Viimeksi pelaamasi peli ja mietteitä siitä

[Jumi]

Backpack Battles (PC, Linux)

Roguelite-deckbuilder-autobattler jossa ostellaan ja järjestellään tavaraa inventaarioon. Demo on ilmainen ja siinä on kaksi hahmoluokkaa, eli puolet tämän hetken early access pelistä. Hahmojen grafiikat on aivan täyttä paskaa, mutta muuten ne miellyttää silmää. Valittamista on oikeastaan aika paljon, varsinkin käyttöliittymästä, mutta hyvin tämän seurassa viihtyy. Pelaaminen on epäsuoraa PvP:tä jossa vastaan tulee vain jonkun toisen pelaajan hahmo, epäilen että peli loihtii sopivan vastustajan lennosta ja lyö sille vain jonkun pelaajan nimen.

Tarkoitus olisi ostella tavaroita jotka tukevat toisiaan ja lopulta tehdä erilaisia buildeja, mutta se on hankalaa sillä käyttöliittymä ei oikein taivu siihen. Tavarat ovat epäselviä niin kauan kunnes ne muistaa ulkoa, koska esim. infotekstit ovat välissä väärässä paikassa, siellä alueella missä lukee efektit. On mahdotonta aluksi ymmärtää, että jouskari tekee piikkejä, mutta ei pysty itse käyttämään niitä.

Myös itse taistelu on uskomattoman epäselvää, eikä siitä pysy millään kärryillä. Hillitön virhe missata koko autobattlereiden jännityselementti, vaikka se yleistä onkin! Myös taisteluloki on surkeudessaan nähtävyys. Tekisin itse niiiiin paljon paremman!

Peliä kannatteleekin uusien tavaroiden hommaus, että löytyykö sieltä sitä tiettyä haarniskaa tai miekkaa. Erittäin harmillisesti yksi kierros on erittäin lyhyt ja erittäin helppo. Early accesshan tämä vielä on, mutta vaikuttaa etteivät tekijät oikein hahmota peliään. Suositukset silti, kyllä tätä varmaan vielä jonku päivän jaksaa.

Jahas... Sanoin aiemmin pelin olevan todella helppo, ei ole enää. Nousin parin päivän pelaamisella pronssilta hopealle ja jossain vaiheessa alkoi tulemaan pelkkää häviötä, sillä nyt vastustajat tietävät mitä tekevät, ja on hankala hahmottaa miksi hävisin. Kyllä ne vastustajat taitavat olla ihan oikeiden pelaajien tekemiä.

Tavaroita ja synergioita on lähes mahdoton tietää ilman netin valmiiden buildioppaiden lukua! Eli nyt ei enää voi voittaa kokeilemalla erilaisia juttuja, vaan pitäisi pelata jotain buildia. Vähän harmi kun pidin pelin rennosta otteesta, mutta näinhän sitä käy kyllä vähän kaikissa pvp-pelissä ja esim. Hearthstonessakin jossain rank 20-17 paikkeilla, ettei enää pärjää jos ei pelaa mahdollisimman tehokkaasti. HS:ssä rank5 pelanneena tiedän että kyllä buildin pelaamisessakin on oma viehätyksensä. Se on ehkä jopa hauskempaa kuin opetteluvaihe, harmi vain että pelin sisältä haluttujen tavaroiden selaaminen on tuskaa tai mahdotonta ja wikiä on pakko käyttää.

 

[kaarlos]

Tavaroita ja synergioita on lähes mahdoton tietää ilman netin valmiiden buildioppaiden lukua! Eli nyt ei enää voi voittaa kokeilemalla erilaisia juttuja, vaan pitäisi pelata jotain buildia. Vähän harmi kun pidin pelin rennosta otteesta, mutta näinhän sitä käy kyllä vähän kaikissa pvp-pelissä ja esim. Hearthstonessakin jossain rank 20-17 paikkeilla, ettei enää pärjää jos ei pelaa mahdollisimman tehokkaasti. HS:ssä rank5 pelanneena tiedän että kyllä buildin pelaamisessakin on oma viehätyksensä. Se on ehkä jopa hauskempaa kuin opetteluvaihe, harmi vain että pelin sisältä haluttujen tavaroiden selaaminen on tuskaa tai mahdotonta ja wikiä on pakko käyttää.

Itse en ihan allekirjoita tätä, joku noin 50 tuntia on kellossa tässä pelissä ja olen 70+ platinumissa kaikilla hahmoilla, rangerin sain diamondiin tuossa muutama päivä sitten - enkä ole vaivautunut noita guideja lukemaan. Kyllä tossa löytyy aika luonnollisesti hyviä komboja kunhan vaan pelaa.

 

[moukula]

Pitkästä aikaa paluuta nuoruusvuosiin ja Fallout 2:ta kehiin.

