Ajotavat ja liikennesäännöt

[pulatunnus]

Kuka tuntee historiaa, onko nopeusrajoitus joskus päättynyt siihen, että ajetaan ohi risteyksen? Vai mistä tämä käsittämättömän sitkeässä istuva virheellinen "tieto" kumpuaa? Tuttavapiirissä on esiintynyt hämmästyttävän monta, jopa ammatikseen autolla ajavaa, jotka uskovat nopeusrajoituksen päättyvän mikäli tullaan risteykseen vaikka jatketaan ajamista edelleen sillä samalla tiellä.

Esimerkiksi maantiellä rajoitusmerkkejä on usein sijoitettu risteyksien jälkeen, tehdäänkö tästä sitten (virheellinen) päätelmä, että jos ei merkkiä olekaan niin nopeusrajoitus varmaankin päättyi? Vai mikä ihme tähän ajatteluun on ihmiset ajanut?

Historiasta tiedä, jos miettii aikaa ennen yleisrajoitusta. Mutta tuollaisia käsityksiä, ja tainnut näilläkin palstoilla nähty. Osa noin ajattelevista ovat vähän valikoivia, toeuttavas sitä vain ylöspäin.


Mutta kuten totesit, jotain lokiikkaa, jos tiellä ei ole yleisrajoitus (80 tai taajaman), niin sen risteyksen jälkeen on se tikkarri tielle tulleita varten. Mutta ei sen mahdollinen puute rajoitusta muuta.

 

[BongisKhan]

Enempi tätä on ilmennyt taajamassa kun esimerkiksi tulee tuttujen kanssa puhetta jostain tietyöstä jossa kaupungin (vai maan) tavan mukaisesti on jätetty työmaan alennettu rajoitus nostamatta takaisin normaaliin työmaan jälkeen. Yllättävän moni on todennut, että siinähän on se ja se risteys että siihenhän se loppuu.

Joo no nuo nyt on tosiaan iänikuinen riesa Suomessa, että suunnilleen puoli vuotta ennen kuin tietyötä on edes aloitettu, käydään varuilta tiputtamassa nopeusrajoitus kahteenkymppiin, sitten askarrellaan paskarellaan sitä tienpätkää 2-3 vuotta per sata metriä, sitten jätetään varuiksi ensi vuosikymmenen puolelle se kahdenkympin rajoitus vielä sen valmistumisen tietyön jälkeenkin.

Ymmärrän siis turhautumisen, mutta en usko että poliisi on ihan yhtä ymmärtäväinen, kun pitäähän sitä donitsirahastoa nyt saada lihotettua.

 

[Meisseli]

Joo no nuo nyt on tosiaan iänikuinen riesa Suomessa, että suunnilleen puoli vuotta ennen kuin tietyötä on edes aloitettu, käydään varuilta tiputtamassa nopeusrajoitus kahteenkymppiin, sitten askarrellaan paskarellaan sitä tienpätkää 2-3 vuotta per sata metriä, sitten jätetään varuiksi ensi vuosikymmenen puolelle se kahdenkympin rajoitus vielä sen valmistumisen tietyön jälkeenkin.

On noitakin mutta tarkoitin tässä työmaan päättymisellä sitä, että työmaa kattaa esimerkiksi 200 metrin pätkän mutta tämän jälkeen ei ole mitään uutta nopeusrajoitusmerkkiä vaan seuraavat 5 kilometriä pitäisi pykälien mukaan ajaa sitä samaa alennettua nopeutta eikä normaalisti tiellä vallitsevaa 50km/h taajamanopeutta.

Ehkä ne merkkien asettelijatkin kuvittelevat sen alennetun rajoituksen päättyvän seuraavaan risteykseen joten turhahan sitä on erikseen nostaa?

 

[Tony The Beat]

Aihetta sivuten. Nyt siellä Lahdenväylällä on siinä yhden siltatyömaan kohdalla poistunut ne sillan alapuolella olevat telineetkin, mutta edelleen on 80:n lätkät. Voitte vain kuvitella kuinka paljon niitä noudatetaan, kun sillä osuudella ei näy merkkiäkään työmaasta

 

[Dunlop]

Aihetta sivuten. Nyt siellä Lahdenväylällä on siinä yhden siltatyömaan kohdalla poistunut ne sillan alapuolella olevat telineetkin, mutta edelleen on 80:n lätkät. Voitte vain kuvitella kuinka paljon niitä noudatetaan, kun sillä osuudella ei näy merkkiäkään työmaasta

Kehä kolmosella huomasin, että 50 lätkät, joo kaistamerkit puuttuu, mutta kukaan ei siinä aja 50km/h.

Toinen kohta tuli myös vastaan satasen alueella, missä ei puuttunut edes kaistamerkkejä tms, 100m matkalle oli 50km/h rajoitus ja mitään työtä ei tehty.

 

[pulatunnus]

Toinen kohta tuli myös vastaan satasen alueella, missä ei puuttunut edes kaistamerkkejä tms, 100m matkalle oli 50km/h rajoitus ja mitään työtä ei tehty.

Siis siellä oli työmaa kesken, mutta et havainnut näkyvää työntekoa? Vai tarkoitatko että kohde ei näyttä lainkaa muusta eroavalta, lukuun ottamatta 50km/h tikkareita. Jos jälkimmäinen niin siinä voisi auttaa joka info kilpi mikä vähän taustottaisi syytä alenentetulle rajoitukselle.

 

[Tommy Goldfish]

Kuka tuntee historiaa, onko nopeusrajoitus joskus päättynyt siihen, että ajetaan ohi risteyksen? Vai mistä tämä käsittämättömän sitkeässä istuva virheellinen "tieto" kumpuaa? Tuttavapiirissä on esiintynyt hämmästyttävän monta, jopa ammatikseen autolla ajavaa, jotka uskovat nopeusrajoituksen päättyvän mikäli tullaan risteykseen vaikka jatketaan ajamista edelleen sillä samalla tiellä.

Esimerkiksi maantiellä rajoitusmerkkejä on usein sijoitettu risteyksien jälkeen, tehdäänkö tästä sitten (virheellinen) päätelmä, että jos ei merkkiä olekaan niin nopeusrajoitus varmaankin päättyi? Vai mikä ihme tähän ajatteluun on ihmiset ajanut?

Jos se tiekohtainen rajoitus poikkeaa taajama/taajaman ulkopuolisesta rajoituksesta niin se pitäisi olla aina uudestaan isompien risteysten jälkeen toistettuna, ei siis koske pihatieristeyksiä jne. Mutta TLL laki sanoo ettei se rajoitus pääty ilman kyseiseltä tieltä pois kääntymistä(ml liikenneympyrään ajaminen) tai uutta rajoitusta muuttavaa merkkiä.

Monesti vaan ne merkit jää puuttumaan varsinkin tietöiden yhteydessä, kun niitä asettaa sinne joku raksapete.

Tämä sitten johtaa jänniin tilanteisiin, missä samaa tietä ajavilla on eri rajoitus voimassa riippuen reitistä. Useiden kaupunkien keskustoihin löytyy reitti missä ei ohiteta taajama alkaa merkkiä.

En ole kaivanut mitään oikeuden ennakkopäätöksiä mahdollisista tilanteista missä joku on toiminut merkkien mukaan ja saanut silti sakot.

 

[Disfear]

Välillä olen jotain vastaavaa miettinyt esimerkiksi tuolla Keilaniemen alueella, kun mennään Kuusisaarentielle kohti Helsinkiä. Siellä on lyhyt pätkä rajoitettu neljäänkymppiin, mutta yllättävän usein koko tie painellaan sillä samalla rajoituksella läpi.

 

[tonttuj]

Nopeusrajoitus on nykyään voimassa siihen asti, kunnes asetettu rajoitus kumotaan tai tulee uusi nopeusrajoituksen omaava merkki.

 

[renee]

Jos se tiekohtainen rajoitus poikkeaa taajama/taajaman ulkopuolisesta rajoituksesta niin se pitäisi olla aina uudestaan isompien risteysten jälkeen toistettuna, ei siis koske pihatieristeyksiä jne. Mutta TLL laki sanoo ettei se rajoitus pääty ilman kyseiseltä tieltä pois kääntymistä(ml liikenneympyrään ajaminen) tai uutta rajoitusta muuttavaa merkkiä.

