- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 42
Kertokaapas fiksut miksi tuota pientä juttua kutsutaan tossa johtojen päässä? Joku pistokehan se on, mutta en tiedä virallista nimeä.
Live: io-techin Tekniikkapodcast tänään perjantaina noin klo 15:45 alkaen. Keskustellaan viikon mielenkiintoisimmista tietotekniikka- ja mobiiliaiheista. Suora lähetys YouTubessa. Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>
Jes! Sepä näyttäisi olevan kuvien perusteella! Osaatko sanoa yhtään mitä tuosta pitää mitata jotta osaisi löytää täysin samanlaisen?Veikkaus: molex-liitin.
Täysin laillista Suomessa. Siihen löytyy ihan ilmainen ohjelma nimeltä youtube-dl.Mikähän on tekijänoikeusjärjestöjen&lain suhtautuminen siihen, että tallentais jollain tallennussoftalla omaan käyttöön youtubesta kappaleita? Eli ei "ripata" vaan tallennetaan sitä ääntä kaikkine vikoineen. Olettaen nyt vaikka, että se kappale on siellä kuitenkin ihan virallinen(eli oikeuksien omistajien sinne itse laittama).
No joo, sikäli varmaan, ettei niissä kai muuta metallia tartte erotella mutta toisaalta tölkeistä pyritään tekemään niin ohuita kuin mahdollista ja sitten vedetään samanlainen kerros maalia, muovia ja paperitarraa päälle kun trendi näyttäisi olevan näyttävät ja kauttaaltaan päällystetyt tölkit.Olen ollut siinä uskossa, että pantittomien tölkkien kantaminen palautukseen on ympäristöteko. Muistelen lukeneeni jostain, että tölkissä alumiini on niin helposti hyödynnettävässä muodossa, että tölkit otettaisiin vastaan mielihyvin pantittominakin. Nopeasti en kuitenkaan löytänyt lähdettä tälle.
Ei kuulosta yleiskieleltä. Sekoitatko mahdollisesti sanaan "oletettu"?Mitä tarkoittaa olettu?
Kerro nyt aluksi, että mitkä kuulokkeet on kyseessä. Myös kaikki muu tieto olisi oleellista, kuten äänilähde yms. Kerro siis kaikki rauta, mikä sinulla on.Osaako kukaan neuvoa miten saisi kuulokkeista ärsyttävän poksahtelun pois? Kuulostaa vähän kuin huonokuntoista vinyyliä kuuntelisi. Olen kokeillut mm. etu ja takapaneelin jakkia, vaihtanut näytteenottotaajuutta/bittimäärää, asentanut ääniajurit uudestaan, mutta ei tunnu auttavan. Joskus tuota ei kuitenkaan huomaa yhtään, mutta taas joskus senkin edestä. Youtubea kuunnellessa tuo on yleensä pahimmillaan. Kuulokkeita on tullut myös vaihdeltua, mutta eipä tuollakaan vaikutusta tunnu olevan.
Missä kunnossa piuhat tai liittimet? Esim. puhelimen aux kerää helposti paskaa, joka tulee poksahteluna ääneen, kun ei saa kunnollista kontaktia.Osaako kukaan neuvoa miten saisi kuulokkeista ärsyttävän poksahtelun pois? Kuulostaa vähän kuin huonokuntoista vinyyliä kuuntelisi. Olen kokeillut mm. etu ja takapaneelin jakkia, vaihtanut näytteenottotaajuutta/bittimäärää, asentanut ääniajurit uudestaan, mutta ei tunnu auttavan. Joskus tuota ei kuitenkaan huomaa yhtään, mutta taas joskus senkin edestä. Youtubea kuunnellessa tuo on yleensä pahimmillaan. Kuulokkeita on tullut myös vaihdeltua, mutta eipä tuollakaan vaikutusta tunnu olevan.