Jonkin verran vaatii säätöä saada asetukset kohdalleen, mutta peli palkitsee kyllä sisällöllään. Restoration patch kannattaa tietenkin asentaa, että saa pahimmat bugit korjattua ja keskeneräiseksi jääneet sisällöt peliin mukaan. Tulee hyvä mieli kun pläjäyttää rosvoa pulssikiväärillä silmään ja korsto muuttuu savuavaksi tuhkakasaksi. Dialogit sun muut edelleen huikeita, ja uudelleenpeluuarvo on hyvä kun vaan tekee erilaisen hahmon niin tehtävien ratkaisut ja palkinnot muuttuvat.

 

[Eqilo]

Pitkästä aikaa paluuta nuoruusvuosiin ja Fallout 2:ta kehiin.

Täällä vähän sama meininki, mutta kohteeksi valikoitunut Outlaws ja Settlers 2: 10th anniversary. Näissä huomaa miten ennen tehtiin tietyt asiat paremmin (tai sitten se on GOG-versiosta) - Settlersin ku lyöt tulille niin 5 sekuntia ja oot nopeimmillaan jo pelissä. Ei tarvi vatkata montaa minuuttia että pääsee edes introista, videoista ja menuista ym. läpi.

Samalla toisella kädellä selaan myyntipalstaa ja etsin tehokkaampaa näyttistä siitä huolimatta, että nämä pyöris vaikka leivänpaahtimella

 

[leffo]

Far Cry 3: ihan jees.

Aika yksinkertainen, vähän seikkailupainoitteinen FPS räiskintä jossa oli pieni määrä craftaamista(lähinnä erilaiset boostit joilla sai niin healattua kuin avustusta taistelun eri aspekteihin) Lisäksi pelissä oli craftaamisen kautta asia mitä muissa peleissä olisi joko hahmonkehitystä tai researchia, eli sai lisättyä ammusten maksimimäärää eri aseihin sekä myös lisättyä aseiden maksimimäärää neljään.

Koska olin ekaksi pelannut FC6:n demoversion niin selvästi tuo uudempi peli oli monella tapaa parempi. Tässä vanhassa pelissä esim. hitsaustyökalu jolla pystyi korjaamaan ajoneuvoja, oli itsessään ase eli se vei yhden noista maksimi 4:sta aseslotista, joten en kertaakaan käyttänyt sitä koska vaikka noita aseita voi kyllä vaihtaa aina siellä täällä, mutta ei kesken kaiken. Jolloin mikä idea olla tuollainen juttu jos kovin helpolla pelaaja ei halua sitä käyttää. Samoin monet muut erikoisaseet kuten jouset tai liekinheitin. Selvästi tuo FC6 hoiti noi hieman paremmin, kuten se korjaustyökalu oli oma juttunsa joka ei vienyt aseslottia.

FC6 tuntui myös respawnaavan vihollisia useimmin tai ylipäätään, tästä pelistä en ole varma, suurin osa vihollisista oli paikallisia, ja jos ne tappoi niin lisää ei tullut. Lisäksi oli jonkin verran ehkä kierteleviä vihollisia mutta en tiedä oliko ne staattisia eli jos ne olisi kaikki teurastanut pois, olisiko ne loppuneet, vai ei? Noiden vihollisten osalta kumpikin systeemi oli ihan jees. FC6 tuli paljon enemmän vihollisia vastaan, mutta niiltä sai tarpeeksi ammuksia ja healattua sai helpolla niin sillä ei juuri merkitystä.

Samoin erona puhtaisiin FPS räiskintöihin, tässä oli hahmonkehitystä, sai skill pointseilla enemmän healttia, nopeampaa healaamista, nopeampaa lataamista, parempaa osumatarkkuutta yms., ja sitten aika suuri määrä erikoisia tappoja sillä selvästi pelisarjan leimallisella viidakkoveitsellä. Peli ihan pakottaa erilaisissa pikkutehtävissä tappamaan tietyt viholliset ninjailemalla ja tuikkaamalla sillä viidakkoveitsellä rintakehän läpi.

Tässä pelissä oli olevinaan jotain diippiä tarinallista systeemiä siitä kuinka se pelihahmo pelaamisen myötä koko ajan tottuu siihen kylvämäänsä väkivaltaan ja siitä kehittyy sellainen tribaalisoturi. Mä en itse henkilökohtaisesti sitä niin suurena elementtinä näe, kuitenkin peli on varsin lineaarinen, aktiivisesti pelaten tuo meni kolmessa viikossa tehden suuren osan pienistä sivutehtävistä.

Pelin lopussa oli hieno, ilmeisesti ainoa valinta minkä pelaaja pystyi tekemään pelin kuluessa(en ainakaan muista muita). Se oli tosi hieno ja mua nauratti jo etukäteen kun näin sen. Pelaaja pystyi tekemään valinnan joka on ns. normaali, tai sitten hyvin radikaalin valinnan millaisia ei juuri peleissä tarjota, ainakaan noin groteskisti.


