Aliarvostetut pelit / hidden gems

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja arcane
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
23.10.2016
Viestejä
1 518
"Minkä pelin ostoa ET katunut" valui topicina aivan liikaa vain lempipelien listaukseen ilman kummepia perusteluja. Yliarvostetuista peleistä taas on käytännössä turha puhua, koska joka pelille löytyy aina vihaajia - ja toisaalta monessa enemmän tai vähemmän yliarvostetussa pelissä on myös ymmärrettävä ajankohta ja konteksti, jossa ne tulivat ulos.

Jos sitten keskustelua eri alustojen aliarvostetuista ja väärinymmärretyistä peleistä.

Peleistä, jotka kaipaavat mielestäsi parempaa huomiota tai eivät ole kritiikkiään ansainneet. Tai ehkä tiedostat jonkun pelin huonouden, mutta se on silti salainen intohimosi.

Jos joku vaikka löytäisi topicin pohjalta jotain mielenkiintoista kokeiltavaa, eli suositelkaa ja hehkuttakaa kaikkea oudompaakin.

Pandora's Tower (Wii)

Yleensä ihmiset puhuvat lähinnä Limited editionin arvosta. Varsinaisesta sisällöstä ei välitä juuri kukaan. Wiin Top 10 -listoissa ei mainita koskaan ja metacriticin arvosana on varsin alhainen 73. Metacriticissä kun kaikki alle 80 pistettä saaneet voi yleensä jo suosiolla unohtaa. Minulle tämä on yksi harvoja pelejä, joiden vuoksi harkitsin Wiin säilyttämistä myymisen sijaan.

3D-zeldan luolastoja (tässä torneja), joiden lopussa seisoo hieman Shadow of the Colossuksesta vaikutteita ottanut loppupomo. Turha tauhka välistä on karsittu pois. Seikkaile torniin, tuhoa 1-6 loppupomon oven sinetöivää rautaketjua, kurmota komea pomo ja siirry seuraavaan. Pelissä on jatkuva aikaraja, jonka umpeutuessa neito hädässä muuttuu lonkerohirviöksi... mutta aikaa saa jatkuvasti lisää käymällä kääntymässä kotona. Aikaraja pakottaa miellyttävään tasosuunnitteluun, jossa tornit pysyvät kompakteina ja kietoutuvat aina sisäänkäynnin ympärille.

Onhan pelissä paljon pientä kritisoitavaa. Grafiikat ovat rujot ja muistuttavat lähinnä PS2-peliä, ja päähahmot ovat yksiulotteista animeroskaa. Huolehdittava neito on tamagochi, jota täytyy miellyttävän lopetuksen saadakseen jututtaa ja lahjoa tasaisesti. Turhan ramppauksen ja grindauksen saa kuitenkin aikalailla minimoitua, eikä väkinäistä tunnetta synny.

Erinomainen toimintaseikkailu, jolle ottaisin mieluusti vähintään henkistä jatkoa.



Turbo Turtle Adventure (GBA)

Metacriticin arvosana 70. Youtubessa pari pelivideota, jossa pelaajat suhtautuvat nyrpeästi ja haukkuvat. Minusta tämä muistutti kovasti lapsuuden DOS-pelejä. Marble madness -tyylinen pallon (tai kilpikonnan) pyörittely, jossa kerätään avaimia ja kertakäyttöisiä erikoiskykyjä maaliin päästäkseen.

Pelissä ei ollut oikeastaan mitään muuta vikaa kuin väärin nimetty Practice-mode, joka on oikeasti elintärkeä tutoriaali. Se on myös syy, jonka vuoksi tuubipelaajat eivät päässett paria tasoa pidemmälle. Minulle tämä oli täysin puun takaa tullut hauska taskupeli, jota pelasin parin viikon iltaviihdykkeeksi sängyssä ennen nukahtamista.



Red Rope: Don't Fall Behind (PC)

Peli ollut saatavilla jo 1,5 vuotta, mainostanut itseään mahdollisuudella päästä ikuistetuksi pelin maailmaan ja lähes joka alennuksessa 2,5 euroa.... 48 Steam arvostelua, josta 87% myönteisiä. Mitä ihmettä?

Okei, peli on ensisijaisesti suunnattu kahdelle pelaajalle ja siinä ei ole online co-opia. Erityisesti onlinen puute ajaa aika paljon potentiaalisia ostajia pois. Gimmikki on se, että pelaajat ovat sidottuna toisiinsa narulla, ja tämä naru on käytännössä ainoa väline vihollisten tappamiseen ja puzzlejen ratkaisuihin. Kuvakulma ja yhden ruudun kokoiset huoneet muistuttavat ensimmäistä Zeldaa.

Häpeilemättä nostaisin top 3 co-op kaksinpeleihin. Itsekseen pelatessa missaa osan viehätyksestä, mutta toisaalta kahden hahmon koordinoinnista tulee reilusti haastetta. Kenties tämä vaatisi konsolikäännöksen (ensisijaisesti Switchille, jossa suoraan riittäisi 2 joyconia) löytääkseen yleisönsä.

 
Viimeksi muokattu:
Infinifactory (PC, PS4)

Hyviä ja keskinkertaisia arvosanoja saanut suurelle yleisölle tuntematon tehtaiden rakentelupeli. Tehtävien alussa näytetään mitä pitää saada rakennettua ja sitten aletaan latomaan liukuhihnoja, hitsaajia, kytkimiä, jne. Tämä on yksi suosikkipeleistäni ja rakentelupuzzlejen ratkominen pienissä palasissa on hauskaa hommaa, luonnollisesti ratkaisuja on monenlaisia ja todennäköisesti pelaajan tekemä ratkaisu on uniikki.

Sain tämän joskus HumbleBundlesta kun kiikarissa oli jokin toinen peli, mutta tämä paljastuikin bundlen parhaaksi. Tekijä on puzzlepelien veteraani (ja Minecraftin esikuvan Infiniminerin tekijä) Zachtronics.

