Yrittäjyys ja oma firma

[edup]

Mielestäni ei mitään järkeä - siis silloin kun sen ”omilla rahoilla” maksaa. Sidot rahaa eläkeikään asti kiinni ja sitten kuitenkin maksat siitä min 30% veroa kun maksamalla verot heti saat huojennettua ulos 26% verolla. Toisin sanoen sulla on enemmän rahaa kädessä merkittävästi aikaisemmin vailla poliittista riskiä.

Sinällään samaa mieltä, että nykysysteemillä ei mielestäni ole järkevä diili, vaan firman kautta sijoittaessa samat rahat toimii suoraan matemaattisen arvon kasvattajana, että säästöinä pahan päivän tai eläkkeen varalle. Ja ovat lisäksi käytettävissä milloin itse haluat.

Mutta en silti ihan näkisi huojennettujen osinkojen tavoittelua (mitä itsekin teen) poliittisesta riskistä vapaana toimintana, useampi puolue kuitenkin haluaa ne poistaa.

 

[Darkbizi]

Vähän samaa kategoriaa kuin autoetu, ensin maksat sen auton ja sitten vielä veroina maksat sen auton käytöstä.

Aasinsiltana tästä. Olisi tarkoitus lähiaikoina vaihtaa auto uuteen. Ottaisin mieluiten auton yritykseni nimiin (Oy). Mutta onko kuitenkin nyt niin, että tähän ei ole taloudellisesti järkevää keinoa? Omia ajoja tulee vähän, eli ei ole mitään järkeä maksaa autoetua. Mieluummin maksaisin vaikka "auton käytöstä". Kuitenkaan kilometrikorvaukset ei yksinään riitä kattamaan uuden auton kustannuksia. Eli joudunko joka tapauksessa henkilökohtaisesti maksamaan firman ajoista, jos aion ajaa yhtään kilometriä omia ajoja firman autolla, ilman autoetua? Jos näin niin järjetön systeemi varsinkin pienyrittäjälle.

 

[jinx1980]

Avaa nyt vähän tarkemmin tuota auton käyttöä ihan kokonaisuutena. Itse en ainakaan saanut tuosta irti oikeastaan mitään.

Firmalla olisi pakollisia ajoja jonkun verran ja itsellä yksityisajoja hyvin vähän. Firman ajoja kuitenkin niin vähän että ei kata edes halvahkoa yksityishenkilönä ostettua autoa kilsakorvaukaen kautta eli firman ajoja alle 4000km.

Mutta joo, jos OY:stä ottaa auton yksityiskäyttöön niin se menee aina autoedulle, kilsamäärää voi viilata verotuksessa alas, mutta ei se suuresti vaikuta.

Pienyrittäjä: tutustu auton verotus- ja kirjanpitokäytäntöihin! | Accountor

Yrityksen auto sekä autokulujen verotus ja kirjanpito mietityttävät monia uusia yrittäjiä. Miten ne käsitellään toiminimen tai osakeyhtiön osalta? Lue artikkelimme!

www.accountor.com

 

[kilroy1]

Yritystä perustamassa niin suunnittelin miten pankkiasiat, kirjanpidot yms pitäisi hoitaa. Pieni Oy joka ainakin toistaiseksi sivutoiminen joten kulut täytyy pitää kurissa.

Pankkiasioissa mieleen tuli s-pankki helppouden takia.. eipä tarvitse näköjään edes harkita:

"Tällä hetkellä emme tarjoa pankkipalveluja uusille pienyritys-, maatila- tai yhdistysasiakkaille. Yritysasiakkaille maksukäyttöön sopii S-Business-kortti. Lue lisää osoitteesta s-business.fi"

Yrityksille | S-Pankki

Palvelemme yrityksiä, joiden liikevaihto on yli 500 000 euroa ja joiden toiminta on vakiintunutta. Ota yhteyttä!

www.s-pankki.fi

Suuryritykset (mikä suuryritys edes harkitsisi ääs pankkia?) ja taloyhtiöt kelpaavat mutta yhdistykset, maatilat tai pienyritykset eivät edes maksua vastaan ? Aika erikoinen linjaus..

Pitää varmaan käyttää kakkostilinä olevaa s-tiliä yrityksen tilinä ihan vain kiusan vuoksi. Mikään laki ei pakota yrityksen omaavan omaa pankkitiliä ?

 

[jinx1980]

Pitää varmaan käyttää kakkostilinä olevaa s-tiliä yrityksen tilinä ihan vain kiusan vuoksi. Mikään laki ei pakota yrityksen omaavan omaa pankkitiliä ?

Luet sen henkilökohtaisen tilisi sopimusehdot läpi niin huomaat että toinen oikeushenkilö ei voi sitä käyttää. Tuohon vaikuttaa nyt ainakin "tunne asiakkaasi" ja muut "rahanpesupykälät" pankin näkövinkkelistä, sama lienee syynä miksi S-pankki ei pikkurahaa vastaan tarjoa palveluita - ei ole wörttiä kaiken viranomaisvaivan vuoksi.

Jos tilille tulee jonkun verran firman tilisiirtoja niin olettavasti pankki ensin kehoittaa lopettamaan toiminnan, mutta käsittääkseni kyseessä on sen kategorian sopimusrikkomus että voivat heivata sinut kokonaan pankista pihalle. Noita tilin käyttäjiä kytätään jotenkin ja ymmärtääkseni aika nopsaankin voivat huomata tuollaiset että nyt kyseessä ei ole tilinhaltijan "omat asiat".

About 200e/vuosi maksaa pankkitilin hommaaminen firmalle. Kirjanpito itse tehden jollain kaupallisella softalla samaa luokkaa.

 

[Murzy]

Missä muilla yrittäjillä on muuten pankkipalvelut? Nordea ainakin ihan törkyhintainen jos myös sanomapalvelu käytössä sähköisen kirjanpidon mahdollistamiseksi. Helposti noin 50€/kk.

 

[Harb]

Missä muilla yrittäjillä on muuten pankkipalvelut? Nordea ainakin ihan törkyhintainen jos myös sanomapalvelu käytössä sähköisen kirjanpidon mahdollistamiseksi. Helposti noin 50€/kk.

Vertailin vaihtoehtoja pari vuotta sitten ja päädyin OP:iin.

Hinta jotain vähän alle 10€/kk peruspalveluiden osalta.

Hinnoissa on vaihtelua tapahtumien ja palveluiden puitteissa mutta minulle tuo sopi parhaiten. Yhteensä pankkikulut näyttäisivät olevan ~35€/kk.

Luottokorttia en ottanut OP:lta vaan Qrediltä, jolta löytyy ilmainen 1% cashbackkia maksava kortti.

 

[Darkbizi]

Avaa nyt vähän tarkemmin tuota auton käyttöä ihan kokonaisuutena. Itse en ainakaan saanut tuosta irti oikeastaan mitään.

Firmalla olisi pakollisia ajoja jonkun verran ja itsellä yksityisajoja hyvin vähän. Firman ajoja kuitenkin niin vähän että ei kata edes halvahkoa yksityishenkilönä ostettua autoa kilsakorvaukaen kautta eli firman ajoja alle 4000km.

Mutta joo, jos OY:stä ottaa auton yksityiskäyttöön niin se menee aina autoedulle, kilsamäärää voi viilata verotuksessa alas, mutta ei se suuresti vaikuta.

Pienyrittäjä: tutustu auton verotus- ja kirjanpitokäytäntöihin! | Accountor

Yrityksen auto sekä autokulujen verotus ja kirjanpito mietityttävät monia uusia yrittäjiä. Miten ne käsitellään toiminimen tai osakeyhtiön osalta? Lue artikkelimme!

www.accountor.com

Tuli hieman kehnosti avattua näköjään, joten toki avaan lisää. Eli tarkoitus on ostaa tai liisata joku "vähän parempi" uusi auto (täysin uusi siis). Työajoa tulee 10-30 tkm vuodessa, asiakkaista johtuen vaihtelee paljon (alueena koko Suomi). Omaa ajoa tulee korkeintaan muutama tkm. Jos siis haluaa vähän paremman koslan alle, niin tästä ilmeisesti nykyisellä systeemillä koituu aina myös henkilökohtaisia menoja, Firman maksamien lisäksi siis.

Voisin toki pitää vanhan koslan omia ajoa varten ja ajaa vain firman ajot uudella. Vaikka mitään järkeä tässä ei mielestäni ole. Käsittääkseni verottaja on myös epäileväinen, jos firmalla on henkilöauto ilman, että omistajalla/työntekijällä on autoetu.

Toki kilometrikorvaukset kattaa vanhemman käytetyn auton kustannukset. Uuden auton arvonalema, polttoaineet/sähkö ja muut kulut kuitenkin helposti nostaa kustannukset korvauksia suuremmaksi. Eli mikäli haluaa uuden auton, joutuu tästä tavalla tai toisella aina maksamaan itse, vaikka ajot olisikin pääasiassa firman ajoja. Mikäli kokonaan firman ajoja, niin mahdollisesti joutuu todistelemaan kuitenkin autoedun puuttumista.

 

[jinx1980]

Tuli hieman kehnosti avattua näköjään, joten toki avaan lisää. Eli tarkoitus on ostaa tai liisata joku "vähän parempi" uusi auto (täysin uusi siis). Työajoa tulee 10-30 tkm vuodessa, asiakkaista johtuen vaihtelee paljon (alueena koko Suomi). Omaa ajoa tulee korkeintaan muutama tkm. Jos siis haluaa vähän paremman koslan alle, niin tästä ilmeisesti nykyisellä systeemillä koituu aina myös henkilökohtaisia menoja, Firman maksamien lisäksi siis.