Ulkoinen DAC/kuulokevahvari joka kytketään Toshlinkillä PC:hen. ei pääse PC:n sähköiset häiriöt sotkemaan ääntä.Osaako kukaan neuvoa miten saisi kuulokkeista ärsyttävän poksahtelun pois? Kuulostaa vähän kuin huonokuntoista vinyyliä kuuntelisi. Olen kokeillut mm. etu ja takapaneelin jakkia, vaihtanut näytteenottotaajuutta/bittimäärää, asentanut ääniajurit uudestaan, mutta ei tunnu auttavan. Joskus tuota ei kuitenkaan huomaa yhtään, mutta taas joskus senkin edestä. Youtubea kuunnellessa tuo on yleensä pahimmillaan. Kuulokkeita on tullut myös vaihdeltua, mutta eipä tuollakaan vaikutusta tunnu olevan.
Netflix toistaa UHD materiaalin 15.26 Mb/s nopeudella, joten ei oikein riitä 10 megan netti.Riittääkö 10 megan (mbps) valokuitunetti 4K videostriimien toistoon? Esim. Netflix ja Cmore
Poksahtelu on D luokan vahvistimien omianisuus ts siitä ei pääse eroon muutoin kuin vanhvistinta vahtamalla (se poksahdus johtuu vahvistimen toimintaperiaateesta).Osaako kukaan neuvoa miten saisi kuulokkeista ärsyttävän poksahtelun pois? Kuulostaa vähän kuin huonokuntoista vinyyliä kuuntelisi. Olen kokeillut mm. etu ja takapaneelin jakkia, vaihtanut näytteenottotaajuutta/bittimäärää, asentanut ääniajurit uudestaan, mutta ei tunnu auttavan. Joskus tuota ei kuitenkaan huomaa yhtään, mutta taas joskus senkin edestä. Youtubea kuunnellessa tuo on yleensä pahimmillaan. Kuulokkeita on tullut myös vaihdeltua, mutta eipä tuollakaan vaikutusta tunnu olevan.
Piuhat on ihan uudenveroisia ja liittimetkin puhtaita.Missä kunnossa piuhat tai liittimet? Esim. puhelimen aux kerää helposti paskaa, joka tulee poksahteluna ääneen, kun ei saa kunnollista kontaktia.
Ulkoinen DAC/kuulokevahvari joka kytketään Toshlinkillä PC:hen. ei pääse PC:n sähköiset häiriöt sotkemaan ääntä.
Kaverin kaapissa pölyyntynyttä Behringer kuulokevahvistinta pääsin testaamaan ja loppu poksahtelut. Kiitoksia avusta!Poksahtelu on D luokan vahvistimien omianisuus ts siitä ei pääse eroon muutoin kuin vanhvistinta vahtamalla (se poksahdus johtuu vahvistimen toimintaperiaateesta).
Miten nopeasti siirto tapahtuu?Kuinka kauan rahan siirtyminen tilille kestää..? Kaveri laittoi perjantaina iltapäivällä maksun mobile pay:llä minulle. Summa ei siis näy vielä tililläni mutta mobile pay historiassa näkyy että summa on maksettu.
Miksi kukaan olisi tehnyt tuollaista videota? "Joo eli rekka tyhjänä jarrutusmatka 100m, täytenä 100m", mikä idea tuollaisessa videossa olisi?Löytääkö joku videomuodossa olevaa testiä jossa verrataan esimerkiksi rekan tai muun ajoneuvon jarrutusmatkaa tyhjänä ja lastattuna? Edes tekstimuodossa todella vaikea löytää kun joka paikassa höpötetään että enemmän painoa = pitempi jarrutusmatka, vaikka tämähän ei ole totta.
Olen 99,99% varma että tuollaisia virallisia kokeita on tehty kymmeniä tai satoja, ja niistä vähintään 90% on muun datan keruun ohella videokuvattu.Miksi kukaan olisi tehnyt tuollaista videota? "Joo eli rekka tyhjänä jarrutusmatka 100m, täytenä 100m", mikä idea tuollaisessa videossa olisi?
Löytääkö joku videomuodossa olevaa testiä jossa verrataan esimerkiksi rekan tai muun ajoneuvon jarrutusmatkaa tyhjänä ja lastattuna? Edes tekstimuodossa todella vaikea löytää kun joka paikassa höpötetään että enemmän painoa = pitempi jarrutusmatka, vaikka tämähän ei ole totta.
E: https://www.quora.com/Do-large-trucks-have-longer-brake-distances-than-cars
Itse en löydä kun tuolla olevan kuvan ja siitäkään en alkuperäistä AACA:n juttua.
takaisin kouluun?Löytääkö joku videomuodossa olevaa testiä jossa verrataan esimerkiksi rekan tai muun ajoneuvon jarrutusmatkaa tyhjänä ja lastattuna? Edes tekstimuodossa todella vaikea löytää kun joka paikassa höpötetään että enemmän painoa = pitempi jarrutusmatka, vaikka tämähän ei ole totta.
Kiitos! Olisi tietty parempi että testit ajetaan samalla autolla ettei esim. renkaista tai alitehoisista jarruista tule eroja.
Ei tarvi mennä, lue tuolta laittamastani linkistä kaksi ekaa vastausta.takaisin kouluun?
Höpö höpö. Jos otat saman auton ilman kuormaa ja kuorman kanssa niin jarrutusmatka pitenee.Paino ei kuitenkaan suoraan vaikuta jarrutusmatkaan, enemmän painoa = enemmän pitoa renkailla = voidaan jarruttaa lujempaa. Jarrutusmatkaan sen sijaan vaikuttaa esimerkiksi renkaan kumiseos, 60 tonnin yhdistelmässä ei voi käyttää yhtä pehmeää (=parempi pito) seosta kuin henkilöautossa koska se ei kestäisi riittävästi. Muita muuttujia vois olla mahdollinen jarruviive ja varovaisempi jarrutasapainon säätö yhdistelmässä.
Höpö höpö. Jos otat saman auton ilman kuormaa ja kuorman kanssa niin jarrutusmatka pitenee.
Jonkun rekan ja henkilöauton vertaaminen keskenään on ihan asian vierestä, koska siinä muuttuu sata muuta asiaa samalla.
Varmasti löytyy myös esimerkkikeissi juuri sopivalla nopeudella ja kuorman lisäyksellä missä tuo ”enemmän pitoa” toteutuu, mutta fysiikan lakeja liike-energian osalta on turha kiistää.
no liike-energiaan vaikuttaa massa ja nopeus. eli yllämainitulla logiikalla jarrutusmatka on sama myös joka nopeudella.Enemmän liike-energiaa tarkoittaa vain että enemmän energiaa pitää muuttaa lämmöksi jarruilla, tämä ei ole ongelma nykyaikaisessa ajoneuvossa koska ei ole mitään syytä käyttää alitehoisia jarruja.
Toki jos otat 60-luvulta olevan rekan tai moottoripyörän niin jarrutusmatkoissa on eroa eri kuormilla koska jarrut ovat alitehoiset.
Teoriasi vaatisi sen, että kitkavoima olisi suoraan verrannollinen pinnan tukivoimaan niin kuin koulussa on opetettu. Kumi-asfaltti-materiaali pari ei noudata tätä.Teoriassa paino ei vaikuta jarrutusmatkaan. Käytännössä se ei lohduta kun tukkirekka jyrää yli.
Ja joskus autokoulutunnilla näytettiin videota, että hiekka/tukkeja kuljettava ajoneuvo pysähtyy kymmeniä metrejä pidemmälle kuin henkilöauto 80km/h nopeudessa.no liike-energiaan vaikuttaa massa ja nopeus. eli yllämainitulla logiikalla jarrutusmatka on sama myös joka nopeudella.
kyllähän jokainen joka on kuljettanut jarruttomalla peräkärryllä vaikkapa hiekkaa tai jotain muuta painavaa tietää että auton jarrutusmatka on silloin pidempi. sama efekti jos se hiekan laittaa takaluukkuun, harvempi tosin taitaa laittaa.
Vastasinkin tuosta jo tepolle YV:llä (ollaan aika kaukana "pienestä kysymyksestä") ja jarruton kärry oli aika hyvä pointti. Mulla oli tässä alunperin lähinnä mielessä rekat tyhjänä ja täynnä, tietyillä internetin kommenttiosioilla on vahva käsitys että kun rekkaan laittaa kuorman kyytiin niin sen jarrutusmatka muuttuu kilometriin ja samalla se oikeuttaa ajamaan edellä olevan henkilöauton päälle jos se nyt vaan sattuu jarruttamaan mistään syystä. Mielestäni molempi väite on useimmassa tapauksessa väärin, mutta vain toinen on helppo perustella jos vaan löytyis semmonen kyselemäni video.Teoriasi vaatisi sen, että kitkavoima olisi suoraan verrannollinen pinnan tukivoimaan niin kuin koulussa on opetettu. Kumi-asfaltti-materiaali pari ei noudata tätä.
