ollakin pari vuotta sitten, mutta 1.1.2018 voimaan astunut koulutusuudistus on käytännössä rampauttanut suurimman osan ammattioppilaitoksista.

Kuten tuossa yllä todettiin, on suurimmassa osasa koulutuslaitoksia (pakotetusti) siirrytty yhdistettyihin ryhmiin, samalla kun varsinaisia hakuaikoja ei enää ole, joten ryhmään voi koska tahansa tulla uusi opiskelija, joka lähtee täysin nollasta.

Myös opettajien määrää on karsittu erittäin rankalla kädellä, kun taas koulutusohjaajien palettia on levennetty erittäin paljon.

Mm. Kanta-Hämeessä on sellainen tilanne, että useammalla opiskelijalla on jäänyt viime keväänä opinnot valmistumatta, koska koululta ei yksinkertaisesti tullut useammasta sovitusta tapaamisesta huolimatta ketään valvomaan näyttöä, jotta opinnot olisi saanut pakettiin.

Käytännössä ollaan sellaisessa tilanteessa, jossa koulutuslaitokset pyrkivät saamaan mahdollisimman monta oppilasta työssäoppimaan, koska resusrssit eivät yksinkertaisesti riitä koulutuksen järjestämiseen. Yrityksissä tietysti tätä ymmärrettävästi karsastetaan, koska käytännössä koulutusta ollaan siirtämässä suoraan yritysten harteille.
 
Liittynyt
12.03.2018
Viestejä
35
Motivaatiosta aika paljon kiinni. Läpi pääsee 1-2 papereilla, kuhan nyt on edes jotenkin paikalla. Toinen juttu on oppiiko sielä mitään. Tosin sama koskee Ammattikorkeaakin ihan leikkikoulu koko laitos. Opettajat ovat täysin pätemättömiä. Usein niitä, jotka eivät työelämässä pärjää. Onneksi osa heistä edes älyää delekoida opetuksen työelämässä oleville. Niistä kursseista sai parhaiten asioita irti.

Tosin nykyisessä ammattissa olevat asiat on aika pitkälti opittu työelämän ja oman kiinnostuksen ja harrasteluiden kautta.
 

Focus0

System Specialist
Tukijäsen
Köyhä
Liittynyt
01.12.2016
Viestejä
1 789
Näin on voinut varmasti ollakin pari vuotta sitten, mutta 1.1.2018 voimaan astunut koulutusuudistus on käytännössä rampauttanut suurimman osan ammattioppilaitoksista.

Kuten tuossa yllä todettiin, on suurimmassa osasa koulutuslaitoksia (pakotetusti) siirrytty yhdistettyihin ryhmiin, samalla kun varsinaisia hakuaikoja ei enää ole, joten ryhmään voi koska tahansa tulla uusi opiskelija, joka lähtee täysin nollasta.

Myös opettajien määrää on karsittu erittäin rankalla kädellä, kun taas koulutusohjaajien palettia on levennetty erittäin paljon.

Mm. Kanta-Hämeessä on sellainen tilanne, että useammalla opiskelijalla on jäänyt viime keväänä opinnot valmistumatta, koska koululta ei yksinkertaisesti tullut useammasta sovitusta tapaamisesta huolimatta ketään valvomaan näyttöä, jotta opinnot olisi saanut pakettiin.

Käytännössä ollaan sellaisessa tilanteessa, jossa koulutuslaitokset pyrkivät saamaan mahdollisimman monta oppilasta työssäoppimaan, koska resusrssit eivät yksinkertaisesti riitä koulutuksen järjestämiseen. Yrityksissä tietysti tätä ymmärrettävästi karsastetaan, koska käytännössä koulutusta ollaan siirtämässä suoraan yritysten harteille.
2017 tammikuussa sain siis paperit kouraan vaikka opinnot oli valmiit jo marraskuussa 2016.
Capture.jpg

Ai se on noin radikaalisti muuttunut tässä välissä. :btooth:
Sääli :darra: Kävin itse Hyrian aikuispuolella tuon suorittamassa ja tykkäsin kovasti ainakin omasta kouluttajasta ja hänen asenteesta.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
257
Henkilökohtaisten kokemusten valossa on todettava, että taso on kyllä matalalla: laitokset rimpuilevat vähällä rahoituksella ja ehdottomaan minimiin karsittu opettajakunta jaksamisensa/viitsimisensä rajamailla. Oppilailta vaadittu osallistuminen ja osaaminen tuntuu myös vähäiseltä. Kun opettajilla ei riitä enää mielenkiinto opettamiseen johtuen resurssipulasta (liikaa tekemistä yhdellä ihmisellä, ei tarvikkeita tai kalustoa opettamiseen/tekemiseen) ja tuntimäärät on hinattu mahdollisimman vähiin, niin osaamista ei oppilaitoksessa ainakaan saa hankittua oppilaan näkökulmasta. Totta toki on, että ammatti opitaan vasta työkokemuksen karttuessa, mutta pitäisi edes ne perusteet oppia koulussa.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
884
Miten jotain autojen korjausta edes voi opiskella itsenäisesti. No onhan niillä tietty "lukuaineitakin" siellä.
Kyllä autonkorjaajakin pitää ne perusteet opetella kirjaa lukemalla, tai ainakin 80-luvulla piti. Ainakin tuolloin teoriaa opiskeltiin viikossa kahtena kolmena päivänä ja käytännön harjoitustöitä tehtiin loppuaika.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
823
Ihan samaa se on amiksessa ja myös AMKssa nykyään. Opetusta ei juuri anneta ja oppimisen vastuu on alusta loppuun opiskelijalla. Googlen voimalla ne tutkinnot nykymaailmassa suoritetaan ja käytännön taitojen opettelu on sitten työelämän kontolla. Nykyisen ammatillisen koulutuksen voisi ajaa alas ja siirtää kaiken yhteen virtuaaliseen instanssiin.
 