Monesti vaan ne merkit jää puuttumaan varsinkin tietöiden yhteydessä, kun niitä asettaa sinne joku raksapete.

Tämä sitten johtaa jänniin tilanteisiin, missä samaa tietä ajavilla on eri rajoitus voimassa riippuen reitistä. Useiden kaupunkien keskustoihin löytyy reitti missä ei ohiteta taajama alkaa merkkiä.

En ole kaivanut mitään oikeuden ennakkopäätöksiä mahdollisista tilanteista missä joku on toiminut merkkien mukaan ja saanut silti sakot.

Lähtökohta on se, että kuljettaja on velvollinen selvittämään nopeusrajoituksen. Meillähän on paljon pikkuteitä, metsäautoteitä jne., joilta liitytään isolle tielle eikä näiden risteysten jälkeen ole nopeusrajoitusmerkkejä, vaikka nopeusrajoitus ei tietenkään aina ole yleisrajoitus 80 km/h. Tai menet autovuokraamoon ja vuokraat auton, niin etpä voi tietää, onko esim. aluerajoitus voimassa, kun et ole paikalle autolla edes tullut.

Lähtökohta on siis se, että kuljettaja on velvollinen olemaan tietoinen nopeusrajoituksesta. Jos kuitenkin kuljettajalla on uskottava tarina, niin ylitys voidaan jättää tuomitsematta. Se uskottavuus tarkoittaa luultavasti oikeasti uskottavaa tarinaa eikä mitään näsäviisastelua.

 

[timppeli]

Käsittääkseni nopeusrajoitus on nykyisin voimassa 20 metriä ennen seuraavaa kameratolppaa.

 

[Kaama]

Nopeusrajoitus on nykyään voimassa siihen asti, kunnes asetettu rajoitus kumotaan tai tulee uusi nopeusrajoituksen omaava merkki.

Nopeusrajoitus (pyöreä merkki) on edelleen voimassa vain kyseisellä tiellä. Muutenhan ei tarvittaisi aluerajoitusmerkkejä.

Esimerkiksi länsinaapurissa homma menee kuten sanot.

 

[Kaama]

Joo no nuo nyt on tosiaan iänikuinen riesa Suomessa, että suunnilleen puoli vuotta ennen kuin tietyötä on edes aloitettu, käydään varuilta tiputtamassa nopeusrajoitus kahteenkymppiin, sitten askarrellaan paskarellaan sitä tienpätkää 2-3 vuotta per sata metriä, sitten jätetään varuiksi ensi vuosikymmenen puolelle se kahdenkympin rajoitus vielä sen valmistumisen tietyön jälkeenkin.

Ymmärrän siis turhautumisen, mutta en usko että poliisi on ihan yhtä ymmärtäväinen, kun pitäähän sitä donitsirahastoa nyt saada lihotettua.

Tässä on laitettu 40:n alueelle vähän lisää vauhtia, ettei kaistaviivan puuttumista huomattaisi.

 

[whoami]

En kyllä ole ikinä tavannut ketään, kuka kuvittelisi jotain noin typerää.

Jos se on noin typerää, niin sano toki selvästi koska "kyseinen tie" loppuu? Loppuuko se, jos tien nimi vaihtuu? Entä jos tulet risteykseen, jatkuuko kyseinen tie kaikkiin suuntiin? Jos ei, niin mihin suuntaan?

Asiaan liittyen, oletushan on, että tien käyttäjän pitää tietää rajoitus, vaikka sitä ei joka kulmassa merkitä, mutta mistä se pitäisi selvittää. Katselin huvikseni Väyläviraston tiekarttaa ja siellä oli esim. Helsingissä väärä nopeus merkitty moneen kohtaan.

 

[pulatunnus]

Jos se on noin typerää, niin sano toki selvästi koska "kyseinen tie" loppuu? Loppuuko se, jos tien nimi vaihtuu? Entä jos tulet risteykseen, jatkuuko kyseinen tie kaikkiin suuntiin? Jos ei, niin mihin suuntaan?

Ylesesti kadun/tien nimi vaihtuu usein varsinkin pidemmillä teillä. Ja usein se on risteyksessä aika selkeää mihin se tie jatkuu, jos ei ole, niin sitten valitaan se alempi vaihtoehto. Ja jos se tien rajoitus poikkeaa yleisrajoituksesta niin se tikkerri yleensä löytyy sen risteyksen jälkeen, sinne kääntyviä varten.

Mutta jos joku tasa-arvonen Y risteys, jossa kaikkiin suuntiin eri tien/kadun nimet, niin voi se fiilis mihin suuntaa tie jatkua riippua vahvasti tulosuunnasta, ja jatkuuko se edes. Tästä varmaan jollain esittää enemmän tai vähemmän faktaa.

Mutta asiayhteydessä ei nyt tainnut olla kyse mistään epäselvistä kohteista, vaan ihan selkeistä.

Asiaan liittyen, oletushan on, että tien käyttäjän pitää tietää rajoitus, vaikka sitä ei joka kulmassa merkitä, mutta mistä se pitäisi selvittää. Katselin huvikseni Väyläviraston tiekarttaa ja siellä oli esim. Helsingissä väärä nopeus merkitty moneen kohtaan.

Erikoistapauksia löytyy missä vieras ei tiedä ja voi arvioida väärin, taajamanulkopuoellla joku tietyökohta kolmen kympin rajoitus missä jonkin risteyksen jälkeen puuttuu tikkarit kääntyvälle, niin voi ehkä arvioida viiskymppiä jos siellä ei työtä tehdä ja näyttää olevan muuten hyvää väylää mennä yksinään.

Ne mitä tarinoita kuullut nopeusvalvonnasta ja lappun on saanut kouraan niin niissä vahvasti ollut se että kuljetta tiesi tai olisi pitänyt tietää. Jos ei ihan aiheeseen liittyen, niin käräjillä on joissain tapauksissa kuski voittanut jos merkkiä ei ole ollut näkyvissä/luettavissa. ja muut tekijät kuskin puolella.

 

[jonesky12345]

Jos se on noin typerää, niin sano toki selvästi koska "kyseinen tie" loppuu? Loppuuko se, jos tien nimi vaihtuu? Entä jos tulet risteykseen, jatkuuko kyseinen tie kaikkiin suuntiin? Jos ei, niin mihin suuntaan?

Asiaan liittyen, oletushan on, että tien käyttäjän pitää tietää rajoitus, vaikka sitä ei joka kulmassa merkitä, mutta mistä se pitäisi selvittää. Katselin huvikseni Väyläviraston tiekarttaa ja siellä oli esim. Helsingissä väärä nopeus merkitty moneen kohtaan.

Käytännössä jokaisen isomman tien risteyksen yhteydessä on päivitetyt nopeusrajoitusmerkit, joten tollasta näsäviisastelua on turha harrastaa. Voit tieliikennelaista tarkistaa asian, mutta samalla tiellä nyt tarkoitetaan samaa tietä. Jos sulla on joku paikka, missä on epäselvä risteys missä vaikkapa se sun tie kääntyy oikealle 90 astetta ja vasemmalle käännytään sitten toiselle tielle ja siellä ei rajoitusmerkkiä ole, niin sitten vaan jatkat samalla rajoituksella.

 

[jonesky12345]

Kertokaas mulle kanssakeskustelijat, että miten tulkitsisitte linkatun risteyksen. Kyseessä Alberganesplanadin ja Leppävaarankadun risteys, kun Alberganesplanadilta käännytään vasemmalle. Linkki vie toivottavasti oikein street viewiin. Tuossa on vasemmalle kääntyville nuolivalo ja risteysalueella käännytään suojatien yli. Suojatien edessä kääntyvät kohtaavat nämä oikealta vasemmalle suoraan Leppävaarankatua ajavien valot, jotka tulkitsisin toisto-opastimiksi tuossa risteyksessä. Ne palavat kuitenkin aina punaisena (kuten olettaa saattaa) käännyttäessä ja valtaosa autoista pysähtyy niihin valoihin risteysalueelle kunnes suoraan ajavien valot muuttuvat vihreiksi. Jalankulkijoilla palaa punainen kuten olettaa saattaa nuolivalolla kääntyvien tapauksessa.