Voisin toki pitää vanhan koslan omia ajoa varten ja ajaa vain firman ajot uudella. Vaikka mitään järkeä tässä ei mielestäni ole. Käsittääkseni verottaja on myös epäileväinen, jos firmalla on henkilöauto ilman, että omistajalla/työntekijällä on autoetu.

Toki kilometrikorvaukset kattaa vanhemman käytetyn auton kustannukset. Uuden auton arvonalema, polttoaineet/sähkö ja muut kulut kuitenkin helposti nostaa kustannukset korvauksia suuremmaksi. Eli mikäli haluaa uuden auton, joutuu tästä tavalla tai toisella aina maksamaan itse, vaikka ajot olisikin pääasiassa firman ajoja. Mikäli kokonaan firman ajoja, niin mahdollisesti joutuu todistelemaan kuitenkin autoedun puuttumista.

Antamani linkin mukaan verottaja epäilee järjestelyä vain jos sulla ei ole omissa nimissäsi autoa ollenkaan - paska auto siis teknisesti riittää - todellisuutta en tiedä.
- Tuon muutaman tuhannen takia joudut varmasti autoedulle jollei sulla ole tuota paskaa autoa itselläsi. Paskastakin autosta on sulle henk. koht. kuluja helposti 1ke/vuosi.

Kilsakorvauksia saanet 5-16ke, itse ostaisin "vähän paremman" 2-3v vanhan auton omiin nimiin niin pääset varmasti omillesi ja todennäköisesti teet verotonta voittoa järjestelyllä oli firman ajomäärät mitkä tahansa haarukasta. Uudella autollakin teet voittoa 30tkm ajolla mutta kohtuullisesti turskaa 10tkm ajolla. Tappion määrä on kuitenkin paljon pienempi kuin autoedun kanssa.
- Autoetu kusee tuon homman täysin, vähän paremmasta autosta se on min 600-700e/kk tai jopa 1000e/kk. Jos tuon laskee miedolla 35% marginaaliverolla niin maksat henk. koht. min 2,5ke - 4,2ke siitä että saat ajaa muutaman tuhat kilsaa omia ajoja eli euron kilometri .
- huomaa että henkilöautosta et ALVia saa vähennettyä (ellet kuulu marginaalisiin poikkeuksiin) eli firman nimiin ei sitä sen takia kannata yrittää...

Mutta joo uudella autolla yhtälösi on liki mahdoton, ei se pari vuotta vanha uudesta eroa ja tällöin asia on triviaali -> auto omiin nimiin.

PS. sekin on ihan älytöntä että autoedun arvo ei juuri muutu onko firman ostama ja tarjoama menopeli uusi vai 10v vanha. Hankintahinnassa merkittävä ero ja verotusarvossa täysin kosmeettinen. Eli sekään ei ole vaihtoehto että ostaisi firmalle selkeästi vanhan auton... Leasing firmoillahan ei ole lobbauksen kautta näppinsä pelissä tuon verottajan autoedun arvon määrittelyssä ...

 

[Jebaus]

Henkilöauto ja yritys on tässä maassa aina ns. Huono idea yrittäjän kannalta.

Itse joskus pyörittelin vastaavalla ajosuhteella (työajoja yli 80%, about 20tkm vs 3tkm/vuosi) vaihtoehtoa että hankkisi uuden kalliin premium-auton omiin nimiin ja kilometrikorvausten sijaan, tekisi toiminimen kautta vähennyksen todellisten kulujen ja suhteen mukaan. "Kilometrin" hinnaksi tulisi äkkiä lähemmäs euro ja itse maksaisi sitten auton käytöstä vain pienen osan kokonaiskuluista. Noh, tarve ja työtehtävät muuttuivat niin jäi se pohtiminen sitten sikseen.

 

[Tatuks]

Henkilöauto ja yritys on tässä maassa aina ns. Huono idea yrittäjän kannalta.

Itse joskus pyörittelin vastaavalla ajosuhteella (työajoja yli 80%, about 20tkm vs 3tkm/vuosi) vaihtoehtoa että hankkisi uuden kalliin premium-auton omiin nimiin ja kilometrikorvausten sijaan, tekisi toiminimen kautta vähennyksen todellisten kulujen ja suhteen mukaan. "Kilometrin" hinnaksi tulisi äkkiä lähemmäs euro ja itse maksaisi sitten auton käytöstä vain pienen osan kokonaiskuluista. Noh, tarve ja työtehtävät muuttuivat niin jäi se pohtiminen sitten sikseen.

Paitsi jos on osakeyhtiö ja ei älyttömästi työajoja. Laskettiin yrittäjäkollegan kanssa näitä ja tulee halvemmaksi ottaa yrityksen nimiin auto ja sitten autoetu. Eli jos tarttee tai haluaa auton omiin ajoihin ja on osakeyhtiö jolla tekee tulosta niin kannattaa ottaa sille.

 

[v11e]

Itse myös tullut tätä aika paljon laskeskeltua ja olen päätynyt siihen lopputulokseen että vaikkapa joku kiva sähkis on aika hankala biitata henkkoht. omistettuna vs yrittäjän autoetu, jos tosiasiallisia työajoja ei juuri ole.
Eikä tarvitse samanlailla stressata mahdollisesta yllättävästä arvonalenemasta, joka pitäisi ns.omalla netolla kuitata.
Verotusarvohan näissäkin toki taas nousee vuodenvaihteessa, mutta silti.

Tilanne toki ihan toinen, jos työajot on merkittäviä suhteessa omiin.

 

[Zigh]

Tuolla on aika hyvä yhteenveto: Autoetu yrittäjälle – onko siinä järkeä?

Tiivistettynä autoetu kannattaa (ehkä), jos ei ole juurikaan yrityksen ajoja, haluaa ajaa kalliiihkolla autolla ja "joutuu" nostamaan yrityksestä isohkoa palkkaa.

Itse kun olen näitä joskus pyöritellyt, niin olen kyllä aina todennut, että etu on aivan mitätön tai jopa negatiivinen niin ei maksa vaivaa. Helpompaa kun auto on omissa nimissä.

 

[jinx1980]

Tuolla on aika hyvä yhteenveto: Autoetu yrittäjälle – onko siinä järkeä?

Tiivistettynä autoetu kannattaa (ehkä), jos ei ole juurikaan yrityksen ajoja, haluaa ajaa kalliiihkolla autolla ja "joutuu" nostamaan yrityksestä isohkoa palkkaa.

Itse kun olen näitä joskus pyöritellyt, niin olen kyllä aina todennut, että etu on aivan mitätön tai jopa negatiivinen niin ei maksa vaivaa. Helpompaa kun auto on omissa nimissä.

Tätä kohtaa en tuossa ymmärrä:
"Maksat itsellesi korkeaa palkkaa ja veroprosenttisi on korkea. Nyrkkisääntönä voi pitää, että mitä kovempi vero%, sitä kannattavampia luontaisedut ovat. Ilman luontaisetua maksaisit edun kustannukset nettopalkastasi, mistä verottaja on vienyt välistä ison siivun. "
Tuossa on ajateltu asia jotenkin nurinkurisesti. Yrittäjällehän etu tulee aina _palkan päälle_, koska tavallista palkkaa voi nostaa sen minkä haluaa. Mitä isompi palkka sen isompi marginaalivero eli sitä kalliimpi tuo autoetu on mitä isompaa "peruspalkkaa" firmasta ottaa ulos.

Vai onko tuossa nyt jotenkin ajateltu että se "sama raha" siihen auton ostoon/ylläpitoon pitää kustantaa tästä samasta "palkasta" ja että se olisi aina enemmän kuin marginaalivero autoedusta? Tämähän ei pidä paikkaansa tai pitää ehkä vain jos tarkastellaan uutta/uudehkoa autoa ja se pitää ostaa just nyt käsissä olevalla rahalla/maksaa leasaria kk-maksulla.

0€ palkalla ja pelkällä autoedulla veroa ei maksettaisi ollenkaan, eli mielestäni tuo on just päinvastoin (palkansaajana asia täysin eri kun firman rahat ei oo ”omia”).

530e charged xdrive 66ke ja vapaa autoetu 1025e, käyttöetu 890e.
2021 ajettuja 50tkm pyynnit 42ke (eikä ole ihan hinnatalkaen malleja)
-> sama sääntö edelleen pätee eli 3-4v ja 100tkm ajettu on 50% uuden hinnasta eli tommoinen on 33ke pintaan.

Uusi auto, vapaa autoetu 1025 (2v) ja ~925 (2-4v) = 975e/kk * marginaalivero 0,4 = 390e/kk
Yrityksen kassasta katoaa 33k*0,8 = 26,5ke / 48kk = 550e/kk.
Vakuutus ja verot = 4*1500*0,8 = 6k*0,8 =4,8k / 48kk = 100e/kk
-> Firmasta katosi rahaa ~33k ja omistajalta 19k (autolla ei toki tässä esimerkissä ajettu ollenkaan eli polttoainekulut puuttuu yhtälöstä, mutta sanoisin niiden olevan "marginaalisia" kokonaisuudessa )

33ke+6ke voidaan jakaa myös omistajalle huojenettuina osinkoina 33*0,74=26,6ke käteen (ei tietenkään kerralla mutta pitkän ajan kuluessa). Omistajalta katoaa 33k arvonalenemaan ja 6ke kuluihin = 39k josta firmasta saadut osingot kattaa 26,5k, maksettavaa palkasta jää 12,5ke / 48kk = 260e eli palkan päälle pitää maksaa 260/0,4=650e -> tämä on merkittävästi vähemmän kuin autoedusta joutuu maksamaan.