Liittynyt
30.12.2016
Viestejä
126
Itse valmistuin 2010 kaksoistutkinto merkonomiksi. Muistaakseni oliko joku 40 % koulusta, jotka ei valmistuneet ajallaan. Tämä sama porukka norkoili käytävillä tuntien aikana jos jaksoivat kouluun tulla. Koulu teki kaikkensa, että nämäkin "oppilaat" saatiin lopulta valmiiksi, koska koulun rahoitus taitaa olla kiinni valmistuneiden oppilaiden määrästä. Opettajilla ei tietenkään ollut aikaa motivoida tai potkia huonoja oppilaita perseelle, vaan huonot oppilaat pyrittiin saamaan läpi standardeja alentamalla. Itse sain melko hyvät arvosanat erittäin pienellä vaivalla ja silti tein koulua sillä tahdilla, että kolmantena vuonna ei paljoa ollut enää tekemistä.

Näkisin, että ammattikoulut toimivat laitoksina jossa nuoret voivat hengata sen kolme vuotta, ja pysyvät näin poissa pahuuksien tekemisestä. Amiksen jälkeen lapsi on ehkä aikuistunut sen verran, että osaa jo ottaa itsestään niskasta kiinni ja tehdä jotain järkevää.

Tämä kokemus oli tietenkin perusturhalta merkonomilta joten ei välttämättä päde mihinkään muuhun ammattiin.
 
Liittynyt
19.08.2018
Viestejä
409
Itse valmistuin 2010 kaksoistutkinto merkonomiksi. Muistaakseni oliko joku 40 % koulusta, jotka ei valmistuneet ajallaan. Tämä sama porukka norkoili käytävillä
Näkisin, että ammattikoulut toimivat laitoksina jossa nuoret voivat hengata sen kolme vuotta, ja pysyvät näin poissa pahuuksien tekemisestä. Amiksen jälkeen lapsi on ehkä aikuistunut sen verran, että osaa jo ottaa itsestään niskasta kiinni ja tehdä jotain järkevää.
Osa menee johonkin hanttihommiin, jos pääseevät ja osa päätyy Kelan asiakkaiksi.
 

shakal

RGB ON
Tukijäsen
Liittynyt
09.09.2017
Viestejä
905
Omat 3v ammattikoulussa oli aivan turhaa. Kunnialla suoritin läpi, mutta opettajia siitä ei voinut kiittää. Jos tunti alkoi 8:00, saapui yleensä opettaja joskus ~9:00 luokkaan katsomaan onko kaikki paikalla (yleensä kolmannes puuttui ja silti pääsivät kolmessa vuodessa lävitse). Mitään eivät opettaneet, antoivat vaan aihepiirin johon piti tutustua ja tehdä esilaaditut tehtävät. Tämän jälkeen poistuivat loppupäiväksi kopperoonsa selaamaan nettiä, monet lähtivät jopa autoillansa pois koulusta hoitamaan omia asioitaan.

Ainoat opettajat jotka oikeasti tekivät jotain, olivat yleisaineiden opettajat (ruotsi, äidinkieli, ym). Ammatillisia opettajia ei kiinnostanut pätkääkään, siksi suurinosa oppilaista istui tietokoneella pelaamassa verkossa pelejä ja katsomassa TV-sarjoja.
 
Liittynyt
24.10.2016
Viestejä
132
"Työpaikalla oppiminen", tämä toimii varmaankin paperilla loistavasti, mutta miten se toteutuu todellisuudessa?

Oppilas saapuu työpaikalle vajaavaisin taidoin ja sitoo ainakin yhden vakkarin kiinni itseensä. Onko firmoilla oikeasti motivaatiota laittaa joku työntekijä "vahtimaan" oppilasta ja hidastamaan omaa työtahtiaan? Monissa lehtien kommenteissa kerrotaan ettei jotkut firmat edes halua oppilaita riesakseen... Jos oppilaan motivaatio ei riitä edes ajoissa paikalle tulemiseen, niin mitä ihmettä tälläiselle voidaan tehdä?
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
884
"Työpaikalla oppiminen", tämä toimii varmaankin paperilla loistavasti, mutta miten se toteutuu todellisuudessa?

Oppilas saapuu työpaikalle vajaavaisin taidoin ja sitoo ainakin yhden vakkarin kiinni itseensä. Onko firmoilla oikeasti motivaatiota laittaa joku työntekijä "vahtimaan" oppilasta ja hidastamaan omaa työtahtiaan? Monissa lehtien kommenteissa kerrotaan ettei jotkut firmat edes halua oppilaita riesakseen... Jos oppilaan motivaatio ei riitä edes ajoissa paikalle tulemiseen, niin mitä ihmettä tälläiselle voidaan tehdä?
Riippuu paljon firmasta. Omalla työpaikalla oli jokunen vuosi sitten työssäoppija ammattikoulusta, ja tätä koulutettiin samallatavalla kuin olisi palkattu normi palkkasuhteeseen. Taisi armeijan käydä koulun jälkeen, ennenkuin pääsi vakituiseksi samaan työhön mitä oli oppimassa. Tämä henkilö oli ammattikoulussa opiskelemassa alan tutkintoa, joten sillä oli todennäköisesti aikalailla merkitystä harjoitteluun pääsyyn.

Taitaa oma työpaikka olla kuitenkin harvinainen poikkeus, koska normaalistikin työsuhteen alussa oleva oppimisjakso on puoli vuotta ennenkuin päästetään ilman valvontaa tekemään töitä taustoista riippumatta. Tähän ei monellakaan firmalla taida olla rahkeita tai haluja.
 

Focus0

System Specialist
Tukijäsen
Köyhä
Liittynyt
01.12.2016
Viestejä
1 789
"Työpaikalla oppiminen", tämä toimii varmaankin paperilla loistavasti, mutta miten se toteutuu todellisuudessa?