Tuossa siis osa tai valtaosa tulkitsee valojen koskevan myös kääntyviä. Muuten näin voisi ajatella olevankin, mutta jos tarkastelupiste säilytetään siinä alberganesplanadilla niin vasemmalta leppävaarankatua tulevilla ei ole koko risteysalueelle muita valoja kuin nuo suojatietä edeltävät, joka tukisi ajatusta siitä, että nuo suojatien valot ovat ne vasemman puolen risteysalueen rajaavat valot eikä tuota suojatietä ole erikseen valotettu omille "suoraan" ajavien valoille.

Hämmentävä paikka, kun kuitenkin käännöksestä on muutama kymmenen metriä tuohon suojatiehen, mutta mielestäni tuo ei poikkea mitenkään normaalista risteyksestä missä olisi suojatie. Etäisyydet vaan ovat hieman normaalitilanteesta poikkeavat.

Street View · Google Maps

Tutki paikkaa immersiivisemmin Google Mapsissa.

www.google.fi

 

[Zigh]

Kertokaas mulle kanssakeskustelijat, että miten tulkitsisitte linkatun risteyksen. Kyseessä Alberganesplanadin ja Leppävaarankadun risteys, kun Alberganesplanadilta käännytään vasemmalle. Linkki vie toivottavasti oikein street viewiin. Tuossa on vasemmalle kääntyville nuolivalo ja risteysalueella käännytään suojatien yli. Suojatien edessä kääntyvät kohtaavat nämä oikealta vasemmalle suoraan Leppävaarankatua ajavien valot, jotka tulkitsisin toisto-opastimiksi tuossa risteyksessä. Ne palavat kuitenkin aina punaisena (kuten olettaa saattaa) käännyttäessä ja valtaosa autoista pysähtyy niihin valoihin risteysalueelle kunnes suoraan ajavien valot muuttuvat vihreiksi. Jalankulkijoilla palaa punainen kuten olettaa saattaa nuolivalolla kääntyvien tapauksessa.

Tuossa siis osa tai valtaosa tulkitsee valojen koskevan myös kääntyviä. Muuten näin voisi ajatella olevankin, mutta jos tarkastelupiste säilytetään siinä alberganesplanadilla niin vasemmalta leppävaarankatua tulevilla ei ole koko risteysalueelle muita valoja kuin nuo suojatietä edeltävät, joka tukisi ajatusta siitä, että nuo suojatien valot ovat ne vasemman puolen risteysalueen rajaavat valot eikä tuota suojatietä ole erikseen valotettu omille "suoraan" ajavien valoille.

Hämmentävä paikka, kun kuitenkin käännöksestä on muutama kymmenen metriä tuohon suojatiehen, mutta mielestäni tuo ei poikkea mitenkään normaalista risteyksestä missä olisi suojatie. Etäisyydet vaan ovat hieman normaalitilanteesta poikkeavat.

Street View · Google Maps

Tutki paikkaa immersiivisemmin Google Mapsissa.

www.google.fi

Kyllä ne koskee kääntyviä. Ovat erillisvalot. Tästä oli ihan jossain lehdessäkin juttua.

e. Ruuhkainen sumppuristeys hämmentää ja pelottaa osaa autoilijoista Espoossa – Länsiväylä selvitti, miten siinä pitää ajaa

 

[jonesky12345]

Kyllä ne koskee kääntyviä. Ovat erillisvalot. Tästä oli ihan jossain lehdessäkin juttua.

e. Ruuhkainen sumppuristeys hämmentää ja pelottaa osaa autoilijoista Espoossa – Länsiväylä selvitti, miten siinä pitää ajaa

Katos vaan. Ite oon ajanut tuosta kyllä sillä nuolivalon vihreällä ja varmistanut vaan, että jalankulkijoilla palaa punainen. Tuo uutisjuttu on siitä hämmentävä että A) se suojatien valo ei koskaan rytmity niin, että siinä palaisi vihreä silloin kun vasemmalle saa kääntyä nuolivalolla ja B) se suoraan ajavien "toisto-opastin" tai tässä tapauksessa erillinen valo ei myöskään koskaan pala vihreänä kun käännytään eli siinä joudutaan aina pysähtymään risteykseen.

En keksi miksei tuo voisi toimia normaalin risteyksen säännöin. Tuossa kuitenkin oikealle kääntyvät saavat ensin vihreän valon kun jalankulkijoilla palaa vihreä ja vasemmalle kääntyvät saavat vasta sitten vihreän kun jalankulkijoille vaihtuu valo punaiseksi.

 

[pulatunnus]

Kertokaas mulle kanssakeskustelijat, että miten tulkitsisitte linkatun risteyksen. Kyseessä Alberganesplanadin ja Leppävaarankadun risteys, kun Alberganesplanadilta käännytään vasemmalle. Linkki vie toivottavasti oikein street viewiin. Tuossa on vasemmalle kääntyville nuolivalo ja risteysalueella käännytään suojatien yli. Suojatien edessä kääntyvät kohtaavat nämä oikealta vasemmalle suoraan Leppävaarankatua ajavien valot, jotka tulkitsisin toisto-opastimiksi tuossa risteyksessä. Ne palavat kuitenkin aina punaisena (kuten olettaa saattaa) käännyttäessä ja valtaosa autoista pysähtyy niihin valoihin risteysalueelle kunnes suoraan ajavien valot muuttuvat vihreiksi. Jalankulkijoilla palaa punainen kuten olettaa saattaa nuolivalolla kääntyvien tapauksessa.

Tuossa siis osa tai valtaosa tulkitsee valojen koskevan myös kääntyviä. Muuten näin voisi ajatella olevankin, mutta jos tarkastelupiste säilytetään siinä alberganesplanadilla niin vasemmalta leppävaarankatua tulevilla ei ole koko risteysalueelle muita valoja kuin nuo suojatietä edeltävät, joka tukisi ajatusta siitä, että nuo suojatien valot ovat ne vasemman puolen risteysalueen rajaavat valot eikä tuota suojatietä ole erikseen valotettu omille "suoraan" ajavien valoille.

Hämmentävä paikka, kun kuitenkin käännöksestä on muutama kymmenen metriä tuohon suojatiehen, mutta mielestäni tuo ei poikkea mitenkään normaalista risteyksestä missä olisi suojatie. Etäisyydet vaan ovat hieman normaalitilanteesta poikkeavat.

Street View · Google Maps

Tutki paikkaa immersiivisemmin Google Mapsissa.

www.google.fi

Edit:
Väliin tullut postaus ja linkki artikkeliin, ovat ihan omat valot, jotka koskee kaikkia.

Ehkä paikka vaatisi vähän pientä selkeyttämistä.





Eli kuvakaappauksesta vasemmalta tullaan ja käännytän tuohon oikealla missä nyt vihreät valot.
Tuolta vastakkaisesta suunnasta kun katso (missä valkoinen auton keula) niin ajatus ilmeisesti se että koko alue samaa risteystä, eli sillä lokiikalla ajetaan kääntyvien vihreillä. Sitä tukee myös se että muissa kohdissa on se valkonen viiva, mutta ei tuossa pohditussa kohtaa.



Ylä kuva, eli tällä viivalla punaiset, sitten perään tuossa keskellä olevassa tolpassa, niin ilman noita viivoja tulee vahvasti mieleen että suojatiellä ihan omat valot. parikymmentä metriä tuota keskikoroketta, eli siihen mahtuu, bussi tai muutama henilöauto.


Suunnittelun ajatuksesta saa ehkä jotain vihiä seuraamalla suojatien valoja, jos niissä vihreet, samaan aikaan kun vasemmalta tulijoille vihreä nulivalo ja tuossa suojatien edessa kuvaajan suuntaan punaiset. Jos niissä aina punaiset, niin ehkä ajatus että ei koske kääntyviä.