Erityisesti pidän siitä että puzzlen voi jaotella mielessään osiin, toisin kuin lähes kaikissa muissa puzzlepeleissä joissa ratkaisu on tehtävä kerralla 100%:sti kuten tekijä on sen suunnitellut. Pelissä on myös (vitsillä tehty?) juoni ja loppupään tehtävissä peli kaatuili, mutta automaattitallennus jatkoi aina siitä mihin jäin.

GIF
2724151-2015-02-07-16-50-07.gif

Trackmania 2: Canyon (PC)

Ei surkea TM2: Valley tai perinteinen ihan jees TM2: Stadium, vaan TM2: Canyon! Arcade rallia & sekopäisiä ratoja. Canyonissa erikoisuus on driftaus jolloin auto kääntyy jyrkemmin vauhdin paljoa kärsimättä. Yksinpeliä jaksaa ehkä puoli tuntia ja pelin suola onkin moninpeli ja lukuisat käyttäjien hallitsemat serverit eri pelimuotoineen ja ratoineen.

Video FullSpeed-serveriltä jonka ratojen läpäiseminen vaatii kaasun pitämisen pohjassa koko ajan.
 
Viimeksi muokattu:
Offtopic: Toi Trackmania 2: Canyon toi erittöin vahvasti mieleen tämän:



Eli Fatal Racing / Whiplash. Olen jopa miettinyt että saisikohan tuon jostain retrolaarista ja toimimaan nykykoneilla, mutta tuon Trackmanian voisi melkein laittaa testiin :)
 
Infinifactory (PC, PS4)

Hyviä ja keskinkertaisia arvosanoja saanut suurelle yleisölle tuntematon tehtaiden rakentelupeli. Tehtävien alussa näytetään mitä pitää saada rakennettua ja sitten aletaan latomaan liukuhihnoja, hitsaajia, kytkimiä, jne. Tämä on yksi suosikkipeleistäni ja rakentelupuzzlejen ratkominen pienissä palasissa on hauskaa hommaa, luonnollisesti ratkaisuja on monenlaisia ja todennäköisesti pelaajan tekemä ratkaisu on uniikki.

Sain tämän joskus HumbleBundlesta kun kiikarissa oli jokin toinen peli, mutta tämä paljastuikin bundlen parhaaksi. Tekijä on puzzlepelien veteraani (ja Minecraftin esikuvan Infiniminerin tekijä) Zachtronics.

Erityisesti pidän siitä että puzzlen voi jaotella mielessään osiin, toisin kuin lähes kaikissa muissa puzzlepeleissä joissa ratkaisu on tehtävä kerralla 100%:sti kuten tekijä on sen suunnitellut. Pelissä on myös (vitsillä tehty?) juoni ja loppupään tehtävissä peli kaatuili, mutta automaattitallennus jatkoi aina siitä mihin jäin.

Lisään että ketjun aiheeseen sopii hyvin ihan kaikki Zachtronicsin pelit. Todella toimivaa pulmanratkontaa kaikissa.
Infinifactoryn "esiosa" Spacechemiä kuvailisin Infinifactory 2D. Eli rakennellaan "liukuhihnoja" ja kuljettimia kaksiuloitteisessa maailmassa.
Sitten on koodausta vaativat TIS-100 ja sen henkinen jatko-osa Shenzen I/O. Molemmissa käytetään Zachtronicsin omakeksimiä ohjelmointikieliä. Näitä pelatessa tulee mietittyä että mitä jos opettelisi koodaamaan oikeasti ;). Silti toimivia pelejä.

Kaikissa peleissä on myös joku tarina mukana. Sitä ei ole pakko seurata ja kaiken voi skipata, mutta se on siellä silti.

Suosittelen kokeilemaan näitä pelejä jos pulmanratkaisu kiinostaa yhtään. Tajuan että eivät maistu kaikille.
 
Tuli mieleen tämä: Dark Messiah of Might & Magic on Steam

Kyseessä toimintatäytteinen FPS-RPG. Pelasin tuon läpi julkkarissa ja oli silloin aika buginen. Mutta missään muussa pelissä ei ole tainnut olla yhtä hauskaa hyödyntää ympäristöä: potkia vihollisia piikkeihin, tyhjyyteen, kaataa rakennelmia päälle, pistellä aseilla lihoiksi yms. :)

Pelistä on demokin saatavilla, jos haluaa kokeilla.

Esim.
 
Sacrifice
Sacrifice on Steam

Aikanaan repi ihan hyviä arvosteluja, näytti ihan hemmetin hyvältä, toimi alusta alkaen ilman suurempia ongelmia, mutta ei koskaa menestynyt. Ei siinä mitään, mutta ku edelleen odotan, että joku elvyttäis tän pelin nykypäivänä kun moninpeli on paljon suuremmassa suosiossa ja tämmösille areena tappeluille olis kysyntää. Nykygrafiikoilla tulis varmasti entistä näyttävämpi kokonaisuus.

Kyseessä siis jonkin sortin third-person taktiikkapeli. Yhdellä hahmolla taiotaan hyökkäys/puolustusloitsuja, mutta myös hallitaan yksiköitä ja rakennetaan resurssirakennuksia. Osittain ehkä hieman kömpelö tuo yksiköiden hallinta, mutta toisaalta se toi vähän maustetta siihen, ettei niitä voinut aivan täydellisesti sitten hallita ja loitsuilla oli mahdollista tehä rumaakin jälkeä.

Tämmöstä peliä ei käytännössä ole tullut ulos. MOBAt hieman muistuttaa tätä sillä poikkeuksella, että tässä hallittiin niitä omia armeijoita sen sijaan, että ne seurais tiettyä kaavaa. Loitsuja on myös vinopino verrattuna perus MOBA:n loitsuihin. Tän tyyppisiä areenapelejä tosiaan on, mutta ilman tuota yksiköitten ja resurssien hallintaa. Tähän jos johoni olis vielä helppo kehittää jotain hattukauppaa kaveriksi.