Missä laskelma meni metsään, vai menikö missään? Yhtälö muuttuu huomattavasti "hullumaksi" jos yrittäjä ostaakin tuon auton 3-4v käytettynä hintaan 33k sillä autoetu ei juuri jousta alaspäin, mutta itse ostettuna auton arvonalenema 4v->8v välillä on huomattavasti pienempi kuin 33k.

 

[Jebaus]

Paitsi jos on osakeyhtiö ja ei älyttömästi työajoja. Laskettiin yrittäjäkollegan kanssa näitä ja tulee halvemmaksi ottaa yrityksen nimiin auto ja sitten autoetu. Eli jos tarttee tai haluaa auton omiin ajoihin ja on osakeyhtiö jolla tekee tulosta niin kannattaa ottaa sille.

No tuollaisiin laskelmiin en itse ikinä päässyt. Käytännössä maksat silloin yrityksen kuluina kaikki auton kulut, jotka ovat tismalleen samat kuin yksityishenkilönä plus vielä lisäksi henk.koht sen autoedun/verotusarvon siitä. Todella vaikea näin yrittäjänä keksiä mikä siinä olisi järkevää kun arvonalenemisen riskitkin realisoituvat joko yrityksellesi tai sinulle ja arvonlisäverokaan ei ole pehmentämässä laskua kuten paketti/kuorma-auton tapauksessa?

Vai onko tuossa nyt jotenkin ajateltu että se "sama raha" siihen auton ostoon/ylläpitoon pitää kustantaa tästä samasta "palkasta" ja että se olisi aina enemmän kuin marginaalivero autoedusta? Tämähän ei pidä paikkaansa tai pitää ehkä vain jos tarkastellaan uutta/uudehkoa autoa ja se pitää ostaa just nyt käsissä olevalla rahalla/maksaa leasaria kk-maksulla.

No siis tietysti asia pitää ajatella noin? Eli jos sulla ei ole sitä autoetu, nostat yrityksestä palkkana sen rahan jolla hankit vastaavan auton?

Eihän se nyt millään ole realistinen vertailu että "Voin myös myydä osakkeita/lainata kaverilta auton ulmaiseksi/ryöstää pankin" jolla maksan auton ja bensat, joten autoetu on paljon kalliimpi?

Se on myös aina kiva oletus, että yrityksellä on kassasta miljoona huojennettuihin osinkoihin, omalla tilillä toinen verotettua käyttörahaa ja perintökin olisi tulossa mutta valitettavasti se asia ei niin vaan ole joten se ei ole mitenkään realistista laskea kaikkea aina "optimaalisesti" kumpaankaan suuntaan jos yleistä vertailua halutaan tehdä.

 

[jinx1980]

No siis tietysti asia pitää ajatella noin? Eli jos sulla ei ole sitä autoetu, nostat yrityksestä palkkana sen rahan jolla hankit vastaavan auton?

Eihän se nyt millään ole realistinen vertailu että "Voin myös myydä osakkeita/lainata kaverilta auton ulmaiseksi/ryöstää pankin" jolla maksan auton ja bensat, joten autoetu on paljon kalliimpi?

Se on myös aina kiva oletus, että yrityksellä on kassasta miljoona huojennettuihin osinkoihin, omalla tilillä toinen verotettua käyttörahaa ja perintökin olisi tulossa mutta valitettavasti se asia ei niin vaan ole joten se ei ole mitenkään realistista laskea kaikkea aina "optimaalisesti" kumpaankaan suuntaan jos yleistä vertailua halutaan tehdä.

No minun mielestäni vertailu on myöskin hullua tehdä älyttömällä yksityisleasari hinnalla kun sulla tosiasiassa on se vaihtoehto että ajaa vanhalla paskalla muutaman vuoden ja kerryttää puskuria esim. huojenettujen kautta tai maksamalla vähän enemmän liksaa, jolla maksaa ison osan eikä siihen liisariin tarvitse tällöin turvautua. Tällöin vertailu ei toki ole "sama", mutta kuitenkin riittävän lähellä, toinen saa ajaa 30v "upouudella autolla" kun toinen "vain" 25v. Omassa esimerkissä se auton hinta oli sentään kerrytetty sekä firman että yksityistilille eli siltä osin vertailu "balansissa" - toki sen rahan kerryttäminen omalle tilille on vaivalloisempaa kuin firman tilille .

Itseä ainakin kiinnostaa _kokonaiskulut_ vuosikymmenten aikana ja mitä sillä saa eikä se mitä ensimmäinen kuukausi kustantaa ja mitä sillä saa. Tämän vuoksi en myöskään "ikinä" ostaisi uutta autoa (omaan käyttöön) kun 3v vanha on 'yhtä hyvä' murto-osalla kuluista.

Tuo on toki totta että raha omalla pankkitilillä on eri asia kuin firman tilillä eikä se raha sieltä "ilmaiseksi" siirry, kuitenkin 10v yrityksen omistaneena voit koska tahansa katsoa tasetta ja karkeasti sanoa että tarvittaessa tase*(1-*0,4*0,34) on "omaa rahaa".

Mielestäni tuo autoetu kusee hyvin äkkiä siihen että maksat sitä autoa reilusti 2 suunnasta "omilla rahoilla". 0e palkalla ja autoedulla maksat sitä vain firman rahoista kun henk. koht. tulot eivät mene verolle tai hyvin vähän - tällöin ihan no-brainer ratkaisu - harva vaan elää 0e palkalla eli tämä vaihtoehto vielä harvempien käsillä kuin huojennetut auton ostoon. Palkansaajana tilanne on täysin eri kun tarttee tuijottaa vain omaa marginaaliveroa eikä miettiä firman rahoja ollenkaan.

 

[Zigh]

Taitaa lisäksi käytännössä aina noi firmojen leasingsopparit olla järjestään aika paljon kalliimpia kuin yksityisleasing.

Ja sama rahoituksessa. Firmalle korot ja kulut aina kovempia.

Äkkiä katoaa se teoreettinen satasen säästö kun noita alkaa laskea mukaan.

Edit: Lisätään vielä sekin, että kun ostat/liisaat auton firmalle, niin mitään kuluttajansuojaa ei ole. Riitatilanteissa ainoa vaihtoehto on lähteä käräjille.

 

[Tatuks]

No tuollaisiin laskelmiin en itse ikinä päässyt. Käytännössä maksat silloin yrityksen kuluina kaikki auton kulut, jotka ovat tismalleen samat kuin yksityishenkilönä plus vielä lisäksi henk.koht sen autoedun/verotusarvon siitä. Todella vaikea näin yrittäjänä keksiä mikä siinä olisi järkevää kun arvonalenemisen riskitkin realisoituvat joko yrityksellesi tai sinulle ja arvonlisäverokaan ei ole pehmentämässä laskua kuten paketti/kuorma-auton tapauksessa?

Säästö käytännössä tulee siitä että ei ensin joudu maksamaan itselleen palkkaa jolla maksaa lyhennykset ja auton kulut, eli se kulu ei ole täysin sama itse tai firmalla omistettuna. Tietenkin autoetu nostaa veroja ja poistot vähentää tulosta mutta sen takia näitä laskelmia tehdään.

Kaveri tekee hommia tilitoimistolle ja aika tarkkaan laskivat tätä että ihan fiksua ottaa firmalle. Tietenkin tilanteet vaihtelee, mutta ainakin omassa tilanteessa on paras tapa.

Taitaa lisäksi käytännössä aina noi firmojen leasingsopparit olla järjestään aika paljon kalliimpia kuin yksityisleasing.

Ja sama rahoituksessa. Firmalle korot ja kulut aina kovempia.

Sain itse 3,99% rahoituksen ihan samoilla ehdoilla kun kuluttajillekin. Leasingit yleensä tuntuu olevan järjestään kalliimpia tapoja hankkia auto. Tietenkin ei ole kuluttajansuojaa, mutta sen verran luottoa Volvoon että takuu pelaa sen 3v jota ennen kuitenkin vaihdan autoa.

 

[Harb]

Pitäisi hakea uusi verokortti ensi vuodelle ja samassa yhteydessä rupesin miettimään tuota tuloverotuksen ja huojennettujen osinkojen verotuksen suhdetta.

Huojennettujen osinkojen kokonaisverorasitus on 26% alarajalla (yhteisövero ja osittainen pääomatulovero), joten ansiotulojen kokonaisvero kannattaisi pitää siinä tuntumassa jos haluaa mahdollisimman vähän veroja maksaa.

Mutta mitä tähän tulee huomioida YEL vakuutettuna verottajan verokortille laskemien verojen lisäksi?

Sairausvakuutusmaksut? (1,16%+1,23% vuonna 2024)

Onko jotakin muuta vai onko sitten verokortille tähdättävä prosentti 26%-1,16%-1,23% vai ajattelenko tätä jotenkin väärin, koska tuo verottajan verokorttilaskuri kertoo kohtuulliselle 40000€ ansiotulolle että:

Eläkevakuutusmaksuhan ei ole relevantti, koska YELin taso on jo valmiiksi määritetty niin tämähän sitten johtaa siihen että ansiotuloa kannattaa maksaa merkittävästi enemmän ennen kuin kokonaisveroprosentti nousee 26%:iin?

Pitäisikö tässä vielä maksaa 2023 verotukseen vähän (15000€ 2024 laskurin mukaan) lisää palkkaa.