@Catrik ja varsinkin @teppo mörkö voisi miettiä seuraavien tapausten kannalta:
1. Auton jarrut rajoittaa hidastuvuutta.
2. Renkaan ja tien välinen kitka rajoittaa hidastuvuutta.
Tapauksessa 1 lienee täysin triviaalia, että sama auto hidastuu hitaammin täyteen kuormattuna kuin tyhjänä. Ihan siitä syystä, että lämmöksi muutettavaa liike-energiaa on täydellä kuormalla enemmän ja jarrujen lämmöntuotantonopeus on rajoittava tekijä.
Tapaus 2 onkin sitten haastavampi, koska kuten yllä on mainittu kumi ei materiaaliominaisuuksiensa vuoksi noudata normaalia "koulussa opetettua" kitkalakia. Tällöin kuorman lisääminen autoon ei kasvata renkailta saatavaa kitkavoimaa samassa suhteessa lisätyn kuorman kanssa. Itsekään en ole asiasta tarpeeksi hyvin perillä, jotta osaisin antaa tältä istumalta vastauksen kysymykseen, mutta tältä kannalta asiaa kannattaa pohtia.
Siitä voitaneen silti olla yhtä mieltä, että jarruttoman hiekkaperäkärryn kanssa henkilöauto hidastuu hitaammin kuin ilman kärryä, koska kärry lisää liike-energiaa, mutta ei lisää millään tavalla kitkavoimaa auton renkaille.
Totta, kaukana ollaan, ja kyllähän tuo video osoitti jo yleisen harhaluulon virheelliseksi eli 76-tonninen yhdistelmäkin voi pysähtyä melko lyhyellä matkalla.Vastasinkin tuosta jo tepolle YV:llä (ollaan aika kaukana "pienestä kysymyksestä") ja jarruton kärry oli aika hyvä pointti. Mulla oli tässä alunperin lähinnä mielessä rekat tyhjänä ja täynnä, tietyillä internetin kommenttiosioilla on vahva käsitys että kun rekkaan laittaa kuorman kyytiin niin sen jarrutusmatka muuttuu kilometriin ja samalla se oikeuttaa ajamaan edellä olevan henkilöauton päälle jos se nyt vaan sattuu jarruttamaan mistään syystä. Mielestäni molempi väite on useimmassa tapauksessa väärin, mutta vain toinen on helppo perustella jos vaan löytyis semmonen kyselemäni video.
Nuo termit tarkoittavat samaa.Omistan pöytäkoneen, jossa ei ole cd-asemaa.
Onko olemassa jotain ulkoista cd-asemaa (termi?), jonka saisin koneesee kiinni ja pelattua vanhoja, 1990 loppupuolen / 2000 alkupuolen pelejä?
Esim verkkokaupasta saa " kannettava kirjoitin, joka polttaa DVD+/-RW, DVD+/-R, CD-R,CD-RW ja DVD-RAM -formaateille." tai " ulkoinen kirjoittava DVD-asema". Mitä eroa noilla termeillä on? Haluan siis vain pelata todella vanhoja pc pelejä.
Kiitos! (Saa siirtää muualle, jos on jo valmiina näille "laiteille" oma ketju"
Mutta tarkoittavatko myös "pelien toistaminen onnistuu moitteettomasti". Pahoittelut, tietämykseni on luultavasti jopa laittoman huonoa.Nuo termit tarkoittavat samaa.
Toivottavasti onnistuu. En ole velho, mutta väittäisin että kyllä. Eri asia jos nuo pelit on suojattu Starforcella tai muulla typerällä kopiontisuojauksella, mutta niistä pääsee eroon crackeillä. En ryhdy linkkaamaan koska se varmasti on keskustelusääntöjen vastaista.Mutta tarkoittavatko myös "pelien toistaminen onnistuu moitteettomasti". Pahoittelut, tietämykseni on luultavasti jopa laittoman huonoa.