Oppilas saapuu työpaikalle vajaavaisin taidoin ja sitoo ainakin yhden vakkarin kiinni itseensä. Onko firmoilla oikeasti motivaatiota laittaa joku työntekijä "vahtimaan" oppilasta ja hidastamaan omaa työtahtiaan? Monissa lehtien kommenteissa kerrotaan ettei jotkut firmat edes halua oppilaita riesakseen... Jos oppilaan motivaatio ei riitä edes ajoissa paikalle tulemiseen, niin mitä ihmettä tälläiselle voidaan tehdä?
Minä olin 2 vuotta työkokeilussa ja minua opetti 2 henkilöä työtehtävistä riippuen. Opin mielestäni paljon palvelin maailmasta ja verkoista tänä aikana.
Koulusta saatu tieto, harjoitukset ja opetus oli hyödyksi työkokeilun aikana.
Esimerkiksi itse en ollut kuullut ennen työkokeilua Xen palvelimista tai Mongosta saati SQL:n käyttämisestä ja ylläpitämisestä.
Noihin entinen työnantajani käytti melkoisen paljon työtunteja mutta tekemällä opin tehokkaasti.

Toki minulla oli jo pohjatietoa melko paljon tietotekniikka-alalta joten se oli kyllä hyödyksi.
Ainoa motivaatiota laskenut asia oli eläkevakuutusyhtiön pelleily rahojen maksujen kanssa. Hoidin silti työkokeilun ja koulun pois että sain uuden ammatin pois otetun tilalle.
 

kusiainen

BANNATTU
BANNED
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 488
vaan huonot oppilaat pyrittiin saamaan läpi standardeja alentamalla.
Tämä lienee nykyisten ongelmien alkusyy. Standardeja pitäisi kiristää niin perus-, ammatti- kuin korkeakouluissakin. Koulujen rahoituksen kytkeminen suoritettuihin tutkintoihin tuli toki myös purkaa. Oppivelvollisuuden jälkeen kaikki ne joita opiskelu ei kiinnosta pitäisi heittää ns. hiuksista vittuun häiritsemästä opettajien ja oppimishaluisten työrauhaa.

Myös ajatus, että koulun tulisi kasvattaa lapset on totaalisen naurettava. Koulun tehtävä on opettaa, vanhempien tehtävä on kasvattaa.
 
Liittynyt
08.04.2017
Viestejä
458
Henkilökohtaisten kokemusten valossa on todettava, että taso on kyllä matalalla: laitokset rimpuilevat vähällä rahoituksella ja ehdottomaan minimiin karsittu opettajakunta jaksamisensa/viitsimisensä rajamailla. Oppilailta vaadittu osallistuminen ja osaaminen tuntuu myös vähäiseltä. Kun opettajilla ei riitä enää mielenkiinto opettamiseen johtuen resurssipulasta (liikaa tekemistä yhdellä ihmisellä, ei tarvikkeita tai kalustoa opettamiseen/tekemiseen) ja tuntimäärät on hinattu mahdollisimman vähiin, niin osaamista ei oppilaitoksessa ainakaan saa hankittua oppilaan näkökulmasta. Totta toki on, että ammatti opitaan vasta työkokemuksen karttuessa, mutta pitäisi edes ne perusteet oppia koulussa.
 

E.T

Liittynyt
27.02.2017
Viestejä
4 960
Ylipäänsä veikkaan että koko Suomen koulutuspolitiikassa on todella naiivia ajattelua kauttaaltaan.
Yleistetään se kattamaan vain koko kasvatus.
Koska sitähän nykyinen kukkahattujen ja sosiaalitanttojen johtama kasvatuspolitiikka on.
 
Liittynyt
27.10.2016
Viestejä
57
Läpi pääsee niin helposti ja ne oppilaat halutaan ulos sieltä koulusta että oppilaitos saa rahaa. Tuntuu myös, että harva aikuinen panostaa lastensa kasvatukseen...
 
Liittynyt
12.12.2016
Viestejä
2 284
Ravintola-alalla tilanne on ainakin aikuispuolella se, että n.
50% opiskeluajasta on (palkatonta) työharjoittelua ja tuosta toisesta puolikkaasta suurin osa on etäpäiviä. Aluksi on siis muutaman kuukauden jakso jolloin on oikeasti koulutusta ja sen jälkeen lähinnä harjoittelua ja silloin tällöin oppiaineiden (äidinkieli yms) tunteja. Ravintolat käyttävät opiskelijoita täysin normaalina työvoimana, jonka "palka", eli opintotuen maksaa valtio.
Sama meno kait on ensimäisen vuoden jälkeen myös ns. normaalilla puolella.

Harva amiksen käynyt kaveri myöntää siellä hirveästi oppineensa ja viimevuosina on meno mennyt vielä entistä hullummaksi, opettajien määrää on leikattu ja tuntimääriä tosiaan myös
 
Liittynyt
14.12.2016
Viestejä
193
Ravintola-alalla tilanne on ainakin aikuispuolella se, että n.
50% opiskeluajasta on (palkatonta) työharjoittelua ja tuosta toisesta puolikkaasta suurin osa on etäpäiviä. Aluksi on siis muutaman kuukauden jakso jolloin on oikeasti koulutusta ja sen jälkeen lähinnä harjoittelua ja silloin tällöin oppiaineiden (äidinkieli yms) tunteja. Ravintolat käyttävät opiskelijoita täysin normaalina työvoimana, jonka "palka", eli opintotuen maksaa valtio.
Sama meno kait on ensimäisen vuoden jälkeen myös ns. normaalilla puolella.

Harva amiksen käynyt kaveri myöntää siellä hirveästi oppineensa ja viimevuosina on meno mennyt vielä entistä hullummaksi, opettajien määrää on leikattu ja tuntimääriä tosiaan myös
Tuo palkattomana työvoimana käyttäminen pätee myös lähihoitajaopintoihin. "Pitäähän oppilaan oppia, mitä hoitoalan arki on" mentaliteetilla mennään välillä, ja oppilas tekee iltaa ja viikonloppua ohjaajan kanssa.