 

[Zigh]

Huojennettujen osinkojen kokonaisverorasitus on 26% alarajalla (yhteisövero ja pääomatulovero), joten ansiotulojen kokonaisvero kannattaisi pitää siinä tuntumassa jos haluaa mahdollisimman vähän veroja maksaa.

Tässä ei kyllä ole mitään logiikkaa kun eihän nuo kaksi asiaa (palkan määrä ja osingot) vaikuta toisiinsa mitenkään.

Jos haluat maksaa mahdollisimman vähän veroja, maksat palkkaa vain sen verran että marginaali-% pysyy alle yhteisöveron eli 20%. Silloin palkan määrä on alle 18ke.

Toki jos ajatus on, että palkasta et halua maksaa enemmän veroja kuin osingoista, niin sitten voi käyttää vertailuprosenttina sitä 26. Mutta verojen minimointia se ei ole.

40ke palkalla ollaan keskimäärin juuri tuossa 26%:ssa. Mutta marginaalivero on jo aika hurja verrattuna yhteisöveroon (49%). Eli kun nostat 39ke palkan päälle vielä tonnin lisää, niin verottaja vie siitä 500e. Firmaan jätettynä verottaja ei saa samasta tonnista kuin 200e.

Palkansaajan veroprosentit 2024

Kuinka paljon eri tulotasoilla maksetaan veroja ja kuinka paljon jää käteen? Palkansaajan tuloveroaste eli työtulojen veroprosentti kertoo maksettavien tuloverojen ja veronluonteisten maksujen osuuden palkasta. Loppuosa palkasta on nettotuloa, joka "jää käteen". Marginaaliveroprosentti kuvaa...

www.veronmaksajat.fi

 

[Harb]

Tässä ei kyllä ole mitään logiikkaa kun eihän nuo kaksi asiaa (palkan määrä ja osingot) vaikuta toisiinsa mitenkään.

Jos haluat maksaa mahdollisimman vähän veroja, maksat palkkaa vain sen verran että marginaali-% pysyy alle yhteisöveron eli 20%. Silloin palkan määrä on alle 18ke.

Toki jos ajatus on, että palkasta et halua maksaa enemmän veroja kuin osingoista, niin sitten voi käyttää vertailuprosenttina sitä 26. Mutta verojen minimointia se ei ole.

40ke palkalla ollaan keskimäärin juuri tuossa 26%:ssa. Mutta marginaalivero on jo aika hurja verrattuna yhteisöveroon (49%). Eli kun nostat 39ke palkan päälle vielä tonnin lisää, niin verottaja vie siitä 500e. Firmaan jätettynä verottaja ei saa samasta tonnista kuin 200e.

Palkansaajan veroprosentit 2024

Kuinka paljon eri tulotasoilla maksetaan veroja ja kuinka paljon jää käteen? Palkansaajan tuloveroaste eli työtulojen veroprosentti kertoo maksettavien tuloverojen ja veronluonteisten maksujen osuuden palkasta. Loppuosa palkasta on nettotuloa, joka "jää käteen". Marginaaliveroprosentti kuvaa...

www.veronmaksajat.fi

Aivan. Väärin ilmaistu. Tarkoituksena oli tulouttaa yrittäjälle mahdollisimman paljon pienimmällä kokonaisveroprosentilla mutta on tässä tietysti muitakin puolia.

Tuo veronmaksajien sivu on erittäin tuttu mutta se on palkansaajille / Tyel piirissä oleville. Yelin tapauksessa tilanne on mielestäni erilainen koska eläkevakuutuksen osuus ei ole dynaaminen vaan staattisesti sovittu vakuutusyhtiön kanssa.

Edit: Ja jos meinaa ensi vuonna maksaa osinkoa kannattaa ensin ottaa tämän vuoden puolella palkkaa niin paljon että kokonaisvero/maksurasitus nousee 26%:iin. Olettaen että raha ei firmassa tässä välissä tuota mitään.

 

[jinx1980]

Aivan. Väärin ilmaistu. Tarkoituksena oli tulouttaa yrittäjälle mahdollisimman paljon pienimmällä kokonaisveroprosentilla mutta on tässä tietysti muitakin puolia.

Tuo veronmaksajien sivu on erittäin tuttu mutta se on palkansaajille / Tyel piirissä oleville. Yelin tapauksessa tilanne on mielestäni erilainen koska eläkevakuutuksen osuus ei ole dynaaminen vaan staattisesti sovittu vakuutusyhtiön kanssa.

Edit: Ja jos meinaa ensi vuonna maksaa osinkoa kannattaa ensin ottaa tämän vuoden puolella palkkaa niin paljon että kokonaisvero/maksurasitus nousee 26%:iin. Olettaen että raha ei firmassa tässä välissä tuota mitään.

Just pari sivua sitten pistin taulukon:

Yrittäjyys ja oma firma

Eihän sun nytkään tarttisi YELliä sivutoimesta maksaa. Eikä sen maksamiseen vaikuta myöskään se nostatko firmasta palkkaa vai etkö nosta. Koska tuo on kimppafirma niin oma oy parempi niin kaverisi voi nostaa palkkaa/maksaa yelliä tjsp omasta osuudesta ja sä voit laskuttaa oman osuutesi omaan...

bbs.io-tech.fi

Se lisäosa on 1,5% veroprosenttilaskurin päälle yrittäjänä ja kuten edellä sanottu niin sun kuuluu katsoa sitä marginaaliveroa eikä kokonaisveroa, vertaat sitä marginaaliveroa nyt sitten mihin haluatkaan verrata.

Itse nostin nyt 36,25k (36 + puhetu) tänä vuonna. Perusteluina: veroero euroina hyvin pieni verrattuna huojennettuun 26% ja rahat sai heti omalle tilille. Itse en pelkkään yhteisöveroon 20% vertaisi koska firman tililtä rahaa ei voi omiin menoihin käyttää.

 

[Harb]

Just pari sivua sitten pistin taulukon:

Yrittäjyys ja oma firma

Eihän sun nytkään tarttisi YELliä sivutoimesta maksaa. Eikä sen maksamiseen vaikuta myöskään se nostatko firmasta palkkaa vai etkö nosta. Koska tuo on kimppafirma niin oma oy parempi niin kaverisi voi nostaa palkkaa/maksaa yelliä tjsp omasta osuudesta ja sä voit laskuttaa oman osuutesi omaan...

bbs.io-tech.fi

Se lisäosa on 1,5% veroprosenttilaskurin päälle yrittäjänä ja kuten edellä sanottu niin sun kuuluu katsoa sitä marginaaliveroa eikä kokonaisveroa, vertaat sitä marginaaliveroa nyt sitten mihin haluatkaan verrata.

Itse nostin nyt 36,25k (36 + puhetu) tänä vuonna. Perusteluina: veroero euroina hyvin pieni verrattuna huojennettuun 26% ja rahat sai heti omalle tilille. Itse en pelkkään yhteisöveroon 20% vertaisi koska firman tililtä rahaa ei voi omiin menoihin käyttää.

Sun taulukko on kanssa tuttu, kiitos siitäkin

Ymmärrän että marginaaliveroon on syytä verrata jos haluaa maksaa absoluuttisen vähän veroa mutta en oikein ymmärrä että miksi käyttäisin sitä jos vertailen kannattaako rahat ottaa ansiotulona tänä vuonna vai huojennettuna pääomatulona ensi vuonna.

Ajatus perustuu siis siihen että jos tarkoituksena on kuitenkin ottaa (huojennettua) osinkoa ensi vuonna niin sen sijaan kannattaa mieluummin maksaa palkkaa tänä vuonna jos siitä menee vähemmän veroa tai palkkaan liittyviä maksuja.

Huojennetun pääomatulon verovaikutus on se selkeä 26%, jos maksan sen ensi vuonna.

2023 ansiotulon vero-/kustannus on verokortti+vakuutetun sairausvakuutusmaksu+yrityksen sairausvakuutusmaksu (se on kuitenkin kassasta pois jos palkkaa maksaa). Sen sijaan YEL ei kannata huomioida millään tavalla, koska se menee maksuun sekä 2023 että 2024 sovitun tasoisena riippumatta siitä että paljonko palkkaa tai osinkoa maksetaan.

Ja tämä johtaisi siihen että huojennettua osinkoa ei kannata ensi vuonna maksaa ennen kuin on maksanut tälle vuodelle palkkaa jotain 50000€.

 

[jinx1980]

Ja tämä johtaa siihen että huojennettua osinkoa ei kannata ensi vuonna maksaa ennen kuin on maksanut tälle vuodelle palkkaa jotain 50000€.

En ymmärrä millä pääsee tähän lopputulokseen, muuta siis kuin sillä että tarvitset nuo eurot nyt heti käteen joka tuosta 50k:sta verojen jälkeen jää.

Taulukossa 36,5k vero on 5k käteen jää siis noin 31,5k ja lisäksi firmalta menee ~500€ sossumaksuun, tulosta tehdään 13k, yhteisöveron jälkeen kassaan jää 10,4k. Kassan saa vuosien kuluessa ulos 7,5% verolla käteen sieltä siis 9,6k. Yhteensä saat käteen 41,1k ja firman tilillä 0€.

Maksamalla 49,3k liksaa firman sossumaksu noin 700€ eli tulosta 0€ ja tili 0€. Ekat 36,5k menee maksuun vastaavasti ja lopun 12,8k marginaalivero on (en laskenut laskurilla, sillä saisi tarkan) 40% luokkaa jolloin käteen jää 7,7k. 31,5+7,7=39,2k.

kiirehtimällä eli ottamalla paljon rahaa heti hävisit 2k joka on noin 5% kokonaisarvosta.

