Yrittäjyys ja oma firma

Kysyin tilitoimistolta tuosta:
Kysymys:
Jos nostan 18 tonnia palkkaa vuodessa, eli siitä 50% on alle min. työtulon 9400e ja mahdollisesti lisäksi osinkoa tarpeen mukaan = ei yel?

Vastaus:
Ei välttämättä. Tuo 50% on se laskennallisen työtulon minimi. Eläkeyhtiö voi määrittää työtulon suuremmaksi kuin tuo 50%:a, jolloin YEL määräytyisi joko sen tai tuon 18te palkan mukaan.
Ei kai tuossa uudessa lakiehdotuksessa moista enää ole? Nykytilanteessa kyllä.
 
Ei kai tuossa uudessa lakiehdotuksessa moista enää ole? Nykytilanteessa kyllä.
Olen ymmärtänyt uudistuksen niin, että eläkeyhtiö kyllä edelleen määrittelee työtulon ja voit sitten päättää maksatko YEL sen mukaisesti vai palkan mukaan. Jos eläkeyhtiön mielestä työtulosi on yli minimin, voit olla maksamatta YEL maksuja vain, jos et maksa palkkaa itsellesi ollenkaan. Tätä mieltä oli myös tilitoimisto, joten uskoisin sitä. Toki uudistus ei taida olla vielä täysin valmis, joten mahdoton 100% varmasti kenenkään sanoa.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Tämä on varmaan paras lähde:

"Toisaalta työtulo ei voisi vähäisten ansiotulojen perusteella alittaa nykyistä YEL-vakuuttamisvelvollisuuden alarajaa, joka on runsaat 9 400 euroa vuodessa vuonna 2026".

Eli kikkailu pienellä palkalla YEL-rajan jäävällä palkalla ei onnistuisi. 9 400 euron työtulollakin YEL-maksuja menee pari tonnia, mikä on moninkertaisesti enemmän kuin mitä tapauksessani osittain palkkaa maksamalla säästää veroissa pelkkiin verohuojennetuihin osinkoihin verrattuna. Näin ollen jätän palkat jatkossakin maksamatta.
 
33 000 euron palkkatuloilla YEL-työtulon ollessa minmimissään puolet tuosta noin 4 000 euroa pitää maksaa eläkemaksuja :cigarbeye: Maksettaessa palkkaa 18 000 euroa vuodessa ja loput verohuojennettua osinkoa veroja menee noin 500 euroa enemmän, mutta YEL maksu on 0. Eli tuo olisi kuitenkin optimi jakosuhde :hmm:

Mä tässä vielä ajattelen enemmän tätä vuotta ja vuotta 2027. YEL uudistus kun tulee voimaan vasta 2028.

Sitä ennen voin maksaa kaikessa rauhassa tuon 33k€ palkkaa ja jatkaa minimi YEL maksamista tai irtisanoa sen kokonaan.

Vuotta 2028 voi sitten miettiä todennäköisesti ensi vuoden puolivälissä, kun on jonkunlainen ymmärrys miten uudistus toteutetaan käytännössä.
 
Mä tässä vielä ajattelen enemmän tätä vuotta ja vuotta 2027. YEL uudistus kun tulee voimaan vasta 2028.

Sitä ennen voin maksaa kaikessa rauhassa tuon 33k€ palkkaa ja jatkaa minimi YEL maksamista tai irtisanoa sen kokonaan.

Vuotta 2028 voi sitten miettiä todennäköisesti ensi vuoden puolivälissä, kun on jonkunlainen ymmärrys miten uudistus toteutetaan käytännössä.
Kaikilla ei ole 2Me tasetta niin pieni lisävero kannattaa maksaa siitä että saa rahaa mahdollisimman paljon ulos per heti kuin jättää firmaan makaamaan. Mä sain AI apuria vaivaamalla 35k palkan nettohyödyksi suunnilleen saman kuin pienemmän palkan -> henk koht tase kasvoi, firman tase pieneni == taseet yhteensä ~samat 18k-35k välillä. itsellä lähtökohtana ei ollut just aloittava firma vaan hetken toiminut ja taseella oli mitä oli, liikevoiton oletin pysyvän ennallaan

Firman tasehan saturoituu kiinteällä voitolla jonnekin, esim 100ke voitolla tase ei voi nousta 80ke enempää vuodessa ja jos nostetaan maksimi huojennetut niin 1Me taseella osinkoa voi maksaa 80ke => tase ei tuosta 1Me:sta kasva ellei firman tulos kasva. Kun nostetaan vähän palkkaa niin voitto pienenee => taseen saturaatiopiste tulee alemmas => vähemmän osinkoja enemmän palkkaa.

Omassa simulaatiossa 10v päästä yhteistase olisi 1,15Me ja jos nostaa 18k palkaa niin henk koht osuus siitä 575k ja 35k palkalla 680k. Eroa taseissa oli 3k eli mieluusti maksan 3ke siitä että mulla on 105ke enemmän omaa rahaa. optimipiste kokonaistaseelle olisi ollut 27ke palkkaa siinä tase +3k vs 18k palkka ja henk koht kädessä 630k eli käytännössä tuo extra 50ke maksaakin 6ke 35k palkalla. Tämä laskenta oli tehty olettaen että yel:liin lasketaan jokatapauksessa minimitulo ja se ~2ke on pakko maksaa vaikka palkkaa nostaisi vain 18k eli nimellisesti 50% siitä olisi alle vakuuttamisrajan.
 
Optimilähestyminen on tosiaan kiinni henkilökohtaisesta kustannusrakenteesta, pitkän aikajänteen suunnitelmasta ja lainsäädännöstä/tulkinnasta.

Ylätasolla näen kolme erilaista painopistevaihtoehtoa:

1. Itsellä tuo pitkän aikajänteen suunnitelma ei ole selkeä ja lainsäädäntö aikaansaa oman riskinsä, joten olen tähän saakka pyrkinyt nostamaan huojennetun osingon maksimin ja ansiotuloa sen verran että marginaaliveroprosentti pysyy alle huojennetun osingon. Tästä sitten osa menee kulutukseen ja osa henkilökohtaisiin sijoituksiin. Tää on tavallaan kompromissi lähestyminen.

2. Jos haluaisin optimoida sijoitustoimintaa niin minun kannattaisi olla nostamatta varoja yrityksestä, jolloin compound efekti kevyemmän verotuksen takia kiihdyttäisi taseen kasvua ja sen lisäksi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa yritykseen lisää omia varoja.

3. Jos taas haluaisin minimoida maksetun veron mun kannattaisi nostaa firmasta SVOP ja kattaa henkilökohtainen kulutus omilla sijoituksilla

Nyt vähän sitten mietiskelen että mihin suuntaan lähden viemään kokonaisuutta, kun yrityksen tulos muodostuu melkein puhtaasti sijoitusliiketoiminnasta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
306 316
Viestejä
5 184 638
Jäsenet
82 871
Uusin jäsen
jami111

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom