Historiasta tiedä, jos miettii aikaa ennen yleisrajoitusta. Mutta tuollaisia käsityksiä, ja tainnut näilläkin palstoilla nähty. Osa noin ajattelevista ovat vähän valikoivia, toeuttavas sitä vain ylöspäin.
On noitakin mutta tarkoitin tässä työmaan päättymisellä sitä, että työmaa kattaa esimerkiksi 200 metrin pätkän mutta tämän jälkeen ei ole mitään uutta nopeusrajoitusmerkkiä vaan seuraavat 5 kilometriä pitäisi pykälien mukaan ajaa sitä samaa alennettua nopeutta eikä normaalisti tiellä vallitsevaa 50km/h taajamanopeutta.
Siis siellä oli työmaa kesken, mutta et havainnut näkyvää työntekoa? Vai tarkoitatko että kohde ei näyttä lainkaa muusta eroavalta, lukuun ottamatta 50km/h tikkareita. Jos jälkimmäinen niin siinä voisi auttaa joka info kilpi mikä vähän taustottaisi syytä alenentetulle rajoitukselle.
Jos se tiekohtainen rajoitus poikkeaa taajama/taajaman ulkopuolisesta rajoituksesta niin se pitäisi olla aina uudestaan isompien risteysten jälkeen toistettuna, ei siis koske pihatieristeyksiä jne. Mutta TLL laki sanoo ettei se rajoitus pääty ilman kyseiseltä tieltä pois kääntymistä(ml liikenneympyrään ajaminen) tai uutta rajoitusta muuttavaa merkkiä.
Lähtökohta on se, että kuljettaja on velvollinen selvittämään nopeusrajoituksen. Meillähän on paljon pikkuteitä, metsäautoteitä jne., joilta liitytään isolle tielle eikä näiden risteysten jälkeen ole nopeusrajoitusmerkkejä, vaikka nopeusrajoitus ei tietenkään aina ole yleisrajoitus 80 km/h. Tai menet autovuokraamoon ja vuokraat auton, niin etpä voi tietää, onko esim. aluerajoitus voimassa, kun et ole paikalle autolla edes tullut.
Nopeusrajoitus (pyöreä merkki) on edelleen voimassa vain kyseisellä tiellä. Muutenhan ei tarvittaisi aluerajoitusmerkkejä.
Tässä on laitettu 40:n alueelle vähän lisää vauhtia, ettei kaistaviivan puuttumista huomattaisi.Joo no nuo nyt on tosiaan iänikuinen riesa Suomessa, että suunnilleen puoli vuotta ennen kuin tietyötä on edes aloitettu, käydään varuilta tiputtamassa nopeusrajoitus kahteenkymppiin, sitten askarrellaan paskarellaan sitä tienpätkää 2-3 vuotta per sata metriä, sitten jätetään varuiksi ensi vuosikymmenen puolelle se kahdenkympin rajoitus vielä sen valmistumisen tietyön jälkeenkin.
Ymmärrän siis turhautumisen, mutta en usko että poliisi on ihan yhtä ymmärtäväinen, kun pitäähän sitä donitsirahastoa nyt saada lihotettua.
Jos se on noin typerää, niin sano toki selvästi koska "kyseinen tie" loppuu? Loppuuko se, jos tien nimi vaihtuu? Entä jos tulet risteykseen, jatkuuko kyseinen tie kaikkiin suuntiin? Jos ei, niin mihin suuntaan?
Käytännössä jokaisen isomman tien risteyksen yhteydessä on päivitetyt nopeusrajoitusmerkit, joten tollasta näsäviisastelua on turha harrastaa. Voit tieliikennelaista tarkistaa asian, mutta samalla tiellä nyt tarkoitetaan samaa tietä. Jos sulla on joku paikka, missä on epäselvä risteys missä vaikkapa se sun tie kääntyy oikealle 90 astetta ja vasemmalle käännytään sitten toiselle tielle ja siellä ei rajoitusmerkkiä ole, niin sitten vaan jatkat samalla rajoituksella.