Kuten tuolla FC6 ketjussa oli juttua, näiden kahden perusteella koko pelisarja on "jaksosta" toiseen hyvin samanlainen. Lähes kaikki samantyyliset aseet, ja melko lailla samanlaiset mekaniikat, vain nimellinen tarina vaihtuu. Mutta toisaalta kun peli on kohtalaisen nopea pelata läpi, ei näe tuolla mitään suurempaa ongelmaa.

 

[JouBqa]

Morrowind. Bethesdan paras peli oli (pelattuna Oblivion, Skyrim, F3, F4. Starfield jäänyt kesken)
I heart Vanilla modlistillä

Arvostelu


Hienosti on Morrowindistä otettu inspistä
Dread Delusion PC RPG * Morrowindin jalanjäljissä

 

[Nathorr]

Days Gone (PC)

Tuntematon virus leviää ihmisissä, kaikista tulee zombeja. Muutamat jäljelle jääneet yrittävät selviytyä tuhoutuneessa maailmassa. Days Gone on kolmannen persoonan toimintapeli avoimessa maailmassa. Noudatellaan hyvin pitkälti mm. Assassin's Creedeistä tuttua kaavaa, ainoana erona se, että hevosen sijaan kuljetaan prätkällä ja aseina toimii pääasiassa pyssyt.

Peliä on tosi kiva pelata. Maailmaa ei pysty liiaksi tutkimaan, sillä siellä liikkuminen on aika vaarallista. Lootataan paikat tyhjäksi ja äkkiä karkuun. Moottoripyörästä loppuu välillä bensa ja fast travel ei onnistu, ennen kuin örvelöitä on lahdattu tarpeeksi pois teiltä. Sinänsä tehtävät ovat usein samankaltaisia: otetaan pahiksia kiinni, tapetaan "friikkejä", pelastetaan muita, lootataan, ammutaan, ajellaan. Juoni ja epätoivo ovat kantavia voimia ja nopeasti peli imaiseekin mukaansa.

Grafiikat ovat mielestäni tosi kivat, peli pyörii PC:llä todella hyvin ja kontrollit toimivat mukavasti. Juoni on kiva ja siinä on vähän kaikenlaista. On myös virkistävää, että avointa maailmaa ei tarvitse liiaksi koluta, vaan kaikki tehtävät tulee radion kautta automaattisesti. Sivutehtävät ovat perinteistä filleriä, joku tykkää ja joku ei. Juoni on ennalta-arvattava, mutta silti nätisti kuvattu. Hahmot varmasti jakavat mielipiteitä, mutta mielestäni ne pysyivät rooleilleen uskollisina ja olivat paikoin ihan sympaattisiakin.

Pelin heikkous on sen pituus. Päätarinassa ja muutamissa sivutehtävissä mulla meni 30 tuntia, josta olisi juonen puolesta voinut leikata 10 tuntia pois. Joskus pelin puolivälin jälkeen pelaaja siirtyy väliaikaisesti uudelle alueelle, joka on selvästi ensimmäistä tylsempi. Onneksi pelatessa oli ihan kivaa, mutta kokonaisuus olisi ollut tiiviimpänä parempi.

Lopputekstien jälkeinen "salainen loppu" jätti jatko-osalle oven auki, mutta tuskinpa sellaista on tulossa, kun myyntiluvut eivät Sonya kai miellyttäneet. Pelille miellyttävä 4/5.

 

[Refloni]

Epicin ilmaispelit, osa 40.

Deliver Us Mars

Ilmastonmuutoksen runtelema Maapallo on totaalisen tuhon partaalla. Sarjan ensimmäisessä pelissä, Deliver Us the Moonissa, Kuusta Marsiin karanneet luopiotiedemiehet veivät mukanaan ihmeteknologiaa jolla planeetta voitaisiin pelastaa. Koko tarinan ajan on hillittömän tärkeää, että juuri fyysiset laitteet saadaan veivattua takaisin Maahan. Siis... kai nyt olennainen juttu on laitteiden piirustukset ja toimintaperiaatteet, jotka voisi lähettää vaikka radiolla? Kohta ilmenee että juonessa on enemmän aukkoa kuin ainetta. En ole koskaan nähnyt näin reikäistä scifitarinaa.