 

[Harb]

En ymmärrä millä pääsee tähän lopputulokseen, muuta siis kuin sillä että tarvitset nuo eurot nyt heti käteen joka tuosta 50k:sta verojen jälkeen jää.

Taulukossa 36,5k vero on 5k käteen jää siis noin 31,5k ja lisäksi firmalta menee ~500€ sossumaksuun, tulosta tehdään 13k, yhteisöveron jälkeen kassaan jää 10,4k. Kassan saa vuosien kuluessa ulos 7,5% verolla käteen sieltä siis 9,6k. Yhteensä saat käteen 41,1k ja firman tilillä 0€.

Maksamalla 49,3k liksaa firman sossumaksu noin 700€ eli tulosta 0€ ja tili 0€. Ekat 36,5k menee maksuun vastaavasti ja lopun 12,8k marginaalivero on (en laskenut laskurilla, sillä saisi tarkan) 40% luokkaa jolloin käteen jää 7,7k. 31,5+7,7=39,2k.

kiirehtimällä eli ottamalla paljon rahaa heti hävisit 2k joka on noin 5% kokonaisarvosta.

Mä en täysin sisäistänyt sun laskelmaa, sorry.

Marginaalihan liukuu kertymän mukaan eli kertymän alkuvaiheessa prosentti on "liian pieni" ja loppuvaiheessa se on "liian suuri" mutta keskiarvosta tulee verovuoden kokonaisveroprosentti.

Mutta luulen että meidän eri näkemys liittyy YELiin jonka työtulo on laskelmissa yleensä laskettu palkan arvoiseksi mutta oikeasti se ei yksittäisellä yrittäjällä muutu skenaariosta toiseen.

Otetaan verottajan verolaskurista (Espoo, ei kirkollisveroa, vaimo, yksi lapsi) 36500€ kokonaistulolla kortti vuodelle 2023:

Tuohon kun lisättäisiin työttömyysvakuutusmaksut (1,50+1,54=3,04) olisi efektiivinen kokonaiskustannus 36500€ palkan maksamiseksi 18,54%)

Sitten jos otan laskelman samoilla parametreilla 49300€ kokonaistulolla vuodelle 2023:

Ja tuohon kun lisätään työttömyysvakuutusmaksut niin efektiivinen kokonaiskustannus on 25,04%, joka nyt alkaa olla lähellä sitä huojennetuista osingoista tulevaa 26% veroa.

Tilanne olisi aivan erilainen jos eläkevakuutusmaksu pitäisi huomioida mutta kuten aiemmin sanottu niin se YEL on fixattu ja pysyy samana riippumatta paljonko sitä palkkaa maksaa.

 

[Zigh]

Mä en täysin sisäistänyt sun laskelmaa, sorry.

Marginaalihan liukuu kertymän mukaan eli kertymän alkuvaiheessa prosentti on "liian pieni" ja loppuvaiheessa se on "liian suuri" mutta keskiarvosta tulee verovuoden kokonaisveroprosentti.

Mutta luulen että meidän eri näkemys liittyy YELiin jonka työtulo on laskelmissa yleensä laskettu palkan arvoiseksi mutta oikeasti se ei yksittäisellä yrittäjällä muutu skenaariosta toiseen.

Otetaan verottajan verolaskurista (Espoo, ei kirkollisveroa, vaimo, yksi lapsi) 36500€ kokonaistulolla kortti vuodelle 2023:


Tuohon kun lisättäisiin työttömyysvakuutusmaksut (1,50+1,54=3,04) olisi efektiivinen kokonaiskustannus 36500€ palkan maksamiseksi 18,54%)

Sitten jos otan laskelman samoilla parametreilla 49300€ kokonaistulolla vuodelle 2023:


Ja tuohon kun lisätään työttömyysvakuutusmaksut niin efektiivinen kokonaiskustannus on 25,04%, joka nyt alkaa olla lähellä sitä huojennetuista osingoista tulevaa 26% veroa.

Tilanne olisi aivan erilainen jos eläkevakuutusmaksu pitäisi huomioida mutta kuten aiemmin sanottu niin se YEL on fixattu ja pysyy samana riippumatta paljonko sitä palkkaa maksaa.

Laskepa paljonko maksat prosentteina veroja tuosta 12 800e lisäpalkasta ja kerro sitten onko se enemmän vai vähemmän kuin 26%.

 

[jinx1980]

Mä en täysin sisäistänyt sun laskelmaa, sorry.

Marginaalihan liukuu kertymän mukaan eli kertymän alkuvaiheessa prosentti on "liian pieni" ja loppuvaiheessa se on "liian suuri" mutta keskiarvosta tulee verovuoden kokonaisveroprosentti.

Mutta luulen että meidän eri näkemys liittyy YELiin jonka työtulo on laskelmissa yleensä laskettu palkan arvoiseksi mutta oikeasti se ei yksittäisellä yrittäjällä muutu skenaariosta toiseen.

Otetaan verottajan verolaskurista (Espoo, ei kirkollisveroa, vaimo, yksi lapsi) 36500€ kokonaistulolla kortti vuodelle 2023:


Tuohon kun lisättäisiin työttömyysvakuutusmaksut (1,50+1,54=3,04) olisi efektiivinen kokonaiskustannus 36500€ palkan maksamiseksi 18,54%)

Sitten jos otan laskelman samoilla parametreilla 49300€ kokonaistulolla vuodelle 2023:


Ja tuohon kun lisätään työttömyysvakuutusmaksut niin efektiivinen kokonaiskustannus on 25,04%, joka nyt alkaa olla lähellä sitä huojennetuista osingoista tulevaa 26% veroa.

Tilanne olisi aivan erilainen jos eläkevakuutusmaksu pitäisi huomioida mutta kuten aiemmin sanottu niin se YEL on fixattu ja pysyy samana riippumatta paljonko sitä palkkaa maksaa.

Veroketjussa oli tähän hetki sitten osuva esimerkki:
Jos 3 ensimmäistä maitopurkkia maksaa 1€ ja seuraava 3€ niin maksaako 4. purkki 1,5€ vai 3€?

Tässä on kysymys ihan samasta asiasta, jos väkisin tarvitset 4 purkkia maitoa niin toki keskimäärin ne maksaa 1,5€, jos kuitenkin pärjäät 3:lla niin ne ei maksakaan kuin 1€.

Marginaalivero kuvastaa juuri tuota eikä YEL liity tähän hommaan mitenkään. Taulukossa olin myös laskenut sen marginaalin siksi juuri siihen valmiiksi kun se on se mikä merkkaa eikä keskimääräinen prosentti koko liksasta.

 

[Harb]

Laskepa paljonko maksat prosentteina veroja tuosta 12 800e lisäpalkasta ja kerro sitten onko se enemmän vai vähemmän kuin 26%.

On se enemmän - mutta samaan aikaan ensimmäisestä 12 800€ palkasta (esim) on maksettu merkittävästi vähemmän veroja kuin 26%. Ei mua hirveän paljon kiinnosta että paljonko olen jostakin persentiilistä maksanut veroa vaan että kuinka paljon olen kokonaisuudessaan joutunut siitä tulosta maksamaan vuoden aikana (veroja tai muita maksuja)

Eli ymmärrän hyvin kun halutaan minimoida veron maksamista niin että marginaalivero halutaan maksaa 20% saakka, koska siihen saakka on halvempaa maksaa tuloveroa ja sen jälkeen yhteisöveroa. (jos nyt haluaisi absoluuttisesti maksaa mahdollisimman vähän veroa)

Se tarkoittaisi sitten että koskaan ei kannata ottaa huojennettua osinkoakaan, koska se aina aiheuttaa vähintään 26% verovaikutuksen.

Mutta jos ei haluta kerätä yritykselle pääomaa ja itse ainakin olen vähän huolissani regulaatioriskistä tämän suhteen niin pitää miettiä että miten yrityksestä saadaan tuloutettua mahdollisimman pienillä kustannuksilla.

Jos jätän maksamatta palkkaa kun marginaaliveroaste nousee yli sen 26% niin siinä tapauksessa kokonaisveroprosentti tulee olemaan 2023 sen ~19% ja maksaisin sitten ~7% enemmän veroa kun ottaisin tuon erotuksen ensi vuonna huojennettuna osinkona.

Tässä on kysymys ihan samasta asiasta, jos väkisin tarvitset 4 purkkia maitoa niin toki keskimäärin ne maksaa 1,5€, jos kuitenkin pärjäät 3:lla niin ne ei maksakaan kuin 1€.

Tässä vaiheessa vuotta mun mielestä kysymys tähän liittyen on että tarvitsen seuraavan puolen vuoden aikana 4 purkkia maitoa ja ne maksaa tänä vuonna 1,5€ niin kannattaako mun ne mieluummin ostaa jo nyt varastoon kun vaihtoehtoisesti voisin ostaa ne ens vuoden puolella kun ne maksaa 1,75€

Eli kannattaako ottaa mieluummin palkkaa tänä vuonna pitäen kokonaiskustannus (verot ja maksut) alle 26% vai ottaa ens vuonna huojennettua osinkoa, jonka kokonaisveroprosentti on 26%

 

[jinx1980]

On se enemmän - mutta samaan aikaan ensimmäisestä 12 800€ palkasta (esim) on maksettu merkittävästi vähemmän veroja kuin 26%. Ei mua hirveän paljon kiinnosta että paljonko olen jostakin persentiilistä maksanut veroa vaan että kuinka paljon olen kokonaisuudessaan joutunut siitä tulosta maksamaan vuoden aikana (veroja tai muita maksuja)

Eli ymmärrän hyvin kun halutaan minimoida veron maksamista niin että marginaalivero halutaan maksaa 20% saakka, koska siihen saakka on halvempaa maksaa tuloveroa ja sen jälkeen yhteisöveroa. (jos nyt haluaisi absoluuttisesti maksaa mahdollisimman vähän veroa)

Se tarkoittaisi sitten että koskaan ei kannata ottaa huojennettua osinkoakaan, koska se aina aiheuttaa vähintään 26% verovaikutuksen.

Mutta jos ei haluta kerätä yritykselle pääomaa ja itse ainakin olen vähän huolissani regulaatioriskistä tämän suhteen niin pitää miettiä että miten yrityksestä saadaan tuloutettua mahdollisimman pienillä kustannuksilla.

Jos jätän maksamatta palkkaa kun marginaaliveroaste nousee yli sen 26% niin siinä tapauksessa kokonaisveroprosentti tulee olemaan 2023 sen ~19% ja maksaisin sitten ~7% enemmän veroa kun ottaisin tuon erotuksen ensi vuonna huojennettuna osinkona.



Tässä vaiheessa vuotta mun mielestä kysymys tähän liittyen on että tarvitsen seuraavan puolen vuoden aikana 4 purkkia maitoa ja ne maksaa tänä vuonna 1,5€ niin kannattaako mun ne mieluummin ostaa jo nyt varastoon kun vaihtoehtoisesti voisin ostaa ne ens vuoden puolella kun ne maksaa 1,75€

Eli kannattaako ottaa mieluummin palkkaa tänä vuonna pitäen kokonaiskustannus (verot ja maksut) alle 26% vai ottaa ens vuonna huojennettua osinkoa, jonka kokonaisveroprosentti on 26%

Ostat tänä vuonna 3 ja ensivuonna 1 niin sulla on ne tarvitut 4kpl, maksat 1€/kpl vs 4 tänä vuonna jolloin se on 1,5/kpl.

Verot optimoidaan seuraavasti: Jos et tarvitse rahaa niin palkkaa kannattaa silti nostaa 20% marginaaliin asti. Jos tarttet jonkun verran rahaa niin nostat palkkaa 26% marginaaliin asti. Jos tarvitset enemmän rahaa niin nostat vain niin paljon kuin tarvitset etkä yhtään enempää.

Itse tosin otan tuonne 36k asti sen vuoksi että veroero euroina on pieni vs 26% marginaali ja euroja saa käteen suhteellisesti reilusti, tämä on pieni hinta siitä. Missään tapauksessa en nostaisi 50k palkkaa jos sille rahalle ei ole tarvetta, siinä tuhotaan suoraan 5% erotuksen pääomasta.

 

[Zigh]

Jos jätän maksamatta palkkaa kun marginaaliveroaste nousee yli sen 26% niin siinä tapauksessa kokonaisveroprosentti tulee olemaan 2023 sen ~19% ja maksaisin sitten ~7% enemmän veroa kun ottaisin tuon erotuksen ensi vuonna huojennettuna osinkona.

Sulla on nyt ajatusvirhe tässä. Sun pitää vaan unohtaa tuo palkan kokonaisvero ja laskea sitä lisäpalkan vs. osingon verorasitusta, koska se on se mikä merkitsee.

Eli kannattaako ottaa mieluummin palkkaa tänä vuonna pitäen kokonaiskustannus (verot ja maksut) alle 26% vai ottaa ens vuonna huojennettua osinkoa, jonka kokonaisveroprosentti on 26%

Jos sulla on tosiaan tilanne, että voit jättää sen lisäpalkan 12 800 e nostamatta ja sen sijaan nostaa ensi vuonna saman summan huojennettua osinkoa, niin ei missään tapauksessa kannata nostaa sitä palkkana nyt, koska siitä menee verottajalle selvästi enemmän kuin 26%. Piste.

 

[zetaa]

Osaisiko joku vääntää sellasen yksinkertaisen rautalanka version. Kyseessä siis verotukseen liittyvät asiat, ja paljonko mistäkin jää käteen. Itse ymmärrän kyllä tuon marginaaliveron, mutta en osaa sitä selkeästi muille selittää.
Eli esim vertailu. Vuodessa tienaa 40k muualta ja toiminimellä teen töitä 8k lisäksi. Joten paljo tästä summasta jää käteen ilman, että nostan alkuperäistä vero prosenttia. Eikös toiminimellä ollut se 5% vähennys yms. Mitään yellejä ei tarvitse laskea. Tiedän kyllä marginaaliveron olevan lähes 50% joten karkeasti puolet jää. Mutta kun tämä tuntuu monelle olevan vaikea takoa päähän. (Väittävät vaan että nostin kokonaisveroa 5% ja saan siis kaikki esim 25% verolla käteen)

 

[Harb]

Sulla on nyt ajatusvirhe tässä. Sun pitää vaan unohtaa tuo palkan kokonaisvero ja laskea sitä lisäpalkan vs. osingon verorasitusta, koska se on se mikä merkitsee.

Jos sulla on tosiaan tilanne, että voit jättää sen lisäpalkan 12 800 e nostamatta ja sen sijaan nostaa ensi vuonna saman summan huojennettua osinkoa, niin ei missään tapauksessa kannata nostaa sitä palkkana nyt, koska siitä menee verottajalle selvästi enemmän kuin 26%. Piste.

Kiitti, täytyy jutella tilitoimiston kanssa jos saisi rautalangasta väännettyä että kuinka paljon mun kannattaa vielä maksaa palkkaa tälle vuodella verrattuna että ottaisin sitä huojennettuna osinkona ensi vuonna.

Tällä hetkellä kun sitä on tullut maksettua selvästi liian vähän.

 

[jinx1980]

Osaisiko joku vääntää sellasen yksinkertaisen rautalanka version. Kyseessä siis verotukseen liittyvät asiat, ja paljonko mistäkin jää käteen. Itse ymmärrän kyllä tuon marginaaliveron, mutta en osaa sitä selkeästi muille selittää.
Eli esim vertailu. Vuodessa tienaa 40k muualta ja toiminimellä teen töitä 8k lisäksi. Joten paljo tästä summasta jää käteen ilman, että nostan alkuperäistä vero prosenttia. Eikös toiminimellä ollut se 5% vähennys yms. Mitään yellejä ei tarvitse laskea. Tiedän kyllä marginaaliveron olevan lähes 50% joten karkeasti puolet jää. Mutta kun tämä tuntuu monelle olevan vaikea takoa päähän. (Väittävät vaan että nostin kokonaisveroa 5% ja saan siis kaikki esim 25% verolla käteen)

0% ennakolla kaikki jää käteen ja toisaalta oli ennakko mikä vaan niin lopullisessa verotuksessa siitä jää ihan sama euromäärä eli mitä väliä sillä ennakolla on. 5% lisää peruskorttiin vaikuttaisi olevan hehtaarilla.

TMI:llä menee kaikki ansiotuloksi eli ihan sama kuin saisit 8k palkankorotuksen, ainoa ero on sossumaksut.

 

[Harb]

Parin päivän sulattelun jälkeen vihdoinkin sisäistin kokonaisveroasteen merkityksettömyyden. Kiitoksia @Zigh ja @jinx1980!

Samalla huomaa että tulee välillä juututtua liikaa johonkin yksittäiseen tekijään. Tässä tapauksessa siis verokortin veroprosenttiin. Ajattelin että se pitäisi saada nostettua yhtä korkealle kuin vaihtoehtoiskustannus mutta sen suhteen pitääkin hyväksyä että ansiotulon veroaste jää huomattavan alhaiseksi.

Pitää vaan keskittyä siihen marginaaliveroprosenttiin, tai sen arvioon.

 

[eGe]

Heitänpä omat kaksi senttiä aiempaan autoetukeskusteluun, kun tuota on tullut nyt neljän vuoden osakeyhtiöyrittäjänä pohdiskeltua ja viimeiset pari vuotta ollut autoetuautokin ajossa. Lähtökohtaisesti autoetu ei yrittäjällä kannata mutta sopivilla raameilla yhtälö voi kääntyä sille suotuisaksikin. Tätä on tullut varsinkin tässä loppuvuodesta mietittyä lisää, kun työajot ovat astuneet kuvioihin ja tuon autoetuauton arvo on ehtinyt sulaa jo melkoista haipakkaa enkä usko pääomakulujen olevan yhtä ankarat jatkossa.

Eli tällä hetkellä jokaisen yksilölliseen tilanteeseen vaikuttaa mahdolliset autoedun verotusarvon huojennukset, ostettavan auton oletettava arvonalenema sekä muut käyttökustannukset. Tämän lisäksi täytyy tietää tuleeko autolla työajoja säännöllisesti vai ei. Verottajan laskukaava autoedun arvoon on kohtuuhyvin linjassa todellisten kustannusten kanssa mutta periaatteessa täysin uuden kalliimman auton kanssa arvonalenema voi jo yksistään muodostua samaksi, kuin autoedun verotusarvon. Itselläni excelissä toteutuneiden kustannusten pohjalta näyttää tällä hetkellä siltä, että todelliset kustannukset ovat 24kk ajalle jyvitettynä ~200e/kk korkeammat, kuin autoedun verotusarvo. Lisäksi työajoja ei ole tähän mennessä ollut juuri ollenkaan joten en olisi voinut kuitata autoilun kustannuksia verovapailla kilometrikorvauksilla.

