Vuotodiat paljastavat 11. sukupolven Core-prosessoreiden tekniset tiedot ja lisätietoa muistijakajista (Rocket Lake)

[Kaotik]

Kaotik kirjoitti uutisen/artikkelin:
Intelin Rocket Lake -arkkitehtuuriin perustuvat 11. sukupolven Core-työpöytäprosessorit saapuvat ennakkomyyntiin 16. päivä kuluvaa kuuta eli ensi viikon tiistaina. Prosessoreiden toimitukset ja jälleenmyynti alkaa kuitenkin vasta kahta viikkoa myöhemmin 30. päivä.

Tuttu vuotolähde HXL on löytänyt kiinalaisesta Weibo-palvelusta Intelin vuotaneita dioja, joissa esitellään 11. sukupolven Core i7- ja i9 -mallit sekä vertaillaan Core i9-11900K:n ja nykysukupolven i9-10900K:n pelisuorituskykyä. Diojen pienestä präntistä on löytynyt myös mielenkiintoista tarkennusta prosessoreiden muistituesta.



Core i7- ja i9-mallien tekniset yksityiskohdat ovat odotusten ja aiempien vuotojen mukaiset. Huippumallit i9-11900K ja i9-11900KF toimivat parhaimmillaan 5,3 gigahertsin kellotaajuudella yhdellä ja 4,8 GHz:n kellotaajuudella Thermal Velocity Boost -teknologian avulla, kun i9-11900- ja i9-11900F jäävät 100 MHz matalampiin maksimikellotaajuuksiin. Muut uutuusprosessorit eivät sisällä Thermal Velocity Boost -teknologiaa, mikä rajoittaa niiden maksimikellotaajuuksia entisestään. Esimerkiksi hiljattain vuodoissa esiintynyt ja jo usealle loppukäyttäjällekin päätynyt Core i7-11700K toimii parhaimmillaan 5 GHz:n kellotaajuudella yhdellä ja 4,6 GHz:n kellotaajudella kaikilla ytimillä. Kaikki i7- ja i9-mallit ovat 8-ytimisiä ja tukevat Hyper-threading-SMT-teknologiaa. Löydät prosesoreiden tarkemmat yksityiskohdat yllä olevasta taulukosta.

Hiljattain paljastui, että Intel tulee ottamaan Rocket Lake -prosessoreiden kanssa käyttöön AMD:n Ryzen-prosessoreista tutut muistijakajat. Gear 1:llä (1:1) muistiohjain toimii samalla kellotaajuudella muistien kanssa ja Gear 2:lla (1:2) puolella muistien kellotaajuudesta. Nyt julkaistun taulukon pienestä präntistä löytyy uutta tietoa muistijakajista ja paljastus, että vain Core i9-11900K ja i9-11900KF tukevat DDR4-3200-muisteja Gear 1:llä eli täydellä nopeudella, kun muilla malleilla virallinen tuki pakottaisi puolittamaan muistiohjaimen kellotaajuuden. Muilla malleilla Gear 1 on tuettuna DDR4-2933-nopeudesta alaspäin.



Pelitestejä Intel teki neljällä pelillä ja i9-11900K:n verrokiksi oli asetettu nykysukupolven i9-10900K. Yhtiön testien mukaan i9-11900K peittoaa 1080p-resoluutiolla nykysukupolven verrokkinsa Total War: Three Kingdoms -pelissä Dynasty-maksimiasetuksilla 13 %:n erolla, Gears 5:ssä High-asetuksin 9 %:n erolla, Grid 2019:ssä High-asetuksin 8 %:n erolla ja Microsoft Flight Simulatorissa High-asetuksin 14 %:n erolla.

Lähde: HXL @ Twitter

Linkki alkuperäiseen juttuun

 

[JoneK]

Taas on softa estetty asioita.

 

[Vellamo]

Ainoa mikä mietityttää on tuo perf/W. Ja toki IPC lisäys samoilla kelloilla. Katseet on jo tulevissa Sapphire Rapids/Alder Lakessa, joilta odotetaan sitä ryhtiliikettä, mitä ei olla Inteliltä nähty vuosikausiin.