Kyllä ne koskee kääntyviä. Ovat erillisvalot. Tästä oli ihan jossain lehdessäkin juttua.Kertokaas mulle kanssakeskustelijat, että miten tulkitsisitte linkatun risteyksen. Kyseessä Alberganesplanadin ja Leppävaarankadun risteys, kun Alberganesplanadilta käännytään vasemmalle. Linkki vie toivottavasti oikein street viewiin. Tuossa on vasemmalle kääntyville nuolivalo ja risteysalueella käännytään suojatien yli. Suojatien edessä kääntyvät kohtaavat nämä oikealta vasemmalle suoraan Leppävaarankatua ajavien valot, jotka tulkitsisin toisto-opastimiksi tuossa risteyksessä. Ne palavat kuitenkin aina punaisena (kuten olettaa saattaa) käännyttäessä ja valtaosa autoista pysähtyy niihin valoihin risteysalueelle kunnes suoraan ajavien valot muuttuvat vihreiksi. Jalankulkijoilla palaa punainen kuten olettaa saattaa nuolivalolla kääntyvien tapauksessa.
Tuossa siis osa tai valtaosa tulkitsee valojen koskevan myös kääntyviä. Muuten näin voisi ajatella olevankin, mutta jos tarkastelupiste säilytetään siinä alberganesplanadilla niin vasemmalta leppävaarankatua tulevilla ei ole koko risteysalueelle muita valoja kuin nuo suojatietä edeltävät, joka tukisi ajatusta siitä, että nuo suojatien valot ovat ne vasemman puolen risteysalueen rajaavat valot eikä tuota suojatietä ole erikseen valotettu omille "suoraan" ajavien valoille.
Hämmentävä paikka, kun kuitenkin käännöksestä on muutama kymmenen metriä tuohon suojatiehen, mutta mielestäni tuo ei poikkea mitenkään normaalista risteyksestä missä olisi suojatie. Etäisyydet vaan ovat hieman normaalitilanteesta poikkeavat.
Katos vaan. Ite oon ajanut tuosta kyllä sillä nuolivalon vihreällä ja varmistanut vaan, että jalankulkijoilla palaa punainen. Tuo uutisjuttu on siitä hämmentävä että A) se suojatien valo ei koskaan rytmity niin, että siinä palaisi vihreä silloin kun vasemmalle saa kääntyä nuolivalolla ja B) se suoraan ajavien "toisto-opastin" tai tässä tapauksessa erillinen valo ei myöskään koskaan pala vihreänä kun käännytään eli siinä joudutaan aina pysähtymään risteykseen.
Edit:Kertokaas mulle kanssakeskustelijat, että miten tulkitsisitte linkatun risteyksen. Kyseessä Alberganesplanadin ja Leppävaarankadun risteys, kun Alberganesplanadilta käännytään vasemmalle. Linkki vie toivottavasti oikein street viewiin. Tuossa on vasemmalle kääntyville nuolivalo ja risteysalueella käännytään suojatien yli. Suojatien edessä kääntyvät kohtaavat nämä oikealta vasemmalle suoraan Leppävaarankatua ajavien valot, jotka tulkitsisin toisto-opastimiksi tuossa risteyksessä. Ne palavat kuitenkin aina punaisena (kuten olettaa saattaa) käännyttäessä ja valtaosa autoista pysähtyy niihin valoihin risteysalueelle kunnes suoraan ajavien valot muuttuvat vihreiksi. Jalankulkijoilla palaa punainen kuten olettaa saattaa nuolivalolla kääntyvien tapauksessa.
Tuossa siis osa tai valtaosa tulkitsee valojen koskevan myös kääntyviä. Muuten näin voisi ajatella olevankin, mutta jos tarkastelupiste säilytetään siinä alberganesplanadilla niin vasemmalta leppävaarankatua tulevilla ei ole koko risteysalueelle muita valoja kuin nuo suojatietä edeltävät, joka tukisi ajatusta siitä, että nuo suojatien valot ovat ne vasemman puolen risteysalueen rajaavat valot eikä tuota suojatietä ole erikseen valotettu omille "suoraan" ajavien valoille.