Jo ensivaikutelma on kehno. Pelaajahahmo Kathyn tarina aloitetaan varhaislapsuudesta asti, jolloin hän on tyypillinen lapsihahmo peleissä eli todella rasittava ja vähä-älyinen riippakivi. Eikä intro edes riitä, vaan kakara-Kathya saa sietää takaumissa koko pelin keston ajan. Tarinan scifimysteeri on kiinnostava, mutta ihmissuhdekuviot, joille varataan todella paljon aikaa, ovat enimmäkseen myötähävettävää roskaa. Dialogi on aivan kamalaa ja lähes joka toisessa repliikissä on jonkinlainen juoniaukko tai epäloogisuus. Jep, en minäkään uskoisi, ellen olisi nähnyt.

BOJOING! Kuten hyvin tiedetään, Maapallolla vallitsee sama painovoima kuin Marsissa. Ehkä Kathyn olisi pitänyt ruveta astronautin sijaan korkeushyppääjäksi.

Välinäytösten katselemisen lisäksi pelissä on tuskallisen hidasta ja tylsää kiipeilyä ja laserpuzzleja. Jälkimmäinen on sentään ihan kivaa.

Kinemaattiseksi tarinapeliksi Deliver Us Mars on järkyttävän viimeistelemätön. Ympäristöt ovat ajoittain todella karuja ja pökkelöt animaatiot tahattoman koomisia. Ehkä eniten rassasivat hitaasti latautuvat tekstuurit. Avaruusaluksen hämärät käytävät välkkyvät kuin diskossa, kun päätä vähän kääntää. Peli on ilmiselvästi pukattu ulos kesken kehityksen, mutta se ei olisi kovin kaksinen edes valmiina. Hyvän juomapelin siitä kyllä saisi.

Industria

Half-Life 2 maistuu aina, vaikka sitten Pirkka-versiona. Tällä kertaa tieteellinen koe menee pieleen Itä-Saksassa ja passittaa pelaajan erittäin viktorantonovilaiseen rauniokaupunkiin, joka on täynnä raivohulluja robotteja. Karun prologin jälkeen peli on varsin nätti. Valven peleistä oltaisiin voitu pihistää myös mykkä päähenkilö, sillä pelaajahahmo puhuu paljon mutta sanoo harvoin mitään kiinnostavaa.

Tervetuloa kaupunkiin 18.

Älkää tehkö samaa virhettä kuin minä ja ottako kovempaa vaikeusastetta. Hardcore-moodissa peli pihtaa ammuksia, hiilua ja mikä pahinta tallennuspisteitä. Kirjoituskoneita joilla pelinsä voi tallentaa on vähän, ja usein juuri ennen point-of-no-returnia joilla siirrytään pelin seuraavaan osaan. Tämä tarkoittaa että seuraavaa aluetta ei voi siivota osittain ja palata tallentamaan. Point-of-no-return on yleensä tavallinen ovi, eikä pelaajalle kerrota mitään syytä miksei sitä muka voi avata uudelleen.

Peli ei ole varsinaisesti vaikea lukuunottamatta lopun hissinpuolustustappelua ja yhtä tiettyä vihollista. Pieni ja kovaa vauhtia vipeltävä itsemurhapommittaja tappaa kerrasta ja ilmestyy yleensä nurkan takaa. 90% kuolemistani johtui pelkästään näistä pikkuriiviöistä. Antakaa mieluummin vaikka HL2:n myrkkyrapu.

Räiskintä ja paikkojen tutkiminen on ihan perushauskaa halflifea, vaikka budjetin koko näkyy. Mukaan laitetut seikkailupelipulmat eivät sovi kokonaisuuteen mutta ovat sinänsä viihdyttäviä.

Tarina päättyy täysin kesken. Mitään ei ratkaista ja vastausten sijaan annetaan kymmenen uutta kysymystä. Jatko-osan mainosjuliste ilkkuu pelaajalle päävalikossa kuin kehittäjien kohotettu keskisormi.

KID A MNESIA EXHIBITION

Virtuaalinen taidenäyttely. Peliksi tätä voi sanoa siinä kuin muitakin epäinteraktiivisia kävelysimulaattoreita. Taiteilijan tyyli on psykedeelinen ja vähän karmiva. Galleriassa on taulujen lisäksi tosielämässä mahdottomia tilataideteoksia ja ylipitkiä musiikkivideoita, joista tulee lähinnä mieleen Windows Media Playerin visualisoinnit.

Näyttelyn teokset käy pintapuolisesti läpi tunnissa, tarkemmin syventymällä aikaa saisi varmasti kulumaan enemmän. Taiteellisesta arvosta en osaa sanoa mitään mutta kokemus oli ainakin erikoinen.

 

[Nathorr]

Deliver Us Mars

Nappasin tämän Epicin ilmaispelinä ja lisäsin ns. pelattavien pelien backlogille, mutta mitä enemmän tästä luen, sitä enemmän tuntuu siltä, ettei ehkä kannata tähän aikaa haaskata niin kauan, kun on muitakin vaihtoehtoja. Pois listalta ja arvioidaan sitten uudelleen, jos pelattava loppuu kesken.