En minäkään RE7 kanssa saanut samaa fiilistä kuin vaikka Re1-4 kanssa. Ne on ne aidot ressut itelle. Toki Zeron voi laskea vielä mukaan, Code Veronica mulla on edelleen pelaamatta, vaikka pelisarjan parissa on varmasti 1500-2000h mennytkin.
Villagesta pidin paljon enemmän kuin seiskasta noin kokonaisuutena, seiskan puzzlet oli kyllä hyviä.
Juu sama, Village maistuu paljon paremmin kuin seiska, mutta ei samalla lailla kuitenkaan halua vaan painaa eteenpäin niinkun nelosessa halusi.
Täytyy nyt kuitenkin varmaan pelata Village kerran läpi kun aloittanutkin, jos vaikka mieli vielä muuttuu matkan varrella.
Paitsi 7, joka tasapainoili tuhnun-ok välillä. Siinä oli hieman liikaa Outlast -tyylistä sekoilua omaan makuun.
Tämä, se tuntui enempi joltain muulta kauhupeliltä kuin RE:ltä ja ei vähiten siksi, että sen kauhun kanssa mentiin enemmän "vakavaan" suuntaan jotenkin.
Ainahan kauhu on kuulunut RE kokemuksiin, mutta jotenkin se on samalla sellaista 80-luvun b-zombie-elokuvan kauhua enemmän kuin, että pyritään vain ahdistamaan pelaajaa.
Village olikin paljon parempi tässä suhteessa, mutta jokin siinä vielä tökkii versus RE2 ja RE4 remaket.
Jää monilta mestariteokset pelaamatta kun PS1 emulaattorin virittäminen saattaa tuottaa hankaluuksia.
Toistan tähän, että en yhtään alkuperäistä ole pelannut sanotaan paria tuntia enempää, mutta yksikään ei tehnyt silloin sellaista vaikutusta, että jes tätä lisää itselle.
Siksi olinkin enemmän kun mielissään näistä remakeista, joissa tuodaan juoni ja miljööt vähän modernimpaan mekaniikkaan ja ulkoasuun.
Tankkiohjaimet ja kiinteä kamerakulma voi olla oleellinen osa alkuperäisiä, esimerkiksi, mutta itsellä se tökki jo silloin.
Myönnetään hieman arvelutti tekeekö moderni ohjaustapa vihollisista sitten triviaaleja tai vaihtoehtoisesti älyttömiä bullet spongeja, mutta hyvin löytyi tasapaino näiden suhteen minusta.
Iso tekijä ehkä se, että tähtääminen pitää vakauttaa joka laukauksen jälkeen ja ammuksia ei liikaa ole tarjolla ainakaan alussa.
Eli: perustuen siihen - myönnettävästi vähäiseen - kokemukseen, joka minulla parista originaalista on, nämä remaket on aika lailla nappisuorituksia.
En toki tiedä mitä kaikkea on poistettu tai lisätty, mutta ehkä se on etukin, ei näin tuoreena pelaajana tullut sellaista oloa sen enempää RE2 kuin RE4 kanssa, että jotain puuttuu välistä tai, että "no tässä on kyllä selkeää filleriä".
Toki olen kai lajinsa outous muutenkin, kun kuulun esimerkiksi siihen hot take ryhmään, joka pitää sekä vanhasta, että uudesta Doomista aika lailla yhtä paljon, vaikka vanhan kanssa aikanaan kasvoi.
Viimeksi eilen koitin verestää Doom Eternal taitoja taas tauon jälkeen.
Niin ja kun sanon aika lailla yhtä paljon tarkoitan nimenomaan sitä, että pidän uudemmista enemmän (dramaattista viulumusiikkia)