Jossain muuallakkin törmännyt vähän samantapaisiin valoihin joissa epäselvää onko ne "lisävalot" (*, vai ihan erilliset omat valot. ajatus sitten vaihdellut.

Jos ajatus se että kääntyvät tuosta voi ajaa, niin oma vaaransa on se että osa kevyenliikenteen liikkujista seuraa ajoradan valoja, eikä omiaan, eli lähtevät ylittään jos autoille punainen.

 

[petepeluri]

Ei ole omaa kuvitelmaa kun tuntuu etteivät nuo osaa ajaa. Helsingissä 40% liikennerikkomuksia tekevistä on ulkomaalaistaustaisia.

Ulkomaalaistaustaisten osuus liikennerikoksista nousi tässä kaupungissa – poliisi kertoo syyt

Poliisi pyrkii parantamaan nykyistä tilannetta esimerkiksi monikielisellä viestinnällä.

www.is.fi

 

[renee]

Kyllä ne koskee kääntyviä. Ovat erillisvalot. Tästä oli ihan jossain lehdessäkin juttua.

e. Ruuhkainen sumppuristeys hämmentää ja pelottaa osaa autoilijoista Espoossa – Länsiväylä selvitti, miten siinä pitää ajaa

Se pihvi on toi jutussakin mainittu pääopastin, eli sitä ei saa ohittaa ja siitä myös tunnistaa, että ne on omat valot tolle suojatielle. Eli koska tossa suojatien edessä on liikennevalotolppa oikealla puolella ennen suojatietä, niin se on pääopastin. Jep jep, onhan se tavallaan sekavaa (koska pitää olla tietoinen asiasta ja seurata liikennettä hyvin tarkasti), mutta tavallaan myös yksiselitteistä, koska pääopastinta et saa ohittaa, jos se palaa punaisena ja pääopastimen sijoittelulle on tarkat määritelmät.

 

[Sonic Empire]

Tuo kohta on myös jäätävä sumppu ruuhka-aikaan, kun porukka ajaa risteyksen täyteen Leppävaarankadulla. Tuosta tulee ajeltua kolme kertaa viikossa kun haen tytärtä Säterinportista tanssitreeneistä ja tarvitsee käydä Sellossa kaupassa.

Nykyään tuleekin tosin useasti ajettua pieni lenkki Säterinniityn kautta, kun Säterinkatukin on taas auki.

 

[pulatunnus]

Se pihvi on toi jutussakin mainittu pääopastin, eli sitä ei saa ohittaa ja siitä myös tunnistaa, että ne on omat valot tolle suojatielle. Eli koska tossa suojatien edessä on liikennevalotolppa oikealla puolella ennen suojatietä, niin se on pääopastin. Jep jep, onhan se tavallaan sekavaa (koska pitää olla tietoinen asiasta ja seurata liikennettä hyvin tarkasti), mutta tavallaan myös yksiselitteistä.

Eli oikealla olevasta tolppasta tunnistaa pää opastimen. ylhäällä vasemmalla olevat voivat olla toistoja.

Onko käsitystä miksi siinä ei ole viivaa.

 

[renee]

Eli oikealla olevasta tolppasta tunnistaa pää opastimen. ylhäällä vasemmalla olevat voivat olla toistoja.

Onko käsitystä miksi siinä ei ole viivaa.

Pääopastin on se oikealla puolella oleva liikennevalotolppa, se voi myös olla kaistan yläpuolella. Jotta asia olisi mahdollisimman yksinkertaista (heh), niin pääopastin voi olla myös vasemmalla puolella, jos kaista on vasemmalle kääntyvä (ts. nuolivalotolppa). Eli tavallaanhan tossa ensin vasemmalle kääntyvä ylittää yhden pääopastimen (nuolivalotolppa), mut sitten tuleekin eteen toinen pääopastin melkein heti, niin se voi hämätä. Myönnän, että paskaa liikennesuunnittelua, eli liian lyhyt matka liikennevalojen välillä.

 

[pulatunnus]

Pääopastin on se oikealla puolella oleva liikennevalotolppa, se voi myös olla kaistan yläpuolella. Jotta asia olisi mahdollisimman yksinkertaista (heh), niin pääopastin voi olla myös vasemmalla puolella, jos kaista on vasemmalle kääntyvä (ts. nuolivalotolppa). Eli tavallaanhan tossa ensin vasemmalle kääntyvä ylittää yhden pääopastimen (nuolivalotolppa), mut sitten tuleekin eteen toinen pääopastin melkein heti, niin se voi hämätä. Myönnän, että paskaa liikennesuunnittelua, eli liian lyhyt matka liikennevalojen välillä.

Nosta katumaalaukseista, niin miksi tuossa suojatieristeyksen valoissa ei ole viivaa (vai onko nykyään) se tekisi puhtaan maan aikaan siitä paljon selkeämmän.

Tuossa hämää kun toisella puolella katua on valkoinen viiva , pää opastin mutta seuraavassa risteyksessä ei olekkaan pääopastinta.

 

[renee]

Nosta katumaalaukseista, niin miksi tuossa suojatieristeyksen valoissa ei ole viivaa (vai onko nykyään) se tekisi puhtaan maan aikaan siitä paljon selkeämmän.

Tuossa hämää kun toisella puolella katua on valkoinen viiva , pää opastin mutta seuraavassa risteyksessä ei olekkaan pääopastinta.

En ole just nyt ajanut tosta, mutta selkeyttäisihän se valkoinen viiva asiaa huomattavasti. Ei varmaan ole ihan ajateltu asiaa alunperin loppuun asti, eli ehkä mietitty, ettei tämä olisi oma valo-ohjattu suojatie, vaan samaa isoa risteystä, mutta sitten tehty täyskäännös. Tosiaan jos toiseen suuntaan ajaa, niin silloin se on yhtä risteystä, eli pääopastin on ennen suojatietä eikä ennen risteystä ole toista pääopastinta.

Tossa kohtaa on vielä hauskasti seuraava valo-ohjaamaton suojatie melkein heti ton valo-ohjatun jälkeen, muutama kymmenen metriä ;p Oikea liikennesuunnittelun helmi toi katu. Ja toi on vilkas katu, Selloon lappaa porukkaa, työpaikkoja paljon, tiheä asutus...

 

[axxu]

Nosta katumaalaukseista, niin miksi tuossa suojatieristeyksen valoissa ei ole viivaa (vai onko nykyään) se tekisi puhtaan maan aikaan siitä paljon selkeämmän.

Tuossa hämää kun toisella puolella katua on valkoinen viiva , pää opastin mutta seuraavassa risteyksessä ei olekkaan pääopastinta.

Veikkaus että tulee tästä lain pykälästä (boldattu kohta):

44 §Poikkisuuntaisen tiemerkinnän käyttö​

Tieliikennelain liitteessä 4.2 säädettyä poikkisuuntaista tiemerkintää käytetään seuraavasti:

L1 Pysäytysviiva.

Liikennemerkin B6 yhteydessä pysäytysviivaa käytetään aina, milloin se teknisesti on mahdollista. Rautatien tasoristeyksessä pysäytysviiva sijoitetaan liikennemerkin B6 kohdalle ja muualla siten, että sen taakse pysähtyneestä ajoneuvosta on mahdollisimman hyvä näkemä risteävälle tielle.
Liikennevaloin ohjatussa risteyksessä pysäytysviiva merkitään pääopastimen kohdalle tai enintään 10 metriä ennen sitä. Milloin pysäytysviiva sijoitetaan ennen suojatietä, tulee pysäytysviivan ja suojatien välin mahdollisuuksien mukaan olla vähintään 5 metriä. Polkupyöräliikennettä koskeva pysäytysviiva voidaan merkitä lähemmäksi suojatietä.

Tarkoittako tuo että viivan saa jättää pois jos väli on alle 5 metriä? En tiedä.

