Warhammer 40k: Rogue Trader

[Raparipa]

En löytänyt keskustelua pelistä... Saanut ihan ok arvosteluja ja ilmeisesti viimeisin pätchi on poistanut aika paljon bugeja?

Aikoinaan oli alkuperäisen 40k:n suuri fani (pitäisi olla jossakin tallessa ensimmäinen painos) mutta modernit 40k pelit jääneet ostamatta kun estetiikka & muut elementit vaikuttavat imelältä teini popilta. Mutta Rogue Trader kiinnostelisi. Onko jengillä kokemuksia, onko ostamisen arvoinen?

Save 55% on Warhammer 40,000: Rogue Trader on Steam

Made in a close partnership with Games Workshop, Warhammer 40,000: Rogue Trader is a story-rich classical RPG from Owlcat Games, developers of the critically acclaimed game, Pathfinder: Wrath of the Righteous.

store.steampowered.com

 

[armas]

Kannattaa varmaan vielä odotella pelin päivittymistä. Sillä aikaa voi pelata vaikka Warhammer 40000 Chaos Gate - Daemonhuntersin, jota saa avainkaupoista muutamalla eurolla.

 

[DaimlerStool]

Ostoon menee juu jossain vaiheessa jahka on -50% tjsp Alessa

 

[Perse-Arska]

Neljännessä luvussa viuhdon eteenpäin mutta homma tyssähti yhteen bugiin... Pitänee odotella, että korjaavat tai sitten aikaisemmasta tallennuksesta koitan tehdä uudelleen hieman eri tavalla. Muuten ihan viihdyttävä siitäkin huolimatta, että tiettyjä ärsyttäviä kliseisiä piirteitä, mitä tämän tyylisissä 'roolipeleissä' tuppaa olemaan - no onhan tämä saman tekijän kuin Pathfinder-pelit, joita en jaksanutkaan kovin kauaa tahkota.

Mukava, että pelissä on sisäinen bugien ilmoitusjärjestelmä, en nyt muista toista vastaavaa, oisko sitten Owlcatin muissa peleissä?

PS. Ois kylllä kiva, jos NPC:t lopettais sen sarjatulella ampumisen... osuvat yhtä paljon tai enemmän omiin kuin vihuun. Eihän se itseä haittaa, jos vihut vetää kylmäksi omiaan enemmän kuin osuvat muhun mutta kun omatkin ampuu täysin silmittömästi. Onhan tuo hauskaa jonkun aikaa.

 

[Eman Resu]

Edit: Läpi meni. Pelin pysäyttäviä bugeja ei ole tullut eteen. Mitä nyt välillä ei tiennyt, oliko törmännyt bugiin vaiko outoon / huonoon pelisuunnitteluun. Pari pikku questiä jäi kesken, eka sen takia kun 2. luvun jälkeen ei päässyt enää yhdellä planeetalla sinne, minne pitäisi. Toinen kun käsketiin odottaa, että Argenta tulee takaisin ja sanoo jostain. Paitsi että se tuli jo ja sanoi sen. Että tota noin ja joo. Onneksi ToyBox on olemassa. | Minimappi olisi ollut mukava. Tai edes kompassi / vastaava, joka kertoisi, mihin helvatin suuntaan ollaan menossa. Varsinkin siinä yhdessä sekavassa metsäsokkelossa. Sitä paikkaa ei tule kyllä ikävä.

 

[The Nameless One]

Ostoon menee juu jossain vaiheessa jahka on -50% tjsp Alessa

Epic Game Store Intia VPN käyttäen saisi sen Steamissä 100€ maksavan version sieltä 30€ hintaan

 

[Perse-Arska]

Eikös se metsäsokkelo ollut tarkoituksella tehty niin...

Spoileri

ettei siinä ollut päätä eikä häntää, melko satunnaisesti (muttei täysin) tuli seuraava kartta? Ja muutama exit jopa poistu kokonaan, kun palasit paikalle uudestaan (viidakko kasvanut ja peittänyt tms.) Simuloi vähä niinkuin metsässä eksyilyä tai jotain, hauska/ärsyttävä näkökulmasta riippuen. Sitten se 'rauhoittui' kun löysi sen yhden idiootin, joka lahtasi niitä Eldareita.

Eli lyhyesti, epäilen ettei sitä olisi voinut kartoittaa mitenkään kuitenkaan.

Muuten tää on maistunut ihan hyvin , pelasin early accessissa kolmanteen lukuun noin ja nyt uudelleen sitten, kun on kaikki taidot yms käytössä. Vähän lässähti mielenkiinto yhdessä kohtaa (kolmannen luvun loppu taitaa olla) mutta muuten ihan hauska ja tarina taas paranee eteenpäin.

Avaruustaisteluissa ois toivonut vähän eeppisempää menoa, eli lisää paatteja. Saahan siihen nyt yhden cruiserin avuksi muttei siitä kauaa iloa ole (mutta se on sentään joka taistelussa mukana vaikka räjähtäisikin aiemmin tuusan nuuskaksi eli siis pysyvä etu). Kunnon laivastot hävittäjineen aka. Battlefleet Gothic ois ollut varsin hieno. Mutta nyt mennään tällä vaatimattomalla linjalla, toki sitä 'lippulaivaa' saa paranneltua ja komentajatkin (pelihahmot) kehittyy omilla paikoillaan paremmiksi. On tää parempi kuin Pathfinderin shakkilautataistelut...

 

[Eman Resu]

metsäsokkelo

Oli ärsyttävä & haiseva kasa, sitä itseään jo Icewind Dale II:ssa. Ja on vieläkin. Pyörin ympyrää, pääsemättä sinne minne piti - eikä ollut edes selvää, mihin pitäisi päästä. Klikkasin vahingossa siihen samaan entry / exit paikkaan mistä tulin - ja pääsin saman tien, sinne minne piti mennä?. Olipa loogista. Eli ei.

Ja kyllähän loppupuolella avaruustaisteluissa oli aluksia, jotka laukasivat hävittäjiä. Mutta ei ne olleet omalla puolella.

 

[Perse-Arska]

Olihan niitä vihuja ihan tarpeeksi ja hävittäjiä niillä. Itsellä ei sitten mitään muuta kuin planeettaa kehittämällä saatava risteilijä, joka pari roundia kestää ennen kuin posahtaa ja jota ei voi itse komentaa. Tai no, ei ainakaan vielä ole mitään interceptor moduulia tullut vastaan. Mutta kun tuo systeemi sallisi näköjään useampia aluksia taistelussa, niin ihmetyttää miksei ole? Ehkä on kuitenkin joku yläraja tai eivöt ole halunneet liikaa paisuttaa tuota puolta. Loren mukaan kai rtllä olisi kokonaiset yksityisarmeijat ja -laivastot mahdollisia?

 

[@Za]

Aattelin että olisi enemmän Owlcatin muiden pelien kaltainen. Ei oikein iskenyt ja jäänyt pitkälti pelaamatta. Taistelut tylsiä ja samankaltaisia ja koko peli on lähinnä sitä.

 

[Theory]

Aattelin että olisi enemmän Owlcatin muiden pelien kaltainen. Ei oikein iskenyt ja jäänyt pitkälti pelaamatta. Taistelut tylsiä ja samankaltaisia ja koko peli on lähinnä sitä.

Itsekin ostin nyt pelin lähinnä jäähdytelläkseni bg3, mutta tämä tuntuu enemmän xcom-kloonilta kuin crpg:ltä (joku voi laittaa kuvakaappauksia kuinka paljon tässä on tekstiä, jota on siis aivan helvetin paljon, mutta ei jotenkin nappaa yhtään). Act 1 lopussa nyt ja en tiedä jaksanko pelata loppuun. Unfair tuntuu vielä hiton helpolta (wotr oli jopa liian vaikea unfairilla ja se jäi kesken sen takia) ja olen vielä siis läiskinyt skillit miten sattuu, mutta act 1 loppubossi vielä näkemättä. Jokainen taistelu tuntuu jotenkin pakkopullalta. Jotkut companiot on sellaisia, että niillä pitää laittaa samat buffit/debuffit joka ikinen vuoro (tai pitäisi jos vaikeusaste olisi korkeampi). Miten joku on voinut ajatella sen olevan millään tapaa mielekästä.

Vaikuttaa niin keskinkertaiselta peliltä kun ikinä voi olla. Kuvaavaa kun täällä threadi on alle sivun pituinen kun yli vuoden vanha peli ja lisäosiakin ilmeisesti vielä tulossa.

Taidanpa jättää kesken.

 

[SatanTwister]

Itsekin ostin nyt pelin lähinnä jäähdytelläkseni bg3, mutta tämä tuntuu enemmän xcom-kloonilta kuin crpg:ltä (joku voi laittaa kuvakaappauksia kuinka paljon tässä on tekstiä, jota on siis aivan helvetin paljon, mutta ei jotenkin nappaa yhtään). Act 1 lopussa nyt ja en tiedä jaksanko pelata loppuun. Unfair tuntuu vielä hiton helpolta (wotr oli jopa liian vaikea unfairilla ja se jäi kesken sen takia) ja olen vielä siis läiskinyt skillit miten sattuu, mutta act 1 loppubossi vielä näkemättä. Jokainen taistelu tuntuu jotenkin pakkopullalta. Jotkut companiot on sellaisia, että niillä pitää laittaa samat buffit/debuffit joka ikinen vuoro (tai pitäisi jos vaikeusaste olisi korkeampi). Miten joku on voinut ajatella sen olevan millään tapaa mielekästä.

Vaikuttaa niin keskinkertaiselta peliltä kun ikinä voi olla. Kuvaavaa kun täällä threadi on alle sivun pituinen kun yli vuoden vanha peli ja lisäosiakin ilmeisesti vielä tulossa.

Taidanpa jättää kesken.

Peli varsinaisesti alkaa vasta Act1 jälkeen. Kun lähtee warp-hyppyjä tekemään niin kannattaa muistaa että niitä navigator pisteitä saa parista random encounterista (ja muutamasta story encounterista) mikä on täysin käsittämätöntä koska alusta asti pystyt avaamaan väylän mihin paikkaan tahansa jos vain pisteet riittää. Luulin aluksi että siellä on jotain valmiita reittejä joita pystyy vain parantamaan mutta näin ei ole vaan voit luoda niitä itse tunnetuista paikoista suoraan toiseen.

 

[Theory]

Peli varsinaisesti alkaa vasta Act1 jälkeen. Kun lähtee warp-hyppyjä tekemään niin kannattaa muistaa että niitä navigator pisteitä saa parista random encounterista (ja muutamasta story encounterista) mikä on täysin käsittämätöntä koska alusta asti pystyt avaamaan väylän mihin paikkaan tahansa jos vain pisteet riittää. Luulin aluksi että siellä on jotain valmiita reittejä joita pystyy vain parantamaan mutta näin ei ole vaan voit luoda niitä itse tunnetuista paikoista suoraan toiseen.

Ärhh, halusin jo luovuttaa Ehkä pitää sen verran antaa vielä aikaa.

 

[vindicator rapeto]

Rogue Trader juuri tullut game passiin

 

[Restoni]

Tämä tuli ostettua jo julkaisussa, mutta pienen testin jälkeen varsinainen pelaaminen jäi. Nyt vastikään julkaistiin peliin toinen delsu, ja muutenkin peli on ilmeisesti ollut vahvan päivittelyn ja tasapainottelun alla. Nyt oli hyvä aika aloittaa tähän perehtyminen.

Ei ole paljoa kosketusta Warhammer-loreen, mutta suurinpiirtein tieto että mistä on kyse. Ja vaikuttaisi että hyvin Warhammer taipuu ropellukseksikin, maailman jatkuva yrmeys ilman kummoista pilkettä silmäkulmassa on toisaalta vallan virkistävää ja kummn raskasta. Ja hyvä näin, erottuu ainakin massasta.

Owlcatin kirjoitustiimi vaikuttaisi jälleen tehneen hyvää työtä, hahmot on mielenkiintoisia ja jännitteitä vaikuttaisi olevan moneen suuntaan, eikä tiukoilta valinnoilta vältytä. Tosin lopullinen totuus jää nähtäväksi miten tämä nyt sitten etenee.

Mekaanisesti peli on ihanan sujuva pelata! Sopivan alue kerrallaan ja kartalla siirtyminen toiselle vaikuttaa niin sutjakkaalle Larianin jättikarttojen rinnalla. Myös vuoropohjainen taistelu on mukavan sutjakkaa, ja tuo mieleen mm. Wasteland 3-pelin, semmoinen vähän kevennetty versio Jagged Allianceista siis. Taisteluissa tuntuisi olevan aika paljon roskajoukkoja, luo aika kivan voimantunteen omien joukkojen pyyhkiessä nipun vihulaisia yhdellä boltterin sarjalla. Seasta kyllä sitten löytyy kestävmpääkin mölliä joiden kanssa joutui hetken miettimäänkin. Daring-vaikeustasolla meno ehkä karvan liian helppoa. Toisaalta pelimekaniikan hienommat vivahteet on jäänyt etäiseksi, niin ei oikein kehtaisi vaikeammaksikaan muuttaa.

Ihmeen hiljaiseksi tämä ketju on jäänyt, ihan selvää jo tässä vaiheessa että käsissä on huippuluokan ropellus!

Mutta vielä on paljon matkaa jäljellä,

For the Emperor!!

 

[Maikkeli01]

Tämä on kyllä yksi parhaista peleistä mitä olen pelannut. Lore ja koko universumin tunnelma on tuotu täydellisesti tähän ja vaikka normaalisti päädyn aina pelaamaan kivaa hyvistä, tuli tässä vedettyä täysi kansanmurhaava dogmaatikko playthrough ilman mitään moraalista ongelmaa 5/5. Tokan kerran voisin harkita pelaamista kun julkaistaan se viimeinen iso DLC, sitten olisi uutena pelattavana tämä Judge Dredd DLC + Trazyn. En malta odottaa että se hiljattain paljastettu Inquisition peli julkaistaan!

 

[Lihansyöjä]

Tämä on kyllä yksi parhaista peleistä mitä olen pelannut. Lore ja koko universumin tunnelma on tuotu täydellisesti tähän ja vaikka normaalisti päädyn aina pelaamaan kivaa hyvistä, tuli tässä vedettyä täysi kansanmurhaava dogmaatikko playthrough ilman mitään moraalista ongelmaa 5/5. Tokan kerran voisin harkita pelaamista kun julkaistaan se viimeinen iso DLC, sitten olisi uutena pelattavana tämä Judge Dredd DLC + Trazyn. En malta odottaa että se hiljattain paljastettu Inquisition peli julkaistaan!

Toisaalta 40K-maailmassa dogmaattinen kansanmurhaaminen on usein se aito hyvispolku. Tuhotaanko planeetta heti, kun se on vielä mahdollista, vai annetaanko sen muuttua hetkeä myöhemmin demonimaailmaksi, jossa fysiikan lait eivät enää päde (eli sitä on lähes mahdoton enää tuhota), minkä seurauksena sen asukkaat kärsivät ikuisesti ja se synnyttää lisää kärsimystä ympärilleen...

 

[draco76]

Toisaalta 40K-maailmassa dogmaattinen kansanmurhaaminen on usein se aito hyvispolku. Tuhotaanko planeetta heti, kun se on vielä mahdollista, vai annetaanko sen muuttua hetkeä myöhemmin demonimaailmaksi, jossa fysiikan lait eivät enää päde (eli sitä on lähes mahdoton enää tuhota), minkä seurauksena sen asukkaat kärsivät ikuisesti ja se synnyttää lisää kärsimystä ympärilleen...

Ei warhammerissa ole hyviksiä. Kyse on vain, ketä kohtaan on lojaali. Itsekkäät päätyvät kaaoksen uhreiksi. Satunnaisia hyviä tekoja kyllä voi olla. Magnus kuvattiin alussa hyviksenä ja nyt hän on Tzeentchin demoniprinssi.

Mielenkiintoisena faktana inkvisaattori Kryptman käytti exterminatusta poltetun maan taktiikkana tyranideja vastaan. En tiedä planeettojen tarkkaa lukumäärää, mutta kymmenittäin. Tuon takia tyranidien eteneminen saatiin pysäytettyä, mutta silti Kryptman julistettiin petturiksi.

 

[Lihansyöjä]

Ei warhammerissa ole hyviksiä. Kyse on vain, ketä kohtaan on lojaali. Itsekkäät päätyvät kaaoksen uhreiksi. Satunnaisia hyviä tekoja kyllä voi olla. Magnus kuvattiin alussa hyviksenä ja nyt hän on Tzeentchin demoniprinssi.

Mielenkiintoisena faktana inkvisaattori Kryptman käytti exterminatusta poltetun maan taktiikkana tyranideja vastaan. En tiedä planeettojen tarkkaa lukumäärää, mutta kymmenittäin. Tuon takia tyranidien eteneminen saatiin pysäytettyä, mutta silti Kryptman julistettiin petturiksi.

Kyse on lopulta perspektiivistä. Perinteinen fantasiahyvistely ei yksinkertaisesti toimi 40K-universumissa, juuri siksi että maailma on niin läpikotaisin kieroutunut. Dogmaattinen lähestymistapa ei ole automaattisesti "hyvä", vaan useimmiten se vain edustaa pienintä pahaa. Selkään annetaan ihan varmuuden vuoksi, ei niinkään siksi mitä olet tehnyt, vaan siksi mitä saatat vielä tehdä. Owlcatin Rogue Traderissa on toki mahdollisuus kulkea humaanimpaa, ikonoklastista polkua, mutta onhan se melkoista sinisilmäisyyttä (oikeastaan idiotismia) esimerkiksi armahtaa henkiinjääneitä genestealer-kultin jäseniä.