Alteran osto oli Intelin suurimpia strategisia virheitä. (*)
Mitään järkevää synergiaa Intelin prossujen ja Alteran FPGA:den välille ei saatu, muutama hassu piiri tehtiin jossa sekä Intelin prossuytimiä että Alteran FPGA, mutta myyntimäärät niin pieniä että varmasti tehtiin tappiota.
Ja käytännössä hankaloitettiin alteran tuotekehitystä/nerffattiin Alteran tuotteita sillä että piirit piti valmistaa Intelin tehtaissa ja muutenkin suosia intelin tekniikoita.
Veikkaan, että Intel ei tule saamaan tästä läheskään sitä 16.7 miljardia, mitä tästä maksoi, mutta hyvä, että Altera saa "itsenäisyytensä" takaisin. Ja toivotaan, että Intel saa tämän myytiä hinnalla että saa kuitenkin sen verran rahaa sisään että saa sillä maksettua tarpeeksi uusien tehtaidensa tuotekehityskuluja.
Ja tosiaan 16.7 miljardia oli muutenkin liian kallis hinta Alterasta vuonna 2015. Parin prosentin pääomantuottoprosentti ilman suuria kasvunäkymiä.
Ja miksi niitä suuria kasvunäkymiä ei oikeasti ollut (vaikka intelin johdossa ehkä sellaisia kuviteltiin olevan: )
FPGA on tekniikka joka ei vaan sovi mihinkään massatuotteisiin koska FPGA-piiri on n. 10x hitaampi, 10x isompi ja 10x enemmän energiaa kuluttava kuin vastaava logiikka kovakoodattuna ASIC-piirinä; Jos joku niiden käyttökohde lisääntyisi selvästi suuremmaksi, sitten siihen käyttökohteeseen kannattaa kehittää kovakoodattu ASIC ja luopua FPGAsta. Lähinnä niissä on järkeä
1) esim. joissain lääketieteellisissä laitteissa joita valmistetaan luokkaa 1000kpl koko maailmassa, ja joissa energiankulutus ja valmistuskustannukset ei ole ongelma, ja joissa on todella kovat reaaliaikavaatimukset tai hyvin oudot IOt että ei voida käyttää ohjelmoitavaa valmista prossessoria.
2) testailuun ja protoiluun (sekä yrityspuolella tuotekehityksen aikana, että oppilaitosten opetustyökaluna ja harrastelijoiden harrastelijaprojekteina)
* Itanium oli tuotteena ja teknologiana fail, mutta se ei ollut strateginen virhe vaan oli strategisesti erinomainen temppu jolla tapettiin UNIX-konevalmistajien omat high-end-RISC-prossut hypellä ja saatiin lopulta palvelin- ja työasemamarkkinat siirtymään x86een, vaikka se ei ollut alkuperäinen suunnitelma