Tässä risteys myös josta puuttuu pysäytysviiva ja pääopastin aivan suojatiessä kiinni:

Street View · Google Maps

Tutki paikkaa immersiivisemmin Google Mapsissa.

maps.app.goo.gl

 

[jonesky12345]

Se pihvi on toi jutussakin mainittu pääopastin, eli sitä ei saa ohittaa ja siitä myös tunnistaa, että ne on omat valot tolle suojatielle. Eli koska tossa suojatien edessä on liikennevalotolppa oikealla puolella ennen suojatietä, niin se on pääopastin. Jep jep, onhan se tavallaan sekavaa (koska pitää olla tietoinen asiasta ja seurata liikennettä hyvin tarkasti), mutta tavallaan myös yksiselitteistä, koska pääopastinta et saa ohittaa, jos se palaa punaisena ja pääopastimen sijoittelulle on tarkat määritelmät.

Tuossa olis joku logiikka mikäli tossa olis jalankulkijoilla vihreä valo mitä toi punanen valo suojaisi, mutta kun tossa on täysin normaalin risteyksen valokierto ylimääräsellä pääopastimella vaikka länärin artikkeli sanois mitä niin tuo ei vaan toimi.

En ole just nyt ajanut tosta, mutta selkeyttäisihän se valkoinen viiva asiaa huomattavasti. Ei varmaan ole ihan ajateltu asiaa alunperin loppuun asti, eli ehkä mietitty, ettei tämä olisi oma valo-ohjattu suojatie, vaan samaa isoa risteystä, mutta sitten tehty täyskäännös. Tosiaan jos toiseen suuntaan ajaa, niin silloin se on yhtä risteystä, eli pääopastin on ennen suojatietä eikä ennen risteystä ole toista pääopastinta.

Tossa kohtaa on vielä hauskasti seuraava valo-ohjaamaton suojatie melkein heti ton valo-ohjatun jälkeen, muutama kymmenen metriä ;p Oikea liikennesuunnittelun helmi toi katu. Ja toi on vilkas katu, Selloon lappaa porukkaa, työpaikkoja paljon, tiheä asutus...

Joo, se tuossa hämää, ettei Leppävaarankatua toiseen suuntaan ajavilla ole risteykseen mitään valoja...

 

[pulatunnus]

Veikkaus että tulee tästä lain pykälästä (boldattu kohta):

Tarkoittako tuo että viivan saa jättää pois jos väli on alle 5 metriä? En tiedä.

Tässä risteys myös josta puuttuu pysäytysviiva ja pääopastin aivan suojatiessä kiinni:

Street View · Google Maps

Tutki paikkaa immersiivisemmin Google Mapsissa.

maps.app.goo.gl

Yhdelle kaistalla laitettu viiva, kahdesta muusta puuttuu. Viivallinen eroaa että on kolmio. Mutta viivoja monessa paikkaa ilman kolmiotakaan.

Toki maksaahan se viivan suunnittelu, maalaminen ja ylläpitäminen.

 

[renee]

Tuossa olis joku logiikka mikäli tossa olis jalankulkijoilla vihreä valo mitä toi punanen valo suojaisi, mutta kun tossa on täysin normaalin risteyksen valokierto ylimääräsellä pääopastimella vaikka länärin artikkeli sanois mitä niin tuo ei vaan toimi.

Joo, se tuossa hämää, ettei Leppävaarankatua toiseen suuntaan ajavilla ole risteykseen mitään valoja...

Pääopastimia ei käytetä toistamaan valoja, eli jos on pääopastin, niin se on oma pääopastin eikä toista jotain aiemmin ollutta pääopastinta.

Ne toisto-opastimet on siellä vasemmalla puolella (paitsi näyttäs löytyvän sellainen spesiaalikeissi, että yksikaistaisessa valo-ohjauksessa toisto-opastin voi olla myös oikealla puolella, mutta sen pitää olla ennen risteystä, eli risteävän tien jälkeen sen pitää sit olla aina vasemmalla).

Tai niin no et sä siitä tainnut eri mieltä ollakaan. Toi nyt vaan on todella huonoa liikennesuunnittelua toi Leppävaarankatu.

Mietin sitä, että toisesta suunnasta tultaessa tilanne on oikeasti hämärämpi. Eli mistä tiedän, että ne ennen suojatietä olevat valot ovat koko risteyksen valot? Pääopastin on ennen suojatietä oikealla ja sen toisto-opastin suojatien jälkeen vasemmalla, mutta ennen risteystä. Siellä on risteävällä tiellä kolmio joo, et autot ei tuu kylkeen, mut ratikkaa pitäs silti väistää, jos liikennevalot eivät kata koko risteystä. Niinpä, itse en tiedä (tai no tavallaan tiedän, koska tunnen ton paikan, eli tiedän sen olevan valo-ohjattu risteys, joten se on kaikista suunnista valo-ohjattu ja viimeisin pääopastin oli just ennen suojatietä, joten sen mukaan on mentävä). Varsinkin kun toiseen suuntaan suojatie on erikseen valotettu...

 

[jonesky12345]

Pääopastimia ei käytetä toistamaan valoja, eli jos on pääopastin, niin se on oma pääopastin eikä toista jotain aiemmin ollutta pääopastinta.

Ne toisto-opastimet on siellä vasemmalla puolella (paitsi näyttäs löytyvän sellainen spesiaalikeissi, että yksikaistaisessa valo-ohjauksessa toisto-opastin voi olla myös oikealla puolella, mutta sen pitää olla ennen risteystä, eli risteävän tien jälkeen sen pitää sit olla aina vasemmalla).

Tai niin no et sä siitä tainnut eri mieltä ollakaan. Toi nyt vaan on todella huonoa liikennesuunnittelua toi Leppävaarankatu.

Mietin sitä, että toisesta suunnasta tultaessa tilanne on oikeasti hämärämpi. Eli mistä tiedän, että ne ennen suojatietä olevat valot ovat koko risteyksen valot? Pääopastin on ennen suojatietä oikealla ja sen toisto-opastin suojatien jälkeen vasemmalla, mutta ennen risteystä. Siellä on risteävällä tiellä kolmio joo, et autot ei tuu kylkeen, mut ratikkaa pitäs silti väistää, jos liikennevalot eivät kata koko risteystä. Niinpä, itse en tiedä (tai no tavallaan tiedän, koska tunnen ton paikan, eli tiedän sen olevan valo-ohjattu risteys, joten se on kaikista suunnista valo-ohjattu ja viimeisin pääopastin oli just ennen suojatietä, joten sen mukaan on mentävä). Varsinkin kun toiseen suuntaan suojatie on erikseen valotettu...

Joo, sehän tuosta tekee tulkinnallisesti vaikean, jos erikseen ei noita pää ja toisto-opastinten sijoitteluja muista, että jos katsoo vaan sitä toista suuntaa, niin siinä ei tosiaan ole mitään opastimia sinne risteykseen vaan pelkästään suojatielle ja ainakin sillä logiikalla mitä tuossa itse on valoja seurannut niin niistä kääntyessä suojatien eteen olevista pääopastimista huolimatta se risteys noudattaa aivan normaalia liikennevalologiikkaa eli kääntyessä vasemmalle on suojatiellä punainen valo, kuten olettaa saattaa.

Tuossahan on liikennesuunnitelullisesti sellanen tilanne, että käytännössä mikään muu spesiaalivaihtoehto noilla uusilla suojatien valoilla ei onnistu paitsi sen suojatien vihreiden pidentäminen sen kustannuksella, että risteys ajetaan hetkellisesti jostain suunnasta tukkoon. Nykyisellään valorytmi menee niin, että leppävaarankadulta vasemmalle alberganesplanadille kääntyvien valojen jälkeen kumpikin suoraan menevä suunta saa ajaa samaan aikaan ja oikealle kääntyvät väistävät alberganesplanadin ylittäviä suojatiellä / pyörätienjatkeella. Tämän jälkeen alberganesplanadilta oikealle kääntyvien valo vaihtuu vihreäksi ja samalla päästään leppävaarankadun yli suojatietä. Kun suojatien vihreät loppuu, pääsee alberganesplanadilta kääntymään vasemmalle ja törmää punaisiin valoihin kunnes suoraan menevien valot syttyvät taas leppävaarankadulla eli tuossa voitaisiin käytännössä halutessaan päästää jalankulkijoita vielä pitkitetysti yli, mutta siinä tulee omat riskinsä tollasen poikkeuspaikan kanssa, kun kaikki ei tuossa osaa navigoida.