Legend of Grimrock 2
Legend of Grimrock 2 on Steam

Saanut kyllä hyviä arvosteluja, ollut bundleissa yms. joten vaikea sanoa onko tää jotenki aliarvostetu. Ehkäpä genrensä vuoksi tuskin kuitenkaan älyttömästi myynyt, ja se on ehkä vähän harmi. Omasta mielestä tää olis melkee kaikille niille, jotka tykkää esim. Dark Soulseissa kaikesta muustakin kuin taistelusta. Jonkinlaista samanlaista syvemmälle ja syvemmälle vaikeampaan ja vaikeampaan maailmaan menemistä tässäkin on epälineaarisine polkuineen. Graafisesti todella upea.
 
Lisään että ketjun aiheeseen sopii hyvin ihan kaikki Zachtronicsin pelit. Todella toimivaa pulmanratkontaa kaikissa.
Infinifactoryn "esiosa" Spacechemiä kuvailisin Infinifactory 2D. Eli rakennellaan "liukuhihnoja" ja kuljettimia kaksiuloitteisessa maailmassa.
Sitten on koodausta vaativat TIS-100 ja sen henkinen jatko-osa Shenzen I/O. Molemmissa käytetään Zachtronicsin omakeksimiä ohjelmointikieliä. Näitä pelatessa tulee mietittyä että mitä jos opettelisi koodaamaan oikeasti ;). Silti toimivia pelejä.

Kaikissa peleissä on myös joku tarina mukana. Sitä ei ole pakko seurata ja kaiken voi skipata, mutta se on siellä silti.

Suosittelen kokeilemaan näitä pelejä jos pulmanratkaisu kiinostaa yhtään. Tajuan että eivät maistu kaikille.
Täältäkin suositus näille, ja listan jatkoksi vielä pari kuukautta sitten ilmestynyt Spacechem-henkinen Opus Magnum. En ole itse asiassa tainnut päästä vielä yhtään Zachtronicsin peliä edes läpi mutta ei haittaa, kerrankin oikeaa haastetta. :)

Muuten suosittelen peliä Dark Scavenger, jonka voi ehkä luokitella jonkinlaiseksi point and click -seikkailun ja CYOA (create your own adventure) -kirjojen hybridiksi. Peli on teknisesti todella kankea, ei mitenkään varsinaisesti syvällinen ja aika lyhytkin vielä. Mutta suosittelen siksi että dialogi ja tarina on aivan ensiluokkaista Douglas Adams/Terry Pratchett -osaston kamaa. Steamin alessa yleensä alle euron hintaan.
Dark Scavenger on Steam
 
Euro Truck Simulator 2 ehdottomasti. En olisi ikipäivänä uskonut että tota voi jaksaa jauhaa vuosia.
 
The Darkness olisi mielestäni ansainnut enemmän arvostusta. Erittäin tunnelmallinen ja hyvä tarina, vaikka hieman lyhyenpuoleinen peli onkin. Jatko-osa olikin sitten paljon huonompi.
 
Sacrifice
Sacrifice on Steam

Aikanaan repi ihan hyviä arvosteluja, näytti ihan hemmetin hyvältä, toimi alusta alkaen ilman suurempia ongelmia, mutta ei koskaa menestynyt. Ei siinä mitään, mutta ku edelleen odotan, että joku elvyttäis tän pelin nykypäivänä kun moninpeli on paljon suuremmassa suosiossa ja tämmösille areena tappeluille olis kysyntää. Nykygrafiikoilla tulis varmasti entistä näyttävämpi kokonaisuus.

Kyseessä siis jonkin sortin third-person taktiikkapeli. Yhdellä hahmolla taiotaan hyökkäys/puolustusloitsuja, mutta myös hallitaan yksiköitä ja rakennetaan resurssirakennuksia. Osittain ehkä hieman kömpelö tuo yksiköiden hallinta, mutta toisaalta se toi vähän maustetta siihen, ettei niitä voinut aivan täydellisesti sitten hallita ja loitsuilla oli mahdollista tehä rumaakin jälkeä.

Tämmöstä peliä ei käytännössä ole tullut ulos. MOBAt hieman muistuttaa tätä sillä poikkeuksella, että tässä hallittiin niitä omia armeijoita sen sijaan, että ne seurais tiettyä kaavaa. Loitsuja on myös vinopino verrattuna perus MOBA:n loitsuihin. Tän tyyppisiä areenapelejä tosiaan on, mutta ilman tuota yksiköitten ja resurssien hallintaa. Tähän jos johoni olis vielä helppo kehittää jotain hattukauppaa kaveriksi.



Legend of Grimrock 2
Legend of Grimrock 2 on Steam

Saanut kyllä hyviä arvosteluja, ollut bundleissa yms. joten vaikea sanoa onko tää jotenki aliarvostetu. Ehkäpä genrensä vuoksi tuskin kuitenkaan älyttömästi myynyt, ja se on ehkä vähän harmi. Omasta mielestä tää olis melkee kaikille niille, jotka tykkää esim. Dark Soulseissa kaikesta muustakin kuin taistelusta. Jonkinlaista samanlaista syvemmälle ja syvemmälle vaikeampaan ja vaikeampaan maailmaan menemistä tässäkin on epälineaarisine polkuineen. Graafisesti todella upea.
Tuosta sacrifice tuli vuosi pari sitten indie peli, joka kopioi aikalailla täysin koko pelin hyvillä grafiikoilla. Sekään ei menestynyt, ei kyllä tainnut olla mainosbudjettia ollenkaan. Jos vaan saisi nimen vielä mieleeni:shy:
 
Mietin että joku peli unohtui aloitusviestin listasta...

Kung Fu Chaos (Xbox)

Metacritic 68p ja ei löydy x360-yhteensopivuutta. Jatko-osa peruttiin. Sai jo ilmestyessään pääosin todella heikkoja arvosteluita. Toisinaan mainittiin, että tässä on Xboxin Super Smash Bros, mutta sillä viitattiin ehkä enemminkin pelin partymaisuuteen.

