Kansantajuistetaanpa taas vähän. Emolevy on yksi vähiten tietokoneen suorituskykyyn vaikuttavia komponentteja. Sen merkitys ei ole olematon, mutta kuitenkin paljon pienempi kuin siihen kiinni tulevien osien. Tästä syystä moni ns. tavallinen käyttäjä ei tarvitse markkinoiden kalleinta emoa, vaan sellainen hyvä perusemo on useimmille riittävä - ja myös kestävä, joka toimii tietokoneen halutun elinkaaren ajan. Tämä tekee siitä komponentin, jonka kanssa tulee helposti ostettua huono, jos liikaa pihistellään, mutta toisaalta moni kokematon "varman päälle" ostaja maksaa emostaan ihan liikaa. Tietyn pisteen jälkeen emolevyn ostaja ei maksa enää laadusta eikä suorituskyvystä, vaan lisäominaisuuksista.
Tarvitsetko USB4:a? Ehkä et, jos et osaa edes sanoa, mikä ero on USB 2.0 ja USB 3.0:lla.
Tarvitsetko WiFiä? Täytyykö koneen olla langattomasti netissä, vai onko se aina kotona paikassa, mihin kaapeli ylettää? Jos on, niin sitten et tarvitse.
Tarvitsetko nopeaa, uusimman sukupolven PCIE-väylää? Ehkä, ehkä et. Useimmissa käytännön tarpeissa ero eri väyläsukupolvien välillä on olematon tai korkeintaan muutaman prosentin luokkaa. Erot eivät muutu merkittäviksi kuin innokkaiden harrastajien käsissä, jotka tykkäävät rääkätä koneitaan kunnolla. (Ja kun ollaan palstalla, jossa tällaisia harrastajia on aika paljon, niin keskusteluja lukemalla voi saada näiden ominaisuuksien tärkeydestä hieman ylikorostetun kuvan.) Voisiko sillä olla merkitystä jossain tulevaisuuden AI-mallien ajossa? Tässä tullaan sitten siihen tulevaisuuden ennustamisen mahdottomuuteen, eli vastaus on pakko antaa savolaisittain: Voepihan sillä olla, vuan voepi olla ettei uokkaan.
Eri väyläsukupolvet ovat myös keskenään yhteensopivia, eli uusi näytönohjain on mahdollista liittää vanhempaa sukupolvea olevaan emoon, ja vanhan grafiikkakortin saa kiinni uusiin emoihin. Standardi on myös pari vuosikymmentä vanha, eli todennäköisyys sille, että tämä muuttuisi lähivuosina, on varsin pieni.
Lisäksi: Monet emolevyistä puuttuvista ominaisuuksista on mahdollista laajentaa niihin jälkikäteen muutaman kympin hintaisilla lisäkorteilla ja -osilla. USB4:n saa tälla tavoin jälkikäteen, kuten myös langattoman netin. Äänenlaatua, jos se ei miellytä, on mahdollista parantaa jälkikäteen ulkoisella muuntimella. (Ja tähän sanon edelleen, että se on riittävän laadukkaassa emossa lähes varmasti paukusta sellainen, ettei lisää maksamalla saa mitään minkä kanssa eroa huomaisi.) Toki tässä tapauksessa emolla on oltava myös vapaita laajennuspaikkoja - mutta harva tarvitsee emon elinkaaren aikana kaikkia siihen teoriassa laajennettavissa olevia ominaisuuksia, joten riittää, kunhan paikkojen määrää ei ole levyllä alimitoitettu.
Suoritinkantaa et voi jälkikäteen päivittää, etkä saa nopeampaa PCIE-väylää. Ensimmäiset ovat kuitenkin jo lähtökohtaisesti suunniteltu lyhytikäisiksi - uusien tehosuorittimien myötä joutuu usein joka tapauksessa vaihtamaan emolevynkin. Ja vaikka vanhaan kantaan olisi päivitettävissä tehokkaampi suoritin, voi saatavuus muodostua ongelmaksi, varsinkin jos päivitystarve iskee vasta vuosien päästä - koska kauppojen hyllyiltä ei enää saa kuin uusimpiin kantoihin sopivia suorittimia. Palstan tietäjät pyrkivät ottamaan asian huomioon, ja suosittelevat suorittimia, jotka ovat todennäköisesti riittäviä haluttuun käyttöön nyt ja ainakin jonkun vuoden tulevaisuuteen.
Mitä tästä voi vetää yhteen? No sen, että jos täällä palstatietäjä sanoo jostain osasta, että "tuo on huono, älä osta sitä," niin älä osta sitä. Ja jos tietäjä sanoo, että "tuo on hyvä, osta se," ja muut tietäjät eivät esitä vastaväitteitä, niin se on todennäköisesti itsellesi täysin riittävä. Tietäjät voivat pistää päälle jotain teknotermejä vilisevää puhetta, joka kuulostaa omaan ymmärrykseen pelkältä kiinalta, mutta sen voi sitten sivuuttaa.
