Muistutan vielä hovioikeuden päätöksestä, jonka mukaan nykyisellä lainsäädännöllä yli 4,7% juomien etämyynti on laitonta ja maitokaupparajojen sisällä myyjä tarvitsisi suomalaisen alkoholin myyntiluvan. Toki päätös ei ole vielä lainvoimainen, kun siitä on valitettu eteenpäin kantajan osaltaja jossain uutisissa oli juttua, ettei tuo tulkinta tulisi vielä tämän alkoholilain kokonaisuudistuksen mukana lakikirjaan noin yksioikoisena kun valitukseen odotellaan päätöstä, mutta RouVix on aivan oikeassa siinä, että nykyisen alkoholilain mukaan etämyynti on kielletty hovioikeuden päätöksellä.
Jep,
Hovioikeuden tuomiossa sanotaan, että jos Alkon vähittäismyyntimonopoliin kuuluvien tuotteiden etämyynti suomalaisille kuluttajille sallittaisiin toisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneille toimijoille, tulisi se sallia myös Suomeen sijoittautuneille toimijoille. Käytännössä tämä tarkoittaisi olemassa olevan monopolin poistamista, mitä SEUT 37 artikla ei EUT:n oikeuskäytännön mukaan vaadi
*. Hovioikeus katsoo, ettei Alkon vähittäismyyntimonopoliin alkoholilain 13 §:n mukaan kuuluvien alkoholijuomien etämyynnin kielto ole ristiriidassa SEUT 37 artiklan kanssa.
Hyvin vahvasti uskon, että Korkeimmasta ei tulla saamaan tuomiota joka purkaisi Alkon monopolin.
* Tähän kohtaan Hovi on antanut aikamoisen lähdeluettelon:
(asia 59/75 Manghera ym., tuomio 3.2.1976, Kok. 1976, s. 91, 9 kohta; asia 91/78, Hansen, tuomio 13.3.1979, Kok. 1979, s. 935, 8 kohta; asia 78/82 komissio v. Italia, tuomio 7.6.1983, Kok. 1983, s. 1955, 11 kohta; asia C-347/88, komissio v. Kreikka, tuomio 13.12.1990, Kok. 1990, s. I-4747, 42 kohta ja asia C-387/93, Banchero, ns. Banchero II, tuomio 14.12.1995, Kok. 1995, s. I-4663, 27 kohta)
Asian muuttuminen Korkeimmassa vaaitsi, että Hovi on tulkinnut kaikki nuo väärin tai että Korkein jättäisi ne huomiotta.
Korkeimmassa voitaisiin periaatteessa uudelleentarkastella sitä, että Hovioikeus on katsonut, että alkoholilain 14 §:n 2 momentin tarkoittama tilaviinejä koskeva poikkeus Alkon yksinoikeuteen harjoittaa alkoholijuomien vähittäismyyntiä ei ole muista jäsenvaltioista peräisin olevien tavaroiden syrjintää tai kotimaisen tuotannon välillistä suosintaa SEUT 36 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
Varsinkin jos uuden alkoholilain myötä ulosmyyntioikeus annettaisiin viinitilojen lisäksi käsityöläispanimoille, voisin nähdä Korkeimman muuttavan Hovin päätöstä. Esim minun lähialueillani on ainakin kolme käsityöläispanimoa josta voisin uuden lain myötä käydä hakemassa olueni. Tämä asettaisi nämä käsityöläispanimot täysin kiistatta muissa EU:n jäsenmaissa toimivia panimoita syrjivään tilanteeseen. Hovi siis perustelee, että viinitiloja on niin vähän ja niiden myynti on niin pientä eivätkä heidän tuotteensa ole kilpailevia tuotteita tavallisille rypäleviineille, että tämä poikkeus voidaan myöntää. Kalja on kaljaa ja panimoita on helvetisti.
BTW: Hallituksen esityksessä (
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_100+2017.aspx) on mielestäni ristiriita. Lakiehdotuksessa määritellään tilaviini enintään 13 prosenttiseksi ja käsityöläisolut korkeintaan 12 prosenttiseksi, mutta 17§:ssä sanotaan:
Enintään 5,5 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän alkoholijuoman vähittäismyyntilupa koskee vähittäismyyntiä yhden vähittäismyyntipaikan sisätiloissa ja se myönnetään:
4) alkoholijuomien valmistuspaikan yhteyteen valmistusluvan haltijalle. Tilaviinin ja käsityöläisoluen vähittäismyyntilupa koskee vähittäismyyntiä yhden vähittäismyyntipaikan sisätiloissa ja se myönnetään kyseisten alkoholijuomien valmistajalle sen maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetussa rakennuksessa sijaitsevan valmistuspaikan, jossa alkoholijuoman käyminen on tapahtunut, yhteyteen tai välittömään läheisyyteen.
En löydä mitään kohtaa jossa selvennettäisiin että että valmistusluvan haltijalle annettaisiin lupa myydä niitä tilaviinin ja käsityöläisoluen määritelmän mukaisia tuotteita, niin sittenhän tuossa rajoitetaan viinitilojen oikeuksia nykyiseen verrattuna. Nythän viinitilat saavat myydä 13 prosenttisia, joka tippuisi nyt 5,5:een.