Lyhyesti beat 'em up ja minipelitasoja yhdistellyt kung fu -taistelu. En yleensä välitä pelien juonesta, vaan enemmän pelien maailmasta ja siitä mitä teema tarjoaa. Kung fu chaoksen teema on B-luokan kung fu -elokuvan kuvaukset. Pelaajan hahmo hoitaa taistelupätkät, kun kameraa liikutetaan kohtauksen läpi. Teema saa mukavaa yhtenäisyyttä tasojen väliin, vaikka yhdessä tasossa tapellaan perinteisellä kiinalaisella kauppapaikalla, toisessa paetaan dinosaurusta ja kolmannessa ufoja. Samalla teema tulee kivasti ilmi lavasteina, animatroniikkana ja taustalla näkyvinä kameramiehinä. Tätä olisi saanut olla jopa vieläkin enemmän, ulkoasu olisi mielestäni saanut vielä paremmin tuoda esille, että tässä tehdään elokuvaa ja kaikki on feikkiä.

Veljen kanssa tätä tuli pelattua aika paljonkin. Perus tappelukentät eivät olleet mitään kauhean erikoisia, mutta minipeleistä löytyi muutamia erinomaisia, vaikka olivat ehkä lähinnä sulavampia kopioita Crash Bashin / Mario Partyjen jutuista. Muistaakseni tässä vain oli erinomainen yksinpeli, jonka läpäisy taisi minulla jäädä johonkin 98% kun en jostain yksittäisestä tasosta millään saanut kerättyä 5 tähteä. Suurin vääryys taas oli lyhyys ja hahmojen olemattomat erot. Gamefaqs listaa kyllä 27 tasoa, mutta tyyliin 5 on tutoriaaleja ja lähes puolet parin minuutin minipelitasoja - muistaakseni tämä oli pelattavissa läpi parissa tunnissa, jos ei tähdännyt täyteen arvosanaan.

Haluaisin tästäkin paljon laajennetun version, jossa nimenomaan yksinpeli olisi etusijalla.

 
Viimeksi muokattu:
Nää on kyllä pitkälti mielipiteitä jakavia juttuja, ite en esimerkiks yllämainitusta FF XIII:stä välitä sen kummosemmin, mutta toisaalta en myöskään ymmärrä sitä vikinää kyseisestä pelistä kun FFX on ihan tismalleen samanlainen putkijuoksu joka on vielä nykyäänkin remasteroituna aikamoinen koettelemus pelata läpi koska eihän ne siihen ole laittanut ensimmäisessä eikä toisessakaan remasterissa vaihtoehtoa skippailla cutscenejä. Kivahan siinä on istuskella vartti peukalo perseessä kattelemassa cutsceneä jonka on nähnyt jo aikaisemmilla pelikerroilla tai vaikka äskösellä yrittämällä. Bosseihin mentäessä cutscenet nimittäin pitää kattoa joka helvetin kerta uusiks, ihan mieletön neronleimaus kehittäjiltä mut kai ne oli niin rakastunu siihen kun oli ensimmäistä kertaa viimesen päälle ääninäytellyt cutscenet.

Noh, kuitenki itse asiaan. Viime vuonna julkaistu The Evil Within 2 on mun mielestä ihan tajuton parannus ykköseen verrattuna. En ois ikinä ennen pelaamista uskonu että open world toimii survival horrorin kanssa noinkin hyvin yhteen, en tosin ees itseasiassa tiennyt tosta open worldista ennenku ostin ees koko pelin. Pelin avoimet kohdat on kuitenkin tehty sen verta ajatuksella, että ne alueet ei oo kovinkaan suuria, mutta siellä on kuitenkin tekemistä sopiva määrä sivutehtävien yms muodossa ja voit käytännössä tehdä ne kaikki yhdeltä alueelta kyllästymättä ennenkun jatkat päätarinaa. Sivutehtäviinkin on saatu ympättyä jonkinlaista taustatarinaa ja se on mun kirjoissa aina iso plussa jos sivutehtävät on muutakin ku paikasta a paikkaan b, tapa tää ja kerää tää ja tuu sit takas-tyylisiä tehtäviä.

Peli ei myöskään menetä tuota kauhuelementtiään hieman avoemmalla alueella, vaikka sitä aluksi luulisikin olevan turvassa skriptatuilta tapahtumilta. Muistan itsekin luulleeni samaa ja puskeneeni sivutehtäviä ja keräillen tavaraa päivityksiä varten tjsp vailla huolen häivää tai pohtimatta kummosemmin sitä että pitäisikö sitä käydä safe housella sen verran että tallentais pelin. Noh ei mitään, homma jatkuu ja jostain sivuaktiviteetista lähti käyntiin sen kummosemmin varottelematta vähän erilaista tekemistä mitä olin alunperin lähtenyt tekemään. Samasta ovesta mistä todennäköisesti tulit sisään joudutkin nyt täysin eri paikkaan mistä tulit ja siellä sitten leikit piilosta jonkun ämmän kanssa. Tähän yhdistettynä se ettei mitään hajua milloin peli on viimeksi automaattisesti tallentanut, ei mitään hajua minne mennä kun uusi paikka ja kirsikkana kakun päällä tajuat aika nopeasti että se sama akka tykittää menemään esineiden ja ovien läpi ja tarjoaa instakillin saadessaan kiinni. Ei ehkä reiluin veto peliltä, mutta oli kyllä ihan mieletön kokemus kun tohon ensimmäistä kertaa törmäs. Pelissä löyty sitten paljon enemmänkin noita tollasia yllätyksiä mitä se viskeli aina välillä, teki kyllä suhteellisen nopeasti selväks et vaikkei päätarinaa pelaakkaan eteenpäin nii ei sitä silti oo turvassa. Suosittelen kaikille jotka ees pikkasen tykkää kyseisestä genrestä, yks harvoista viime vuoden peleistä joka viihdytti ensimmäisestä minuutista viimeiseen asti täysillä.
 