Nyt kuitenkin itsellänikin kuvio on hieman muuttunut ja lisäksi oletettavasti tuon auton arvonalenema hidastuu reilusti tulevina vuosina. Työajoista pystyisin ensi vuonna nostamaan noin 800e/kk verovapaita kilometrikorvauksia, ja koska auto on menettänyt reilusti arvoansa saisin lunastettua sen suhteellisen edullisesti firmasta itselleni. Kiitos marginaaliveroprosentin, tällä yhtälöllä auto kannattaa siirtää omiin nimiini ja tämän myötä bruttopalkkaa pystyy pudottamaan km-korvausten avulla karkeasti arvioituna 1,5x autoedun verran omassa tapauksessani. Tuossa yhtälössä ei ole myöskään mitään suurta käytännön eroa sillä, että ostaako auton yrityksestä käteisellä vai ottaako pankista esimerkiksi jonkin poskettoman 10% korollisen joustoluoton puljautuksen rahoittamiseksi tai jotain muuta tuolta väliltä. Rahaa pitää kuitenkin siirtyä yrityksen tilille jotta auton ostohinta ei mene verotettavana ansiotulona mikä olisi tietysti aivan järjettömän kallis keikautus. 10% lainakorko on aina halvempaa kuin maksaa saman verran itselleen lisää palkkaa verovaikutuksen takia joten tässäkään suhteessa ei kannata takertua liiaksi yksittäiseen lukemaan vaan tarkastella kokonaisuutta. Tämä vaati itseltäni melko paljon Excelin tuijottelua jotta suostuin uskomaan asiaa millään muotoa kannattavaksi koska lähtökohtaisesti tuollaisessa rahoituksessa ei ole mitään mieltä.

Halvinta olisi kuitenkin olla ostamatta sitä uutta ja kallista autoa, ajoipa työajoja tai ei. 30ke arvonalenema on 30ke menetettyä rahaa, olipa se itseltä henkilökohtaisesti tai yrityksen kassasta. Muutamien tuhansien vero-optimoinnit ovat melkoista näpertelyä loppupeleissä tuon rinnalla. 2v välein uutta autoa päivittävälle tässä tosiaan voi olla pääomakulujen takia jotain järkeä mutta muuten ei oikein.

 

[maustevoi]

Onko jotakin "kivoja" yrittäjyys-opintoja, joita voisitte suositella? Jotakin ammattittutkintontaja tai vaikkapa amk-avoimia tai amk-opintoja? Nykyiseen elämäntilanteeseen sopisi opiskelu, niin sillä asiaa mietin.

 

[sonof]

Yritin löytää pankkia, joka tarjoaa yrityksille talletuskorkoa joko säästötilille tai määräaikaistalletukselle. Yllättävän vaikeaa on. Käytännössä kaikki tarjoaa vain kuluttajille. Alla selvitystyön tulokset tänä päivänä 4.1.2024:

Alisa Pankki - Kyllä. Ilmainen säästötili 3,30 % korolla. Ei kuukausikuluja ja 6 ilmaista nostoa vuodessa.
BigBank - Vain kuluttajille
Brocc - Vain kuluttajille
Collector Bank - Vain kuluttajille.
Nordnet - Kyllä, mutta talletuskorko vain 0,30 - 2,75 % riippuen talletettavasta summasta. 100 000 Euron talletukselle 2,00 % korko (Ruotsin talletussuojan maksimisumma).
Saldo Bank - Vain kuluttajille.
Svea - Ei ilmeisesti.
SweepBank - Vain kuluttajille.
TF Bank - Vain kuluttajille.


"Perinteiset" pankit todennäköisesti suurin osa tarjoaa talletuskorkoa yrityksille, mutta en selvittänyt niitä ainakaan vielä ollenkaan, koska
A) todennäköisesti kaikki maksaa tilin avaamisesta lähtien ja pelkkä tilin olemassa oleminen juoksuttaa kuukausikuluja
B) todennäköisesti tarjottava talletuskorko on jotain naurettavaa kuten 0,10 %.

Mielelläni olisin väärässä. Tietääkö joku yli 2,00 % korkoa tarjoavaa pankkia ilman kuluja, jotka tyytyvät vain siihen, että saavat korkoa vastaan taseeseen leikittävää rahaa? Alisa Pankissa makaa talletussuojan maksimi ja enempää en uskalla noin tuoreeseen pankkiin laittaa, joten sen vuoksi olisi toinen hakusessa.

Vaihtoehtoisesti LEI-tunnusten haku pitäisi aloittaa, mutta en ole kerennyt perehtyä, mitä se käytännössä tarkoittaa ja työllistääkö esim. indeksirahastoihin sijoittaminen ja LEI-tunnukset turhan paljon kirjanpitäjää? Pelkästään talletuskorkoa nauttimalla ei tarvitse perustaa LEI-tunnusta, joten homma on riittävän suoraviivaista ilman ylimääräistä byrokratiaa.

 

[edup]

Yritin löytää pankkia, joka tarjoaa yrityksille talletuskorkoa joko säästötilille tai määräaikaistalletukselle. Yllättävän vaikeaa on. Käytännössä kaikki tarjoaa vain kuluttajille. Alla selvitystyön tulokset tänä päivänä 4.1.2024:

Alisa Pankki - Kyllä. Ilmainen säästötili 3,30 % korolla. Ei kuukausikuluja ja 6 ilmaista nostoa vuodessa.
BigBank - Vain kuluttajille
Brocc - Vain kuluttajille
Collector Bank - Vain kuluttajille.
Nordnet - Kyllä, mutta talletuskorko vain 0,30 - 2,75 % riippuen talletettavasta summasta. 100 000 Euron talletukselle 2,00 % korko (Ruotsin talletussuojan maksimisumma).
Saldo Bank - Vain kuluttajille.
Svea - Ei ilmeisesti.
SweepBank - Vain kuluttajille.
TF Bank - Vain kuluttajille.


"Perinteiset" pankit todennäköisesti suurin osa tarjoaa talletuskorkoa yrityksille, mutta en selvittänyt niitä ainakaan vielä ollenkaan, koska
A) todennäköisesti kaikki maksaa tilin avaamisesta lähtien ja pelkkä tilin olemassa oleminen juoksuttaa kuukausikuluja
B) todennäköisesti tarjottava talletuskorko on jotain naurettavaa kuten 0,10 %.

Mielelläni olisin väärässä. Tietääkö joku yli 2,00 % korkoa tarjoavaa pankkia ilman kuluja, jotka tyytyvät vain siihen, että saavat korkoa vastaan taseeseen leikittävää rahaa? Alisa Pankissa makaa talletussuojan maksimi ja enempää en uskalla noin tuoreeseen pankkiin laittaa, joten sen vuoksi olisi toinen hakusessa.

Vaihtoehtoisesti LEI-tunnusten haku pitäisi aloittaa, mutta en ole kerennyt perehtyä, mitä se käytännössä tarkoittaa ja työllistääkö esim. indeksirahastoihin sijoittaminen ja LEI-tunnukset turhan paljon kirjanpitäjää? Pelkästään talletuskorkoa nauttimalla ei tarvitse perustaa LEI-tunnusta, joten homma on riittävän suoraviivaista ilman ylimääräistä byrokratiaa.

LEI-tunnuksen haku on suoraviivainen juttu, vaivalloisin vaihe oli ko. hakemuksen tulostus, koska PRH haluaa sen tehtävän niin: PRH - LEI-tunnus - Näin toimit LEI-palvelussa

Sieltä sitten tulee vuosittain lasku tunnuksesta, ja sen maksaa normaalisti pois muiden laskujen joukossa.

Oma kirjanpitäjä laskuttaa tilinpäätöksen ohessa tunnin extraa siitä että katselee mun ETF-ostot läpi kirjanpitoa varten. Mutta mulla nuo sijoitukset on hyvin simppeliä sorttia, yhtä laajalti hajauttavaa ETF:ää tankataan kerran kuussa. Jos nyt ei aktiivisesti käy kauppaa firman sijoituksilla, niin vaikea nähdä että kirjanpitäjä saisi noihin hirmuisesti aikaa tuhrattua ja siten laskua kerrytettyä.

 

[Takaisku]

LEI-tunnuksen haku on suoraviivainen juttu, vaivalloisin vaihe oli ko. hakemuksen tulostus, koska PRH haluaa sen tehtävän niin: PRH - LEI-tunnus - Näin toimit LEI-palvelussa

Sieltä sitten tulee vuosittain lasku tunnuksesta, ja sen maksaa normaalisti pois muiden laskujen joukossa.

Oma kirjanpitäjä laskuttaa tilinpäätöksen ohessa tunnin extraa siitä että katselee mun ETF-ostot läpi kirjanpitoa varten. Mutta mulla nuo sijoitukset on hyvin simppeliä sorttia, yhtä laajalti hajauttavaa ETF:ää tankataan kerran kuussa. Jos nyt ei aktiivisesti käy kauppaa firman sijoituksilla, niin vaikea nähdä että kirjanpitäjä saisi noihin hirmuisesti aikaa tuhrattua ja siten laskua kerrytettyä.

LEI-tunnuksenhan voi hakea myös muualta kuin PRH:lta. Itse tilasin omani suomilei.fi-sivustolta, tunnuksen sai kerralla viideksi vuodeksi ja hintakin taisi olla PRH:n palvelua edukkaampi. Uusiminen viideksi vuodeksi 225 euroa, tämä siis vuonna 2020.