 

[renee]

Joo, sehän tuosta tekee tulkinnallisesti vaikean, jos erikseen ei noita pää ja toisto-opastinten sijoitteluja muista, että jos katsoo vaan sitä toista suuntaa, niin siinä ei tosiaan ole mitään opastimia sinne risteykseen vaan pelkästään suojatielle ja ainakin sillä logiikalla mitä tuossa itse on valoja seurannut niin niistä kääntyessä suojatien eteen olevista pääopastimista huolimatta se risteys noudattaa aivan normaalia liikennevalologiikkaa eli kääntyessä vasemmalle on suojatiellä punainen valo, kuten olettaa saattaa.

Tuossahan on liikennesuunnitelullisesti sellanen tilanne, että käytännössä mikään muu spesiaalivaihtoehto noilla uusilla suojatien valoilla ei onnistu paitsi sen suojatien vihreiden pidentäminen sen kustannuksella, että risteys ajetaan hetkellisesti jostain suunnasta tukkoon. Nykyisellään valorytmi menee niin, että leppävaarankadulta vasemmalle alberganesplanadille kääntyvien valojen jälkeen kumpikin suoraan menevä suunta saa ajaa samaan aikaan ja oikealle kääntyvät väistävät alberganesplanadin ylittäviä suojatiellä / pyörätienjatkeella. Tämän jälkeen alberganesplanadilta oikealle kääntyvien valo vaihtuu vihreäksi ja samalla päästään leppävaarankadun yli suojatietä. Kun suojatien vihreät loppuu, pääsee alberganesplanadilta kääntymään vasemmalle ja törmää punaisiin valoihin kunnes suoraan menevien valot syttyvät taas leppävaarankadulla eli tuossa voitaisiin käytännössä halutessaan päästää jalankulkijoita vielä pitkitetysti yli, mutta siinä tulee omat riskinsä tollasen poikkeuspaikan kanssa, kun kaikki ei tuossa osaa navigoida.

Jees, eli se on alunperin suunniteltu niin, että toi olis yhtä risteystä, mut töppästy tollanen pääopastin syystä x ennen suojatietä. Sit siinä tulee tilanteita, kun jotkut kääntyvät pysähtyvät punaisiin ja jotkut taas eivät. Mitään syytä pysähtyä ei siis olisi, eli toi suojatie on aina punaisella, kun tuolta esplanadilta käännytään vasemmalle nuolivaloilla, jos oikein ymmärsin (ja on riittävän kauan punaisella sen jälkeen, kun kääntyvien valo vaihtuu punaiseksi)? No joo, kandeis tosiaan tehdä jotain tolle. Muutenki toi on joskus jouluruuhkan aikaan kiva paikka ilman outouksiakin.

 

[axxu]

Jees, eli se on alunperin suunniteltu niin, että toi olis yhtä risteystä, mut töppästy tollanen pääopastin syystä x ennen suojatietä. Sit siinä tulee tilanteita, kun jotkut kääntyvät pysähtyvät punaisiin ja jotkut taas eivät. Mitään syytä pysähtyä ei siis olisi, eli toi suojatie on aina punaisella, kun tuolta esplanadilta käännytään vasemmalle nuolivaloilla, jos oikein ymmärsin (ja on riittävän kauan punaisella sen jälkeen, kun kääntyvien valo vaihtuu punaiseksi)? No joo, kandeis tosiaan tehdä jotain tolle. Muutenki toi on joskus jouluruuhkan aikaan kiva paikka ilman outouksiakin.

Nuo tolpissa olevat pienet toisto-opastimet viittaa siihen että ihan suunniteltu juttu koska ne sijoitetaan aina pääopastimen tai samalla linjalla olevan toisto-opastimen tolppaan.

11 §Toisto-opastimen sijoitus​

Toisto-opastin sijoitetaan ajoneuvon kulkusuuntaan nähden vastakkaiselle puolelle kuin pääopastin tai ajoradan yläpuolelle. Yksiajokaistaisen tulosuunnan toisto-opastin voidaan kuitenkin sijoittaa samalle puolelle kuin pääopastin. Pieni toisto-opastin sijoitetaan aina pääopastimen tai samalla tien poikkilinjalla olevan toisto-opastimen pylvääseen.

Yhtenäisenä risteyksenä nuo molemmat valotolpat saisi poistaa koska ei tuo vasemmalla pidemmällä oleva toisto-opastin toisi mitään lisäarvoa.

 

[asentaja1]

Ei ole omaa kuvitelmaa kun tuntuu etteivät nuo osaa ajaa. Helsingissä 40% liikennerikkomuksia tekevistä on ulkomaalaistaustaisia.

Ulkomaalaistaustaisten osuus liikennerikoksista nousi tässä kaupungissa – poliisi kertoo syyt

Poliisi pyrkii parantamaan nykyistä tilannetta esimerkiksi monikielisellä viestinnällä.

www.is.fi

Ja tähän kuin vielä yhdistetään mm osaamattomien tulkkaushuijaukset Autokoulu | Tulkkausvilppi on yleistyvä trendi autokoulussa
ja ulkomaisten "ajokorttien" suoravaihto suomalaiseen ajolupaan Maahanmuuttaja voi saada Suomessa ajokortin, vaikka ei osaa ajaa autoa – Liikenneopettaja: "Järkyttävää"
Hyvä tästä vielä tulee

 

[pulatunnus]

Täällä varmaan liikennesääntöjä seuraavia ym.


Mikä ärsyttää ketjussa pohdintaa liikennesäännöistä, onko ajokaistojen ylläolevat opasteet pakottavia vai ei. jos ajoradalla ei ole tiemaalauksia jotka pakottaisi ajamaan risteyksestä sitä kaistaa tiettyyn suuntaan.

Allalainaus linkki tätä postatessa vikaa viestiin aiheesta.

Eli ymmärsinkö oikein, tarkoittaa liikennemerkejä, liikennevaloja, lisäkilpiä, opasteita jne. Eli niiden määrätysten, kieltojen, ym lisäksi muitakin.



Onko se myös "liikenteenohjauslaite" ? siis pitää ajaa sinne vai ei ?





Mutta opetettu että jos opaste , esim tuollainen neliö nuoli vasemmalle, niin se ei kiellä U-käännöstä.

Siis tässä nyt haluan faktaa, uskottavaa selkeää lähdettä, kun perustelut on ristiriidassa aiempien opetusten kanssa.


Paljon kohteita joissa kaksikaistaa suuntaansa ja molempia kaistoja pitkin ajetaan suoraan, ja jos tie kapanee risteyksen jälkeen, niin oikea kaista jatkuu, vasen väistää. Toki paikallinen ajotapa voi olla mitä sattuu.



Kaikki tajuaa mitä suunnittelua ajanut takaa. Ei siitä varmaan kinaan.

Vaan nyt se onko noissa tilanteissa missä oikealla kaistalla ei ole niitä pakottavia nuolia näkyvissä, lainkaan, tai kulunut näkymättömiin, niin onko suoraan ajo silti kielletty ?

Kerrottu että tuossa ajetaan oikeaa kaistaa suoraan, ja osa kirjoittajista ajaa ilmeisesti viikottain, ja siinä kolisee viikottain. Niin sen lisäksi mikä ajatus, niin varmaan heitä kiinnostaa miten se menee pykälien mukaan. Ei ota turhaan maksumiehen roolia, tai jos toinen inttää vastaan, niin voi lättästä uskottavat faktat pöytään.


Jos itse syyllinen, maksajan roolissa, niin sitten voi heittää koe palloa toiselle, jos vaikka ottaisi kopin. Toinen voi toki myöhemmin perääntyä tai vakuutusyhtiö voi puuttua tilanteeseen.

Juu, se on selvää että keskikaistaa pitkin saa ajaa suoraan, ja siitä ei saa kääntyä.

Edit

Siitä ilmeisesti kaikki samaa mieltä että jos siinä kaistalla on tiemaalaukset, mikä keskikaistalla on se suoran ajo nuoli, niin se on pakottava.