Lähihoitajaopinnoissa opin paljon koulutunneilla kiitos motivoituneiden opettajien. Opiskellessani aiemmin datanomiksi oppimisen määrä riippuu jyrkästi opettajan tasosta: Osa opettajista oli ns oikeasti motivoituneita työhönsä. Osa puolestaan täysin onnettomia tapauksia. Eräs sankari ei osannut kunnolla suomea ja päätyi hylkäämään koulun hänelle antaman oppimateriaalin korvaten sen omallaan - luokattoman kehnolla materiaalilla. Toinen puolestaan näytti flash animaatioita, joista Adobe Flash playeria näkemätön ei voinut uneksiakaan kun käyttöliittymä, ohjelmointi, timeline yms olivat täysin uusia tuttavuuksia.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
311
Läpi pääsee niin helposti ja ne oppilaat halutaan ulos sieltä koulusta että oppilaitos saa rahaa. Tuntuu myös, että harva aikuinen panostaa lastensa kasvatukseen...
Arvaa mikä on helppoa? Lasten tekeminen.
Arvaa mikä on vaikeaa? Lasten kasvattaminen.

Se lasten kasvattamiseen kaikkein huolettomimmin suhtautuva osa kanssaihmisistä tekee osaamiseen nähden varsin paljon lapsia. Ja niistä kasvaa jossain vaiheessa nuoria kouluihin ja lopulta jonkinnäköisiä aikuisia. Minusta on vain hyvä että yhteiskunta panostaa "jälkikasvatukseen" siten että varsinkin peruskouluilla on myös kasvatuksellisia tavotteita.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
1 561
Mun mielestä kouluja pitäisi olla kaksi nykyiseen verrattuna, tai sitten luokat tulisi jaotella niin, että häiriköt luokkaan b, lupaavat/tunneilla keskittyvät luokkaan a. Näin tehdessä "kukaan" ei häiriinny niistä, jotka oikeasti haluaa oppia. Toisaalta, tästä olisi luontevaa siirtyä yksityiskouluihin, jota en kyllä kannata.

AMK:ssa ainakin opetuksen taso on välillä mitä on. Kursseista pääsee läpi, kunhan vaan on tunneilla. Jotkut opettajat ovat ilmeisesti jollain tasolla parisuhdeväkivaltaa kokevia, koska haluavat kohdistaa valtaansa aikuisiin opiskelijoihin, kun vaimo kotona pompottaa. Nimimerkillä. Minuutti myöhässä -> ovi lukkoon. Osa ihmettelee jopa, miten voi tulla wc-hätä kahden tunnin luennon aikana, eivätkä tahdo päästää.

Sitten on näitä ryhmätöitä joka helvetin tunnilla, joista koostuu puolet arvosanasta, 25% tulee läsnäolosta ja 25% tentistä. (näin siis monessa kurssissa) Tuossa voi jokainen miettiä, kuinka paljon siihen tenttiin opiskellaan ja luetaan niitä kirjoja. Tunneilla, jos ei ole natsi-opettaja, ei kuunnella vaan a) jutellaan tai b) selataan puhelinta/ollaan koneella. Nyt jos palataan noihin ryhmätöihin... Se on käytännössä sitä, että henkilö a tekee yhden osan, henkilö b toisen jne. sitten ne vaan yhdistetään, palautetaan ja esitetään. Lopputulos on se, ettei siinä ryhmässä kukaan tiedä kuin sen oman osansa.(kärjistetysti) Toisaalta, monesti se menee niinkin, että yksi henkilö tekee kaikkia osia, koska muut ovat tehneet omat osansa suoraa wikipediasta.

Yliopistolla taas lähes kaikki on paremmin. Ketään ei kiinnosta oletko paikalla, suoriudutko, millaisia sinun numerot ovat jne. Siellä ajatellaan, että täällä on aikuisia ihmisiä opiskelemassa, jos niitä ei kiinnosta olla täällä, niin ne eivät ole täällä. Siellä on viikon-kaksi luentoja parina päivänä viikossa ja siitä 2-viikon päästä tentti, joka määrittää arvosanan. Jos yliopistolla tahtoo hyvän arvosanan, pitää oikeasti osata ne asiat. AMK:ssa voit saada 3-4, vaikka tentistä saisit 2:sen.

Yhden AMK-opettajan kanssa keskustelin tästä, niin hän nimenomaan totesi, että kun se rahoitus tulee opintopisteistä, niin ollaan löysennetty arvosteluja, jotta saadaan kaikki kursseista läpi ja itselle rahat. Tämähän on loogista. Uudistus siis pitäisi tapahtua tuon suhteen.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
770
Yliopistolla taas lähes kaikki on paremmin. Ketään ei kiinnosta oletko paikalla, suoriudutko, millaisia sinun numerot ovat jne. Siellä ajatellaan, että täällä on aikuisia ihmisiä opiskelemassa, jos niitä ei kiinnosta olla täällä, niin ne eivät ole täällä. Siellä on viikon-kaksi luentoja parina päivänä viikossa ja siitä 2-viikon päästä tentti, joka määrittää arvosanan.
Tämä riippuu täysin opettajasta. Professorien ja muun tutkimushenkilökunnan luennoimat kurssit ovat yleensä juuri tuollaisia, mutta sitten kun kurssin pitää opetushenkilökuntaan kuuluva, niin mukaan tulee pakolliset kurssipäiväkirjat, (puoli)pakollinen läsnäolo luennoilla (esimerkiksi jokaviikkoinen tentti luennon alussa), ja ryhmätyöt. Jos haluaa tenttioikeuden kurssiin johon on osallistunut aiemmalla toteutuskerralla niin opettajat kyykyttävät opiskelijaa oikein kunnolla: massiiviset lisätehtävät laskettavaksi. Sen sijaan professorit yleensä myöntävät tenttioikeuden suoraan koska heillä on parempaa tekemistä kuin oman egonsa ponkittäminen opiskelijaa alistamalla.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
1 561
Tämä riippuu täysin opettajasta. Professorien ja muun tutkimushenkilökunnan luennoimat kurssit ovat yleensä juuri tuollaisia, mutta sitten kun kurssin pitää opetushenkilökuntaan kuuluva, niin mukaan tulee pakolliset kurssipäiväkirjat, (puoli)pakollinen läsnäolo luennoilla (esimerkiksi jokaviikkoinen tentti luennon alussa), ja ryhmätyöt. Jos haluaa tenttioikeuden kurssiin johon on osallistunut aiemmalla toteutuskerralla niin opettajat kyykyttävät opiskelijaa oikein kunnolla: massiiviset lisätehtävät laskettavaksi. Sen sijaan professorit yleensä myöntävät tenttioikeuden suoraan koska heillä on parempaa tekemistä kuin oman egonsa ponkittäminen opiskelijaa alistamalla.
Teekkari?
 