Joo saihan siinä, kerran pelannu ton 13 läpi mut siitäkin on jo toisaalta aikaa. Oli se ihan kiva kokemus mut myöskin ekana FF-pelinä se anto vähän vaikeuksia päästä sisälle mekaniikkoihin. Pitänee joskus pelata uusiks PC:llä, vaikka sen porttaus täys kasa ripulia onkin. Kympin sit pelasin ekaa kertaa vasta sit kun se tuli PC:lle ja tykkäsin siitä ihan kohtalaisen paljonkin. Välillä tekis mieli palata sen pariin, sillä onhan siinä sarjan paras taistelumekaniikka mut justiinsa noi pakotetut cutscenet saa pohtimaan ajatusta vielä uudemman kerran ja voin kuvitella sen tilanteen olevan vielä pahempi jos on sen pelin pelannu useampaan otteeseen läpi ja muistaa jo cutscenet puoliks ulkoa. Sen enempää spoilaamatta nii erään loppupelin bossin cutscenea pääs kattelemaan useempaan otteeseen sen zombi-statuksen takia, oli aika ratkiriemukasta ajankäyttöä ja palo kyllä muutama dialoginpalanen siitäkin pysyvästi mieleen.
 
Onhan tossa pääsarja jo pitkälti täysin PC:llä I ja II saa muutenkin nyt vaikka missä ja miten pelattua. Ja joo, onhan seiskalla toi jumalpelin maine ja tuntuuhan se vähän oudolta nykyään, mut sen kyllä ymmärtää kun miettii asiaa siltä kantilta että se on kuitenkin 21 vuotta vanha peli. Tarinankerronta oli aikaansa edellä ja juonessa löytyi käänteitä mitä ei ollu aikasemmin peleissä nähty, ei mikään merkittävä peli ollut FF7 aikasemmin tapattanut yhtäkään pelaajan ohjattavissa olevaa hahmoa.

Polygonilla on aiheeseen liittyvä pitkä "tarina", joka kannattaa ehdottomasti lukea jos aihe kiinnostaa. Siellä on kerrottu aika hyvin pelin kehitysvaiheista ja siitä miten siitä tulikaan niin suosittu kun se on. Erityisesti tuo N64 osa oli tuosta mielenkiintoinen.

Final Fantasy 7: An oral history
 
Yks omasta mielestä aliarvostetuimpia ja tunnelmallisimpia pelejä on Darkest of Days.
Darkest of Days - Wikipedia

Oli komeeta mennä amerikan sisällissodassa ja ensimmäisessä maailmansodassa sekä paeta keskitysleiriltä ja karkuun Vesuviusta. Scifielementit oli vähän blaah, mutta näin historiafanina oli kyllä hienoa päästä "kokemaan" noi tapahtumat.
Tulispa tuolle vielä päivitetty jatko-osa..
 
Jos täytyy sanoa yksi aliarvostetu peli niin se on ehdottomasti tämä:
UnderRail on Steam

Kuvittele Indie-peli joka yhdistää Fallout2, Metron ja pikselöidyt grafiikat ja saat pelin nimeltä Underrail. Pelissä on ihan helvetisti sisältöä ja stoori on mitä mainioin. Pelin ainoa ongelma on hidas kävelynopeus mutta sen saa helposti ratkaistua Cheat Enginellä
 
Jos täytyy sanoa yksi aliarvostetu peli niin se on ehdottomasti tämä:
UnderRail on Steam

Kuvittele Indie-peli joka yhdistää Fallout2, Metron ja pikselöidyt grafiikat ja saat pelin nimeltä Underrail. Pelissä on ihan helvetisti sisältöä ja stoori on mitä mainioin. Pelin ainoa ongelma on hidas kävelynopeus mutta sen saa helposti ratkaistua Cheat Enginellä
Hyvinhän tuo myi ja sai hyviä arvostelua. Myöskin expansion tulossa, ei kovin aliarvostettu imo :cigar2:
 
Itse olen vuodesta 1999 pelannut FF:iä ja kuten monet, niin toki VII:llä aloitin*. I, II, III, IV, V, VI, VII, VIII, IX, X, X-2, XIII, XIII-2 tullut pelattua läpi. Jokaisessa on omat hyvät ja huonet puolensa, melkeinpä IX on ainoa josta on helvetin vaikea löytää mitään huonoa sanottavaa. Hidastempoisuus ehkä ainoa huono asia. Pelillisesti ja juonellisesti täyttä kultaa.

* VII on aivan helvetin yliarvostettu vaikka hyvä peli onkin..

Square Enixille erittäin iso peukku että ovat tuoneet noita kuitenkin PC:lle. Kuvassa ei näy mutta löytyy myös Lightning Returns ja World of Final Fantasy. ;)
Itsekin aloitin seiskasta ja vaikka se räjäyttikin galaksit heti kättelyssä, niin jostain syystä olen eniten tykästynyt kasiin. Onhan siinä varsinkin taistelusysteemissä omat ongelmansa ja taitaa tuo peli olla muutenkin rankattu PS1:n FF:istä alimmas, mutta jokin siinä aikamatkustustarinassa ja maailmassa iskee itselle parhaiten. Samoin ne musiikit. Puhumattakaan niistä kaikenmaailman teorioista, kuten Squall is dead (sivustolla spoilereita). :lol:
 
Keskustelu aliarvostetuista peleistä ja puhutaan sit siitä, et onko joku maailman suosituimman pelisarjan kahesta parhaasta pelistä se toinen itseasiassa parempi ku toinen... :bored:. Varsinaisia hidden gemejä.
 
Keskustelu aliarvostetuista peleistä ja puhutaan sit siitä, et onko joku maailman suosituimman pelisarjan kahesta parhaasta pelistä se toinen itseasiassa parempi ku toinen... :bored:. Varsinaisia hidden gemejä.