Toistan että en tässä väitä että oikeaa kaistaa saa ajaa suoraan, en tiedä saako, mutta haluan tietää miten se on tilanteessa missä siinä tienpinnassa ei ole niitä nuolia, ja on vain opasteet.

Sitten jos se on kiellettyä, niin jos kuitenkin ajaa, niin onko rankaistavaa, ja kumpaa kaistaa ajanut on väistämis velvollinen. (Siksi että nämä eivät aina mene käsikädessä, on siis tilanteita missä pitää väistää sääntöjen vasteisesti ajannutta)

Lisätään pari lainausta tuolta ketjusta, missä vähän kuvia.

Ei se oikeakaista Googlen kuvien mukaan lopu, jos ovat ajantasalla.
Sama ilmakuvassa.

Sama viivoin

Eli eikö tuossa sininen väistä? Miksi mustan pitäisi väistää. Eihän se tuolloin aja sulkuviivojen yli.
Lisäksi jos musta ei vilkuta, niin silloin sen oletetaan menevän suoraan, ei mitään yllättävää.

Jos musta vaihtaa kaistaa sulkuviivan kohdalla, niin se toki väärin.

En nyt väitä faktana, mutta en nyt keksi mitä tekee väärin. Ja oletan että alunperin ajatus ollut se että oikealla kaistalla pakollinen kääntyminen oikealle.

Eli kesksutelua tuosta mustasta ajoreitistä.

En mä tiedä miten tuon merkin nähtyään voisi luulla, että oikeanpuoleinen kaista jatkuu suoraan. Siitähän tässä juuri on kysymys, että monelle tulee tuossa kohtaa paniikki ja kiilataan sinne vasemmalle että päästäisiin jatkamaan suoraan.
Kuva muutaman kuukauden takaa.

Ja siis ennen risteystä on ylläolevan viestin kuvan mukaiset opasteet, ja siitä ei keskustella että mikä niiden ajatus, tarkoitus on.

Tää nyt on tätä sääntönörtteilyä, joka kuuluisi ehkä siihen toiseen ketjuun...

Noissa opastusmerkeissä ei itsessään ole mitään noudatettavaa, ne vain auttavat suunnistamaan. Mutta koska opastenuolet kaistojen päällä pitää asettaa vastaamaan määräysmerkkejä/tiemerkintöjä, ne ovat käytännössä määräysmerkkejä.

Mutu: Koska tämä on niin yleisesti käytetty merkintätapa, ei voi perustella muita ryhmittymisiä, vaikka tiemerkintä puuttuu. Kuskin pitää ymmärtää tiemerkinnän kuluneen pois tms.

Yllä yksi ihan maalikollekkin lookinen perustelu. Jota käyttäisin jos tuollaisessa keskikaistaa ajaisin , oikeaa suoraan ajaneen, kylkeen.

 

[axxu]

Täällä varmaan liikennesääntöjä seuraavia ym.


Mikä ärsyttää ketjussa pohdintaa liikennesäännöistä, onko ajokaistojen ylläolevat opasteet pakottavia vai ei. jos ajoradalla ei ole tiemaalauksia jotka pakottaisi ajamaan risteyksestä sitä kaistaa tiettyyn suuntaan.

Allalainaus linkki tätä postatessa vikaa viestiin aiheesta.




Lisätään pari lainausta tuolta ketjusta, missä vähän kuvia.



Eli kesksutelua tuosta mustasta ajoreitistä.




Ja siis ennen risteystä on ylläolevan viestin kuvan mukaiset opasteet, ja siitä ei keskustella että mikä niiden ajatus, tarkoitus on.



Yllä yksi ihan maalikollekkin lookinen perustelu. Jota käyttäisin jos tuollaisessa keskikaistaa ajaisin , oikeaa suoraan ajaneen, kylkeen.

Tuossa vielä lakipykälät ajokaistan yläpuolisista viitoista. Boldattu kohta mun mielestä aika selkeästi sanoo että ovat pakottavia.

F10 Ajokaistan yläpuolinen viitta

F11 Ajokaistan yläpuolinen viitta

F12 Ajokaistan yläpuolinen erkanemisviitta

Merkit F10–F12. Merkillä osoitetaan liikennesuunta, jolle ajokaista on tarkoitettu, ja tarvittaessa useammat tällaiset ajokaistat ja liikennesuunnat. Väreihin sovelletaan, mitä merkeistä F1–F3 säädetään.

F10 ja F11 Ajokaistan yläpuolinen viitta.

Mikäli ajoradassa on käytetty tiemerkintää M1, tulee merkissä käytettävän nuolikuvion vastata tiemerkintää ajokaistakohtaisesti. Merkillä ei saa osoittaa tieliikennelain yleisistä säännöksistä poikkeavaa ryhmittymistä, ellei sitä ole osoitettu tiemerkinnällä M1.

 

[pulatunnus]

Tuossa vielä lakipykälät ajokaistan yläpuolisista viitoista. Boldattu kohta mun mielestä aika selkeästi sanoo että ovat pakottavia.

Merkit F10–F12. Merkillä osoitetaan liikennesuunta, jolle ajokaista on tarkoitettu, ja tarvittaessa useammat tällaiset ajokaistat ja liikennesuunnat. Väreihin sovelletaan, mitä merkeistä F1–F3 säädetään.

En juristitermejä osaa, mutta pakottavien merkintöjen kohdalla mainitaan selkeästi "mihin suuntaa saa risteyksestä poistua" "pakollinen ajosuunta" "ajoneuvolle sallittu suunta" .

Kyllä esimerkin kohteessa oikeaa kaistaa saa ajaa vaikka Hyvinkäälle.

Miksi juuri tässä tapauksessa nuo merkit pakottaisi, kun tähän asti opetettu että ne ei pakota. Perinteinen keskustelu ollut se U-käännös, missä laajasti todettu että opasteet ei sitä kiellä, ei edes nuolivalo (jos yleinen pyöreä vihreää)

 

[Kaama]

Tuossa vielä lakipykälät ajokaistan yläpuolisista viitoista. Boldattu kohta mun mielestä aika selkeästi sanoo että ovat pakottavia.

Samaan tapaan on esimerkiksi busseille "tarkoitettuja" reittejä (F50 Tietylle ajoneuvolle tarkoitettu reitti), mutta siinä saa muutkin ajaa. Pakottavat merkit olisivat bussikaistamerkki, joka on sääntömerkki ja pakollinen ajosuunta, joka on määräysmerkki.

Merkit F10–F12. Merkillä osoitetaan liikennesuunta, jolle ajokaista on tarkoitettu, ja tarvittaessa useammat tällaiset ajokaistat ja liikennesuunnat. Väreihin sovelletaan, mitä merkeistä F1–F3 säädetään.

81 §​

Opastusmerkki​

Tienkäyttäjän opastusta ja suunnistusta varten käytetään opastusmerkkejä.

 

[pulatunnus]

Samaan tapaan on esimerkiksi busseille "tarkoitettuja" reittejä (F50 Tietylle ajoneuvolle tarkoitettu reitti), mutta siinä saa muutkin ajaa. Pakottavat merkit olisivat bussikaistamerkki, joka on sääntömerkki ja pakollinen ajosuunta, joka on määräysmerkki.

Yksi alkuperinen kysymys,kuka väistää jos molempia kaistoja pitkin ajetaan suoraan.

Normaalisti jos ei opasteita, niin oikeallakaistalla suoraa ajavan kaista jatkuu, ja keskikaistaa olevan kaista päättyisi siinä kohtaa kun paikka käy ahtaaksi.

Tuolla toisessa ketjussa oli sellainen ajatus että oikea kaista päättyy johonkin, eli oikeaa kaistaa-ajava väistäisi. Mutta miksi kaista päättyisi, opesteet mainittiin, mutta ei ihan selkeästi selvinnyt miksi se kaista päättyisi .

 

[axxu]

Samaan tapaan on esimerkiksi busseille "tarkoitettuja" reittejä (F50 Tietylle ajoneuvolle tarkoitettu reitti), mutta siinä saa muutkin ajaa. Pakottavat merkit olisivat bussikaistamerkki, joka on sääntömerkki ja pakollinen ajosuunta, joka on määräysmerkki.