E.T

Liittynyt
27.02.2017
Viestejä
4 960
Minusta on vain hyvä että yhteiskunta panostaa "jälkikasvatukseen" siten että varsinkin peruskouluilla on myös kasvatuksellisia tavotteita.
Mihin jälkikasvatukseen?
Se on täysin mennyttä aikaa kun koulussa opetettiin ja vaadittiin käytöstapojakin.
Eikä siellä tällä menolla kohta enää opeteta mitään muutakaan.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
1 861
Ravintola-alalla tilanne on ainakin aikuispuolella se, että n.
50% opiskeluajasta on (palkatonta) työharjoittelua ja tuosta toisesta puolikkaasta suurin osa on etäpäiviä. Aluksi on siis muutaman kuukauden jakso jolloin on oikeasti koulutusta ja sen jälkeen lähinnä harjoittelua ja silloin tällöin oppiaineiden (äidinkieli yms) tunteja. Ravintolat käyttävät opiskelijoita täysin normaalina työvoimana, jonka "palka", eli opintotuen maksaa valtio.
Sama meno kait on ensimäisen vuoden jälkeen myös ns. normaalilla puolella.

Harva amiksen käynyt kaveri myöntää siellä hirveästi oppineensa ja viimevuosina on meno mennyt vielä entistä hullummaksi, opettajien määrää on leikattu ja tuntimääriä tosiaan myös
Jos otetaan omaehtoiset aikuisopinnot tähän niin pahimmillaan se palkaton työssäoppiminen on ravintola-alalla 75% ajasta ja lähes yhtä paljon on esim. kiinteistönhoitajan tutkinnossa. Työnantajat käyttävät törkeästi opiskelijoita hyväkseen teettämällä ikävät ja kalliit vuorot.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
1 606
Hesarissa oleva juttu koskien aihetta:
Kolumni: Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

Tämä on toinen juttu samasta aiheesta noin kuukauden sisällä ja kommenttikentissä olevat vastaukset ovat samanlaisia. Se toinen juttu taisi olla iltalehdessä nimellä "väsynyt amisope".

Onko joku seurannut amismaailmaa lähempää ja pystyisi valaisemaan mitä siellä nykyään tapahtuu?

Kuseeko homma nykyään niin pahasti kuin jutussa annetaan ymmärtää?

1990 luvun alussa amisviikko oli 40 tuntia, nykyään noin 25-26 tuntia, joten mitä on tapahtunut?
Joskus intissä ollessani tupakaverini joka kävi datanomikoulutuksen esitteli opintojaan ja lopputyötään joka oli power point-analyysi tietokoneen sisällöstä. Ts. n. 10s slideshow missä on kuvia tietokoneen komponenteista ja tooltippejä tyyliin: "NÄYTÖNOHJAIN - se tuo kuvan ruudulle", "KOVALEVY - täällä on kaikki informaatio". Taso siis vastaa noin samaa mitä kehitysvammaiselta 6-vuotiaalta voi odottaa.

Toisaalta taas sitten itse kävin tietotekniikan DI koulutuksen yliopistossa ja ei sielläkään kyllä oikein mitään jäänyt käteen kuin verkostot. Matikan kurssit olivat ihan ok ja samoin yleistieteelliset opinnot kuten tieteellisen tutkimuksen ymmärtäminen, tekeminen jne. mutta oman alan opinnoista eli suoraan tietotekniikasta n. 90% oli joko aivan täyttä paskaa. Esim. professorin "ei kiinnosta vittuakaan asenne", vanhentuneita kalvoja joissa jopa väärää tietoa, kurssin fokus aivan väärässä asiassa tai sitten näkökulma 20v takaa. Hyvä esimerkki hajautettujen järjestelmien kurssi missä proffa ei vaivaantunut tulemaan edes paikalle vaan lähetti assarin pitämään aloitusluennon jossa hän käski lataamaan kalvot ja "aikaisempina vuosina nauhoitetut" luentovideot netistä. Noh kalvot olivat Sun Microsystemsin dokkareita 90-luvun puolesta välistä jotka olivat täysin vanhentuneet ja sisälsivät väärää tietoa ja luentovideot vuodelta 2005 kun itse kurssi käytiin 2015.
Tällainen "haistakaa paska ei kiinnosta" asenne ja opetuskompetenssin puute oli aivan normaalia arkea n. 90-95% tapauksista. Lähinnä vain kourallinen kursseja ylsi sille tasolle mitä akateemiselta koulutukselta voisi edes minimissään odottaa joten ei ongelmat välttämättä jää pelkästään ammattikoulutuksen puolelle.

Nyt minulla on DI paperit käsissä ja jos pitäisi kiitoksia jakaa (pl. vanhempien tuki) niin seuraavasti se varmaan menisi:

YouTube 40%
StackOverFlow 30%
Alan kirjallisuuden yms omaehtoinen tutkiminen 25%
Yliopisto 5%
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 045
2000-2003 @ elektroniikka-asentaja. 2 ekaa vuotta oli aika perinteistä ja rinnalla lukion ma,äi,eng,ru ja fys. 3-vuotena lukioaineet samaa, mutta amis puoli olikin sitten wc3 td:tä aamusta iltaan. Kynäri ei oikein toiminut niissä koulun koneissa niin ei pelattu sitä.