 

[VmH]

Jännä homma viimeaikoina että Intel tulee uusien teknologioiden käyttöönotoissa jälkijunassa jatkuvasti. Esimerkkinä nyt vaikkapa pci-e 4.0, Resizable bar ja nyt viimeisimpänä tämä muistijakaja.

 

[Kaotik]

Jännä homma viimeaikoina että Intel tulee uusien teknologioiden käyttöönotoissa jälkijunassa jatkuvasti. Esimerkkinä nyt vaikkapa pci-e 4.0, Resizable bar ja nyt viimeisimpänä tämä muistijakaja.

Muistijakaja ei ole millään mittarilla uusi teknologia.

 

[KVahlman]

Jännä homma viimeaikoina että Intel tulee uusien teknologioiden käyttöönotoissa jälkijunassa jatkuvasti. Esimerkkinä nyt vaikkapa pci-e 4.0, Resizable bar ja nyt viimeisimpänä tämä muistijakaja.

Niinno, Resizable BAR on tosin ollut Haswellista asti Intelin prossujen puolelta mahdollista. En ole 100% varma onko se käytössä ollut missään intel-systeemeissä (linuxillahan tätä on harrastettu jo hyvän aikaa) mutta Intel ei varsinaisesti ole jarruna ollut käyttöönotossa. Aihetta on sivuttukin joissain Intelin esitelmissä vuonna 2009 mutta en nyt äkkisiltään löytäny/lähtenyt kaivamaan että mitä siitä on puhuttu.

Kohkaus tämän fiitsön ympärillä lähinnä johtuu siitä että AMD hoksasi laittaa sen käyttöön pelien kanssa kun hallitsee koko stackia prossusta näytönohjaimeen ja sitten soitti trumpetteja että meilläpä on maagista teknologiaa täällä. Suorituskykyero on parhaimmillaankin melko kohtuullinen, ja laajalti koko hommasta ei ole hyötyä. 3-4 vuotta sitten jos joku olisi tämän tehnyt niin tuskin olisi ollut senkään vertaa. Eli AMD vain viekkaasti osui apajalle sopivaan aikaan sopivalla hardiskattauksella ja sai aikaan isoja aaltoja pienehköllä kivellä. Sen verran voi toki lukea AMD:n bonukseksi että ilmeisesti NVIDIAn kortit ei saa oikein senkään vertaa hyötyjä irti kun hardista ei ole vartavasten tuunattu tätä varten.

Mutta ehkä tulevaisuudessa pelikehittäjät voi ottaa paremmin hyödyt irti tästä kun sen voi ottaa huomioon kehitysvaiheessa.

 

[Kaotik]

Niinno, Resizable BAR on tosin ollut Haswellista asti Intelin prossujen puolelta mahdollista. En ole 100% varma onko se käytössä ollut missään intel-systeemeissä (linuxillahan tätä on harrastettu jo hyvän aikaa) mutta Intel ei varsinaisesti ole jarruna ollut käyttöönotossa. Aihetta on sivuttukin joissain Intelin esitelmissä vuonna 2009 mutta en nyt äkkisiltään löytäny/lähtenyt kaivamaan että mitä siitä on puhuttu.

Kohkaus tämän fiitsön ympärillä lähinnä johtuu siitä että AMD hoksasi laittaa sen käyttöön pelien kanssa kun hallitsee koko stackia prossusta näytönohjaimeen ja sitten soitti trumpetteja että meilläpä on maagista teknologiaa täällä. Suorituskykyero on parhaimmillaankin melko kohtuullinen, ja laajalti koko hommasta ei ole hyötyä. 3-4 vuotta sitten jos joku olisi tämän tehnyt niin tuskin olisi ollut senkään vertaa. Eli AMD vain viekkaasti osui apajalle sopivaan aikaan sopivalla hardiskattauksella ja sai aikaan isoja aaltoja pienehköllä kivellä. Sen verran voi toki lukea AMD:n bonukseksi että ilmeisesti NVIDIAn kortit ei saa oikein senkään vertaa hyötyjä irti kun hardista ei ole vartavasten tuunattu tätä varten.

Mutta ehkä tulevaisuudessa pelikehittäjät voi ottaa paremmin hyödyt irti tästä kun sen voi ottaa huomioon kehitysvaiheessa.

Sen verran voidaan vielä pistää lisää AMD:n koriin että ovat koko ominaisuuden takana (ts ehdottivat tuota yhdessä Hewlett-Packardin kanssa aikoinaan PCI-SIGille kun se 2008 lisättiin speksiin

https://composter.com.ua/documents/ECN_Resizable-BAR_24Apr2008.pdf

 

[fiarska]

AMD:n bonukseksi että ilmeisesti NVIDIAn kortit ei saa oikein senkään vertaa hyötyjä irti kun hardista ei ole vartavasten tuunattu tätä varten.

Johan hitaimmalla Amperella on saatu parhaimmillaan 15% yksittäisessä pelissä. Amd:ltä ei ole vielä julkaistu samaa suorituskykyä olevaa gpu:ta, joka todennäköisesti tulee olemaan normiversio 6700 ei siis XT jotta voisi vertailla. Se että emolla on ReSizable BAR support ei tarkoita sen olevan optimoitu Amperelle. Esim. Apex XII uusimmassa bios versiossa " improve ReSizable BAR compatibility for NVIDIA RTX30 series graphics cards". Parissa vanhemmassa versiossa on myös ReSizable BAR mutta ne on sitten tarkoitettu Naveille.

 

[KVahlman]

Johan hitaimmalla Amperella on saatu parhaimmillaan 15% yksittäisessä pelissä. Amd:ltä ei ole vielä julkaistu samaa suorituskykyä olevaa gpu:ta, joka todennäköisesti tulee olemaan normiversio 6700 ei siis XT jotta voisi vertailla. Se että emolla on ReSizable BAR support ei tarkoita sen olevan optimoitu Amperelle. Esim. Apex XII uusimmassa bios versiossa " improve ReSizable BAR compatibility for NVIDIA RTX30 series graphics cards". Parissa vanhemmassa versiossa on myös ReSizable BAR mutta ne on sitten tarkoitettu Naveille.

Niin pohjasin kommentin käsitykseen siitä että AMD on voinut ottaa ominaisuuden huomioon jo chippiä suunnitellessa kun taas NVIDIAn kohdalla kyse on jälkeenpäin lisätystä asiasta jolloin kyse on enemmän ajuri/biossäädöstä kuin suunnitellusta ominaisuudesta.

Tosin näemmä käsitykseni pohjautui lukivirheeseen, Igor puhuikin Zen2/Zen3 eroista eikä GPU-arkkitehtuurien. Lyttäsi muuten täysin ominaisuuden 3060:llä kun ei saanut mitään eroja aikaiseksi Borderlandissä, josta päästään siihen että NVIDIAn tukilista on hyvin lyhyt nykyisellään joten sikälikin on vähän hankala kunnolla arvioida. Mutta eiköhän se sieltä laajene ja joskus puolen vuoden päästä voi kartoittaa vähän kattavammin minkälaista keskiarvoa milläkin kortilla saa.

Menee jo vähän offtopikiksi niin eiköhän tämä tästä.

 

[VmH]

Suorituskykyero on parhaimmillaankin melko kohtuullinen, ja laajalti koko hommasta ei ole hyötyä. 3-4 vuotta sitten jos joku olisi tämän tehnyt niin tuskin olisi ollut senkään vertaa. Eli AMD vain viekkaasti osui apajalle sopivaan aikaan sopivalla hardiskattauksella ja sai aikaan isoja aaltoja pienehköllä kivellä. Sen verran voi toki lukea AMD:n bonukseksi että ilmeisesti NVIDIAn kortit ei saa oikein senkään vertaa hyötyjä irti kun hardista ei ole vartavasten tuunattu tätä varten.

Mutta ehkä tulevaisuudessa pelikehittäjät voi ottaa paremmin hyödyt irti tästä kun sen voi ottaa huomioon kehitysvaiheessa.

Suorituskykyero on joissain peleissä ihan merkittävä ainakin alustasta riippuen. Jos tarkoitit Inteliä, niin heillä tosiaan ei kovin suuria prosentteja irtoa tästä ominaisuudesta. Jatkossa pelejä kyllä optimoidaan varmaankin paremmin tämä ominaisuus mielessä pitäen sitä mukaa kun peleistä tulee raskaampia ja pitää puristaa viimeisetkin fps:t jostain. Ei tämä siis mikään ns. "turha" ominaisuus kyllä ole, kun joissain peleissä jo 1440p resoluutiolla tulee peräti se 12% parannus.

Muistijakaja ei ole millään mittarilla uusi teknologia.

Paitsi Intelille näemmä.

 

[Kaotik]

Paitsi Intelille näemmä.

Ei ole.

 

[Timo 2]

Paitsi Intelille näemmä.

Kuten @Kaotik tuossa yllä jo sanoi ei ole uusi teknologia edes intelille. Muistijakajia löytyi intelin alustoilta aiemmin ainakin LGA 775 kannan kanssa ja ddr2 muisteilla, core 2 prossuille. Muistijakaja oli suhteessa FSB:hen (Front side bus), ja niitä jakajia oli muitakin kuin 1:1 ja 1:2.

 

[hese_e]

Kuten @Kaotik tuossa yllä jo sanoi ei ole uusi teknologia edes intelille. Muistijakajia löytyi intelin alustoilta aiemmin ainakin LGA 775 kannan kanssa ja ddr2 muisteilla, core 2 prossuille. Muistijakaja oli suhteessa FSB:hen (Front side bus), ja niitä jakajia oli muitakin kuin 1:1 ja 1:2.

Ja jos hiuksia halotaan, niin 8088 taisi olla jo 1:4 muistijakajalla:

The 8088 master clock operates at 4x RAM cycle speed

Mind you, all these systems above have one system clock per memory cycle. The Intel philosophy was quite different, with a fast master clock, but memory fetches only occurring at 1/4 of this speed.

So the IBM PC clock was chosen, still worshipping the color clock, at 4.77 MHz -- crystal / 3.

Wow, that sounds fantastic, right? IBM, big gorilla of the computer biz, comes out with a processor seemingly an order of magnitude faster than those clunky 1.02-1.79 MHz 6502 systems. Yeah, hold on. It has an 8-bit bus, and memory operations happened at 1/4 this frequency, at 1.19 MHz -- crystal / 12.

 

[VmH]

Kuten @Kaotik tuossa yllä jo sanoi ei ole uusi teknologia edes intelille. Muistijakajia löytyi intelin alustoilta aiemmin ainakin LGA 775 kannan kanssa ja ddr2 muisteilla, core 2 prossuille. Muistijakaja oli suhteessa FSB:hen (Front side bus), ja niitä jakajia oli muitakin kuin 1:1 ja 1:2.

Joo eivätpä ole hoksanneet implementoida tuota uudestaan nykyteknologialla, vasta kun kilpailija näytti mallia. Nyt pistää mietityttämään nuo vuotaneet 11700k -suorittimien ensi testit joiden mukaan viiveet olivat hirvittävät. Liekö kyseessä ollut pitkälle viety muistijako -kellotus ?

 

[Kaotik]

Joo eivätpä ole hoksanneet implementoida tuota uudestaan nykyteknologialla, vasta kun kilpailija näytti mallia. Nyt pistää mietityttämään nuo vuotaneet 11700k -suorittimien ensi testit joiden mukaan viiveet olivat hirvittävät. Liekö kyseessä ollut pitkälle viety muistijako -kellotus ?

Sitä ei ole implementoitu koska sille ei ole ollut tarvetta, eikä sitä nytkään implementoitu "kun kilpailija näytti mallia" vaan koska sille ilmeni tarvetta.