Joo näinhän se taitaa olla. Olisihan tuo liikennemerkeissäkin iso säästö jos opasteet olisivat pakottavia koska monessa paikkaa on nuo pakottavat merkit lisäksi.

Tuohon toiseen pykälään viitaten "Merkillä ei saa osoittaa tieliikennelain yleisistä säännöksistä poikkeavaa ryhmittymistä, ellei sitä ole osoitettu tiemerkinnällä M1." niin tulkitaanko tämä käänteisesti niin että koska opasteessa on poikkeava merkintä -> nuoli on tiessä vaikka se olisi kulunut tai lumen peitossa? Vai käsitelläänkö sitä silloin virheellisesti merkittynä opasteena.

Esim tämä risteys, jos nuolet ovat lumen peitossa niin saako keskeltä/oikealta käytännössä ajaa suoraan ja vasemmalta ei saisi?

Onhan nämä aika teoreettisia ihmettelyjä koska idea miten noissa on suunniteltu ajaa on lähes kaikille selvä. Sääntönörtteily kuitenkin kivaa välillä

 

[pulatunnus]

Tuohon toiseen pykälään viitaten "Merkillä ei saa osoittaa tieliikennelain yleisistä säännöksistä poikkeavaa ryhmittymistä, ellei sitä ole osoitettu tiemerkinnällä M1." niin tulkitaanko tämä käänteisesti niin että koska opasteessa on poikkeava merkintä -> nuoli on tiessä vaikka se olisi kulunut tai lumen peitossa? Vai käsitelläänkö sitä silloin virheellisesti merkittynä opasteena.

Esim tämä risteys, jos nuolet ovat lumen peitossa niin saako keskeltä/oikealta käytännössä ajaa suoraan ja vasemmalta ei saisi?

Kuskin pitäisi voida luottaa siihen että keskikaistalta saa kääntyä oikealle, eli silloin ei tee virhettä, jos oikealla joku ajaa ilman vilkkua niin muut olettaa että se ajaa suoraan, oikealle vilkuttavasta ei voi olla varma. Onhan nuo vähän pahoja keslläkin.


Jos kevyenliikenteen väylälle laitetaa nuolet kertomaan ajosuunnista, niin mielestäni tuolalisiin paikkoihin pitäisi laittaa ne sinitaustaiset ympyrät kertomaan sallituista suunnista.

 

[morkit]

Täällä varmaan liikennesääntöjä seuraavia ym.


Mikä ärsyttää ketjussa pohdintaa liikennesäännöistä, onko ajokaistojen ylläolevat opasteet pakottavia vai ei. jos ajoradalla ei ole tiemaalauksia jotka pakottaisi ajamaan risteyksestä sitä kaistaa tiettyyn suuntaan.

Allalainaus linkki tätä postatessa vikaa viestiin aiheesta.




Lisätään pari lainausta tuolta ketjusta, missä vähän kuvia.



Eli kesksutelua tuosta mustasta ajoreitistä.




Ja siis ennen risteystä on ylläolevan viestin kuvan mukaiset opasteet, ja siitä ei keskustella että mikä niiden ajatus, tarkoitus on.



Yllä yksi ihan maalikollekkin lookinen perustelu. Jota käyttäisin jos tuollaisessa keskikaistaa ajaisin , oikeaa suoraan ajaneen, kylkeen.

Tuossahan menee vain yksi kaista risteyksen yli suoraan ja tieliikennelain kohta

35 §Ajoneuvon siirtäminen sivusuunnassa​

Ajoneuvolla saa lähteä liikkeelle tien reunasta, vaihtaa ajokaistaa tai muuten siirtyä sivusuunnassa vain, jos se ei vaaranna turvallisuutta eikä haittaa tarpeettomasti muuta liikennettä.

kieltää kaistan vaihdon, mikäli siitä aiheutuu haittaa. Eli tuossa ei voi ajaa mustan viivan mukaisesti, mikäli kuka tahansa sattuu ajamaan sinisen viivan mukaisesti.

 

[pulatunnus]

Tuossahan menee vain yksi kaista risteyksen yli suoraan ja tieliikennelain kohta

Miten perustelet sen ? Ja kumpi se mielestäsi on ? Edit sininen viiva.

kieltää kaistan vaihdon, mikäli siitä aiheutuu haittaa. Eli tuossa ei voi ajaa mustan viivan mukaisesti, mikäli kuka tahansa sattuu ajamaan sinisen viivan mukaisesti.

Tämä lähti siitä että siellä ajetaan, ja se ei ole kielletty. Tie kapenee yksikaistaiseksi risteyksen jälkeen

(Siis tässä vaiheessa keskustelua päästy siihen tulkintaan että kuvan tilanteessa oikealla kaistalla saa ajaa suoraan ja saa kääntyä oikealle, ja keskeltä saa ajaa vain suoraan)

 

[asentaja1]

Yksi alkuperinen kysymys,kuka väistää jos molempia kaistoja pitkin ajetaan suoraan.

Oikeaa kaistaa ei edes ole olemassa tuon risteyksen jälkeen.

 

[pulatunnus]

Oikeaa kaistaa ei edes ole olemassa tuon risteyksen jälkeen.

Tie kapanee yksikaisteiseksi, mutta miksi mielestäsi yksikaistaisella tiellä ei olisi oikeaa kaistaa?

 

[Jaamäävai]

Oikeaa kaistaa ei edes ole olemassa tuon risteyksen jälkeen.

Tieliikennelaki sanoo, että on ajettava ajoradan OIKEASSA reunassa. Ja oikea reuna tuossa tekee mutkan ja se toinen päättyy.

 

[pulatunnus]

Ärsyttää ketjusta lisää kovasti sääntö ajotapa suuntaista keskustelua.

Tuo Tommyn esimerkki sen sijaan on tollanen missä leveä tie jatkuu leveänä risteyksen jälkeen eli ei kuvaa tilannetta mitä haettiin.

Tämä

Siinä näkyy selkeästi että kapene, mahtuu vain yksi auto. (edit, siis se pysäköintiruutu kaventaa ajoradan)
Ja tuo oli muutenkin hyvä esimerkki, kun vähän peruutetaan, eli tuo auto ajoi yli vasenta kaistaa

Jos siinä olisi toinen oikeaa kaistaa ajanut rinnalla suoraan, niin olisi tullut ahdasta.

Siinä vielä taaempana tilanne missä oikealla kaistalla este

Esteen kohdalla selvä juttu, eli oikealla kaistalla kuvan kohdalla väistettä vasemmalla kaistalla olevaa, ja vilkutettava ajoissa jne.

Edit, onko tämä nyt parempi ketju kuin tuo ärsyttää ketju. Toki näistä tilanteista voi tulla ärsyttäviä kohtaamisia.

 

[Harb]

Pulatunnuksen esimerkkiin hyvänä jatkona on aikaisemminkin keskusteltu ajoradan yksipuolinen kaventaminen, joka liikennemerkkien ja kohtaamismahdollisuuden puuttuessa omiaan aiheuttamaan epämääräisiä tulkintatilanteita etuajo-oikeudesta.

Tuossahan on se ongelma että jos ajorataa ainoastaan kavennetaan niin ajoradalle ei synny estettä, joten kavennuksen puoleisella ajoneuvolla ei ole siihen liittyen väistämisvelvollisuutta.

 

[asentaja1]

Heitän tähän vastaavan esimerkin, sama tilanne (paitsi että kääntyjät on vasemmalle) mutta tässä on paremmin muotoiltu risteysalue luonnollisesti ohjaavalla esteellä, vasemmalle kääntyvien ei tee varmasti hirveän paljon mieli ajaa tuosta suoraan, vaikka aika monen mielestä ilmeisesti se olisi ihan ok, kun nuo kaistaopasteet on ainoastaan ohjeellisia, eikä niitä tarvitse noudattaa ja missään ei erikseen sanota, että nuo vasemmanpuoleiset kaistat ei enää jatku tuosta suoraan eteenpäin.