2012-14 @ sähkö-asentaja. Koulussa en käynyt missään vaiheessa, ei oppikirjoja (sanan varsinaisessa muodossa), ei kokeita. En edes oikeastaan tehnyt töissä näitä hommia 100% kun siirryin muihin kuvioihin -13. Suoritin loppuun toki kun tulevaisuudesta koskaan tiedä...

Tänä vuonna piti lähteä testaamaan amkkia rakennus puolelle. Mutta jänistin sitten kun totesin, että ei ehdi ihan senkään puolesta kun 70km päässä. Ja peloteltiin jopa 4:llä lähipäivällä viikossa. Tiedä sitten mitä todellisuus olisi ollut oikeasti.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
1 561
AMK:ssa päivätoteutuksena on tosiaan tuo 4-5 lähipäivää viikossa. Suosittelen sitä monimuotoa, joka on perjantai-lauantai.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
1 045
Tuo oli monimuoto. Netissä oli ensin tietona 3, mutta sitten kun haku tuli ja uudet tiedot niin luki jopa 4. En tosin tiedä mitä se oikeasti olisi ollut.

Kyllä siinä kun aihetta syvällisemmin pohti, että 140km/2h x4/vk, amk opiskelu, työt (esimiestehtävissä) ja perhe @ 4v niin en nähnyt mielekästä lopputulemaa.
 
Liittynyt
12.12.2016
Viestejä
2 284
Jos otetaan omaehtoiset aikuisopinnot tähän niin pahimmillaan se palkaton työssäoppiminen on ravintola-alalla 75% ajasta ja lähes yhtä paljon on esim. kiinteistönhoitajan tutkinnossa. Työnantajat käyttävät törkeästi opiskelijoita hyväkseen teettämällä ikävät ja kalliit vuorot.
Sitten herää vain kysymys, että jos ja kun näin on, niin eikö siitä tutkinnon pituudesta voisi ihan hyvin leikata vuoden pois.

Ymmärrän kohtuullisen määrän jopa palkatonta työssäoppimista suorittavissa ammateissa, mutta sen ei missään nimessä pitäisi olla ensisijainen opiskelumuoto!

Olen jopa kuullut AMK:sta, jossa ei hyväksytä harjoittelusuoritusta, jos työstä on saanut palkkaa :facepalm: Puhutaan aikuisista ihmisistä, joilla teetetään oikeita töitä ja palkkaa ei saisi maksaa, wtf
 
Liittynyt
12.01.2017
Viestejä
919
Mun mielestä kouluja pitäisi olla kaksi nykyiseen verrattuna, tai sitten luokat tulisi jaotella niin, että häiriköt luokkaan b, lupaavat/tunneilla keskittyvät luokkaan a. Näin tehdessä "kukaan" ei häiriinny niistä, jotka oikeasti haluaa oppia. Toisaalta, tästä olisi luontevaa siirtyä yksityiskouluihin, jota en kyllä kannata.
Tätä olen miettinyt myös. Paljon porukkaa jolla ei ole tarpeeksi älyä, ei motivaatiota, ei halua oppia. Miksi näitä pidetään samoissa luokissa kuin sellaisia oppilaita jotka haluaisivat oppia? Varsinkin peruskoulussa jonkinlaiset tasoryhmät olisi hyvä ratkaisu joka palvelisi kaikkia, mutta tätä ei ilmeisesti haluta koska eriarvoistaa. Käsittääkseni 70/80-luvulla on ollutkin noin.

Itse muistan omalta kohdalta että vaikka yläasteella olisin voinut matematiikan osalta "kiristää ruuvia" paljonkin, mutta koska koulu ei siihen pakottanut niin mentiin puolivaloilla. Uskon että lukioon tuo olisi antanut todella paljon valmiuksia..ainakin oma fiilis on tuollainen (pitkä matematiikka), yläaste meni aika pitkälti hukkaan kun mitään ei tarvinnut tehdä,lukiossa meno olikin sitten ihan toisenlaista.
 
Liittynyt
19.10.2016
Viestejä
305
Joskus intissä ollessani tupakaverini joka kävi datanomikoulutuksen esitteli opintojaan ja lopputyötään joka oli power point-analyysi tietokoneen sisällöstä. Ts. n. 10s slideshow missä on kuvia tietokoneen komponenteista ja tooltippejä tyyliin: "NÄYTÖNOHJAIN - se tuo kuvan ruudulle", "KOVALEVY - täällä on kaikki informaatio". Taso siis vastaa noin samaa mitä kehitysvammaiselta 6-vuotiaalta voi odottaa.

Toisaalta taas sitten itse kävin tietotekniikan DI koulutuksen yliopistossa ja ei sielläkään kyllä oikein mitään jäänyt käteen kuin verkostot. Matikan kurssit olivat ihan ok ja samoin yleistieteelliset opinnot kuten tieteellisen tutkimuksen ymmärtäminen, tekeminen jne. mutta oman alan opinnoista eli suoraan tietotekniikasta n. 90% oli joko aivan täyttä paskaa. Esim. professorin "ei kiinnosta vittuakaan asenne", vanhentuneita kalvoja joissa jopa väärää tietoa, kurssin fokus aivan väärässä asiassa tai sitten näkökulma 20v takaa. Hyvä esimerkki hajautettujen järjestelmien kurssi missä proffa ei vaivaantunut tulemaan edes paikalle vaan lähetti assarin pitämään aloitusluennon jossa hän käski lataamaan kalvot ja "aikaisempina vuosina nauhoitetut" luentovideot netistä. Noh kalvot olivat Sun Microsystemsin dokkareita 90-luvun puolesta välistä jotka olivat täysin vanhentuneet ja sisälsivät väärää tietoa ja luentovideot vuodelta 2005 kun itse kurssi käytiin 2015.
Tällainen "haistakaa paska ei kiinnosta" asenne ja opetuskompetenssin puute oli aivan normaalia arkea n. 90-95% tapauksista. Lähinnä vain kourallinen kursseja ylsi sille tasolle mitä akateemiselta koulutukselta voisi edes minimissään odottaa joten ei ongelmat välttämättä jää pelkästään ammattikoulutuksen puolelle.