Jepulis juuri näin. Rupesin katselemaan, että täähän alkoi hyvin ja mielenkiintoisia pelejä porukka linkkailee. Sit tulikin nämä SE-fanit animuhahmoineen väittelemään FF-pelisarjan runoudesta. Voi Jeesus. :facepalm:
 
Tänne voisi lisätä kaikki tennis pelit.
Niitä tehdään todella vähän suhteessa siihen miten pelattu laji tennis maailmalla on.

Tiistaina tulee Tennis World Tour pleikkarille.
Tämä on totta. Sellanen genre jota ei nykyään taideta paljoa noteerata. On myös muita genrejä joita moni ei pelaa mutta joihin kuuluu hyviä pelejä.
 
Aiheeseen sopiva youtube-playlist: Forgotten Gems - YouTube

Aika tunnettuja nimiä tuolla useimmat on, mutta semmosia joita kuitenkaan ei ihan ensimmäisinä mainita tai ovat saaneet tarpeettoman vähän huomiota. Listalta on kuitenkin selvinnyt mm. NOFL revival project ja sattuipa myös silmään, että Capcom julkaisee ensi vuonna Onimusha: Warlords HD remaken. Toivottavasti tekevät sen jo valmiiksi paremmasta Xbox-versiosta eli Genma Onimushasta. Mielenkiintoinen näkemys myös se, että Onimusha oli käytännössä jo omanlaisensa Dark Souls.

Onimusha 2 pitäisi pelata, mutta en omista PS2 enää ja sillä oli ainakin aikaisemmin ongelmia emulaattorin kanssa - tai sitten en osannut oikeanlaisia säätöjä.
 
Moonstone: A Hard Days Knight


Tässä 27 vuotta vanhassa pelissä on kaikki hyvän pelin ainekset tiiviissä paketissa, ja moninpeli + gorea enemmän kuin missään siihen aikaan. Ihmettelen miksei tätä useammin mainita on kun puhe kaikkien aikojen parhaista peleistä.
 
Aliarvostettuja pelejä on varmasti paljonkin mutta omasta mielestäni Quantum Break olisi ansainnut enemmän arvostusta. Alkujaan PC puolella peli kärsi surkeasta windows kaupan versiosta mutta onneksi on olemassa Steam versio.
 
Moonstone: A Hard Days Knight

Olen vähän pettynyt, etten tutustunut tähän silloin kun olisi ollut ajankohtaista. Kaveri tätä myös suositteli pari vuotta takaperin, ihmetteli miten en ole kuullutkaan. Nykyään näyttää vähän kömpelöltä, jos ei ole aiemmin tutustunut. Kun DOSboxilla jossain vaiheessa yritin kokeilla, mutta kokeilemallani linux-koneella sain pelin lähinnä kaatumaan.

Pelikirjastooni mahtuisi vielä hyviä yhden koneen nelinpelejä. Moonstonesta kiinnostaisi joku modernin koneen versio. Gunman Tales ilmeisesti on ottanut jonkinlaista inspiraatiota.
 
Legend of Grimrock 2

Minusta tuntuu, että Grimrockien tekijöiden Druidstone: The Secret of The Menhir Forest on kokenut hieman samanlaisen aliarvostuksen. Steam 84% positiivisia, 850 arvostelua, viimeaikaisista 79%. Metacriticissä 79/100. Julkaistu 5/2019, ja saanut jo monesti Steamista vitosella.

Olen katsellut tätä useamman kerran, mutta sitten jättänyt ostamatta. Nyt poimin, 8h ja noin puolet tehtävistä suoritettuani en ole katunut lainkaan. Mainio! Kuvalisin tätä Gloomhaven-lautapelin ja Xcomin risteytykseksi. Taktista fantasiaa, jossa hahmolla on vuorollaan 3-4 liikkumapistettä, 1 hyökkäys/suojaus, ja myöhemmin muutamia free-actioneita. Hahmonkehitys suurinpiirtein yhtä niukkaa kuin Gloomhavenissa (uusi taito per taso, sivutehtävien jalokivillä voi päivittää taitoja tai saada niille lisää käyttökertoja) ja tasotkin hyvin samantapaisia (muutama huone, suojele/tapa/sytytä nuotiot/pakene, joskus aikarajalla, joskus ei). Vähän tulee mieleen myös Into the Breach -tyylinen taktikointi kun yksi hahmo voi vaihtaa toisten kanssa paikkoja, toinen voi työntää kuoppiin jne.

Juoni nyt on mitä on, vähän väkisin hauskaa fantasiasoopaa. Arvosteluissa lisäksi valitettu, että liian puzzlemainen, "tasoissa vain yksi ratkaisu", liian vaikea, liian tiukat aikarajat, ei saa tallentaa kesken tason (save and exit löytyy). En allekirjoita näistä mitään. Tasot ovat lyhyitä 15-40min, kesken tallennus olisi vain save-scummaamista. Jos ei ehdi vaihtaa hahmoa tai tekemään erikoisempia, liikkumisen voi peruuttaa undo-napilla. Yhdellä hahmolla on rewind, jolla voi kerran taistelussa pakittaa koko vuoron takaisin. Normaalilla tasojen vaikeus vähän vaihtelee, osa on ihan heittopussia ja toisia on joutunut yrittämään useamman kerran. Alussa taso 2 pistää aika kovilla heti alkuun, mutta helpottaa etenkin jos yrittää jalokiviä keräillä. Aikarajat ovat mielestäni sopivan tiukat, ja koska usein koko kartta on näkyvillä heti aluksi, ei joudu juoksemaan sokeana suoraan vihollisten keskelle.

Onhan tässä juttuja, jota voisin toivoa: parempi juoni ja jotain erilaisia hahmoja/hahmonkehityspolkuja uudelleenpeluuta varten. Mutta ilmankin kehun erinomaiseksi.
 
Viimeksi muokattu:
Mark of The Ninja on yksi omia suosikkeja. Koukuttavaa hiippailua ja hyvä tarina.

