Aivan. Tosiaankin tulee erottaa se, että kantahan voi pysyä samana, mutta samaan aikaan kuitenkin tarvitaan uusia piirisarjoja vastaamaan muun raudan kehityskulkua generaatioiden vaihtuessa. Eli vaikka se kanta antaisikin myötä, niin esim. virtaosasto, piirit tms. emolla ei enää riitäkään vastaamaan vaatimuksia, ja emoa joudutaan siksikin vaihtamaan.
Se, että uutta emoa
tarvitaan on eri asia kuin se, että uusi emo mahdollistaa uusia ominaisuuksia/paremman suorituskyvyn.
Virtaosasto on AM5ssa selvästi järeämpi kuin AM4ssa, eikä nykyistä enemmän sähköä kuluttavissa työpöytäkoneissa vaan ole juurikaa järkeä, että sitä ei pitäisi tarvia moneen vuoteen muuttamaan.
Sen sijaan tulee uusia väylästandardeja - pci express 6, prossulle integroitu USB4-ohjain jne.
En näe mitään teknistä estettä/järkevää syytä sille, että järkevästi suunnitellulla nykyemolla ei saisi neljän vuoden päästä tulevaa zen6sta
toimimaan mahdollisen BIOS-päivityksen jälkeen.
Sen sijaan se neljän vuoden päästä tuleva zen6 voi tukea nopeampia väylien siirtomodeja joita nykyemoilla ei voi käyttää. Ja näiden käyttäänottaminen sitten vaatinee uudemman emon uudemmalla piirisarjalla.
Tuntuu kehityskin kehittyvän ts. teknologiset harppaukset kiihtyy ja sekin tuo omat jännitteensä näihin -> teknologinen singulariteetti lähestyy...
Tekninen kehitys CPUissa on nykyään paljon hitaampaa kuin 30-20 vuotta sitten (kun kaikki oleellinen/tärkeä arkkitehtuurissa on jo keksitty kauan sitten)
Ja tekninen kehitys GPUissa on nykyään myös selvästi hitaampaa kuin 25-10 vuotta sitten (kun valmistustekniikkojen hinnannousu estää "vapaat lounaat" mooren laista, joka myös on hidastunut selvästi)
Lisätty tämä tänne:
EDIT:
1900 luvun alusta aina 1990 luvulle asti on kehitys ollut suht lineaarista, mutta sitten on irtaannuttu tästä tilasta, ja kehitys alkanut kiihtyä kiihtymistään.
Tuo on
logaritminen eikä
lineaarinen käppyrä. Tuon mukaan kehityksessä ei ole ollut mitään
lineaarista, vaan se on ollut hyvin
eksponentiaalista.
Ja lisäksi tuota vääristää hyvin pahasti se, että "calculation"in määritelmä vaihtelee tuossa hyvin rankasti. Ekoissa tietokoneissa laskentatarkkuus oli hyvin rajoitettu, sitten tuossa joskus 1950-1980-luvuilla se nousi kunnes saavutti 64-bittisen IEEE-754-doublen. Luvut noille "oikeille prossuille" tuossa 1970-1980-luvulla on laskettu tällä tarkkuudella. Sitten n. 2010 tuossa hyväksyttiin näyttiksille 32-bittinen tarkkuus ja sitten taas esim. TPU4lle 16-bittinen bfloat16-tarkkuus, hyvin ja sekin hyvin rajoittuneessa tilanteesas.
Vuosituhannen vaiheesta olisi ollut flops/$ - mittareilla aika paljon parempaa hinta-suorituskykysuhdetta jos sieltä olisi ollut mukana esim jotain Celeroneita ja Duroneita SSE-käskyillä 32-bittisellä tarkkuudella. Mutta näitä ei tuohon käppyrään ole hyväksytty, perusteilla joita ei ole. Ja pari vuotta aiemmin 90-luvun lopulla olisi selvästi parempaa tulosta jos olisi hyväksytty käppyrään mukaan ekat K6-2:t (3dnow!) ja Pentium 3t(SSE) 32-bittisellä tarkkuudella.
Kun tarkastellaan asiaa samalla tai edes suurinpiirtein vastaavalla laskentatarkuudella, tuo käppyrä näyttää
hyvin erilaiselta. Koko alkupää putoaa pois, ja loppupähän tulee paljon aneemisempia lukuja.
Ja sillä, mitä teoreettiiset flops-luvut sanoo ei ole väliä vaan sillä, millä nopeudella pyörii se softa, jot halutaan ajaa. Jos ne suuret flopsit on saatavissa ainoastaan tehdessä vähintään 8x8-matriisien kertolaskua niin niistä ei ole mitään hyötyä softalle, joka ei tee vähintään 8x8-matriisien kertolaskuja.