Nyt minulla on DI paperit käsissä ja jos pitäisi kiitoksia jakaa (pl. vanhempien tuki) niin seuraavasti se varmaan menisi:

YouTube 40%
StackOverFlow 30%
Alan kirjallisuuden yms omaehtoinen tutkiminen 25%
Yliopisto 5%
Tietotekniikan koulutus on tässä maassa ylipäätään aivan kivikautista aika pitkälti oppilaitoksesta riippumatta, ja sen opettajat eivät ole alansa huippuja nähneetkään. Ensimmäinen kunnon parannus tällä alueella oli Helsingin Yliopiston tuore "Elements of AI", kaikille avoin verkkokurssi. Tuollaista tarvitaan lisää ja paljon, suosittelen suorittamaan.
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
457
Olen jopa kuullut AMK:sta, jossa ei hyväksytä harjoittelusuoritusta, jos työstä on saanut palkkaa :facepalm: Puhutaan aikuisista ihmisistä, joilla teetetään oikeita töitä ja palkkaa ei saisi maksaa, wtf
"Joustava oppisopimus" on se nykyään mikä kerryttää noita opintopisteitä ja koulu saa siitä rahnaa. Eipä niistä oikeista töistä saa sitten pisteitä, ja koulu rahaa, niin eivät ne niitä ota huomioon sitte... Tää nykysysteemi on hiano.
 
Liittynyt
18.10.2016
Viestejä
311
Mihin jälkikasvatukseen?
Se on täysin mennyttä aikaa kun koulussa opetettiin ja vaadittiin käytöstapojakin.
Eikä siellä tällä menolla kohta enää opeteta mitään muutakaan.
Kirjoitin huonosti. Tarkoitin että siihen pitäisi mielestäni panostaa. Paljon enemmän. Ei siitä jo aikuistuneille mitään apua enää ole, mutta olisi edes poimittavissa hyödyt joskus 15v kuluttua.
 
Liittynyt
14.05.2017
Viestejä
974
Tietotekniikan koulutus on tässä maassa ylipäätään aivan kivikautista aika pitkälti oppilaitoksesta riippumatta, ja sen opettajat eivät ole alansa huippuja nähneetkään. Ensimmäinen kunnon parannus tällä alueella oli Helsingin Yliopiston tuore "Elements of AI", kaikille avoin verkkokurssi. Tuollaista tarvitaan lisää ja paljon, suosittelen suorittamaan.
Ok jöötiä tietämättömille jolla saadaan Reaktorille lisää myyntiä.
 
Liittynyt
24.02.2017
Viestejä
1 197
Yliopistolla taas lähes kaikki on paremmin. Ketään ei kiinnosta oletko paikalla, suoriudutko, millaisia sinun numerot ovat jne. Siellä ajatellaan, että täällä on aikuisia ihmisiä opiskelemassa, jos niitä ei kiinnosta olla täällä, niin ne eivät ole täällä.
Kyllä siellä on niitäkin, joita ei kiinnosta ja roikkuvat vaan kursseilla vuodesta toiseen. En tiedä, onko yliopistojen akateeminen vapaus välttämättä parempi asia. Joidenkin kohdalla se ei vaan toimi, että ei ole ketään "potkimassa persuuksille".
 
Liittynyt
26.10.2016
Viestejä
127
Kyllä siellä on niitäkin, joita ei kiinnosta ja roikkuvat vaan kursseilla vuodesta toiseen. En tiedä, onko yliopistojen akateeminen vapaus välttämättä parempi asia. Joidenkin kohdalla se ei vaan toimi, että ei ole ketään "potkimassa persuuksille".
Totta. Tietääkseni nykyään on myös painetta/ on jo osittain jossain siirrytty koulumaisempaan yliopisto-opiskeluun, jossa esim. luentopakkoa voi olla ja mm. aineissa valinnanvaraa vähemmän. Mielestäni tämä on etenkin kandivaiheessa tervetullutta; siellä oppiaines kaipaa enemmän persuuksille potkimista (kuuluin siihen porukkaan).

Maisterivaiheessa olkoon sitten rennompaa. Tosin nykyään tiukat spesialisoituneet kahden vuoden maisteripolut ovat myös mielestäni etenevissä määrin putkimaisempaa opiskelua.
 
Liittynyt
24.02.2017
Viestejä
1 197
Totta. Tietääkseni nykyään on myös painetta/ on jo osittain jossain siirrytty koulumaisempaan yliopisto-opiskeluun, jossa esim. luentopakkoa voi olla ja mm. aineissa valinnanvaraa vähemmän. Mielestäni tämä on etenkin kandivaiheessa tervetullutta; siellä oppiaines kaipaa enemmän persuuksille potkimista (kuuluin siihen porukkaan).

Maisterivaiheessa olkoon sitten rennompaa. Tosin nykyään tiukat spesialisoituneet kahden vuoden maisteripolut ovat myös mielestäni etenevissä määrin putkimaisempaa opiskelua.
Eri tiedekuntien ja yliopistojen välillä on eroja, mutta ainakin luonnontieteissä pakollisia ovat edelleenkin vain laskuharjoitukset ja kielikurssit. Nykyään itseopiskelu korostuu kokoajan lisää, kun ollaan siirtymässä "flipped classroom"- opetukseen, jossa perinteisiä luentoja ei ole lainkaan. Tenttikin on vapaaehtoinen ja arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön ja annettujen tehtävien tekemiseen.
 