"96% of the 11,551 user reviews for this game are positive.", Metacritic 91/100 Must play, parit "Indie game of the year" palkinnot, Destructoid Editor's Choice, IGN Editor's Choice

En ehkä ihan hahmota miten menee kategoriaan aliarvostettu tai hidden gem. :asif: Tähän päälle remasteri ja julkaisu monella eri alustalla.
 
En tiennyt tällaisesta viestiketjusta mutta nyt kun tuli vastaan niin pakko mainita Homefront®: The Revolution, tämä peli kävi kehityksen ajan useamman haasteen läpi joista voi lukea tarkemmin wikipediasta.

Yhteenvetona, erinäisten haasteiden jälkeen pelin kehitti loppuun Dambuster Studios.
Omasta läpipelaamisesta aikaa jo 4v mutta muistan sillon kovasti ihmetelleeni miksi tätä peliä vihataan, on muuten kirjoitushetkellä 5,49€ hintaan ostettavista GreenManGaming.com:sta.
Vahva suositus kaikkien Far Cry, Dying Light, Dead Island, jne FPS-pelien ystäville
 
Driver Parallel Lines (2006)

Useimminten huonoksi GTA-kopioksi haukuttu ja alkuperäisten täysin ajamiseen keskittyvien Driver -pelien varjoon jäänyt. Imo ehdottomasti aliarvostettu (kuten myös Driv3r).

Itse tuosta tykkäsin aikanaan paljon kun oli todella leffamainen fiilis soundtrackeiltaan ja hienoilla rendatuilla cutsceneillä. Pelillisellä sisällöllään ei toki pärjää GTA:lle mutta vastaavia open world -pelejä ei oo koskaan ollut liikaa. Ja jotenkin aidompi sekä uskottavampi juoni tässä oli verrattaen lennokkaisiin GTA:ihin.

Tässä oli myös hieno kun juoni alkoi 70-luvun lopulla ja jatkui myöhemmin sitten 2000-luvulla; musiikit, hahmot, autot, aseet yms ja myös itse New York hiukan muuttui siinä välillä. Onkohan missään muussa avoimen maailman pelissä ollut vastaavaa ominaisuutta?

 
En nyt ihan koko ketjua lukenut, mutta oliko postal jo mainittu? Vähän erilainen peli.
 
En tiedä onko jo ketjussa mutta DOOM ja varsinkin moninpeli on todella jees ja hauskaa. Nopeatempoista ja makeen näköstä B-)
 
En tiedä onko jo ketjussa mutta DOOM ja varsinkin moninpeli on todella jees ja hauskaa. Nopeatempoista ja makeen näköstä B-)
Ei kyllä DOOM tämän ketjun kriteerejä täytä, Steamissa Doomilla 'Overwhelmingly Positive' arvostelut ja Metacritic tosi hyvät arvostelut myös, ei ole siis mitenkään aliarvostettu.
Aika tunnettu peli myös eli ei mikään "hidden gem".

Toisaalta esim Sleeping Dogs on jäänbyt aivan liian vähälle arvostukselle, kuten Titanfall 2.
 
Ei kyllä DOOM tämän ketjun kriteerejä täytä, Steamissa Doomilla 'Overwhelmingly Positive' arvostelut ja Metacritic tosi hyvät arvostelut myös, ei ole siis mitenkään aliarvostettu.
Aika tunnettu peli myös eli ei mikään "hidden gem".

Toisaalta esim Sleeping Dogs on jäänbyt aivan liian vähälle arvostukselle, kuten Titanfall 2.
Oho olin siinä luulossa ettei jengi siitä moninpelistä dikkaa. Myönnän virheeni meni vähän ketjun aiheen ohi tosiaan..
 
Minäkin tykkäsin tästä, aikoinaan pelasin X360:llä läpi ja sitten ostin steamiin DE version ja sekin tullut pelattua läpi, ei pahaa sanottavaa.

Tämähän alunperin kuului samaan sarjaan kuin True Crime Streets of L.A/Ny mutta kun Activision ei ollut tarpeeksi tyytyväinen peliin(piti olla parempi kuin GTA) niin lopetti kehityksen mutta onneksi Square enix osti sen ja nähtiin peli sitten.
Edit:
"Sleeping Dogs' difficult and prolonged development began in 2008. The game was announced in 2009 as part of the True Crime series but was canceled by Activision Blizzard in 2011, as a result of the project's delays and budget issues. Six months later, Square Enix bought the publishing rights and renamed the game Sleeping Dogs, without the True Crime license "


Itse aikoinaan pidin kovasti myös tuosta Streets of LA pelistä ja erityisesti soundtrackista, NY sitten oli jo heikko teknisesti ja eikä paljoa jäänyt mieleeni.

 
Viimeksi muokattu:
Hyvin henkilökohtaisia nämä, mutta heitetään Deathtrap - Van Helsing. Tuli Liven ilmaispelinä joskus, peli yhdistelee tower defenceä diabloon sangen onnistuneesti. Erittäin hyvä ajanvietepeli, vaikka ei mikään elämän mullistaja. Toisaalta, kombo oli pirun toimiva omaan makuun. Pelaaja valitsee kolmesta hahmosta omansa pelin alussa, ja sitten kenttä kerrallaan eteenpäin. Pelaaja pääsee kentälle ensin, ja saa alustavaa tietoa mitä monstereita on tulossa ja mistä suunnasta. Tiedon perusteella viritellään sitten ansoja monstereiden päänmenoksi tower defence tyyliin. Sitten tulee se juju; pelin oma mauste on siinä, että kun monsterit alkavat vyöryä kentälle, niin perinteisen tower defence sivusta seisojan sijaan pelaajaa itse on teurastamassa diablo tyyliin monstereita kanssa, ja niistä saaduilla pisteillä taas voi livenä parannella tai lisätä erilaisia ansoja taistelun keskellä. Hemmetin toimiva setti. Kenttien välissä on kevyttä roolipeliä, eli eri ansojen tehoa ja pelaajan omia kykyjä voi kehittää.