Oma kaupankäyntiaktiivisuus on sitä luokkaa että kirjanpitäjä veloittaa sijoitusyhtiön pyörittämisestä vajaat 3 000 euroa per vuosi

 

[edup]

LEI-tunnuksenhan voi hakea myös muualta kuin PRH:lta. Itse tilasin omani suomilei.fi-sivustolta, tunnuksen sai kerralla viideksi vuodeksi ja hintakin taisi olla PRH:n palvelua edukkaampi. Uusiminen viideksi vuodeksi 225 euroa, tämä siis vuonna 2020.

Oma kaupankäyntiaktiivisuus on sitä luokkaa että kirjanpitäjä veloittaa sijoitusyhtiön pyörittämisestä vajaat 3 000 euroa per vuosi

PRH:lla nykyisellään (ALV0):
Hakemus + 1. vuosi 70e
Seuraavat vuodet 30e

Viidelle vuodelle hintaa siis 190e. Ja vuosimaksu tosiaan tuota 30e (eli 37,20e ALV:n kanssa), kun esim. Suomileillä halvimmillaankin 49e/vuosi kun sitoutuu viideksi vuodeksi.

Onko tuosta joku muu etu että rekisteröi kerralla viideksi vuodeksi, kuin että saanee yhden laskun (?) eikä vuotuista eLaskua?

 

[VIC-20]

Onko täällä pyörivillä yrittäjillä tarkempaa tietoa maahantuojan velvollisuuksista/tuotevastuista?

Tilanne seuraavanlainen:

Yritys A, sijainti USA: Valmistaa tuotanto/teollisuuskäyttöön tulevan laitteen.

Yritys B, sijainti jossain EU:ssa: Tuo maahan ko. laitteen ja huolehtii siitä, että laite täyttää EU normit ym. pykälät. Eli on kaikinpuolin laillinen ja soveltuva EU markkinoille.

Yritys C, sijainti Suomi: Ostaa laitteen yritykseltä B ja varmistaa että dokumentit ym. EU normeista on kunnossa.

Yritys D, sijainti Suomi: Ostaa laitteen yritykseltä C. Tässä vaiheessa D voi olla yritys, kunta, kaupunki tai valtion laitos.

Nyt kiinnostaa yrityksen C vastuut ja velvollisuudet. Mahdollisissa takuuasioissa D ottaa luonnollisesti yhteyden C:hen, joka sitten luultavasti vääntää asiasta B:n kanssa?
Miten muut vastuut, käsittääkseni laitteen EU:hun tuonut on ensisijaisesti vastuussa tuotteesta vai miten?
Entä muut asiat mitkä tulee ottaa yrityksenä C huomioon?

Kaikki osapuolet ovat siis yrityksiä, ei yksityisiä kuluttajia.

 

[maustevoi]

Pitäis osakeyhtiön kirjanpito ja veroilmoitus tekaista. Onko jotain perus google-linkkiä heittää, mitä kautta rakentaa se?
Ei vielä juuri toimintaa; vuokraustoimintaa 8kk ajan ja tulot ja menot selkeät. Eli tiliote ja tulot menot kaavake ei ole mikään silli salaatti, mutta saako tuon vaan kirjoittaa auki itse.. Veroilmoitus pitäisi myös tehdä 31.1.2024 mennessä. Verotettavaa tuloa ei muodostu. Siinäkään ei varmaan mitään ihmeitä ja varmaan kalenterivuosi siinä hommana? Asuntosijoitusyhtiö siis tässä vaiheessa, jolla taloyhtiölainaa ja omistajien antamaa pääomalainaa.

 

[Zigh]

Pitäis osakeyhtiön kirjanpito ja veroilmoitus tekaista. Onko jotain perus google-linkkiä heittää, mitä kautta rakentaa se?
Ei vielä juuri toimintaa; vuokraustoimintaa 8kk ajan ja tulot ja menot selkeät. Eli tiliote ja tulot menot kaavake ei ole mikään silli salaatti, mutta saako tuon vaan kirjoittaa auki itse.. Veroilmoitus pitäisi myös tehdä 31.1.2024 mennessä. Verotettavaa tuloa ei muodostu. Siinäkään ei varmaan mitään ihmeitä ja varmaan kalenterivuosi siinä hommana? Asuntosijoitusyhtiö siis tässä vaiheessa, jolla taloyhtiölainaa ja omistajien antamaa pääomalainaa.

Kahdenkertaisesta kirjanpidosta (pakollinen oy:lle) pyöräyttää aika automaatilla tilinpäätöksen ja siitä löytyykin melkein kaikki mitä veroilmoitukseen tarvitaan.

Jos ei mitään valmista kirjanpito-ohjelmaa halua käyttää niin kahdenkertaiseen kirjanpitoon löytyy varmaan joku hyvä Excel-pohjakin jos vähän googlettaa.

 

[maustevoi]

Kahdenkertaisesta kirjanpidosta (pakollinen oy:lle) pyöräyttää aika automaatilla tilinpäätöksen ja siitä löytyykin melkein kaikki mitä veroilmoitukseen tarvitaan.

Jos ei mitään valmista kirjanpito-ohjelmaa halua käyttää niin kahdenkertaiseen kirjanpitoon löytyy varmaan joku hyvä Excel-pohjakin jos vähän googlettaa.

Nooh oli niin yksinkertaista, että tekaisin ite jollain tapaa. Onpahan avoimesti kirjattu ja kaikki merkattu.

Saanko vähentää Osakeyhtinö verotuksessa uudisasunnon ns. perusparannuksen, eli tekemäni lisävalinnat, joilla asunnon tasoa nostettiin? Tyyliin kauppahinta kauppakirjassa vaikka 150k, niin ostettu 3000e parempaa liettä ja uunia ja apk:ta ja saunaa, niin saako tuon laittaa verotukseen, vai katsotaanko hankintahintaan ja vasta myydessä?

EDIT:
Noh kysytääs vaikeampi.

Uudiskohteen erämaksut tulivat sen verran näpeille, että piti maksaa omalta tililtä osa kun ei ollut siinä vaiheessa vielä yritystiliä minne siirtää eka rahat ja sieltä maksanut eteenpäin... Niin mitenkä tuo nyt sitten pitäisi kirjata?
Eli osakkaalta pääomalainaa yritykselle on se perus rahoitusmuoto.. Mutta tosiaan piti eräpäiväsyistä maksella omalta tililtä. Että saako tuota enää "rehellisesti" kirjattua pääomalainana ja firman rahana?

 

[Gretzky]

Hei,

Vaimon on aloittamassa palvelualan yritys toimintaa. Olen etsinyt tietoa erinäisistä asioista.
Olisiko täällä antaa vinkkiä esim. maksupäätteen valinnassa, mielellään malli jossa kuittitulostus.
Izeltle ja sumup on suljettu pois, Nets taas vaatii nykyään tekemään 36kk sopparin joka tuntuu liian pitkältä sitoutumiselta.

Entä onko täällä tietoutta Kanta-yhteys palveluista, niistä otan myös vinkkejä vastaan.

 

[Warwick]

Yrittäjyys ja ansiosidonnainen kysymyksenä. Minulla on oma yritys, jolla taseessa omaisuutta (jolla voisi teoriassa maksaa palkkaa tai nostaa rahat muulla tavoin pois yrityksestä), mutta taloustilanteen takia yritys ei työllistä minua vaan käyn palkkatöissä muualla. En maksa YEL:iä, joten yrittäjien kassasta ei olisi apua mahdollisessa työttömyystilanteessa. Miten menisi YTK:n ansiosidonnaisen kanssa jos:
a) Minut irtisanotaan palkkatöistä? Käsittääkseni olisin oikeutettu ainakin soviteltuun ansiosidonnaiseen.
b) Irtisanoudun itse ja alan taas kehittämään yritykseni kautta liiketoimintaa. Olisinko oikeutettu ansiosidonnaiseen 3kk karenssin jälkeen johonkin tiettyyn hetkeen asti kunnes nostan palkkaa yrityksestä tms?

 

[jinx1980]

b) Irtisanoudun itse ja alan taas kehittämään yritykseni kautta liiketoimintaa. Olisinko oikeutettu ansiosidonnaiseen 3kk karenssin jälkeen johonkin tiettyyn hetkeen asti kunnes nostan palkkaa yrityksestä tms?

Lyhyt (ja yksinkertaistettu) vastaus: et ole oikeutettu, koska et ole työmarkkinoiden käytettävissä. Sillä ei ole merkitystä nostatko palkkaa yrityksestä ja kuinka paljon, "työpanos" ratkaisee myöskin YELlin summan eikä nostettu palkka.

 

[Gespard]

Mikset vain kehitä sitä yrityksen toimintaa samalla kun olet työmarkkinoiden käytettävissä? Vai onko tämä spesifisesti kielletty? Sen muistan jostain että esim kilpailuun säännöllisesti treenaava miellettiin poissa työmarkkinoilta olevaksi. Kaipa tuokin yritystoiminta, jos siihen menee säännöllisesti paljon tunteja.

 

[Jebaus]

Kuten jinx1980 tuossa yllä jo sanoikin, kyse on pelkistettynä siitä oletko työmarkkinoiden käytettävissä.
Eihän sitä kukaan kiellä tai estä että ilmoittaudut työkkäriin ja käyt siellä/haet työpaikkoja, mitä nyt vaativatkaan, saat ansiosidonnaista ja siinä samalla puuhailet oman yrityksen asioita?

Tunnen useammankin joka näin toimii, miksi ei kun järjestelmä kerran sallii sen.

 

[Warwick]

Joo hyviä pointteja. Eli hyvinkin todennäköisesti liiketoiminnan jatkaminen olisi aluksi osa-aikaista ja siten voisi olla työmarkkinoiden käytettävissä.