Liittynyt
29.10.2016
Viestejä
1 561
Kyllä siellä on niitäkin, joita ei kiinnosta ja roikkuvat vaan kursseilla vuodesta toiseen. En tiedä, onko yliopistojen akateeminen vapaus välttämättä parempi asia. Joidenkin kohdalla se ei vaan toimi, että ei ole ketään "potkimassa persuuksille".
Tottakai on, pakostakin. Siinä vaan se herääminen tapahtuu joko a) itse tai sitten b) tiputaan pois kelkasta ja mennään salen kassalle. Näin kärjistetysti. Mutta ei siitä mitään tule, ettei ole minkäänlaisia elämänhallintataitoja vaan kaikki mitä pitää tehdä lukee lukkarissa. Tulevaisuudessa pitää kuitenkin osata työskennellä yksin ilman muitten valvontaa tai jotain käskemässä kokoajan tee tuo, tee tämä... (riippuu toki työstä)
 
Liittynyt
06.06.2018
Viestejä
158
Sitten herää vain kysymys, että jos ja kun näin on, niin eikö siitä tutkinnon pituudesta voisi ihan hyvin leikata vuoden pois.

Ymmärrän kohtuullisen määrän jopa palkatonta työssäoppimista suorittavissa ammateissa, mutta sen ei missään nimessä pitäisi olla ensisijainen opiskelumuoto!

Olen jopa kuullut AMK:sta, jossa ei hyväksytä harjoittelusuoritusta, jos työstä on saanut palkkaa :facepalm: Puhutaan aikuisista ihmisistä, joilla teetetään oikeita töitä ja palkkaa ei saisi maksaa, wtf
Suomessa tuntuu olevan kova usko koulutuksen autuaaksitekevään voimaan. Esimerkiksi aivan perus raksahommiinkin vaaditaan se about 12 vuotta kouluputkea. Aikanaanhan kun kounkäynti oli harvinaisempaa herkkua niin sinne työmaalle vaan junnuna mentiin ja työssä oppi. Sitten kun kyllästytti niin mentiin toiseen paikkaan ja opeteltiin se homma.

Parisen vuotta sitten kävin itse jonkun vuokrafirman ovella ja kyselin hanttihommia silloisen elämäntilanteen vuoksi. Ei ollut töihin asiaa, olisi pitänyt olla passit ja kortit suoritettuna. Käskivät kursseille ja sen jälkeen takaisin. 2000-luvun alussa ei kyselty mitään ihan samoissa hommissa. Loppututkinto multa siis löytyy.
 
Liittynyt
12.01.2017
Viestejä
273
Itse kävin ravintoalan paperit puolipakosta hakemassa 2013-2015. Ainaki silloin oli sitä lähiopetusta opetuskeittiössä ja koulun lounasravintolassa oli päiviä. Itse viihdyin tämän ravintolan hommissa aika paljon, kun lukion olin käyny, niin ei tarvinu niitä turhia aineita :D. Suoritin siellä myös kolme harjoittelua, joista yksi oli koulutuskuntayhtymän hyvinvointikeskuksessa. Ihan hyvä maku suuhun jäi silloin.

Mutta mitä sitä omaa isää kuunellu, kun hän on hoitanu niitä matikoita ja fysiikoita viime vuodet. Aika paljon pitää sormien läpi katsoa, kun ei ole edes perusmatikka hallussa.
 
Liittynyt
28.12.2016
Viestejä
1 541
Onko joku seurannut amismaailmaa lähempää ja pystyisi valaisemaan mitä siellä nykyään tapahtuu?

Kuseeko homma nykyään niin pahasti kuin jutussa annetaan ymmärtää?

1990 luvun alussa amisviikko oli 40 tuntia, nykyään noin 25-26 tuntia, joten mitä on tapahtunut?
Itse kävin 2000-luvulla, oli täyttä päivää, kivoimmat oli työsalipäivät.
Keväällä oli n.kuukausi työharjoittelua tokana eli viimeisenä erikoistumisvuotena.
Muuten tiukasti skolessa 08-16 joka arkipäivä.

Nykyään tuli joku ihmeen amiksen säästölinja ja nytten syksyllä aloitetaan skole, ehkä kuukausi ollaan sisällä, käydään jotain aiheita sitten loppuvuosi ollaan harjoittelemassa duunipaikoissa, osaat sitten taikka et. keväällä parit viikot koulussa sitten kesäloma.
viimeisenä vuotena sama.
joku ihmeen "lama" sai aikaan että monissa amiksissa opettajia potkittiin veke, jäljelle jääville tuli parit hullut tunnit viikossa, eihän sillä elä erkkikään.

Pahiten kärsii kotoutumiset, harjoittelemaan laitetaan ei-suomea taitamattomat, ne sitten passitetaan harjoittelupaikasta heti takaisin skoleen, siellä ei ole opettajia niin mitä tekee? ehkä pelaa pasianssia :(

Eikä amiksen vetovoima ole mihinkään hävinnyt, sen mitä itse siellä olin duunissa niin kilpailu on muutamille linjoille tosi kovaa ja hakijoita on enemmän kuin kylliksi..

Nykyään vaan on "ihmeellistä seikkailijaa" amiksessa, eli siellä on sekakäyttäjät ja huumekaverit, ne varastaa kunnolla tahtovien paikat, nämä lopettavat melko pian taikka saavat skolesta potkut :(
 
Liittynyt
17.10.2016
Viestejä
248
Meillekin on tullut näitä työharjoittelijoita ja ikävä kyllä olemme muutamia saaneet laittaa piankin takaisin. Jos töihin on tulossa harjoittelemaan henkilöitä, joilla ei ole edes tietoa mitä tehdään tai työkalujen nimiä niin ei siitä kyllä mitään tule.

Itsekin olen saanut harjoittelijan apupojaksi, hän oli sentään kunnollinen ja kuunteli mitä sanottiin, mutta nauraen on kuullut joistain paljon kauheimmista tapauksista.

Kyllähän se silti kuormittaa aika lailla yhden henkilön koulutus omien töiden ohessa, siksi olen sanonutkin töissä että mielellään en itselle taakkaa haluaisi!
 
Toggle Sidebar

Ylläpitoa paikalla

Statistiikka

Viestiketjut
89 755
Viestejä
1 835 612
Jäsenet
39 057
Uusin jäsen
Peke00

Hinta.fi

Ylös Bottom