Hämmentävä paikka, kun kuitenkin käännöksestä on muutama kymmenen metriä tuohon suojatiehen, mutta mielestäni tuo ei poikkea mitenkään normaalista risteyksestä missä olisi suojatie. Etäisyydet vaan ovat hieman normaalitilanteesta poikkeavat.
www.is.fi
Se pihvi on toi jutussakin mainittu pääopastin, eli sitä ei saa ohittaa ja siitä myös tunnistaa, että ne on omat valot tolle suojatielle. Eli koska tossa suojatien edessä on liikennevalotolppa oikealla puolella ennen suojatietä, niin se on pääopastin. Jep jep, onhan se tavallaan sekavaa (koska pitää olla tietoinen asiasta ja seurata liikennettä hyvin tarkasti), mutta tavallaan myös yksiselitteistä, koska pääopastinta et saa ohittaa, jos se palaa punaisena ja pääopastimen sijoittelulle on tarkat määritelmät.
Pääopastin on se oikealla puolella oleva liikennevalotolppa, se voi myös olla kaistan yläpuolella. Jotta asia olisi mahdollisimman yksinkertaista (heh), niin pääopastin voi olla myös vasemmalla puolella, jos kaista on vasemmalle kääntyvä (ts. nuolivalotolppa). Eli tavallaanhan tossa ensin vasemmalle kääntyvä ylittää yhden pääopastimen (nuolivalotolppa), mut sitten tuleekin eteen toinen pääopastin melkein heti, niin se voi hämätä. Myönnän, että paskaa liikennesuunnittelua, eli liian lyhyt matka liikennevalojen välillä.
Nosta katumaalaukseista, niin miksi tuossa suojatieristeyksen valoissa ei ole viivaa (vai onko nykyään) se tekisi puhtaan maan aikaan siitä paljon selkeämmän.
En ole just nyt ajanut tosta, mutta selkeyttäisihän se valkoinen viiva asiaa huomattavasti. Ei varmaan ole ihan ajateltu asiaa alunperin loppuun asti, eli ehkä mietitty, ettei tämä olisi oma valo-ohjattu suojatie, vaan samaa isoa risteystä, mutta sitten tehty täyskäännös. Tosiaan jos toiseen suuntaan ajaa, niin silloin se on yhtä risteystä, eli pääopastin on ennen suojatietä eikä ennen risteystä ole toista pääopastinta.
Veikkaus että tulee tästä lain pykälästä (boldattu kohta):
Tarkoittako tuo että viivan saa jättää pois jos väli on alle 5 metriä? En tiedä.
Tuossa olis joku logiikka mikäli tossa olis jalankulkijoilla vihreä valo mitä toi punanen valo suojaisi, mutta kun tossa on täysin normaalin risteyksen valokierto ylimääräsellä pääopastimella vaikka länärin artikkeli sanois mitä niin tuo ei vaan toimi.
Joo, se tuossa hämää, ettei Leppävaarankatua toiseen suuntaan ajavilla ole risteykseen mitään valoja...
Yhdelle kaistalla laitettu viiva, kahdesta muusta puuttuu. Viivallinen eroaa että on kolmio. Mutta viivoja monessa paikkaa ilman kolmiotakaan.Veikkaus että tulee tästä lain pykälästä (boldattu kohta):
Tarkoittako tuo että viivan saa jättää pois jos väli on alle 5 metriä? En tiedä.
Tässä risteys myös josta puuttuu pysäytysviiva ja pääopastin aivan suojatiessä kiinni:
Pääopastimia ei käytetä toistamaan valoja, eli jos on pääopastin, niin se on oma pääopastin eikä toista jotain aiemmin ollutta pääopastinta.
