Kun Sipilä erosi keskustan puheenjohtajan paikalta, on keskustan hallituspaikka aiempaa todennäköisempää. Sipilän päätös on ymmärrettävä: yrittäjätaustainen toiminnan mies ei ole kiinnostunut tuhlaamaan aikaansa oppositiossa ja toisaalta nihkeältä tuntuisi myös omien uudistusten peruminen demari-Rinteen hallituksessa. Demareiden keskeinen vaalilupaushan oli aktiivimallin leikkurin poistaminen.
Valitettavasti todennäköisin hallituskokoonpano on tällä hetkellä
SDP+KESK+VIHR+VAS+RKP, jolla on yhteensä 116(+1) paikkaa. Julkiselle taloudelle vasemmiston vaalilupaukset ovat tietenkin valtava taakka. Toki neljä vuotta voidaan elää kuin pellossa, mutta sen jälkeen tilanne on sitten entistä vaikeampi.
Jos kokoomus ja keskusta pääsisivät eroon persupeloistaan, voisimme saada vastuullista talouspolitiikkaa harjoittavan
PS+KOK+KESK+KD -kokoonpanon (113 paikkaa), jossa Orpo olisi poikkeuksellisesti pääministeri. No, tämä kokoonpano nojasi osittain Orpo–Sipilä-dreamtiimiin ja sen todennäköisyys laski Sipilän päätöksen myötä.
Demarit tarvitsevat joko keskustan, kokoomuksen tai perussuomalaiset hallitukseen:
- PS ei ole mahdollinen: vihreät, vasemmisto ja rkp eivät suostu samaan hallitukseen
- KOK on epätodennäiköinen: kokoomuksen tavoitteiden yhteensovittaminen vasemmiston (sdp, vihr, vas) kanssa on erittäin vaikeaa
- KESK jää Rinteen ainoaksi vaihtoehdoksi. Keskusta ottaa ilon irti asiasta ja sorvaa maakuntamallin pakettiin
Vaalivoittajana itseään pitävä Rinne ei ota hallitukseensa sekä kokoomusta että keskustaa, jolloin demareista tulisi oman hallituksensa vasemmistovähemmistö.
Summa summarum: näkemykseni seuraavasta hallituskokoonpanosta on
SDP+KESK+VIHR+VAS+RKP.