Jossain arvostelussa ihmeteltiin, että miksi ihmeessä tällaisia pelejä ei ole enemmän. Samaa mietin minä. Kyseisen pelin kohdalla myynti on luonnollinen selitys, muuten tästä olisi jo seitsemän lisäosaa eikä asiasta tarvitsisi tässä ketjussa keskustella... mielelläni siltin vastaavia pelaisin.
 
En nyt ihan koko ketjua lukenut, mutta oliko postal jo mainittu? Vähän erilainen peli.


Joko tuossa pääsee etenemään sen työkkärin jälkeen? Jokun hostelli, jossa painat pöytäkelloa ja seuraa sarjakuvamainen dialogia, jonka jälkeen peli päättyi.

Kolmonen oli hirveää kuraa, mutta tässä oli potenttiaalia parempaan. Lähemmäs kakkosen tunnelmaa, kuin kolmosen modern warfare-putkijuoksua huonolla grafiikalla höystettynä.
 
Joskus vuosituhannen alussa tuli paljon pelattua tusinapelejä mitä sai kaverilta kräkättyinä ennen Steamia tai vastaavia.
Parhaiten jääny mieleen tämä:


Sitten oli toinen missä oli mm. ihmissusia joilta piti laittaa aina lanttu poikki ja lopussa oli joku suuri mustekala joka piti lontoota hanskoissa ja lonkerot oli Big Benin ympärillä. En nyt taas saa päähäni sen pelin nimee. SIinä oli kaikkia mytologisia olioita.

E: Legendary oli toi toinen!
 
Viimeksi muokattu:
Joko tuossa pääsee etenemään sen työkkärin jälkeen? Jokun hostelli, jossa painat pöytäkelloa ja seuraa sarjakuvamainen dialogia, jonka jälkeen peli päättyi.

Kolmonen oli hirveää kuraa, mutta tässä oli potenttiaalia parempaan. Lähemmäs kakkosen tunnelmaa, kuin kolmosen modern warfare-putkijuoksua huonolla grafiikalla höystettynä.
En itseasiassa oo pelannut juonta juurikaan eteenpäin kun menee aina ihan häröilyksi.
 
Joskus vuosituhannen alussa tuli paljon pelattua tusinapelejä mitä sai kaverilta kräkättyinä ennen Steamia tai vastaavia.
Parhaiten jääny mieleen tämä:


Sitten oli toinen missä oli mm. ihmissusia joilta piti laittaa aina lanttu poikki ja lopussa oli joku suuri mustekala joka piti lontoota hanskoissa ja lonkerot oli Big Benin ympärillä. En nyt taas saa päähäni sen pelin nimee. SIinä oli kaikkia mytologisia olioita.

Mistä tuon you are empty:n saisi? Kiinnostas.
 
Oon unohtanut tänne mainostaa Kalimbaa (PC, Xbox One).

Oma henkilökohtainen lemppari puzzletasohyppelyksi. Mainio yksinpeli, mainio kaksinpeli, hyvät DLC-tasot. Saanut ihan hyviä arvosteluja, mutta ei tätä kukaan tunne. Steamissakin vain ~350 arvostelua, josta voi päätellä ettei myyntimäärät ole kovin suuria. Joskus Games Done Quick -speedruneissa oli hieno, kun devilsquirrel pelasi kaksinpelitaso läpi yksin.



Kalimba on Steam (steampowered.com)
 
Viimeksi muokattu:
Templum De Malum (PC, Steam)

Templum de Malum on Steam (steampowered.com)

Huimat 5 arviota, joista yksi oli sitä toisella foorumilla suositelleelta nettitutulta. Jos on nuoruudessa pelannut Shadowgate tai vastaavia fist person point'n clickejä, niin tästäpä oikein moderni ja hyvä pikkupeli siihen nälkään. Kestoa oli sellaiset nelisen tunti.
 
Enthusia Professional Racing - PS2 2005




Todellinen otsikon peli, varmaan kun Gran Turismo 4:n varjoon jäänyt. Tässä silti paremmat fysiikat, realistiset automaattivaihteistot, automallin mukaan olevat luistonestot yms.

Harmi kun tälle ei koskaan tullut seuraajaa.
 
Viimeksi muokattu:
Ketju oli toisaalla linkattu.

Mielestäni The Talos Principle (sekä II) on aika aliarvostettu siinä mielessä, että vaikka se on universaalisti erittäin hyväksi kehuttu, tuntuu ettei moni tiedä siitä mitään. Ykkönen julkaistiin 10 vuotta sitten, kakkonen vuosi sitten. Tuon kakkosen ketju täällä on alle sivun pituinen. Tuo pelin vähäinen huomioarvo tuntuu vähän oudolta. Peli ei kuitenkaan ole pieni indie-julkaisu. Genre eli pulmapelit varmaan ei ole erityisen suosittu, mutta peli on niin hyvä että on ihme miten vähän siitä on mainintoja.

Muistan kuinka vuonna pieru pelasin tuon pelin demoa, nyt tuo tuli mieleen ja olen aina välillä tuota varsinaista peliä pelannut. Pulmat ovat hyvin stimuloivia, välillä varsin haastavia mutta niitä voi jonkin verran skipata tehden muita, joten ei ole ollut liian suurta houkutusta googlettaa ratkaisua. Se on tehty helpoksi koska jokaisella pienellä pulmalla on oma nimi.

On toi "sarja" siis jossain määrin tunnettu, mutta pelin erinomaisuuten nähden mielestäni niin vähän puhuttu. Onneksi se nyt tuli mieleen, se demohan jota aikoinaan pelasin sisälsi vain 5-10 tehtävää ja ei ollenkaan kuvastanut miten monipuolisia ja mielenkiintoisia noi pulmat ovat. Ja siten koko peli.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 282
Viestejä
4 507 833
Jäsenet
74 348
Uusin jäsen
Jalkaväkimiina

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom