On varmasti yrityksiä, joissa pelätään tietovuotoja AI:n avulla. Itsekin olen ollut ja olen edelleen peloissani että jotain tärkeää karkaa joltain AI:n tahallisen tai tahattoman toiminnan vuoksi.
Mutta yhä useampi yritys on havainnut että tekoälyavusteinen koodaus yleistyy vauhdilla ja jos yritys jää siitä jälkeen, uusia työntekijöitä ei enää saa (kukaan ei halua firmaan joka jäänyt teknologisesti jälkeen) ja eteenpäin katsovat työntekijöt lähtevöt muualle kun eivät näe kehittyvänsä.
Lisäksi kilpailijat saattavat kehittää parempia ratkaisuja ja ovat kohta haastamassa tämän jälkeenjääneen yrityksen. Teollisuuden järjestelmiin kehitykseen tekoäly toisi takuulla isoja hyötyjä jo ihan logiikkaohjelmointiin (voidaan vaikka mitata ja pyytää mittausdatan perusteella parantamaan ohjelmaa)
Työntekijän pitää itse juuri nyt miettiä, jääkö yritykseen tekemään samaa vanhaa vai muuttuuko maailma juuri nyt niin pysyvästi että kannattaa hypätä matkaan ja olla aallonharjalla mukana.
Just eilen luin tietovuodosta, jossa AA-kerhon jäsenten tietoja oli levinnyt kun oli vähän AI:lla koodailtu.
Aika paljon tuokin, että riittäkö työntekijöitä riippuu alasta. Paine jatkossa kasvaa, mutta nyt tuntuu taas siltä, että vauhti on joillakin kovempi kuin mitä kitka on. Väittelin jo yli 10 vuotta sitten tyypin kanssa, joka intoili, että Suomessa on viiden vuoden päästä itseajavat autot. Piti toppuutella, että vaikka teknologia pääsisikin siihen mennessä siihen pisteeseen, niin yhteiskunnassa on paljon muita jarruja ja tuo ei tule tapahtumaan kuin joskus 2030-luvulla. Mikä ei lie kovin kaukana todellisuudesta.
Itse eläköidyn ensi vuosikymmenen loppupuolella ja uskon, että jos on niin luddiitti, että ei halua käyttää AI:ta, niin sellaisia hommia löytyisi jostain vielä silloinkin. Kaikki koodaaminen kun ei ole sitä, että tuotetaan mahdollisimman paljon koodia mahdollisimman lyhyessä ajassa. Ja AI ei tiedä kaikkea mitä panssariovien takana tehdään.
Teollisuudessa ja monella muulla alalla ongelma AI:n käyttöönoton kannalta on se, että niin iso osa ajasta kuluu oikeellisuuden tarkistamiseen että ei se AI kovin paljoa auta. Itse olen tehnyt aika paljon medikaalisoftaa. Haluaisitteko te, että vaikka hengityskoneen koodit on vibe-koodattu? Miten paljon tuollaisen koodin tapauksessa olisitte valmiita jättämään AI:n harteille? Pitäisikö ihmisten ihan oikeasti ymmärtää se koodi? Uskaltaisitteko luottaa, että AI tekee vedenpitävät speksit kun kyse on ihmishengistä? Tai riittääkö varmasti AI:n kirjoittamat testit?
Ja kun vastaus on "ei" niin paljonko noihin pitäisi joka tapauksessa käyttää ihmisten aikaa? Se sama ymmärrys joka syntyy tekemällä pitää nyt saada käymällä AI:n tekemisiä läpi samalla tarkkuudella, niin paljonko se oikea säästö tuollaisessa tapauksessa on?
Entäpä vaikka auton kontrollisoftat? Siis ne, jotka ohjaavat esimerkiksi ABS-jarruja ja kaistavahtia? Sitten kun mennään teollisuuteen niin siellä on jossain paperikoneessa ihan omat vaatimukset. Tai vaikkapa valtameriristeilijän dieselkoneen kontrolloinnissa.
Mojossa ideana tehdä pythonin näköisellä erittäin hyvin rinnakkaistuvaa koodia mitä voi ajella cpu(simd,avx,...)/gpu/... kiihdyttimillä
www.modular.com
